Active Life Village Oy ja POLLI:n yhteistyönä julkaistu opas omaishoitajan arjesta ja omaishoitajaprofiileista. Raportti on suunnattu omaishoidon ammattilaisille ja omaishoitajien palveluiden parissa työskenteleville henkilöille. Kirjoittajina ovat toimineet Soili Hyvärinen (POLLI) ja Piia Tiilikainen (Active Life Village).

1. Omaishoitajan
maailma:
Arki, haasteet ja
mahdollisuudet.
Omaishoitajan maailma:
Arki, haasteet ja mahdollisuudet.
Piia Tiilikainen ja Soili Hyvärinen
Pääkaupunkiseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry
Active Life Village Oy
Piia Tiilikainen ja Soili Hyvärinen

2. Oppaan tekijöinä ovat olleet Piia Tiilikainen, Active Life Village Oy:stä. Piia
Tiilikaisella on yli 20 vuoden kokemus asiakaslähtöisestä palvelukehityksestä
mm. Telia Soneran ja Nokian kuluttaja- ja yritysasiakkaille. Hän on
koulutukseltaan ekonomi (KTM) ja IDBMPro (International Design Business
Management). Lisäksi Piia on suorittanut laatujohtamisen Design for Six
Sigma green belt sertifikaatin. Tällä hetkellä Piia toimii usean start up
yrityksen osakkaana ja neuvonantajana palvelumuotoilussa ja liiketoiminnan
kehittämisessä. Active Life Village Oy:ssä Piia on ollut mukana vuodesta
2012 omistajana ja on tehnyt hyvinvointiin liittyvää asiakastutkimusta mm.
Suomen kuntien kotihoitoasiakkaiden ja Shanghain eläkeläisten parissa.
Sisällysluettelo
Nykyisessä työssään Pääkaupunkiseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry:n
OmaTuki –hankkeessa on tehty yksi julkaisu Harju, Merja ja Hyvärinen, Soili
(2011) Yhdessä, kotona ja kehollisuudessa –psykofyysinen fysioterapia
omaishoidossa. Sen lisäksi tänä vuonna pro gradu tutkielma Jyväskylän
yliopiston Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitokselle ”Vaikka missä olis
niin se elämä pyörii sen hoivan ympärillä”. Etäomaishoitajien kokemuksia
hoivasta.
4
Yleistä omaishoidosta
6
Puolisohoiva
8
Etäomaishoiva
Soili Hyvärinen toimii projektivastaavana Pääkaupunkiseudun Omaishoitajat
ja Läheiset ry:stä. Hän on pohjakoulutukseltaan sosionomi (AMK) ja
opiskelee tällä hetkellä Jyväskylän yliopistossa. Hän on toiminut yli 15 vuotta
omaishoitajien järjestöissä. Vuosien aikana hän on ollut mukana erilaisten
julkaisujen tekemisessä kuten mm. Omaishoitajat ja Läheiset –Liitto ry:n
julkaisusarjassa ilmestynyt Autio, Tiina ja Juvonen, Soili (2003) Hoidan
puolisoani – opas keskustelujen pohjaksi.
Johdanto
9
Lisätietoa omaishoidosta
11
Tutkimusmenetelmä
12
Vertti - OMAISHOITAJA ‘PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ’
14
Peppi – ETÄOMAISHOITAJA
21
Leena – OMAISHOITAJA ‘TÄSSÄ JA NYT’
27
Johtopäätökset
34
Lähteet
38
Omaishoitajan maailma: arki, haasteet ja mahdollisuudet
Piia Tiilikainen ja Soili Hyvärinen
Active Life Village Oy
Oppaan taitto ja kansi: Stash Graphics Oy
Painopaikka: Copy-Set
3

3. Johdanto
Tämä opas on tehty Active Life Village Oy:n ja Pääkaupunkiseudun
Omaishoitajat ja Läheiset ry:n yhteistyönä. Päätös oppaan
tekemisestä lähti ajatuksesta kartoittaa omaishoitoperheiden
käytössä olevia apuvälineitä ja samalla tiedustella myös sitä, minkä
verran omaishoitoperheillä on käytössä teknologisia sovelluksia ja
miten sellaisten hankkiminen koettaisiin.
Näin tehtiinkin. Haastattelimme seitsemän erilaista
omaishoitoperhettä ja samalla, kun kartoitimme kodin apuvälineitä
ja tyypillisen päivän kulkua, perheiden elämätilanteista alkoi löytyä
yhtäläisyyksiä ja sitä kautta erilaisia omaishoidon persoonia tai
profiileja. Viisi haastateltavaa hoiti puolisoaan tai etäomaishoitaja
ikääntyviä vanhempiaan. Haastattelujen pohjalta muotoutui kolme
erilaista profiilia. Lastaan hoitavien perheitä tässä ei ollut mukana.
Oppaan anti on mielestämme merkittävä. Haastattelujen perusteella
muotoillut profiilit tekevät näkyväksi erilaisen lähestymistavan
omaishoivaan. Se, että puhutaan esimerkiksi puolisohoivasta,
luo tilanteesta tietyn mielikuvan. Puolisohoiva näyttäytyy
tämän profiloinnin valossa paljon laajemmalta ja erilaisten
persoonallisuuksien kautta hyvinkin erilaiselta. Omaishoivasta
puhuttaessa siinä usein mainitaan, että ”kaikki tilanteet ovat hyvin
erilaisia”. Tämä opas tuo omalta osaltaan näkyväksi erilaisuuksia.
Opas koostuu yleisestä omaishoitoon liittyvästä tieto-osuudesta,
tutkimusmenetelmän kuvauksesta ja kolmesta erilaisesta
omaishoitajan profiilikuvauksesta, josta jokainen etenee samoin
osioin; kuvaus, tyypillinen päivä, tavoitteet ja tarpeet, kipupisteet,
henkiset/fyysiset rajoitteet, teknologian ja apuvälineiden käyttö
sekä mahdollisuus. Lopuksi olemme koonneet mielestämme
keskeisimmät huomiot johtopäätökseksi.
Opas onkin suunnattu niin omaishoitajille ja omaishoitajien kanssa
työskenteleville sekä kaikille omaishoidosta kiinnostuneille.
Kiitos haastatelluille omaishoitajille, jotka antoivat oman
kokemuksensa ja osaamisensa yhteiseen käyttöön.
Tekijät Piia Tiilikainen, Active Life Village Oy ja Soili Hyvärinen,
POLLI
Haastateltavien määrän pienuudesta johtuen kaiken kattavaa
profilointia ei tässä oppaassa ole, eikä sitä voine kukaan tehdä.
Tämä opas on uusi avaus omaishoitajuuden näkyvyyden tekemiseksi.
Samalla toivomme, että tästä olisi apua niin omaishoitajille itselleen,
mahdollisen oman persoonallisuuden tunnistamisessa sekä
palvelujen tuottajille siinä, miten persoonallisuus saattaa vaikuttaa
muun muassa asiakaskohtaamiseen.
4
5

