Vihreiden historia, opintojohtaja Ville Ylikahri Luento Vihreän politiikan ABC -luentosarjalla 2.4.2012

1. Vihreiden
historia
Ville Ylikahri

2. YM P ÄR IS T ÖLIIK KE E T
Esittelen niitä
liikkeitä, joiden
P O LIITTIN E N VIH R E Ä
voidaan katsoa LIIK E
olevan nykyisen VIH R E Ä LIITTO
Vihreän liiton
syntymisen
taustalla. VAIH TO E H TO LIIKK E E T

3. Luonnonsuojelun synty
 Koskematon luonto
 Romantiikan ihanteet
 Yosemite 1864, Yellowstone 1872
kansallispuistoiksi
 Suomessa 1903 Punkaharju, 1907
senaatin suojametsäkomitea, 1923
luonnonsuojelulaki
 Suomen luonnonsuojeluyhdistys 1938

4. Ympäristöliikkeen synty
 Rachel Carson: Äänetön kevät (Silent
Spring) 1962, suomennos 1963
 pidetään ympäristöliikkeen
lähtölaukauksena
 "If man were to follow the teachings of Miss
Carson, we would return to the Dark Ages,
and the insects and diseases and vermin
would once again inherit the earth."
 linnut kuolivat ympäristömyrkkyihin –
DDT kiellettiin USA:ssa 1972
Rooman klubi: kasvun rajat 1972
laajempi ympäristökeskustelu
alkoi

6. Greenpeace
 Sai alkunsa USAn Alaskan vesillä tekemien ydinkokeiden
vastustamisesta.
 ”Don't Make A Wave. It's Your Fault If Our Fault Goes” –
Greenpeace v. 1972
 Kveekari- ja rauhanaktivismitausta: rikoksien todistaminen

7. Ensimmäiset vihreät puolueet
 United Tasmania Group 1972
 Popular Movement for the Environment Sveitsi 1972
 PEOPLE - Ecology party - Green party Iso-Britannia
1973
 Saksan Vihreät Die Grünen
 vuoden 1968 liikehdinnän jatkoa: punainen-Danny
Cohn-Bendit
 ydinvoiman, ydinaseiden ja NATOn vastustus
 arvoliberalismi
 ensimmäinen vaalimenestys 1983
 maailman merkittävin vihreä puolue

8. Suomalaiset vaihtoehtoliikkeet
 Suomessa vuosi 1968 kanavoitui
taistolaisuuteen – ylipolitisoitunut 1970-
luku
 Vaihtoehtoliikkeet olivat osittain
vastareaktiota tälle kehitykselle:
 Kasvisruoka – Oraansuojelijat ry
 Ydinvoiman vastustus – EVY
 Vammaisliike – Kynnys ry
 Vaihtoehtolehdet – Perusta ry, Uuden Ajan
Aura, Komposti, Suomi-lehti
 Liikennepoliittinen yhdistys Enemmistö
 rauhanliike, naisliike, metsiensuojelu,
kehitysmaa-aktivismi, ekokommuunit
 Epämuodollisuus, ei jäykkiä rakenteita

9. ä
K oij rvi 1 979
Osmo Soininvaara:
”Minun Koijärvi-liikkeeni alkoi
pääsiäislauantaina 14.4.1979, kun uutiset
kertoivat, että kuivatusta ajavat
maanviljelijät olivat käyneet kaivamassa
Koijärveen isomman laskuojan - rauhanomainen vastarinta
pääsiäismaanantain aamuna. Olivat - erilaisten porukoiden
tietysti ajatelleet, että virallinen Suomi tutustuminen toisiinsa
pystyy reagoimaan vasta tiistaina, mutta
eivät tulleet ajatelleeksi, että se on - aloitteen ottaminen omiin käsiin
päivän ainoa uutinen, jota toistettiin - suuri julkisuus ympäristöaiheille
tunnin välein. Ja se uutinen suututti.
Esimerkiksi Ville Komsin, joka hetken
rauhoituttuaan päätyi (takaisin)
rauhanomaisen vastarinnan tielle, ja laati
suunnitelman, miten mennään porukalla
patoamaan oja ja leiriydytään sen
varrelle vartioimaan sitä.”

10. Vihreät kunnallispolitiikassa
 Helsinki-liike
 ”Ei City-ydinvoimalaa Vuosaareen”
 vaaleissa 1976 1,7% äänistä
 Ville Komsi valtuustoon 1980
 vuonna 1984 Vihreät, 7 paikkaa
 Tampere
 Kauppahallin virastotalon valtaus 1981, Pirkanmaan perinnepoliittinen
yhdistys
 Vihreä vaihtoehtoinen Tampere-lista 1984, 4 paikkaa
 kiista Tampellan alueen suojelusta
 Turku
 vuonna 1984, 3 paikkaa
 Vuoden 1992 kunnallisvaalit läpimurto: kannatus 6,9% (+4,5)
 vihreitä lähes 200 kunnassa (aiemmin vain 60 kunnassa)

11. Pauli Välimäki Kauppahallin virastotalon
valtauksessa 1981 ja samassa paikassa 2000-
luvulla pormestarin erityisavustajana.

