1. Oppiminen ja sen tukeminen
Hanna Järvenoja
&
Pirkko Hyvönen
LET.OULU.FI Hanna Järvenoja 23.3.2010
Learning and Educational Technology
Research Unit

2. OPPIMINEN TÄNÄÄN JA HUOMENNA
Epäselvät, muuttuvat, Tiedon yhteinen
avoimet ongelmat luovuus tuottaminen
KOULUSSA, TÖISSÄ VAI ELÄMÄSSÄ
YLEENSÄ? itsenäisyys,
kompleksit vastuu, itsensä
kokonaisuudet teknologia kehittäminen
konfliktit ja
kilpailevat motiivit
SELVITÄKSEEN ERILAISISTA OPPIMISEN
AIKAISISTA HAASTEISTA OPPIJALTA
EDELLYTETÄÄN …

3. MITÄ OPPIJALTA EDELLYTETÄÄN?
• Aktiivista tiedonrakentelua – Ymmärtävä oppiminen
• Tiedostettuja oppimisen ja ongelmanratkaisun taitoja –
Oppimisen strategiat
• Omaa tahtoa - Oppimisen motivaatio
• Pitkäjänteisyyttä ja sitoutumista – Motivaation ylläpitäminen
• Vastuun ottamista omasta oppimisesta – Oppimisen
itsesäätely
• Osallistumista jaettuun tiedontuottamiseen – Yhteisöllinen
oppiminen
LET.OULU.FI Hanna Järvenoja 23.3.2010
Learning and Educational Technology
Research Unit

4. Oppimisen itsesäätely – self-regulated learning
(Pintrich, 2001; Zimmerman, 2008; Winne, 2005)
• Tavoitteellisen toiminnan ylläpitoa, tarkkailua ja säätelyä
• Prosessi, jossa kognitiiviset, motivationaaliset ja ympäristön
erilaiset tekijät kietoutuvat yhteen.
• Edellyttää sekä taitoja että tahtoa.
• Ei ole aina helppoa!
LET.OULU.FI Hanna Järvenoja 23.3.2010
Learning and Educational Technology
Research Unit

5. OPPIMISEN ITSESÄÄTELY
Oman tavoitesuuntautuneen toiminnan
- Suunnittelu
- Monitorointi Toiminta
- Kontrolli
- Arviointi
TAVOITTEESEEN
SITOUTUMINEN TAVOITTEEN
SAAVUTTAMINEN
Reflektointi
Harkinta
ARVIO OMASTA
ONNISTUMISESTA

6. OPPIMINEN SOSIAALISENA ILMIÖNÄ
Parhaimmillaan...
• Tiimien ja verkostojen yhteisöllistä tiedon luomista ja jäsentelyä
• Koordinoitua yhdessä työskentelyä, sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin
ja jaettuun toiminnan arviointiin
• Monimutkaisten ajatteluprosessien ulkoistamista ja edelleen
kehittämistä
• Jaettuja säätelyprosesseja
LET.OULU.FI Hanna Järvenoja 23.3.2010
Learning and Educational Technology
Research Unit

7. YHTEISÖLLINEN OPPIMINEN - Collaborative learning
(Dillenbourg, 1999; Häkkinen & Arvaja, 1999; Roschelle & Teasley 1995; Stahl, 2006)
• Collaborative >< Co-operative
• Opiskelumuoto, jossa kaikilla ryhmän jäsenillä on yhteinen tehtävä ja
tavoite ja jossa pyritään jaettujen merkitysten ja yhteisen
ymmärryksenrakentamiseen vuorovaikutuksessa toisten ihmisten
kanssa
• Vaativia kognitiivisia toimintoja(selittäminen,argumentointi,
neuvottelut, kysyminen)
• Enemmän kuin osiensa summa -> älyllisen ajattelun ja toiminnan
”rajojen” ylittämistä yhteisön avulla
LET.OULU.FI Hanna Järvenoja 23.3.2010
Learning and Educational Technology
Research Unit

8. Yhteisöllisen oppimisen yksilön oppimista käynnistäviä
mekanismeja
– Teoriassa:
• Kognitiivinen konflikti (Piaget)
• Perspektiivinotto (Selman)
• Lähikehityksen vyöhyke (Vygotsky)
– Käytännössä:
• Neuvottelu
• Sitoutuminen
• Vastavuoroinen ymmärrys
• Yhteinen tavoite ja tietoperusta
• Tasavertaisuus
LET.OULU.FI Hanna Järvenoja 23.3.2010
Learning and Educational Technology
Research Unit