4. Yleistä omaishoidosta
Tilastoja
(Lähde: Kattainen, ym. 2008.)
Omaishoivan käsite on hyvin laaja ja jokainen tilanne on erilainen.
Virallinen omaishoito määritellään lainsäädännössä vanhuksen,
vammaisen tai sairaan henkilön hoivaksi ja huolenpidoksi, joka
järjestetään kotioloissa omaisen tai muun hoidettavalle läheisen
henkilön toimesta. Omaishoitaja on siis lain mukaan henkilö, joka
on tehnyt kunnan kanssa virallisen sopimuksen. (Finlex 2013.)
Tämän määritelmän rajaa omaishoidon vain kunnan kanssa
virallisen omaishoitosopimuksen tehneisiin henkilöihin. Omaishoito
on kuitenkin paljon laajempaa kuten tilastot näyttävät. Suomen
omaishoidon verkosto määrittelee omaishoitajaksi henkilön, joka
pitää huolta perheenjäsenestään tai muusta läheisestään, joka
sairaudesta, vammaisuudesta tai muusta erityisestä hoivan tarpeesta
johtuen ei selviydy arjestaan omatoimisesti.
jonka järjestämisestä kunnan tuli huolehtia. Samalla omaishoitajien
oikeudellista asemaa selkeytettiin ja sosiaaliturvaa parannettiin.
Varsinainen laki omaishoidon tuesta tuli voimaan 2006 ja sen
tarkoituksena on edistää hoidettavan edun mukaisen omaishoidon
toteuttamista turvaamalla riittävät sosiaali- ja terveydenhuollon
palvelut sekä hoidon jatkuvuus ja omaishoitajan työn tukeminen.
(Edilex 2013.) Omaishoidon tukea haetaan oman kunnan
sosiaalitoimesta. Omaishoidon tuki ei ole subjektiivinen oikeus vaan
palkkion suuruus ja myöntämisperusteet vaihtelevat kunnittain.
Puhuttaessa omaishoidosta se mielletään usein pelkästään
ikääntyvien hoivaan. Vanhusten lisäksi hoivan tarvitsija voi olla
yhtä hyvin erityislapsi tai työikäinen. Suurin hoivan antajien ryhmä
on työikäiset. Myös hoivatilanteet syntyvät eri tavoin. Yleisimmin
ikääntyneillä toimintakyky muuttuu hitaasti niin, että esimerkiksi
puoliso tai lapset alkavat ottaa vastuuta jokapäiväisistä toimista
suoriutumisessa. Toisaalta taas hoivatilanne saattaa alkaa äkillisen
sairaskohtauksen tai tapaturman vuoksi tai niin, että perheeseen
syntyy erityislapsi. Läheiselle antaman hoivan raja on hyvin liukuva ja
usein on vaikeaa määritellä, mistä omaishoito oikeastaan alkaa. Sen
vuoksi omaishoitajuus tunnistetaan huonosti yksilötasolla.
(Purhonen ym. 2011.)
Suomessa omaishoitajuuden lainsäädännöllinen kehittäminen
alkoi 1980 -luvulla ja varsinainen asetus tuli voimaan 1993. Tällöin
omaishoidosta tuli yksi sosiaalihuoltolaissa mainittu sosiaalipalvelu,
6
7

5. Perheenjäsenten toisilleen antamassa hoivassa puolisojen
keskinäistä hoivaa pidetään hyvin luonnollisena eikä sitä usein
mielletä omaishoivaksi. Hoiva perustuu kiintymykseen, rakkauteen,
yhteiseen elettyyn elämään, mutta myös moraalisiin odotuksiin
ja velvollisuuden tunteeseen. Puolisohoiva yleistyy ikääntymisen
myötä, kun vastavuoroinen auttaminen saattaa muuttua pikkuhiljaa
niin, että toinen puolisoista alkaakin tarvita enemmän apua arjessa
selviytymisessä. Hoivatilanteen syntyminen muuttaa helposti niin
arjen rutiineja, tulevaisuuden toiveita ja odotuksia kuin yhteistä
elämäntapaa, mutta pohjimmiltaan hoiva perustuu haluun jatkaa
yhteistä elämää. (Mikkola 2009.)
Ikääntyneiden puolisohoivassa on erityisenä haasteena se, että
molempien puolisoiden terveydentila ja toimintakyky heikkenee.
Hoivaa tarvitsevan puolison hoivan tarve lisääntyy samalla kun
hoivan antajan oma toimintakyky heikkenee. Osin tästä syystä
ikääntyvät puolisohoitajat ovat suurin ryhmä omaishoidon
tuensaajista. Tällä hetkellä puolisoaan hoitavia on 58 % kaikista
omaishoidon tuensaajista (Omaishoitajat ja Läheiset –liitto 2013).
Puolisohoivaa on myös työikäisten ryhmässä. Äkillinen tapaturma,
onnettomuus tai sairaus saattaa johtaa nuorempienkin
ikäryhmien joutumista omaishoivaan. Suurin ryhmä omaisiaan
auttavista onkin työikäisiä. Työikäiset hoitavat niin puolisoita,
erityislapsiaan tai vanhempiaan. Joskus saattaa olla tilanne, että
työssäkäyvällä perheellä on alaikäisiä lapsia ja ikääntyviä vanhempia
hoidettavanaan samaan aikaan.
Työssäkäyvien puolisohoitajien tuen tarpeet ovat erilaisia
kuin ikääntyvien puolisohoitajien. Työssäkäyvien keskeisimpiä
kuormittavia tekijöitä ovat mm. kiire, jatkuva aikataulutus,
riittämättömyyden tunteet, työn joustamattomuus sekä uupumus.
Työssäkäyvien omaishoitajien yksi keskeinen huolenaihe on, miten
8
hoivaa tarvitseva selviytyy hoitajan työssäoloajan kotona. Sopivien
sijaishoitopalvelujen sekä nopeasti saatavien hoivajärjestelyjen
puute lisää jaksamattomuutta. Hoivan ja työn yhteen sovittaminen
on usein taloudellisesti perheen kannalta välttämätöntä sekä
yhteiskunnallisesti merkittävää. (Autio 2006.)
Suomessa arvioidaan olevan noin 65 000 etäomaishoitajaa.
Tutkimuksen mukaan tyypillinen etäomaishoitaja on keski-ikäinen,
46-55 -vuotias, korkeasti koulutettu, työssäkäyvä nainen, joka hoitaa
omaa vanhempaansa. (Vuorijärvi 2011.)
Etäomaishoivalla tarkoitetaan sitä, että hoivan tarvitsija ja –
antaja asuvat mahdollisesti eri paikkakunnilla ja välimatkaa voi
olla kymmeniä tai satoja kilometrejä. Tutkimusten mukaan yli
50 kilometrin päässä hoivan antamisen useus ja auttamistoimet
muuttuvat. Etähoivatilanteen eroa omaishoivaan voisi määritellä niin,
että etähoivassa päivittäinen hoiva tai päivittäiset hoivatoimenpiteet
ei ole mahdollisia tai ainakaan niitä ei voi toteuttaa välittömästi.
Etäomaishoitajan tekemät työt vaihtelevat aina hoivan tarpeen
mukaan. Selvää on, että henkilökohtaisissa toimissa auttaminen
jää vähäiseksi, kun asutaan kaukana hoivan tarvitsijasta. Näissä
toimissa autetaan silloin, kun etäomaishoitaja on hoivaa tarvitsevan
läheisensä luona kuten viikonloppuisin ja loma-aikoina. Enimmäkseen
etäomaishoitajat tekevät kotitalous-, piha- ja korjaustöitä sekä
antavat asiointi- ja kuljetusapua. Myös henkinen tuki, seurana ja
juttukaverina oleminen hoivaa tarvitsevalle on tärkeää.
9