12. Tampellan alueen
suunnitelmat edustivat
aseveliakselin toimintaa
puhtaimmillaan:
puretaan vanha ja
maksimoidaan
rakennusliikkeiden
voitot.

13. Tam p e llan alu e nykyään.
Värj m ön tilalla ole va
ää
u u s i as u inrake nnu s .
P u re ttu Värj m ö.
ää

14. Vihreä liitto eduskunnassa 1983-

15. Vihreät kansanedustajat
 1983 Vihreät  1987: 4 miestä
vaihtoehtolistat  1991: jättivoitto
 Hki Ville Komsi  2011: romahdus
 Uusimaa Kalle Könkkölä
 ”Eduskunnan villein ja
kallein”
Vihreä kansanedustajat
16
14
12
10
8
6
4
2
0
1983 1987 1991 1995 1999 2003 2007 2011

16. Vihreät 1980-luvulla
 Väentapaamiset, joissa puhuttiin ja puhuttiin
 Vihreä lanka –lehti keskustelufoorumina
 Pohdittiin järjestäytymismuotoa
 vapaa muoto, yhdistys vai puolue?
 Ekologisuus vs. sosiaaliset kysymykset
 Linkola ja Paloheimo vs. Soininvaara
 Linkolan saama huomio mediassa sai kiirehtimään järjestäytymistä.
 Vihreä liitto ry 1987, Vihreä liitto rp 1988
 ekologisiiven Vihreät rp 1988
 Vihreät kokosivat voimansa uudelleen kahdessa vuodessa.
 Ekologinen puolue vihreät jäi marginaaliin, Elonkehä -lehti

17. Vihreiden alamäki on aina ollut ovella
 "Historialliseksi vihreiden Turun kokouksen tekee se,
että nyt saavutettiin kehityksessä ilmeisesti tietty
kulminaatiopiste, josta tuskin voi alkaa muu kuin alamäki.
Täällä kävi kiistatta selväksi, että vihreät tulevat
pysymään erimielisenä, epämääräisenä ja jopa
epäilyttävänä joukkiona, joka ei nouse koskaan
messiaaksi, maailman pelastajaksi.“
 Aimo Massinen, Turun Päivälehti 4.6.1985

19. Pentti Linkola
 syntynyt 1932 Helsingissä, asuu
kalastajana Vanajavedellä, lintututkija
 Julkaisuja mm.:
Isänmaan ja ihmisen puolesta mutta ei ketään vastaan
(1960)
Unelmat paremmasta maailmasta (1971)
Toisinajattelijan päiväkirja (1979)
Johdatus 1990-luvun ajatteluun (1989)
 Maapallon suojelun tulisi olla kaiken inhimillisen toiminnan
ehdoton lähtökohta.
 Demokratian vastaisuus, väkivaltaiset ratkaisut
 ”Eloonjäämisoppi” Turun väenkokouksessa 1985

20. Pentti Linkola
 ”Vihreät, tuo odotettu uusi kajastus, herättää minussa
vilunväristyksiä. Kokouksissaan nuo nuoret makailevat
pitkin lattioita, he eivät kestä edes istuvassa asennossa.
Nämä jo vauvaiästä liikaa proteiinia saaneet,
kaksimetrisiksi vanuneet vetelät pojat,
ja heidän silmät ristissä pannulappuja
nypläävät tyttönsä,olisiko
heistä kapinaan?”
 ”Vihreässä liikkeessäkin enemmistö äheltää
ja jaarittelee sellaisista kysymyksistä,
joilla ei ole mitään tekemistä elämän
säilymisen kanssa.”
(Johdatus 1990-luvun ajatteluun)

21. Osmo Soininvaara
 syntynyt vuonna 1951 Helsingissä.
 Liberaalisen kansanpuolueen jäsen 1968, Helsinki-liike
1976, Koijärvi
 Julkaisuja mm.:
Suomi 1980-luvulla: pehmeän kehityksen tie (1980)
Ratkaiseva aika (1986)
Hyvinvointivaltion eloonjäämisoppi (1994)
Vauraus ja aika (2007)
 Laajoista ympäristöpohdinnoista
hyvinvointivaltion kehittämiseen.
 Tyrmäsi Linkolan ohjelman ja vaati
sosiaalista näkökulmaa vihreisiin.