9. Jaetun ymmärtämisen rakentaminen on yhteisöllisen
oppimisen ydin
• Miten luoda tilanteita, joissa pyritään yhteiseen ymmärrykseen?
– Jaetun ymmärryksen yhteinen konstruointi
co-construction of shared understanding (Roschelle &Teasley, 2005)
– Yhteisöllisen tietämisen rakentaminen
building collaborative knowing (Stahl, 2004)
– Argumentointi
co-argumentation (Baker, 2002)
– Merkitysneuvottelu
negotiating of shared meaning (Pea, 1993)
– Jaetun tiedon konstruointi
construction of common knowledge (e.g. Crook, 2002)
– Yhteistyö ja koordinointi
coordination (Barron, 2003)
LET.OULU.FI Hanna Järvenoja 23.3.2010
Learning and Educational Technology
Research Unit

10. OPPIJAN MUUTTUVA ROOLI
• HAASTE
Haasteet - Miten saada oppilaat omaksumaan uusi rooli?
• MAHDOLLISUUS
– opitun sovellettavuus käytäntöön
– aitoon ymmärryksen syventämiseen
– vaikuttaa omaan oppimisprosessiin
– olla aktiivinen toimija
– ‖oikean‖ ja ‖väärän‖ vähempi korostuminen
–  motivoivat tekijät
LET.OULU.FI Hanna Järvenoja 23.3.2010
Learning and Educational Technology
Research Unit

11. OPETTAJAN ROOLI –
TARVITAANKO ENÄÄ OPETTAJAA?
Opettamisesta oppimisprosessin ohjaajaksi
• Epäsuoraa vaikuttamista
• Oppijan oman tiedonrakennusprosessin ja yhteistyön tukemista, Oppilaan
ja ryhmän tehtävään suuntautuvan päämäärän ohjaamista
• Opettajat herättelijöitä, hoksauttajia, aloitteentekijöitä,
mallintajia…
• Vuorovaikutusta
opettajan ja oppilaan välillä,
Oppimisen vastuun jakamista ja vastuun siirtoa
 Opettajan rooli entistä monipuolisempi
LET.OULU.FI Hanna Järvenoja 23.3.2010
Learning and Educational Technology
Research Unit

12. MITÄ OPETTAJA VOI TEHDÄ?
• Oppimisen organisointi, tehtävät
– Ongelmakeskeiset lähestymistavat
– Tutkiva työskentely
– Yhteisöllinen tiedonrakentaminen
• Kontekstin organisointi
• Sosiaalisen vuorovaikutuksen organisointi
• Arviointi oppimisen tukena
• prosessinaikainen, laadullinen palaute
 Pedagogiset mallit
LET.OULU.FI Hanna Järvenoja 23.3.2010
Learning and Educational Technology
Research Unit

13. PEDAGOGISET MALLIT
• Välineitä oppimisprosessin suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin
• Perustuvat oppimisteorioihin ja –käsityksiin
• Oppimisteorioiden konkreettisia sovelluksia
• MIETI AINA KONTEKSTIIN SOPIVIKSI!
• Esim. case-työskentely
Pedagogiset mallit välittäjinä teoriasta käytäntöön—
TIEDÄ JA YMMÄRRÄ OPPIMISTEOREETTISET
PERIAATTEET PEDAGOGISEN MALLIN TAKANA!
LET.OULU.FI Hanna Järvenoja 23.3.2010
Learning and Educational Technology
Research Unit

14. Esimerkki – ITSESÄÄTÖINEN OPPIMINEN
Toiminta
TAVOITTEESEEN
SITOUTUMINEN TAVOITTEEN
SAAVUTTAMINEN
Reflektointi
Harkinta
ARVIO OMASTA
ONNISTUMISESTA
LET.OULU.FI Hanna Järvenoja 23.3.2010
Learning and Educational Technology
Research Unit

15. VAIHE 1 VAIHE 2 VAIHEET 3-5 VAIHE 6 VAIHE 7
ITSE- SRL SRL SRL SRL SRL
SÄÄTELY Harkinta Suunnittelu Monitorointi Monitorointi Reflektio
Sitoutuminen Käynnistäminen Kontrolli Kontrolli Reagointi
(OPPIMIS)- Kontekstin Tietoperustan Perustiedon Ymmärryksen Yhteenveto ja jaettu
luominen varmistaminen hankkiminen syventäminen asiantuntijuus
TAVOITTEET
JA TOTEUTUS - Oppimis-ympäristön - Aikaisemman tiedon Yksilötyöskentely Yksilö- ja - Ryhmätöiden esitys
mieleenpalautta aktivointi: aiheen ryhmätyöskentel - Miellekartan teko
minen: gStudyn (opettajan tärkeimmistä yä aiheen koko
muistelu tunti ‖johdanto‖), teemoista alateemoista aihealueesta
- Aiheeseen MIELLEKARTTA - Opettajan ‖alustukset‖ - Aiheen työstäminen yms.
tutustuminen: siitä, mitä asioita - Aiheen työstäminen kitissä
Aiheesta aiheesta tietää kitissä (yksilötyöskentely),
keskustelu, yms. strukturoidusti tiedon jakaminen
jutteleminen, - Oppimisjakson eri (kysymyksiin teemaryhmässä
omien vaiheiden vastaaminen, (ryhmä-
kokemusten hahmottaminen: omien työskentely)
kertominen yms. Opettaja kysymysten > motivaation
> Opiskeltavan aiheen esittelee jakson tekeminen yms.) tukeminen
merkitykselliseks suunnittelman > motivaation > kognitiivisten
i tekeminen > Tavoitteiden tukeminen strategioiden
> Oppilaiden asettaminen? > kognitiivisten käyttö oppimisen
sitouttaminen strategioiden tukena
käyttö oppimisen > SRL
tukena > tiedon jakaminen
> SRL ‖harjoittelu‖
OPPIMIS- gStudy –Oma kit gStudy –Oma kit gStudy –Oma kit gStudy –ryhmän gStudy –ryhmän
YMPÄRISTÖ Muistelutunnit - Miellekartta - Kitti/kitit aiheen jaettu kit jaettu kit
aikaisemman perusteemoista - Kittien/ - Ryhmätyöt
tiedon pohjalta - alleviivaus, muistiinpanojen - Miellekartta
-―Taktiikkakirjastossa‖ muistiinpanot, jakaminen
suunnitelma miellekartta yms.
työskentelyn
etenemisestä