6. Näyttää siltä, että erityisesti etäomaishoitajien tehtävänä on
organisoida hoivan tarvitsijalle sopivia palveluita sekä verkostoja,
jonka turvin tämä pärjää silloin, kun etäomaishoitaja ei ole läsnä.
Etäomaishoivassa hoivan tarvitsijan hyvinvointi on siis usean eri
toimijatahon varassa.
Viranhaltijoiden ja palvelujen tuottajien lisäksi etäomaishoitajat
pitävät yllä hoivan liittyvää ihmissuhdeverkostoa. Tähän verkostoon
voivat kuulua muut perheenjäsenet, sukulaiset, ystävät ja naapurit.
He ovat arvokkaita ”tukihenkilöitä”. Esimerkkinä tästä voidaan
mainita hyvät naapurit, jotka voivat tarvittaessa käydä tarkistamassa,
onko kaikki kunnossa, jos hoivan tarvitsija ei vastaa puhelimeen.
Etäomaishoitajan elämään kuormittaa välimatka ja siitä johtuva läsnä
olon puute. Tutkimusten mukaan stressi ja henkinen rasittuneisuus
syntyy siitä, ettei etäomaishoitaja pysty olemaan apua tarvitsevan
vanhemman luona. Sen lisäksi etäomaishoitaja ei pysty korvaamaan
mahdollista hoivavajetta samalla tavalla kuin samassa taloudessa
elävä hoitaja. Hoivavaje syntyy siitä, että hoivan tarpeet ja siihen
saatava hoiva-apu eivät kohtaa. (Hyvärinen 2013.)
10
Lisätietoa omaishoidosta
Omaishoidosta saat tarkempaa tietoa oman kunnan lisäksi mm.
Omaishoitajat ja Läheiset –liitosta, omaishoidon neuvontapuhelin
tai www.omaishoitajat.fi. Liiton
sivuilta löytyy myös tietoa Suomessa toimivasta 70 omaishoitajien
paikallisyhdistyksestä.
Tämän oppaan tekemiseen osallistunut
on yksi niistä. POLLI toimii
Helsingissä ja Vantaalla ja tietoa omaishoidosta ja toiminnastamme
saat soittamalla
tai
11

7. projektipäällikkö ja tässä ja nyt-persoona. Kukin persoona on
kuvitteellinen, usean haastattelun perusteella luotu käyttäjäprofiili.
Tutkimusmenetelmäksi valittiin kvalitatiivinen haastattelututkimus,
jossa tavoitteena oli toisaalta havainnoida omaishoitajan
kotiympäristöä erityisesti käytössä olevien apuvälineiden ja
teknologioiden osalta sekä haastattelun avulla pureutua tyypilliseen
päivän kulkuun ja mahdollisiin tarpeisiin ja ongelmiin, joita
omaishoitaja päivässä kohtaa.
Kuvitteelliset käyttäjäprofiilit (tai persoonat), jotka perustuvat
tutkimusaineistoon (haastattelut, osallistuva havainnointi,
tutkimustiedon analyysi) ovat vahvistaneet suosiota viime aikoina
palveluiden suunnittelussa. Ne ovat visuaalisia ja epätarkasti luotuja
profiileja potentiaalisista palvelun käyttäjistä. Profiilit helpottavat
kuvitellun käyttäjän maailman ymmärtämistä.
Kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus pyrkii käyttäjän tarpeiden
syvempään ymmärtämiseen, kun taas kvantitatiivinen eli määrällinen
tutkimus pyrkii numeerisen tiedon kautta saatuihin tuloksiin, jotka
ovat yleistettävissä laajempiin populaatioihin.
Profiileille kehitetään persoonallisia piirteitä ja taipumuksia, joiden
avulla havainnoidaan ja kehitetään palvelua. Profiilit usein sisältävät
nimiä, persoonan kuvauksen, käyttäytymistapoja, ryhmälle tyypillisiä
tavoitteita ja elämäntapoja. Kysymyksiä, joiden ympärille persoonan
voisi luoda, ovat esimerkiksi: ikä, sukupuoli, käyttäytyminen,
asenteet, taidot, päämäärät ja persoonallisuus. Laajempaa profiilia
kirjoitettaessa voi hyödyntää myös tarinan kerronnasta tuttuja
ohjeita henkilöhahmon luomiseen.
Haastatteluun valikoitui pääkaupunkiseudulta seitsemän
omaishoitajaperhettä, joihin Polli ry:llä oli kontaktitiedot olemassa.
Haastattelu tehtiin kahden henkilön voimin, toinen haastatteli ja
toinen kirjasi vastauksia ylös. Lisäksi otettiin valokuvia erityisesti
apuvälineistä. Yksi haastattelu kesti noin 2-2.5 tuntia ja perustui
kyselylomakkeeseen, jota käytettiin soveltaen haastattelun
teemoittamiseen. Haastateltaville kerrottiin, että haastattelu on
luottamuksellinen eikä yksittäisiä vastaajia yksilöidä.
Monessa tapauksessa myös hoidettava oli läsnä, mikä saattoi
vaikuttaa vastauksiin. Usein haastateltavan tarina lähti liikkeelle
hoidettavan tilanteesta, kuinka puolisosta tuli ’potilas’ ja
millaisia vaiheita hoidettavan historiaan on kuulunut. Erityisesti
haastateltavat kävivät läpi ongelmatilanteita, kun asioidaan
eri viranomaistahojen ja hoitolaitosten kanssa. Tämä saattoi
johtua siitä, että tutkittavat asuivat pääkaupunkiseudulla,
eikä haastattelussa ollut mukana omaishoitajia pienemmistä
kaupungeista tai kunnista.
Käyttäjäprofiilit tai persoonat ja niiden luominen on yksi
palvelumuotoilun menetelmä. Menetelmä perustuu
käyttäjälähtöiseen suunnitteluun, jossa käyttäjät ovat suunnittelun
keskiössä. Profiileja voidaan hyödyntää uusien palveluiden tai
asiakaskohtaamisten suunnittelussa. (Miettinen, 2011)
Haastatteluista luotiin palvelumuotoilun keinoin omaishoitajatyypit
eli ‘persoonat’. Niitä löytyi kolme: etäomaishoitaja,
12
13

8. “Omaishoito on
minulle projekti,
jota en halunnut,
mutta aion hoitaa
sen kunnialla.“
Herääminen ja
oma aamiainen
Aamupala ja lääkkeet
vaimolle
Vaimon
aamutoimet
Kodin
arkiaskareet
Lounas
Seurustelua
Vertti on vasta eläkkeelle jäänyt omaishoitaja, jonka vaimolla
on diabetes ja aivoinfarktin aiheuttama halvaus. Vaimo on
pyörätuolissa ja tarvitsee apua kaikissa arjen askareissa syömistä
lukuun ottamatta. Pariskunta on ollut naimisissa jo 30 vuotta ja
heillä on poika, joka asuu samassa kaupungissa. Poika käy välillä
auttamassa Verttiä arjen askareissa.
Vertti on itse sairastanut syövän muutama vuosi sitten, mutta on nyt
terve. Kunnan kotihoito käy auttamassa kerran päivässä ja lisäksi
heillä on paikallisen turvapalveluyhtiön päivystyspalvelu käytössä.
Sitä on tarvittu muutaman kerran vuodessa, jos vaimo on kaatunut,
eikä Vertti pysty nostamaan häntä lattialta.
14
Päivällinen
Asioiden hoitoa
Vaimon iltatoimet,
oma aika (esim. TV)
Nukkumaan
15