22. Osmo Soininvaara
”Linkolan ohjelma kaatuu kolmeen virheeseen:
 Ensinnäkin se alkukantainen maatalous, jota hän
suosittaa ratkaisuksi ei pystyisi elättämään maailmassa
kuin ehkä kymmenesosan nykyisestä väestöstä.
 Toiseksi hänen suosittamansa pakkoyhteiskunta on
toteuttamiskelvoton ja tarpeeton.
 Kolmanneksi hänen tarjoamansa vaihtoehto on niin
lohduton, että moni varmaan kokee paremmaksi olla
välittämättä putouksesta ja nauttia niin kauan kuin voi.
 Todennäköisintä on, että maailma jatkaa kulkuaan niin
kuin tähänkin asti. Olemme Linkolan kanssa samaa
mieltä, mitä siitä seuraa.”
(Ratkaiseva aika 1986)

23. Vihreän liiton jäsenmääräkehitys 1989-2011
7000
6000
5000
4000
3000
2000
1000
0
1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011

24. Jäsenmaksumäärien kehitys piireittäin 1999-2008
900
800 1999
700 2000
2001
600
2002
500 2003
400 2004
2005
300
2006
200 2007
100 2008
0
Helsinki Uusimaa Varsinais- Pirkanmaa Oulu Häme Keski- Kaakkois- Pohjois- Vaasa Etelä- Satakunta Pohjois- Lappi Vihreät ViNO
Suomi Suomi Suomi Savo Savo Karjala Naiset

25. Vih re ä organis aatio: m iltä s e n äyttää?
I Pilari: II Pilari: III Pilari:
Alueellinen perusrakenne Valtakunnalliset liitot Valtakunnalliset
henkilöjäsenyhdistykset
paikallis- paikallis- paikallis- paikallis- paikallis-
yhdistys yhdistys yhdistys yhdistys yhdistys
valtakunnallinen
piirijärjestö valtakunnallinen liittojärjestö henkilöjäsen-
yhdistys
VIHREÄ LIITTO

26. P u olu e e n toim ie lim e t
Ylin päätösvalta:

hyväksyy periaateohjelman,
PUOLUEKOKOUS strategian ja poliittisen
ohjelman

hyväksyy säännöt

hyväksyy toimintasuunnitelman
ja budjetin

valitsee puoluejohdon
VALITSEE
Poliittinen linjanveto:

hyväksyy ohjelmat
PUOLUE- 
hyväksyy ja erottaa jäsenyhdistykset

yhdessä eduskuntaryhmän kanssa
VALTUUSKUNTA päättää hallitusyhteistyöstä ja
ministereistä

valitsee presidenttiehdokkaan
Puolueen käytännön toiminta:

vastaa taloudesta ja
hallinnosta

ohjaa ja suunnittelee toimintaa
PUOLUE- 
valitsee puoluetoimiston
HALLITUS työntekijät ja päättää
toimenkuvista

valitsee puolueen työryhmät

päättää vaaliliitoista

valitsee eurovaaliehdokkaat

27. Vihreän liiton puheenjohtajat
 1987 Kalle Könkkölä
 1987-1991 Heidi Hautala
 1991-1993 Pekka Sauri
 1993-1995 Pekka Haavisto • Hki vs. muu Suomi
 1995-1997 Tuija Brax • ”pyhä perhe”
 1997-2001 Satu Hassi
 2001-2005 Osmo Soininvaara
 2005-2009 Tarja Cronberg
 2009- Anni Sinnemäki
 2011- Ville Niinistö

28. Vihreät hallituksessa
1995-1999
 Ympäristöministeri Pekka Haavisto
 Natura 2000 –ohjelma ja luonnonsuojelulain uudistus
 Metsälain uudistus
 Vanhojen metsien suojeluohjelma
 Rakennuslain uudistus lisäsi kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia
1999-2002
 Ympäristöministeri Satu Hassi ja puolikas peruspalveluministeri Osmo Soininvaara
 Hallitusohjelmaan kehy-rahojen nosto, Itämeren suojelu ja vaalirahoituksen avoimuus
 Satu Hassin panos kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa
 Soininvaaran lukuisat uudistuksen sos. ja terv.palveluihin
 Ero hallituksesta ydinvoimapäätöksen takia 2002
2007-2011
 Oikeusministeri Tuija Brax ja työministeri Cronberg/Sinnemäki
 Vaalirahoituksen uudistus
 Ekologinen verouudistus
 Ilmastopolitiikka
 Pieniä parannuksia vähimmäisturvaan
2011- Ympäristöministeri Ville Niinistö ja kehitysministeri Heidi Hautala

30. Europarlamentin vihreä ryhmä
 Green Alternative European Link group 1984-, Greens
1989-, Greens/EFA 1999-
 Suomesta Heidi Hautala 1995-2003, 2009-2011, Matti
Wuori 1999-2004, Uma Aaltonen 2003-2004, Satu Hassi
2004-, Tarja Cronberg 2011-
 Vaihteleva vaikutusvalta ja eri maiden vihreiden menestys

31. Euroopan ja maailman Vihreät
 European Green Party EGP
 perustettiin Roomassa 2004
 European Federation of Green Parties perustettiin
Kirkkonummella 1993, Pekka Haavisto
puheenjohtajana
 Global Greens
 perustettu 2001 Australiassa