16. Monitorointi
Suunnittelu
Käynnistäminen Kontrolli
TAVOITTEESEEN
SITOUTUMINEN TAVOITTEEN
SAAVUTTAMINEN
Harkinta
Reflektio
Reagointi
ARVIO OMASTA
ONNISTUMISESTA

18. Miten orientoidun tulevaan tehtävään?
HARKINTA JA SITOUTUMINEN
Keskustelu...
Kokemukset...
Aiempi tieto osaksi
uutta...

19. Miten orientoidun työskentelyyn?
SUUNNITTELU JA KÄYNNISTÄMINEN

20. Miten toimin tehtävän aikana?
MONITOROINTI JA KONTROLLOINTI

21. Miten onnistuin tehtävässä?
REFLEKTOINTI JA REAGOINTI

22. Tutkiva oppiminen – Inquiry learning
(Bereiter & Scardamalia, 1999; Hakkarainen et al. 2000)
• Oppiminen on tutkimusprosessi, joka synnyttää uutta tietoa ja
ymmärrystä
• Ongelmalähtöistä –kysymykset ohjaavat työskentelyä
• Jäljitellään tutkijayhteisön tehokkaista käytäntöjä
• Pyrkii ilmiöiden selittämiseen
• Huomio keskeisiin käsitteisiin ja ‖suuriin ideoihin‖
• Intuitiivisten käsitysten reflektointi –arvostetaan oppilaiden
ajatuksia!
LET.OULU.FI Hanna Järvenoja 23.3.2010
Learning and Educational Technology
Research Unit

23. Tutkiva Oppiminen
Hakkarainen, Lonka & Lipponen (1999 & 2004)

24. Vastavuoroinen opetus - Reciprocal teaching
(Brown & Palincsar, 1992)
• Oppilaat toimivat pienissä ryhmissä vuorotellen keskustelun
johtajina
• Strategiset toiminnat
• kysyminen (questioning)
• selkeyttäminen (clarifying)
• yhteenvetäminen (summarizing)
• ennustaminen (predicting)
• Korkeatasoisten kognitiivisten (tiedollisten) käytäntöjen
muuttaminen ulkoisiksi
• Päällekkäisten lähikehitysten vyöhykkeiden luominen
• Yhteisöllinen vastuu tuloksista
LET.OULU.FI Hanna Järvenoja 23.3.2010
Learning and Educational Technology
Research Unit

25. Asiantuntijuuden hajauttaminen
Vastavuoroisen opettamisen Asiantuntijaryhmät
ryhmät

26. LOPUKSI - MIETI
• Onko mahdollisuus itsesäätöiseen oppimiseen?
• Edellyttääkö kognitiivisten strategioiden monipuolista käyttöä?
– Miksi kysyminen on tärkeää - Kysyminen ja selittäminen on
ymmärtämisen ydin
• Millaisia motivaatioon vaikuttavia tekijöitä oppimiseen liittyy?
– Miten motivaation kontrollia voi tukea ja harjoitella?
• Onnistuuko yhteistyö?
– Onko aikaa ja tilaa neuvotella ja olla eri mieltä?
– Onko aito tarve tehdä yhteistyötä?
– Syntyykö todellista yhteistyötä vai ryhmässä suoritettujen yksilöllisten
töiden kokoelma?
– Miten saada aikaan kognitiivisia –ei sosiaalisia konflikteja
– Yhteisöllisyys ja sitoutuminen?
– Symmetria ja status?
LET.OULU.FI Hanna Järvenoja 23.3.2010
Learning and Educational Technology
Research Unit