9. Vertti herää ja laittaa itselleen aamiaista. Lukee sanomalehden.
Joskus Vertti käy myös aamukävelyllä ennen kuin vaimo herää.
Vertti valmistaa vaimolle aamupalan ja laittaa lääkkeet valmiiksi.
Vertti herättää vaimon, käydään WC:ssä aamutoimilla, puetaan
vaatteet päälle ja syödään aamiaista.
Vaimo käy fysioterapiassa 2 kertaa viikossa. Kunnan järjestämä taksi
noutaa hänet kotoa. Tällä aikaa Vertti käy kaupungilla asioilla tai
hoitaa kodin asioita, siivoaa ja pesee pyykkejä.
Jos vaimo on kotona, hän katselee yleensä televisiosta
suosikkisarjojaan ja Vertti hoitaa kodin arkirutiineja samalla.
Vertti valmistaa lounaan kotona ja he syövät yhdessä. Vertti siivoaa
keittiön ja keittää sen jälkeen heille päiväkahvit. Vaimo ottaa
samalla päivälääkkeet. Tarpeen mukaan käydään WC:ssä.
Jos vaimo on pirteä, pelataan muistipelejä tai kuntoutetaan
halvaantunutta kättä kunnalta lainattujen apuvälineiden kanssa. Jos
vaimo ottaa päivänokoset, Vertti saattaa lähteä lenkille naapurin
koiran kanssa tai itsekseen. Vaimolla on kännykkä sängyn vieressä,
jolla hän voi soittaa Vertille, jos tulee hätä. Silloin Vertti palaa kotiin.
Viikonloppuisin heillä käy usein naapureita tai poika kylässä, jolloin
keitetään kahvia ja jutellaan mukavia.
Vaimo katselee televisiota. Sillä aikaa Vertti lukee sähköpostia,
johon fysioterapeutti on laittanut palautetta vaimon kuntoutuksesta.
Vertillä on tietokoneella tallennettuna kaikki vaimon terveyteen
liittyvät paperit ja lausunnot, lääkelistat ja seurantatiedot kunnon
kehittymisestä. Verttiä motivoi, kun hän huomaa, että vaimon kunto
kohenee.
Vertti toimii myös vertaistukena muille omaishoitajille ja käy
yhdistyksen sivuilla vastaamassa kysymyksiin tai soittaa puheluja
kohtalotovereille. Vertti osallistuu aktiivisesti omaishoitajien liiton
toimintaan ja haluaa vaikuttaa kunnan päättäjiin, että omaishoitajien
tarpeet otetaan huomioon.
Vertti laittaa iltapalaa ja valmistelee vaimon nukkumaan. Vertti
auttaa vaimon suihkuun ja WC-toimille, pukee yöpaidan päälle ja
auttaa sänkyyn. Kerran viikossa kotihoitajat käyvät kylvettämässä
vaimon ja Vertti pääsee lenkille. Iltatoimien jälkeen Vertti istahtaa
sohvalle ja nauttii omasta ajasta. Usein Vertti katsoo televisiota,
vaikka sieltä ei mitään kummallista tulisikaan. Parasta illoissa on,
että voi olla hetken yksin ja miettiä vain omia asioita.
Vertti käyttää omaishoitajien lomapäivät hyväkseen ja vaimo käy
3 pv/kk hoivakodissa lyhyillä jaksoilla. Silloinkin Vertti tuntee
syyllisyyttä, eikä oikein luota siihen, että vaimoa hoidetaan hyvin.
Joskus on ollut yllättäviä kaatumisia, jotka ovat selvinneet vasta
jälkikäteen vaimon mustelmista. Lomapäivät menevät juoksevien
asioiden ja harrastusten parissa.
Vertti laittaa päivällistä ja vaimo ottaa ruoan yhteydessä lääkkeet.
Vertti siivoaa keittiön ja vaimo antaa siivousohjeita tapansa mukaan.
Tämä ärsyttää joskus Verttiä, mutta useimmiten neuvot menevät
toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos.
16
17

10. VERTIN TAVOITTEET JA TARPEET
KIPUPISTEET
HENKISET / FYYSISET RAJOITTEET
TÄLLÄ HETKELLÄ:
18
Vaimon sairastuminen tuli Vertille yllätyksenä ja shokkina. Vertti
oli työssään tottunut asioiden järjestämiseen ja projektien
suunnitteluun. Netistä Vertti löysi yhteystiedot omaishoitajien
järjestöön, jonka Omaishoitajan starttipaketista sai ensiapua
yllättävässä tilanteessa.
Oppaassa oli selkeä prosessikaavio, jonka avulla Vertti osasi
suunnistaa oikeiden tahojen luokse neuvottelemaan vaimon
tilanteesta. Ennen kaikkea opas antoi toivoa selviämisestä,
koska prosessikaavion avulla Vertti pystyi hahmottamaan, missä
järjestyksessä asiat etenevät ja kuinka kauan siihen menee.
Vertti on sosiaalinen ja ulospäin suuntautunut ja hakee tietoa
mieluummin keskustelemalla kuin netistä. Netistä oli kuitenkin
helppo varata keskusteluaika omaishoitoon liittyvien virkamiesten
kanssa. Vertin piti erityisesti selvitellä työttömyysturvan ja
omaishoitajuuden yhteensovittamista, koska hän oli ’eläkeputkessa’,
kun vaimo sairastui.
Koska useimmat omaishoitajat ovat naisia, Vertti arvosti myös
sitä, että hän tunsi silti kuuluvansa joukkoon ja hänet toivotettiin
tervetulleeksi omaishoitajatoimintaan. Vertti päättikin heti
kouluttautua vertaistukikurssilla ja toimii tukena myös muille
kohtalotovereille. Yhdessä mietitään usein mahdollisuuksia
kotihoidon / laitoshoidon tai seniorikodin välillä – millaisessa
tilanteessa mikäkin vaihtoehto on sopivin.
Järjestön tilaisuudessa Vertti tutustui palveluntarjoajaan, jolta
saa apua henkilökohtaisessa hyvinvoinnissa, kun vaimo tarvitsee
uusia vaatteita, hiusten leikkaamista tai ravitsemusterapeutin
konsultaatiota. Pyörätuolin kanssa ei usein mahdu tavaratalojen
sovituskoppeihin, joten ostosavustaja tuo vaatteet kotiin
sovitettavaksi. Kampaaja tulee kotiin ja ravitsemusterapeuttia voi
konsultoida tabletin kautta.
Vertti on aktiivinen tietokoneen ja tabletin käyttäjä itsekin. Vertillä
on käytössä Kuinka voin-palvelu, jonne tallentuvat omat ja vaimon
hyvinvointitiedot (esim. Verenpaine, unen laatu, lääkitykset jne.)
ja josta ne voi jakaa tarvittavien hoivatahojen kanssa. Hoivatahot
käyttävät Reissuvihko-sovellusta, josta Vertti voi tarkistaa, kuinka
19

