1. Materiaalituntemus
10.12
Riina Palkki

2. Viskoosi (VI,CV)
• Selluloosamuuntokuitu
– Kemiallisesti selluloosaa
• se jalostetaan pitkälle ennen kuin se on
tekstiilikuitu
• Viskoosia löytyy monilla kauppanimillä ja
monenlaisia muunnoksia eri tarkoituksiin
– Esim. ontto viskoosikuitu, vanuteollisuuden
viskoosikuitu
• Kiina, Yhdysvallat, Intia, Indonesia ja Japani
tuottavat 62% maailman
selluloosamuuntokuiduista

3. Valmistus ja käyttö
• Viskoosia valmistetaan puuselluloosasta, jonka raaka-aineena käytetään tavallisesti
koivua tai kuusta, mutta myös pyökkiä, eukalyptuspuuta ja kaislaa
– Viime vuosina viskoosia on alettu valmistaa myös bambusta
• Kuitu valmistetaan viskoosimenetelmällä
– merseroitu ja esikypsytetty liukoselluloosa liuotetaan lipeään rikkihiilen avulla. Näin
saatu kehruuliuos puristetaan märkäkehruuprosessissa kehruusuulakkeiden läpi
kehruukylpyyn ja jähmetetään uudelleen ja tuloksena saadaan pitkää selluloosakuitua
– Selluloosakuituja valmistettiin noin 2,8 milj. tonnia vuodessa
• Viskoosin valmistusprosessissa voidaan vaikuttaa siihen, millaista kuitua halutaan:
– kuitu voidaan mm. värjätä, himmentää, muokata ontoksi, kihartaa tai palosuojata
• Viskoosia käytetään sekä sellaisenaan tai sekoitteina lankoihin sekä vaatetus- ja
sisustuskankaisiin
– Viskoosista valmistetaan myös kuitukankaita sairaala- ja hygieniatuotteiden raaka-
aineiksi.
• suositellaan vesipesua korkeintaan 60ºC:ssa vedessä
– filamenttikuidulle mielellään 40ºC:ssa
– Jos viskoosituote kutistuu voimakkaasti sillä voi olla vesipesukielto
– Pesun jälkeinen kuosittelu on erityisen tärkeää viskoosille
• viskoosi rypistyy helposti
– ei suositella linkoamista tai rumpukuivausta
– Viskoosin silityslämpötila saa olla korkeintaan 150ºC.
– Paras silitystulos saadaan kostean silitysliinan avulla.

4. ominaisuudet
• Viskoosi on sileää ja kiiltävää
• imee hyvin kosteutta
• johtaa lämpöä
• ei sähköisty
• Viskoosilla on kohtalainen kulutuksenkesto

5. Ympäristöystävällisyys
• Kuiduntuottajien mukaan erittäin
ympäristöystävällinen
• Viskoosin valmistuksella on tiettyjä ympäristö-
ja terveyshaittoja
– käytetään vahvaa lipeää ja rikkihappoa
– Rikkihiili
• erittäin herkästi syttyvä, myös hermomyrkky ja on
aiheuttanut työperäisiä ammattitauteja
– natriumsulfaatti

6. Bambu (Viskoosibambu)
• Selluloosamuuntokuitu
– sitä valmistetaan viskoosin kehruumenetelmällä, mutta raaka-aineena
käytetään nopeasti uusiutuvaa, kasvatettua bambua
• Bambu on materiaalina kestävä, stabiili ja luja
• erittäin imukykyinen ja hengittävä
• Antistaattisuutensa ja pehmeytensä vuoksi se on erittäin
miellyttävä käytössä, mutta saattaa nyppyyntyä hieman
• Bambu sopii herkkäihoisille käyttäjille ja on allergisoimaton sekä
biologisesti hajoava.
• Hengittävyytensä ja mukavuutensa vuoksi bambu sopii
erinomaisesti myös urheilu- ja alusvaatetukseen
• Bambu on erittäin nopeakasvuinen ja satoisa kasvi, eikä tarvitse
erityisiä lannoitteita, torjunta-aineita ja keinotekoista kastelua
• Raaka-aineen ekologisuudesta huolimatta viskoosibambun
valmistuksesta koituu samanlaisia ympäristö- ja terveyshaittoja kuin
muidenkin viskoosien valmistuksesta

7. Polyesteri (PL,PE,PET)
- Trevira cs
• Trevira cs on yksi polyesterin kauppanimistä
• Englantilaiset kemistien J.R Whinfield ja J.T Dickson
kehittivät tekstiilikuiduksi soveltuvan muodon 1940-luvulla
• Polyesteri on maailman eniten tuotettu yksittäinen
tekstiilikuitu
• Kuidun suosio johtuu sen soveltuvuudesta mitä
erilaisimpiin tarkoituksiin
– Voidaan käyttää kaikkina mahdollisina tekstiilirakenteina joko
sellaisenaan tai muihin kuituihin sekoitettuna
– Muunneltavuus ja tehokas tuotanto
• Nykyään suurimpia tuottajamaita ovat mm. Kiina ja muut
Aasian maat sekä Amerikka
• Tuotannon odotetaan edelleen kasvavan

