1. Etelä-Savonmaakuntaliitto 23.03.2011 LAADULLINEN TULEVAISUUS

2. n. 1970 n. 2020-40 Murroksen kehityskaari Tuotannon periaate Yhteiskunnantoimintalogiikka Yhteiskunnanmalli Enemmän ja parempaa vähemmästä Enemmän erilaista uudella tavalla tuotettuna Enemmän enemmästä Myöhäisteollinen murrosaika INDUSTRIALISMI INFORMATIONALISMI Verkosto-yhteiskunta ? Teollinen yhteiskunta Tieto-yhteiskunta Malaska1998; Aaltonen & Wilenius2002, mukaillenLinturi 2003

3. Futurologia Eleonara Masini (1998) jakaa futurologian kolmeen tutkimusalueeseen. Nämä ovat futuresstudyeli tulevaisuuden tutkimus (erikseen kirjoitettuna), futuresresearcheli tulevaisuudentutkimus (yhteen kirjoitettuna) ja erityisesti ranskankielisellä alueella käytetty prospectivestudyeli prospektiivinen tutkimus. Viimeisessä pyritään menneisyyden ymmärtämisen kautta tunnistamaan ja valitsemaan nykyisyydessä joukko todennäköisiä ja toivottavia tulevaisuuksia. Tulevaisuudentutkimus (futuresresearch) tarkoittaa yksinkertaisesti suuntautumista tulevaisuuden tietämiseen ja ymmärtämiseen, ja tulevaisuuden tutkimus (futuresstudy) sellaista tietotoimintaa, joka kattaa kaikki tulevaisuuden intuitiivisen katsomisen, ennustamisen ja inventoinnin muodot utopioista profetioihin. Masini, E. (1998) Futures Research and Sociological Analysis. A draft of discussion. The XIV World Congress of Sociology. The International Sociological Association. RC07 Futures Research. July 16-August 1, 1998. Montreal. Canada.

4. TULEVAISUUDEN TUTKIMUSKESKUS

5. TULEVAISUDEN VERKOSTOAKATEMIA

6. TULEVAISUDEN TUTKIMUKSEN SEURA

7. DELFOI-YHTEISÖ

8. eDELFOI-OHJELMISTO

9. II OPPIMISEN TULEVAISUUS 2030 ”Ajattelualkaa kun vastakohdatpaljastuvat.” (Platon)

10. OPM:nsivistysbarometri: tietoyhteiskunta

11. OPM:nsivistysbarometri: avaintaidot

12. OPM:nsivistysbarometri: sivistys

13. OPM:nsivistysbarometri: eilinikäinen

14. OPM:nsivistysbarometri: viestintä

15. Kehitysteemat Arvot ja tavoitteet

16. Barometriteemat Toiminta, yhteisö, koulu Tieto, taito, oppiminen Arvot, päämäärät ja tavoitteet Toiminta- ympäristö Arvot ja tavoitteet

17. Sisäpaneeli

18. Ulkopaneeli

19. Paneelit

20. Laadullinen ennakointi Haetaan trendikehityksen takaa epäjatkuvuuksia Heikot signaalit - muutoksen ensioire Trendimurtumat - kiista-keskustelu-ratkaisu -dialaktiikka Laadullinen lähestymistapa - kommentit, argumentit, dialogi Prosessinäkökulma - seuranta, laajentaminen, keskustelut, muisti

21. Tulevaisuusteesi ULKOISTETTU OPETUS ”Kunnatlakkauttavatopettajienvakanssitjaostavatopetuspanoksetkeikkaopettajafirmoilta. Palkkiot on sidottuopetussuoritteisiin, opettajanosaamiseen, maineeseenjakykyynneuvotellasopimuksensa.” Selite Vuonna 2030 kollegiaalisestiopettajainhuoneisiinorganisoitunutopettajakunta on purkautunut, kun mahdollisuudettoimiaperinteisiäkansallisiajakansainvälisiärajoja -- organisaatio, kieli, luokka, koulu, koulumuoto -- ylittäenovatlisääntyneet. Opettajattarjoavatosaamistaanrajojenylijakilpailevatkeskenäänniinhinnallakuinosaamisenlaadulla. Samallakuntientaloustilannejakustannussäästötovatjohtaneetsiihen, ettäpysyvienopettajavakanssienmäärä on vähentynyt.