11. vaimolla menee hoivakodissa. Päivän päätteeksi palvelu lähettää
Vertille koosteen, josta yhdellä silmäyksellä näkee miten päivä on
mennyt.
Palautekanavan kautta Vertti antaa ahkerasti palautetta – sekä
positiivista, että negatiivista, koska haluaa asiakkaana vaikuttaa
omaishoitopalvelujen kehittämiseen.
Tabletin kautta Vertti ja vaimo soittavat toisilleen kuvapuheluita
lomapäivinä ja tarpeen mukaan otetaan kuvayhteys myös poikaan.
Tabletin kautta Vertti tapaa kerran kuukaudessa omaa
tukiryhmäänsä, jossa keskustellaan ajankohtaisista aiheista ja välillä
kutsutaan omaishoitotahoja luennoimaan viimeisimmistä tuulista.
Vertti käy mahdollisuuksien mukaan omaishoitajien järjestön
Avoimet Ovet-päivillä tapaamassa kasvokkain tuttujaan.
Vertti on seuraa projektiomaisesti vaimon toipumista ja tallentaa
havainnot, videot ja muut muistot tietokoneelle suljettuun blogiinsa.
Tavoitteellisuus ja edistyminen motivoivat Verttiä.
Omaa sairauttaan Vertti ei aktiivisesti mieti, mutta sähköinen
kalenteri muistuttaa päivittäin otettavista mittauksista ja kerran
vuodessa lääkärintarkastuksesta. Vertillä on pääsy omiin tietoihinsa
yksityisellä lääkäriasemalla ja hän siirtää tiedot tarvittaessa omaan
Kuinka voin-palveluunsa.
“Kalenterin ja
muistilappujen
varassa tässä
mennään.“
Peppi on 50+ -vuotias etäomaishoitaja Helsingistä. Hän toimii
yrityksen keskijohdossa projektipäällikkönä ja on naimisissa.
Lapset ovat jo aikuistuneet. Peppi toimii etäomaishoitajana omille
vanhemmilleen, jotka asuvat Pohjanmaalla. Äidillä on alkava
Alzheimerin tauti ja hän asuu vielä kotona. Isällä on vaikeuksia
liikkumisessa ja asuu hoivakodissa samalla paikkakunnalla. Peppi
hoitaa molempien vanhempien juoksevat asiat kuten tukien haku,
laskujen maksut, lääkäriaikojen varaukset jne. Peppi on ostanut
joitakin palveluja vanhemmilleen yksityisiltä palveluntarjoajilta: isällä
käy ulkoiluttaja 1 krt viikossa ja äidillä siivooja 2 krt kuukaudessa.
20
21

12. Peppi herää herätyskellon soidessa. Aamutoimet.
Äiti soittaa kuulumiset ennen kuin Peppi lähtee töihin.
Peppi herää
Äiti soittaa
Työpaikalla, vanhempien
asioiden hoitoa ’etänä’
Kodin arkiaskareita
Peppi on töissä, mutta äiti saattaa soittaa ‘koska vaan’, jos
mieleen tulee joku askarruttava asia. Peppi vastaa puheluun,
jos mahdollista. Äiti tietää, että sydänvaivoissa pitää soittaa
hätänumeroon 112.
Työpäivän aikana Peppi soittaa muutaman puhelun järjestääkseen
juoksevia asioita, kuten isälle hammaslääkärikäynnin ja äidille
siivoojan kotiin. Kahvitauolla Peppi maksaa vanhempiensa laskuja
tietokoneella.
Peppi hoitaa oman kodin askareita, laittaa miehensä kanssa illallista
ja siivoaa. Tytär soittaa Pepille ja kysyy neuvoa opiskeluun liittyvissä
asioissa. Peppi etsii tietoa internetistä.
Iltauutiset TV:stä
Iltapuhelu äidille, soitto
isän hoivakodista
Peppi katsoo uutiset televisiosta. Samalla hän arkistoi vanhempiensa
laskuja - isällä ja äidillä on omat kansiot, joissa on kaikki asiapaperit
tallessa.
Nukkumaan
Peppi valveilla
Peppi soittaa äidilleen kysyäkseen päivän kuulumiset. Tällä
kerralla kaikki on mennyt hyvin, joten Pepin ei tarvitse murehtia.
Joskus äidin asiat saattavat valvottaa. Isän hoivakodista soitetaan
ja varmistetaan, että huominen hammaslääkärikäynti on vielä
voimassa.
Peppi menee nukkumaan.
22
23

13. Peppi herää kesken unien ja on hetken valveilla muistaessaan, että
äidin kampaaja pitää perua huomenna puhelimitse.
Viikonloppuisin Peppi ulkoilee mielellään ja lataa akkuja luonnossa.
Lomillaan Peppi käy Pohjanmaalla hoitamassa vanhempiaan ja
vanhaa kotitaloaan, joka vaatii ylläpitoa kuten ruohon leikkausta,
maalausta jne. Myös aviomiehen vanhemmat tarvitsevat tukea
arjessa, mutta siitä Peppi käy oravannahkakauppaa aviomiehensä
kanssa ja tekee paperityöt myös miehen vanhemmille.
Vastavuoroisesti aviomies auttaa Pepin kotitalon askareissa.
TAVOITTEET JA TARPEET
KIPUPISTEET
HENKISET / FYYSISET RAJOITTEET
24
TÄLLÄ HETKELLÄ
asioiden hoidossa.
Peppi alkoi unohdella työpalavereita, kun omat ja vanhempien
aikataulut painoivat päälle. Silloin Peppi päätti ottaa
yhteyttä palvelutarjoajaan, joka teki hänelle kokonaisvaltaisen
palvelusuunnitelman – kuinka asiat ja arki järjestetään fiksusti.
Pepille suositeltiin Hyvinvointilaatikkoa, jossa oli monia arjen
sujuvuutta edistäviä apuvälineitä ja palveluita koottuna yhden
sopimuksen alle.
Peppi soittaa äidille videopuhelut helppokäyttöisellä tabletilla,
jolloin Peppi näkee äidin todellisen tilanteen, esimerkiksi onko äiti
pukenut vaatteet päälle tai pessyt hiukset.
Kotihoito ja palvelutalo kirjaavat isän ja äidin päivittäiset kuulumiset
ja terveystiedot ‘Reissuvihkoon’, jota Peppi voi katsoa tietokoneelta
tai tabletilta ja tarvittaessa soittaa takaisin lisätietoja varten.
Menot ja kalenteritapahtumat Peppi kirjaa sähköiseen kalenteriin,
joka tarvittaessa muistuttaa menoista ja joka on helppo jakaa myös
hoitohenkilökunnan tai sukulaisten kanssa. Isälle Peppi tulostaa
paperiversion kuukauden kalenterista ja äiti voi katsella omaa
kalenteriaan tabletilta.
Äiti pelaa päivittäin tabletilla muistipeliä ja tulokset tallentuvat
Kuinka voin-palveluun, josta Peppi seuraa muistin kehittymistä.
Kunnan palvelut ja yksityiset palveluntarjoajat ovat myös tabletissa
ja tarvittaessa Peppi tavoittaa heidät suoraan siitä. Taksikyyti äidille
on helppo tilata Penan Taksi Oy:n tilauslomakkeella ja maksaa
pankkitunnuksilla.
Molemmilla vanhemmilla on käytössä turvarannekkeet: isällä
25

