Aristoteleen teon ja toiminnan teoria ja mitä siitä seuraakaan

1. Turvallisuuttatulevaisuuteen Laboratoriongehittämisohjelma 2011-12

2. Tilanne,Tavoitteetjakeinot Aristoteleen teon teoria: kun tunnetaan (lähtö)tilanne (murros, tunnusluvut), toiminnan tavoite (toiminta-ajatus, laboratorio, toiminnan jatkuminen) ja tie (keino, metodi), jolla tavoitteeseen päästään, niin homma hoituu. Tilanne 2011-12 Rake, Lake ja G-verkosto (kuka saa ylläpitoluvan leikki?) Kuntien kurjistuminen (entä sitten kun Ullan poikaystävä vaihtuu?) Oman toiminnan erillisyys ja synergiattomuus (sirpaleryhmät, kustannukset) Tavoite 2011-12 Ulkoinen kolmijako voimaan: hallinnollinen valmistelu akselilla Mikkeli-OPM-G Sisäinen kolmijako käytäntöön: opetustiimit toimintakimppaan Laboratorio käyntiin: muurahaiskeko, itseorganisoituva organisaatio Metodi 2011-12 Projektiresurssien yhdistäminen: voimavarojen yhdistäminen Elon ja kuolon dynamiikka: leikataan intohimotonta ja kannattamatonta toimintaa Yhteinen koulutusohjelma: pedagoginen täydennyskoulutus

3. Murrosajattelu T I LA N N E TEKNOLOGINEN - SOSIAALINEN - TEOREETTINEN(toimintalogiikka vaihtuu esim. kellokoneisto, valokuvatekniikka) Tuotannonperiaate: - sveitsiläinenkello - Agfa jadigitaalinenvalokuva Yhteiskunnanlogiikka: - sosiaalinen media Yhteiskunnanmalli: - Jared Diamond, Collapse (Grönlanti, Pääsiäissaaretym)

4. Tavoite: staattisetjadynaamisetkriteerit T A VO I T E

5. Liberonapelikentällä: erivapausuuteen M E T O D I

6. KOULUTUSTEN YKSIKKÖHINNAT 2011 T I LA N N E

7. KOULUTUSTEN tulosennuste 2011 T I LA N N E

8. Kehityssuuntia T I LA N N E

9. Pajakonsepti Taustalla on Illichin kulutusyhteiskunnan järjestelmäkritiikki, jonka mukaan systeemi institutionalisoi kaiken elämän oppimisesta terveydenhoitoon ja energiatuotantoon. Asiantuntijoiden suora kohtaaminen ja oppimisen informaali välittäminen (kevyt pedagogiikka) Ei-institutionaalisten oppimistilojen organisoiminen: lähityöpajat (simultaanipajat), online-virtuaalipajat (acp), offline-yhteisöt (ning, elgg) Ei-hierarkisten omaa toimintaansa dokumentoivien ja organisoivien oppija- ja asiantuntijayhteisöjen perustaminen oppimisen tuotanto- ja jakeluympäristöiksi (”learningwebs”, vertaisoppiminen) Oppimisen skaalautuminen erilaisiin oppijoihin: vapaa valinta, tuleminen ja meneminen (aikaisemmat osaamiset ja kokemukset erilaistavat oppimistarpeet), Oppimisen organisatorinen skaalautuminen: tietoiskut, I- ja II-pajat (sisältö- ja toimintarakenteiset pajat), koulutuskokonaisuudet Erilaisia asiantuntijuuksia (toimialat, professiot) yhdistävien nousevien ja/tai hajallaan olevien kehittäjäyhteisöjen tuki (esim. tulevaisuudentutkijat ja sosiaalinen media) Itse- jakauko-oppimisentuki: verkko, mediat, kanavat ja tallenteet (itseoppiminen) Innostuksen ja intohimon ”vapautusliike” M E T O D I

10. Pedagoginenmuutosmaasto T I L A N N E

11. Pedagoginen 2011

12. PEDAKOULUTUS 2011

13. Pedagoginen 2012

14. PEDAKOULUTUS 2012

15. Pajaformaatti

16. Talous per paja

17. Täydennyskoulutuksenbudjetti 2011-12

18. Rekrytointi 1200 oV = 6000 op M E T O D I

19. Koulutettavapäiviä 2011 Tavoitetaso

20. Koulutettavapäiviä 2011 Tavoitetaso

21. Simultaanipajat M E T O D I

22. Grundtvigilainen learning café 2011-12?

23. G-sIMULTAANIT 2011-12 ?

24. Vähän, uutta, vähänvanhaa, paljonlainattua ”Lopuksi nostan mielestäni merkittävimmän ajatuksen. Kaikki nykyinen opetus tuntuu edistävän hierarkkista ajattelua, oli opetettava aihe sitten tietotekniikka, psykologia, liiketalous, matematiikka, historia tai jopa biologia. Maailma on kuitenkin rinnakkainen ja itseorganisoituva. Kompleksisuuden teorian mallit ja sovellukset – itseorganisoituvuuden kautta syntyvät ajatukset – niiden kautta ovat syntyneet tietotekniikan viimeaikaiset läpimurrot. Itsenäiset ajattelijat ovat muutoksen takana. Oppilaitokset eivät ole olleet tehtävänsä tasalla. Tätä olen itse opiskellut viimeiset viisitoista vuotta ja muutaman vuoden voisin niistä puhua. Tässä on uusi rajaseutu! Kaikki merkittävät uudistukset tulevaisuudessa rakentuvat tietotekniikan varaan. Tämä on rohkea väite, mutta oikea. Tietotekniikka kuuluu edelleen pioneereille, toivottavasti oppilaitokset antavat vastuullaan oleville nuorille hyvät eväät tähän.” - Risto Linturi 15.10.2001 Rovaniemen ammattikorkeakoulu

26. Vähäinen osallistuvuus, sirpaleinen opetus

27. Tallenteet ja itseoppiminen eivät tuota suoritteita

29. Yhteistyö ammatillisten kanssa

30. Integrointi muun toiminnan kanssa

32. Kymppien lintsaus: Mikkelin etäisyys, motiivi

33. Olematon integrointi: lukio-kympit, projektit-TVT-kurssit, ilmiöt

35. Sisäinen yhteistyö: Tavat, Nettikoulutus, Sisältö

36. Ulkoinen yhteistyö: kaupungin opetustoimi, Esedu, maakunta(liitto)

37. Integrointi: rajanylityksetkouluasteiden (perus, toinen, kolmas), -muotojen (yleissivistävä, ammatillinen) ja opetustapojen (lähi, verkko, ilmiö)

39. Pedagoginenmuutosmaasto