22. Teesijakiistakysymys Todennäköinen ja toivottava tulevaisuus 2030

23. Argumentaatio

24. Teesienkolmijako

25. Teesisuppilo

26. I Koulujaoppiminen 1. Kouluopetuksen ainejakoisuus (r) 2. Koulusta toimintakeskus (r) 3. Metataitojen arviointi (d) 4. Oppivat ryhmät (k) 5. Hitaan oppimisen tila (d) 6. Oppimistulokset (k) 7. Yhtenäinen opettajakoulutus (k) 8. Yleissivistyksen näyttö (d) 9. Monialainen opetustiimi (r) 10. Koulu ympäristönsä kehittäjänä (d)

27. Ainejakoisuus Peruskoulun "lukujärjestys" jakautuusuhteellisentasanaine-painotteisen (väline- jaharjoitus-aineet) jatoimintapainotteisen (ilmiöt, projektit, teemat) opetusohjelmanvälillä. todennäköinen toivottava

28. Metataidot Arviointijaoppilaansaamapalautekohdistuuensisijaisestioppimisen meta- jasyvätaitoihinjatapahtuuenimmäkseenoppilaanjaopettajanvälisessädialogissa. todennäköinen toivottava

29. Ryhmäoppiminen Luokkien tai luokattomanmallinasemestaoppilaistamuodostetaanpysyviä 6-8 hengenryhmiä, jotkaoppivatyhdessä. todennäköinen toivottava

30. II Koulujayhteiskunta 1. Ilmastonmuutos (k) 2. Tiedonvälitys (d) 3. Euroopanintegraatio (d) 4. Demokratia (k) 5. Älymanipulaatio (k) 6. Osallistuvaoppiminen (d) 7. Elinkeinoelämäjakoulut (k) 8. Kansalaisvelvollisuus (k) 9. Uskonto (d) 10. Kollektiivinenälykkyys (d)

31. Älymanipulaatio Älykkyyttäedistäviägeenejä on tunnistettujamuutamatvanhemmatkäyttävätgeenimani-pulaatiotaparantaakseenjälkeläistensäälykkyyttä.

32. Kansalaisvelvollisuus 17-29-vuotiaat suoma-laisetsuorittavat 11 kuukaudenkansalais-palveluksen.

33. III Oppiminenjayhteiskunta 1. Oppivelvollisuus 2. Lahjakkuus 3. Yhteinen aika 4. Suomen kieli 5. Monimuotoisuus 6. Virtuaalimaailma 7. Ulkoistettu opettajuus 8. Alueellinen tasa-arvo 9. Oppimisympäristöt 10. Jatkuva oppiminen 11. Eläkeläiset kouluun 12. Kotikoulu 13. Relevantti tieto 14. Sosiaalinen media 15. Itseoppiminen 16. Opettaja sivistysagenttina

34. Lahjakkuus Koulunpäätavoite on tasa-arvonsijaanjokaisenlapsenlahjakkuudenesillekaivaminenjatukeminen.

35. Virtuaalimaailma Merkittäväosajokapäiväisestäkoulunkäynnistätapahtuuvirtuaali-todellisuudessa.

36. Relevanttitieto Vuoden 2030 koulussadynaaminenjastaattinentieto on erotettutoisistaan. Ensinmainittuon tietoailmiön tai oppi-aineenkeskeisistäkäsitteistäjaniidenkeskinäisistäsuhteista. Jälkimmäisessä on kysetiedettävistätapahtumistajaasioistakutensiitä, ettäLuangPrabang on kaupunki Mekong-joenrannallaPohjois-Laosissa. Opetuksenjaopettajanensisijaisenatehtävänä on huolehtiadynaamisentiedonvälittymisestäjaprosesseista, joidenavullastaattinentietotarttuujakarttuuomaksuttuundynaamiseenkäsite- jatietokarttaan.