14. kaatumisten vuoksi ja äidillä muistisairauden takia. Äidin ranneke
hälyttää mikäli äiti poistuu kotoa ja hänet voidaan myös tarvittaessa
paikantaa kartalla. Kotiin on asennettu turvakamera, johon Pepillä
on etäyhteys. Yhteyden kautta Peppi voi katsoa, mitä kodissa
tapahtuu.
Kotihoito laittaa äidin lääkkeet valmiiksi lääkeannostelijaan, joka
muistuttaa lääkkeiden otosta ja antaa vain yhden annoksen ulos
kerrallaan. Näin äiti ei vahingossa ota liikaa lääkkeitä ja toisaalta
muistaa ottaa lääkkeensä ajallaan. Peppi seuraa lääkkeiden ottoa
Kuinka voin-palvelun kautta.
Kun Peppi lähtee lääkäriin äidin tai isän asioissa, hän poimii
vanhempansa terveys- ja lääkitystiedot tabletilta ja lähettää ne
etukäteen lääkärille tutustuttavaksi.
Peppi seuraa omaa nukkumistaan unianturilla, joka tallentaa sykettä,
liikkumista ja muita unen laadun mittareita päivittäin. Tietojen
perusteella Peppi näkee, onko hän normaalia stressaantuneempi ja
voi tehdä asialle jotain. Yllätyksekseen Peppi huomasi, että unen
katkonaisuus ei välttämättä tarkoita, että hän nukkuu huonosti.
Useimpina öinä Peppi nukkuu hyvin.
Oman vanhuutensa Peppi aikoo järjestää toisin. Hän on tehnyt
sopimuksen palveluntarjoajan kanssa ja kartoittanut sopivia
hoivakoteja äidille. Omat juridiset ja taloudelliset asiat on mietitty
ennalta, jotta Pepin tyttären ei tarvitse ryhtyä omaishoitajaksi.
Vihdoinkin Pepillä on tunne, että arjen asiat ovat hallinnassa ja aikaa
riittää enemmän myös omille harrastuksille, joilla ladata akkuja.
Leena – Omaishoitaja
“Päivä kerrallaan
– en halua ajatella
mitä tulevaisuus
tuo tullessaan.“
Leena on ollut eläkkeellä jo kymmenkunta vuotta ja viimeiset kolme
vuotta Alzheimeria sairastavan miehensä omaishoitaja. Leenalla
on nivelreuma, eikä hän pysty nostamaan tai kantamaan raskaita
tavaroita. Mies on vielä suhteellisen hyvässä kunnossa fyysisesti
ja muisti pelaa ’joka toinen päivä’. Välillä mies karkailee, mutta
onneksi naapurit osaavat ohjata hänet takaisin kotiin. Pariskunta on
lapseton ja sukulaiset ja ystävät jäivät Mikkeliin, josta he muuttivat
Vantaalle omakotitaloon parikymmentä vuotta sitten. Arjen ilona on
kultainen noutaja ’Hessu’.
Kotihoito käy aamuisin ja iltaisin auttamassa lääkkeiden otossa
ja pesuissa, koska Leenalla on itselläänkin vaikeuksia saada
26
27

15. esimerkiksi tukisukkia jalkaan. Leena on yrittänyt saada miestään
päiväkerhoon, mutta mies ei halua lähteä kotoa. Leenalla on avoin
ja valoisa luonne, eikä hän halua etukäteen suunnitella tai murehtia
turhia. Sairaudet ovat antaneet uutta katsontakantaa elämään
ja vastakkainasettelu tuottavan tehoyhteiskunnan vs. hetkessä
elämisen välillä tuntuu joskus raskaalta.
Leena herää.
Miehen aamutoimet.
Leena herää ja tekee aamuiset fysioterapeutin ohjeistamat
jumppaliikkeet, että saa nivelet vetreiksi. Sitten laitetaan kahvi
tulemaan ja hoidetaan aamutoimet.
Ulkoilu ja kodin askareet.
Ateriapalvelun
tuoma lounas.
Lepoa, radion kuuntelu
Iltapäiväkahvit
Ulkoilu, TV katselu
Päivällinen
TV katselu, iltatoimet
kotihoidon kanssa
Nukkumaan
Herää
(mies käy WC:ssä)
28
Herää
(mies ei ole sängyssä)
Mies herää ja käy WC:ssä. Hän pukee vielä vanhasta muistista
vaatteet päälleen, mutta Leena tarkistaa, että paita on oikein päin
ja housut puhtaat. Leena annostelee miehensä lääkkeet ja tarjoilee
aamiaista miehelleen. Sen jälkeen lähdetään Hessu-koiran kanssa
aamukävelylle.
Kun koira on lenkitetty, mies katselee televisiosta aamun TVohjelmia. Välillä mies kyselee, mikä päivä tänään on ja paljonko
kello on. Leenasta tuntuu, että ei aina jaksaisi vastata samoihin
toistuviin kysymyksiin. Kotihoito tulee käymään ja siivoaa keittiön.
Leenan tukisukat puetaan jalkaan. Ateriapalvelusta tuodaan lounas.
Syödään yhdessä ateriapalvelun tuoma lounas. Yleensä ruoka on
vähän jäähtynyt, joten Leena lämmittää sen uudelleen mikrouunissa.
Mies kysyy keitä kotona on käynyt (kotipalvelu) eikä muista, että
kotipalvelu käy heillä päivittäin. Leena viittaa seinäkalenteriin, johon
hän on merkinnyt kaikki viikon tapahtumat.
Mies menee lepäämään lounaan jälkeen ja Leena istahtaa
29

16. keinutuoliin ja kuuntelee radiota. Joskus väsyttää ja Leena
torkahtaa, jos on yöllä ollut paljon heräämisiä miehen kuljeskelun
vuoksi. Kun mies herää päiväuniltaan, Leena keittää iltapäiväkahvit.
Juodaan kahvia ja Leena lukee miehelle ääneen sanomalehteä.
Hyvinä päivinä mies osallistuu keskusteluun ja kommentoi uutisia.
Huonoina päivinä mies ei jaksa keskittyä kuuntelemiseen ja kyselee
samoja kysymyksiä uudelleen.
Mies katselee televisiota ja Leena ratkoo ristisanatehtäviä ja käy
koiran kanssa ulkona. Leena löytää miehen pihasta palatessaan
koiran kanssa kotiin. Vaikka on talvi, mies kulkee sisävaatteissa ja
Reino-tohveleissa.
Leena herää ja huomaa, että sänky on tyhjä. Hän nousee etsimään
miestään, joka seisoo keittiössä ja etsii kaapeista jotakin. Leena
kysyy mitä mies etsii ja hän sanoo hakevansa Suomen Kuvalehteä,
jota pariskunta joskus tilasi. Leena taluttaa miehen takaisin
nukkumaan.
Leena herää ja on aika väsynyt. Katkonainen uni tuntuu
jaksamisessa ja välillä Leenasta tuntuu, ettei hän enää jaksa
huolehtia miehestään. Uusi päivä alkaa. Päivät seuraavat
samanlaisina toisiaan.
TAVOITTEET JA TARPEET
Syödään päivällinen, jonka Leena lämmittää mikrouunissa.
Katsellaan televisiota. Kun kotihoito tulee käymään, he valvovat
miehen iltatoimet ja pesut. Leena käy sillä aikaa pissattamassa
koiran ulkona. Kun Leena tulee takaisin, kotihoito antaa molemmille
lääkkeet ja Leenan tukisukat otetaan yöksi pois jalasta.
KIPUPISTEET
Jos miehellä on nälkä, syödään kevyt iltapala, teetä ja voileipiä.
tilanteesta toiseen.
Mennään nukkumaan. Leena ja mies nukkuvat parisängyssä.
Leena lukee sängyssä vielä hetken kirjaa ja murehtii tekemättömiä
paperitöitä, lomakkeiden täyttämistä ja kuittien järjestämistä.
HENKISET / FYYSISET RAJOITTEET
Leena herää siihen, että mies nousee sängystä ylös. Tällä kertaa
mies käy vain WC:ssä ja tulee takaisin nukkumaan. Leenalla kestää
hetken saada unen päästä kiinni. Koirakin herää ja vaatii rapsutusta.
30
31

