Only in Finnish.
Yhteinen oppiminen on luovaa suunnittelua ja kokeilevaa työskentelyä Helsingin yliopiston Kumpulan kampuskirjastossa. Hannele Fabritiuksen johdolla oppimista edistetään kehittävän dialogin menetelmällä: kokeile, havainnoi ja reagoi. Tämän menetelmän kehittäjä on Toimiva Oy:n Heli Ahonen.
Adibe sosiaalinen media tarjoaa runsaasti potentiaalia
Kehittävä dialogi muutosjohtamisessa / Dialogue in Leadership and Learning
1. Tietoasiantuntija-lehti 3/2014
Pia Adibe
MUUTOSJOHTAMISESTA OPPIMISEN JOHTAMISEEN - KEHITTÄVÄ DIALOGI
UUDISTUMISEN APUVÄLINEENÄ
Yhteinen oppiminen on luovaa suunnittelua ja kokeilevaa työskentelyä Helsingin yliopiston Kumpulan
kampuskirjastossa, kertoi Hannele Fabritius Tietojohtamisen Teemapäivässä 6.6.2014. Helsingin yliopiston
kirjastossa on muutosjohtamisesta siirrytty oppimisen johtamiseen Toimiva Oy:n kehittämiskonsultti Heli
Ahosen tutkimukseen perustuvien menetelmien avulla.
Muuttuva toimintaympäristö ja monimutkaistuvat työtehtävät vaativat uudenlaisia keinoja, kun vakiintuneista
työnkuvista siirrytään verkostotyöhön. Muodollinen koulutus ei kykene vastaamaan riittävän nopeasti työssä
vaadittaviin osaamistarpeisiin. Uusien asioiden oppimiseen on panostettava.
Uudistuva organisaatio ja dialoginen johtaminen
Kumpulan kampuskirjastonjohtaja Hannele Fabritiuksen mukaan nykyajan haasteet oppimiselle vaativat myös
esimiehiltä paljon. - Dialogisessa johtamisessa hyödynnetään uudenlaisia kehityskeskusteluja sekä
yhteissuunnitellaan oppimista työyhteisössä ja verkostossa. Näin oppimisen osuvuus parantuu ja samalla
muotoillaan uusia oppimiskäytäntöjä, Fabritius kertoo menetelmän hyödyistä.
Johda oppimista: kokeile, havainnoi, reagoi
Toimiva Oy:n Heli Ahosen kehittämät dialogiset kehittämismenetelmät on otettu käyttöön Kumpulan
kampuskirjastossa vuonna 2009. Muuttuvan toimintaympäristön jäsentämisessä on hyödynnetty Cynefin-mallia
(Snowden and Boone, 2007), jonka avulla voidaan jäsentää monimutkaisia sosiaalisia
toimintaympäristöjä.
Mallin mukaan monimutkaisessa toimintaympäristössä asiantuntijan toimintamuodoiksi riittivät havainnointi,
analysointi ja reagointi. Kompleksisessa toimintaympäristössä tämä ei enää riitä, vaan toiminnan ja johtamisen
kaavana on kokeile, havainnoi ja reagoi. Kokeilemalla ja havaintojaan reflektoimalla oppii reagoimaan oikealla
tavalla, vaikka toimitaan tuntemattomalla alueella, josta kenelläkään ei ole valmista tai varmaa tietoa.
Nelikenttä maastona ja oppimiskartta kompassina
Kehityskeskustelujen ympärille nivoutuva kehittävän dialogin menetelmä alkaa vuosittaisen nelikentän eli
toimintasuunnitelman laadinnalla. Nelikenttä rakentuu kysymyksistä mistä – minne (vakiintuneista käytänteistä
kehittyneisiin) ja analyysin kohteina ovat oppimis- ja tuotantotavat sekä asiakassuhteet, tuotteet ja palvelut.
2. Yhteiset tavoitteet määritellään asiakasvetoisen oppimisen sekä yhteiskehittelyoppimisen avulla. Näin mukaan
saadaan uutta ennakoivia avauksia sekä yhteistä, uusien palveluiden ja tuotteiden innovointia. -Tuloksena on
nelikenttä, joka kertoo työyhteisön oppimisen tarpeet ja tavoitteet sekä kehityssuunnan, toteaa Fabritius.
- Kehityskeskustelu käydään kehittävän dialogin menetelmällä, johon kuuluu nelikentän läpikäyminen sekä
työntekijän näkemys työidentiteetistään. Pysyvä ammatti-identiteetti on muuttumassa työidentiteetiksi, joka
muotoutuu muuttuvien työtehtävien mukaan ja on perinteistä ammatti-identiteettiä joustavampi.
Keskustelussa käydään myös läpi sitä, millaisia oppimistapoja työtehtäviin sisältyy ja miten niitä voisi kehittää ja
uudistaa, hän jatkaa. - Tämän pohjalta laaditaan henkilökohtainen oppimissuunnitelma, johon kukin valitsee 3-
5 tärkeintä kehityskohdetta. Erilaiset oppimistavat huomioidaan oppimissuunnitelman laadinnassa ja kehitetyt
välineet aktivoivat jokaista löytämään oman oppimisensa, Fabritius täsmentää.
Yksikön yhteisessä oppimispalaverissa yksilöllisten oppimissuunnitelmien pohjalta käydään yhteinen keskustelu
ja oppimissuunnitelmat yhdistetään teemoittain organisoidun ennakkotehtävän, vertaisryhmiin perustuvan
etukäteisvalmentautumisen ja pariporinan avulla. – Näin syntyy jaettu ja yhteisesti koettu oppimiskartta, joka
toimii myös erinomaisena perehdyttämisvälineenä, ynnää Fabritius.
Yhteiseksi tekeminen ja osallistaminen synnyttää uusia ideoita
Oppimispalvereita on vuosittain pidetty kahdesta kolmeen. Kumpulan kampuskirjastossa kehittävän dialogin
ensimmäinen oppimispalaveri järjestettiin keväällä 2011. Tuloksena oli visuaalinen oppimiskartta (kuva 1)
”tikkataulumalli”. Seuraavan vuoden teemoittaisen oppimispalaverin tuloksena syntyi vuorovaikutteisempi
oppimiskartta, kun teemojen alakohtia varustettiin linkeillä (kuva 2).
Hannele Fabritius on tyytyväinen Kumpulan kampuskirjaston oppimisprosessiin, joka on tuonut mukanaan
monia ja mielenkiintoisia kokeiluja, joiden toimivuutta arvioidaan ja kehitetään yhdessä henkilöstön kanssa
koko ajan lisää oppien. - Olemme joustavampia muutoksessa. Kehittävän dialogin konkreettisena hyötynä on
yhteiseksi tekeminen, jossa koko henkilöstö on mukana. Osallistamisen kautta on puolestaan syntynyt uusia
oppimisideoita ja oppimistapojen hakemisen kautta uusia menetelmiä. Näin on saatu aikaan jatkuvan
oppimisen ja uudistumisen kehä, Fabritius iloitsee.
Kuva 2. Oppimiskartta teemoittain. Visualisointi Jesse Klemola.
3. Kuva 1. Kumpulan kampuskirjaston ”tikkataulumalli” osaamiseen. Visualisointi Jesse Klemola.
Lisätietoja:
hannele.fabritius@helsinki.fi heli.ahonen@toimivaoy.fi