37. Sosiaalinen media Sosiaalinen media on vuoteen 2030 mennessämullistanuttapammetuottaajajakaatietoa. Koulussa se on merkinnytsitä, että mm. "yhteistoimintakyky, ryhmädynaamisettaidotyms. kehittyvätsamalla, kun koulutoteuttaaprimaaritehtäväänsätietojenjataitojenopettajana".

38. Sisä- jaulkopaneelinerot

39. Analyysit 1. Kiistakysymykset 2. Keskustelukysymykset 3. Ratkaistavatkysymykset 4. Systeeminenanalyysi 5. Skenaariot 6. Diskurssit (CLA)

40. Ratkaisuteesit

41. Kiistateesejä

42. Dialogiteesejä

43. Ratkaisuteesejä

44. “YhdentyväänEurooppaan”

45. ” ... mutkaupalrikastuu”

46. ”Beg, steal and borrow”

47. ”Kaukanakavalamaailma”

48. ”Sun kanssaskatsonmaailmaan”

49. Barometrinjatko Seuranta - kerranvuodessa - aikasarja Kommunikointi - kommentointi, argumentointi - dialogit, keskustelut Uudistaminen - ajankohtaisetkiistakysymykset - mittarienuudistaminen Laajentaminenjakeskustelut - opettajat, koulut - vanhemmat, kunnat - media, kokeilu, tutkimus Muistinkartuttaminen

50. III LUKION TULEVAISUUS 2030

51. Vaikutuskehät

52. Barometrirotaatio

53. Lukiontulevaisuus

54. OPETTAJA 2030kolmenäkökulmaakolmessaminuutissa

55. JormaKauppinen 2030

59. sisällötpooliutuvat, standardisoituvat ja avautuvat(tietokannat)

60. oppimisenmuistivaraisiatoimintoja ”ulkoistetaan” (apu- ja tekoäly)

61. vuorovaikutustaharjoitellaan ja dokumentoidaan (yhteisömuisti)

62. kehitetäänvälineitäinformaationjalostukseen (datametodit), ja

63. merkitystenluomiseen (identiteettimetodit)

64. subjektinevoluutiojatkuu (yksilö –ryhmä – yhteisö – kulttuuri)

66. Pajakonsepti Taustalla on Illichin kulutusyhteiskunnan järjestelmäkritiikki, jonka mukaan systeemi institutionalisoi kaiken elämän oppimisesta terveydenhoitoon ja energiatuotantoon. Asiantuntijoiden suora kohtaaminen ja oppimisen informaali välittäminen (kevyt pedagogiikka) Ei-institutionaalisten oppimistilojen organisoiminen: lähityöpajat (simultaanipajat), online-virtuaalipajat (acp), offline-yhteisöt (ning, elgg) Ei-hierarkisten omaa toimintaansa dokumentoivien ja organisoivien oppija- ja asiantuntijayhteisöjen perustaminen oppimisen tuotanto- ja jakeluympäristöiksi (”learningwebs”, vertaisoppiminen) Oppimisen skaalautuminen erilaisiin oppijoihin: vapaa valinta, tuleminen ja meneminen (aikaisemmat osaamiset ja kokemukset erilaistavat oppimistarpeet), Oppimisen organisatorinen skaalautuminen: tietoiskut, I- ja II-pajat (sisältö- ja toimintarakenteiset pajat), koulutuskokonaisuudet Erilaisia asiantuntijuuksia (toimialat, professiot) yhdistävien nousevien ja/tai hajallaan olevien kehittäjäyhteisöjen tuki (esim. tulevaisuudentutkijat ja sosiaalinen media) Itse- jakauko-oppimisentuki: verkko, mediat, kanavat ja tallenteet (itseoppiminen) Innostuksen ja intohimon ”vapautusliike”