17. TÄLLÄ HETKELLÄ
hoitaa asioita
Kotihoito huomasi kotikäynnillä, että Leena on todella väsynyt ja
itkuinen ja järjesti Leenalle keskusteluhetken senioripsykologin
kanssa. Psykologin suosituksesta Leenan arkea organisoitiin
uudelleen, jotta Leena voi osallistua videopuhelun kautta kerran
viikossa psykologin ohjaamaan vertaistukiryhmään sillä aikaa, kun
kotihoito käy miehen kanssa kävelyllä ulkona.
Leenan ja miehen sänkyihin asennettiin unenseurantalaite, jolloin
Leena ja kotihoito saavat tietoa unen laadusta ja määrästä Kuinka
voin-palvelusta. Kuukauden seurannan jälkeen huomattiin, että
mies saattaisi hyötyä nukahtamislääkkeestä, jolloin Leena saisi edes
alkuyön nukuttua katkottomasti.
Parin kuukauden päästä Leena jaksoi jo paremmin ja otti
yhteyttä yksityiseen palvelutarjoajaan, jonka kautta paperiasiat
laitettiin kuntoon ja vuoden kuitit järjestettiin mappeihin. Huoli
tulevaisuudesta ja anomusten tekemisestä alkoi hellittää.
Leenan miehelle tilattiin myös turvaranneke, joka hälyttää, mikäli
mies poistuu kotipihasta. Leenalle hälytys tulee kännykkään ja
samalla se menee myös naapurille, joka lupasi auttaa Leenaa.
Turvapalveluyhtiön päivystyspalvelu olisi tullut Leenalle liian kalliiksi.
Kotiin asennettiin myös sähköisesti avattavat lukot, turvakamerat ja
liesivahti. Leenan huoli kodin turvallisuudesta keveni, kun sovitut
tahot saavat kodin ovet matkapuhelimella auki.
Leena soittaa videopuhelut tabletilla omalääkärilleen ja
omahoitajalle, mikäli haluaa kysyä lääkitykseen tai terveyteen
liittyvistä asioista. Tutun lääkärin näkeminen tuo turvallisuuden
32
tunnetta hoitosuhteeseen. Leena tallentaa omat verenpainelukemat
ja fiilikset Reissuvihkoon, jota omahoitaja seuraa viikoittain ja
soittelee, mikäli Leenan fiilismittari menee punaiselle.
Tabletin kautta Leena voi tilata myös lähikaupasta painavat tavarat
suoraan kotiin tai tilata hitaan taksin Slowtaxi Oy:stä, jos he
haluavat lähteä miehen kanssa käymään omaishoitajayhdistyksen
tilaisuuksissa.
Ruoanlaitto helpottui, kun kotiin tuotiin ateria-automaatti, jossa on
maittavat annokset kahdelle viikolle ja joka valmistaa ne napista
painamalla. Mieskään ei valita enää haaleasta ruoasta. Tilaisuudet
näkyvät Omaishoitajakalenterista, johon Leena voi tallentaa myös
omia menojaan.
Miehellä on oma kalenteri ja muistelupalvelu, johon on tallennettu
nuoruuden tarinoita ja valokuvia. Mies viiihtyy oman kalenterinsa
kanssa olohuoneen sohvalla. Kalenteri muistuttaa miestä päivän
tehtävistä liikennevaloilla.
Kun Leenan väsymys alkoi hellittää ja arjen rutiineihin ja
organisointiin kiinnitettiin huomiota, Leena alkoi jaksaa arjen
pyörittämistä paremmin. Nyt paperityötkin sujuvat rutiinilla ja
Leena on varannut heille Alzheimer-yhdistyksen Ruotsin-risteilyn,
jota hän odottaa innokkaasti. Hessu-koira pääsee naapurintytölle
hoitoon.
33

18. Kuvitteelliset käyttäjäprofiilit (tai persoonat), jotka perustuvat
tutkimusaineistoon (haastattelut, osallistuva havainnointi,
tutkimustiedon analyysi) ovat vahvistaneet suosiota viime aikoina
palveluiden suunnittelussa. Ne ovat visuaalisia ja epätarkasti luotuja
profiileja potentiaalisista palvelun käyttäjistä. Profiilit helpottavat
kuvitellun käyttäjän maailman ymmärtämistä ja asiakaslähtöisempien
palvelujen kehittämistä. Olisi tärkeä myös kehittää
palveluprosesseille asiakastyytyväisyysmittareita, joita seuraamalla ja
kehitystarpeita priorisoimalla voisimme paremmin vastata asiakkaille
tärkeisiin tarpeisiin.
Tässä oppaassa esille tulleet erilaiset omaishoitajien
persoonallisuudet ja tapa toimia hoivan antajana vaikuttaa myös
tapaan ottaa tukea ja palvelua vastaan. Hetkessä elävät eivät
välttämättä pysty ottamaan vastaan pitkäntähtäimen suunnitelmia
vaan poimivat tiedonvirrasta itselle siihen hetkeen sopivat
tilaisuudet ja mahdollisuudet toisin kuin projektipäällikkötyyppinen
omaishoitaja. Hänelle on puolestaan luontaista suunnitella asiat
etukäteen. Etäomaishoivassa vastaavasti on myös ennakointi
tärkeässä osassa, sillä asiat saatetaan joutua delegoimaan jollekin,
joka osallistuu hoivaverkostoon.
Omaishoivassa on näkyvissä myös asiakkuuden muutos, joka tässä
oppaassa näkyy erilaisina omaishoitajien profiileina. Altruistinen
ajatus pyyteettömästä toisen hoivasta vaihtuu projektimaiseen
tai tässä ja nyt -hetkessä tapahtuvaan hoivaan. POLLIn arjessa
asiakkuuden muutos näkyy muun muassa siinä, että ennen
omaishoitajaksi ryhtymistä, ihmiset selvittävät omia velvollisuuksiaan,
sitoumuksiaan ja oikeuksiaan. Miten elämäni muuttuu, jos teen
omaishoitosopimuksen kunnan kanssa? Mihin sitoudun? Voidaan
sanoa, että tulevaisuuden omaishoitajat saavat tietoa omista
oikeuksistaan muun muassa internetin kautta ja osaavat vaatia
oikeuksiaan paremmin kuin kymmenkunta vuotta sitten.
34
Haastatteluissa yllätti se, miten erityyppisten omaishoitotilanteiden
tyypillinen päivä rytmittyi samantyyppisesti ja miten omaishoitajien
oma aika yleensä otettiin silloin kun hoivan tarvitsija vielä nukkui
– joko aikaisesta aamusta tai myöhäisestä illasta. Hoivatilanteet
vaativat jatkuvaa läsnäoloa ja tarkkailua sekä avustamista erilaisissa
toimissa. Omaishoitajat huolehtivat myös terveyteen liittyvistä
tehtävistä sekä etuuksien hakemisesta. Muu kodin- ja asioiden hoito
jää ”luonnollisesti” omaishoitajalle. Omaishoitajat toimivat usein
myös virikkeiden ja elämänilon ylläpitäjinä hoivan tarvitsijalle.
Hoivan tarvitsijoiden sairaus vaikutti omaishoitajan
hoivakokemukseen. Esimerkiksi hoivan tarvitsijan muistisairaus
heijastui omaishoitajan yksinäisyyden kokemuksena. Puolison
kanssa ei voinutkaan enää neuvotella tai pohtia hoivaankaan
liittyvistä kysymyksistä toisin kuin niillä omaishoitajilla, joiden
hoivaa tarvitsevalla oli liikuntaesteitä. Liikuntaeste lisäsi hoivan
fyysistä rasittuneisuutta, mutta esimerkiksi oman ajan ottaminen
oli omaishoitajalla helpompaa, koska hoivan tarvitsija pystyi
mieltämään puolisonsa olevan esimerkiksi kaupassa ja tulevan
takaisin.
Haastatteluissa tuli esille se, miten paljon omaishoitajilta vei
energiaa julkisten palvelujen kanssa toimiminen. Kaikkia palveluja
on itse haettava eri tahoilta ja jokainen eri hakemuksilla. Tilanteessa,
jossa hoivan tarvitsijan terveydentilassa ei ole nähtävissä
parantumissa, on turhauttavaa hakea aina joka vuosi uudelleen ja
uudelleen samaa kuntoutusjaksoa, joka käytännössä on todettu
hyväksi ja kotona jaksamista tukevaksi. Omaishoitajat toivoivatkin
enemmän yhden luukun periaatetta tai omaishoitoperheen omaa
koordinaattoria, joka arvioisi koko omaishoitoperheen tilanteen
ja hoitaisi hoivapalvelut kotiin. Erityisen keskeisessä asemassa on
omaishoidon kannalta oma vakituinen lääkäri, jota voisi konsultoida
tarpeen mukaan. Tällä hetkellä lääkärit vaihtuvat tiuhaan tahtiin
ja tieto hoivaa tarvitsevan terveydentilaan liittyvistä asioista
jää omaishoitajan vastuulle. Voidaankin kysyä, miten paljon
omaishoitajan on maallikkona otettava vastuuta hoivan tarvitsijan
hyvinvoinnista?
35

19. Haastattelun yhtenä ideana oli kartoittaa apuvälineitä ja erityisesti
sitä, minkä verran oli teknologiaan pohjautuvia välineitä käytössä
ja miten niihin suhtauduttiin. Tähän haastatteluun osallistuneilla
oli kodin apuvälineet hyvin perinteisiä. Ajatus teknologisten
apuvälineiden käyttöön ottamiseksi oli varauksellinen ja osalla
haastatelluista ei ollut tietoakaan erilaisista mahdollisuuksista.
Teknologiaan perustuvat hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyvät
ratkaisut ovat tulevaisuudessa omaishoitajuuden kannalta
mahdollisuus. Niitä on jo nyt olemassa ja kehittämistyö jatkuu.
Teknologisten ratkaisujen käyttöön ottamisen kynnystä vain
tulisi saada matalammaksi. Sen lisäksi laitteiden tulisi olla
helppokäyttöisiä ja varmoja. Tässä kehitystyössä omaishoitajien
oma käytännön kokemus ja tietotaito sekä tarve tulee ottaa
käyttöön. Selvää on, ettei teknologia voi korvata ihmistä, mutta se
voi lisätä turvallisuuden tunnetta, auttaa saamaan yhteyttä samassa
tilanteessa oleviin, sen avulla voi tallentaa hyvinvointiin liittyviä
tietoja, se mahdollistaa nopean tiedonsaannin jne.
tyypeissä, mikä johtaa ajatukseen olla ’tässä ja nyt’ omaishoitaja tai
projektipäällikkö-omaishoitaja. Olisi myös kiinnostavaa selvittää,
onko tämä kansainvälinen ilmiö vai onko kulttuurisia eroja tai
soveltuvatko nämä persoonatyypit yleismaailmallisemminkin
käytettäviksi, kun suunnitellaan palveluja omaishoitajille.
LISÄTIETOJA:
Omaishoitajien elämäntilanne on usein niin raskas, ettei jakseta
etsiä tietoa tai perehtyä teknologian luomiin mahdollisuuksiin.
Tässä suhteessa järjestöjen ja julkisen tahojen apu ja yhteistyö
omaishoitajien kanssa olisi tervetullutta. Sitä kautta kaikkien
tahojenkin asenneilmasto teknologian suhteen saattaisi muuttua
suopeammaksi. Esimerkiksi videovälitteinen ryhmäkeskustelu
voisi tavoittaa sellaisiakin omaishoitajia, joilla ei ole voimia tai
mahdollisuuksia lähteä ryhmätapaamisiin. Samoin toivoisimme,
että teknologia mahdollistaisi tulevaisuudessa asioinnin myös virkaaikojen ulkopuolella erityyppisissä tilanteissa kuten akuuttiavun
tarpeessa tai järjestöllisissä tukipalveluissa.
Viimeisten tutkimusten mukaan omaishoito säästää yhteiskunnalle
noin 2,8 miljardia vuosittain (Kehusmaa ym. 2013), joten
kysymys on merkittävästä asiakasryhmästä julkisen sektorin
toimijoiden kannalta. Jatkotutkimuksen aiheiksi ehdotamme
esimerkiksi laajemmalla otoksella tehtävää kvantitatiivista kyselyä
persoonatyyppien yleisyydestä, sukupuoli sidonnaisuudesta
36
37

20. Lähteet:
Autio, Tiina ja Tiihonen, Malla (2006) Pääosassa:
Työssäkäyvä omaishoitaja. Työn ja omaishoidon yhteensovittaminen
–projektin (TOP, 2002-2005) loppuraportti. Omaishoitajat ja Läheiset
–Liitto ry:n julkaisuja 1/2006.
Edilex (2013) Kela. Sosiaalihuoltolaki. [verkkojulkaisu].
Saantitapa:
Finlex (2013) Laki omaishoidon tuesta. [verkkojulkaisu].
Saantitapa:
Omaishoitajat ja Läheiset –liitto (2013) [verkkojulkaisu]
Saantitapa:
Purhonen, Merja Nissi-Onnela, Sirkka ja Malmi, Maria (2011)
Omaishoidon yleisyys ja monimuotoisuus. Teoksessa Kaivolainen,
Merja., Kotiranta, Tuija, Mäkinen, Erkki, Purhonen, Merja ja SalankoVuorela, Merja (toim.) Omaishoito - tietoa ja tukea yhteistyöhön.
Hämeenlinna: Kariston Kirjapaino Oy.
Sotkanet (2013) Tilasto ja indikaattoripankki. [verkkojulkaisu]
Saantitapa:
Hyvärinen, Soili (2013) Vaikka missä olis niin se elämä pyörii sen
hoivan ympärillä. Etäomaishoitajien kokemuksia hoivasta. Pro
Gradu tutkielma. Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos. Jyväskylän
yliopisto.
Kattainen, Eija, Muuri, Anu, Luoma Minna-Liisa ja Voutilainen Päivi
(2008) Läheisapu ja sen merkitys kansalaisille. Teoksessa Moisio,
Pasi, Karvonen, Sakari, Simpura, Jussi ja Heikkilä Matti (toim.):
Suomalainen hyvinvointi 2008. Stakes. Vammala: Vammalan
Kirjapaino Oy.
Vuorijärvi, Petri (2011) Etäomaishoitajien toiminta ja
velvollisuudentunto Suomessa. Pohjois-Suomen sosiaalialan
osaamiskeskuksen suosituksia. Oulu: Uniprint.
Kehusmaa, Sari, Autti-Rämö, Ilona ja Rissanen, Pekka (2013)
Omaishoidon vaikutus ikääntyneiden hoidon menoihin.
Yhteiskuntapolitiikka 78 (2).
Miettinen, Satu (toim.). (2011), Palvelumuotoilu - uusia menetelmiä
käyttäjätiedon hankintaan ja hyödyntämiseen. Helsinki:
Teknologiainfo Teknova Oy.
Mikkola, Tuula (2009) Sinusta kiinni – Tutkimus puolisohoivan
arjen toimijuuksista. Diakonia-ammattikorkeakoulun julkaisuja A
tutkimuksia 21.Tampere: Juvenes Print Oy.
38
39