8. Polyesterin valmistusprosessi
• Valmistetaan sulakehruumenetelmällä
• Raaka-aineena mineraaliöljyt (Mineraaliöljy on raakaöljystä tislaamalla
jalostettua öljyä)
• Kuidun lujuuteen vaikuttaa molekyylikoko
– Lyhyempimolekyylisten kuitujen lujuus on alhaisempi
• Jälkikäsittelyllä: lämpökäsittelyllä ja venytyksellä, vaikutetaan kuidun
kiteisyysasteeseen.
• Kuitu on kemiallisesti melko stabiili, eli se on kestävä erilaisten olosuhteiden
ja kemikalioitten suhteen, mutta toisaalta se haittaa mm. värjäystä
• Kuituun saattaa jäädä valmistusprosessissa käytettyjä lisäaineita, syntyneitä
sivutuotteita tai katalyyttiaineitten jäänteitä
– Saattavat heikentää värinkesto-ominaisuuksia
• Tavallisimpia lisäaineita:
• Himmenninaineet • Pintasähköisyyttä poistavat aineet
• Väripigmentit • Kosteudenimukykyä parantavat aineet
• Optiset kirkasteet • Puhdistuvuutta parantavat aineet
• Antis(t)aattiaineet
• Palosuoja-aine

9. Ominaisuudet
• Polyesterin kuituhienoudet voidaan valita käyttötarkoituksen mukaan
– Filamenttikuiduista(ohut yhtäjaksoinen/katkomaton kuitu) valmistetaan kaikkein
hienoimpia mikrokuituja.
– Modifioimalla polyesterikuiduista saadaan erikoiskuituja, mm. erikoislujia, kiharia,
kutistuvia, antistaattisia, nyppyyntymättömiä, profiloituja, palosuojattuja, onttoja sekä
mikrokuituja.
• Sekoitteessa kuidun pituus määräytyy sekoitettavan kuidun pituuden mukaan
• Polyesteri on nk. Keskiraskas kuitu
• Luja kuitu
– Kosteus ei juuri vaikuta lujuuskäyttäytymiseen
• Venyvyys on riippuvainen jälkikäsittelystä (venytys)
• Hankauskesto on hyvä
• Hyvä oikenevuus ja rypistymättömyys
– Hyödynnetään sekoitteena helppohoitoisten tuotteiden varmistuksessa rypistyvistä
kuiduista esim. puuvilla
• Polyesteri pehmenee 230 – 240 asteessa ja sulaa 250 – 260 asteessa.
– Silityslämpötilaksi suositellaan 140-175 astetta
• Polyesteri syttyy vaikeasti, palaa sulaen ja palojäännös on kova, hehkumaton pallo
• Kosteuslisä 0,5% (eli erittäin alhainen)
– Hyvä muoto- ja mittapysyvyys
• Lämmöneristävyys riippuvainen polyesteriin sitoutuneen ilman määrästä
– Modifoiduilla kuiduilla kuten ontoilla ja teksturoiduilla parempi lämmöneristävyys
• Huonoin ominaisuus alhaisesta kosteussisällöstä johtuva staattinen sähköisyys

10. Synteettisten kuitujen
ympäristökysymyksiä:
• Öljyntuotannon ympäristöhaitat ja uusiutumaton raaka-aine
– joskin hyvin vähäinen osa öljystä käytetään tekstiilien raaka-aineisiin.
• Valmistuksessa käytetään erilaisia apu- ja lisäaineita
– Osa niistä on ympäristölle haitallisia, esimerkiksi polyesterin
valmistuksessa käytettävä myrkyllinen metallipohjainen antimoni.
• Valmistus kuluttaa enemmän energiaa kuin puuvillan valmistus
• Tehtaista pääsee ilmaan haihtuvia orgaanisia yhdisteitä ja typen
oksideja.
• Synteettiset kuidut eivät maadu luonnossa
• jalostuksessa tarvitaan vähemmän kemiallisia käsittelyjä kuin
luonnonkuitujen. Esimerkiksi valkaisua ei tarvita.

11. Eri aineiden vaikutus polyesteriin
Aine Vaikutus Polyesteriin
Vesi Ei vaikutusta ominaisuuksiin
Alkalit Väkevätja kuumat alkalit vahingoittavat
Hapot Laimeina ja kylminä ei vaikutusta.
Huoneenlämpöisenä alkavat vahingoittaa
Orgaaniset liuottimet Useimmat eivät vahingoita
valkaisuaineet Eivät vahingoita
väriaineet Värjäys vaikeaa tiiviin rakenteen ja kemiallisen
stabiilisuuden vuoksi.
Voidaan värjätä pienimolekyylisillä dispersioväreillä:
Vaatii olosuhteilta joko korkeaa painetta tai
turvotinaineiden käyttöä
Auringon uv-valo Kestää erinomaisesti
• Home, mikro-orgasmit ja tuhohyönteiset eivät vaurioita polyesteriä

12. Trevira cs
• Hoechstin kehittämä polyesterikuitu
• Kuitu on palamaton ja täyttää SFS-EN ISO 14116:n
Liekinleviämisindeksi 1:n vaatimukset
• Käytetään paljon sisustusmateriaalina
– Sopii esim yleisiin tiloihin
• TREVIRA CS® on saatavana myös bioaktiivisena
– kuituun on lisätty hopeaioneita, joilla on bakteerien
kasvua estävä vaikutus
– Ominaisuus säilyy pesuissa.

13. Käyttömahdollisuudet ja hoito
• käyttömahdollisuudet ovat monipuoliset
– ulkoilu- ja urheiluvaatekankaisiin sekä muihin pukeutumiskankaisiin ja –
neuloksiin
– sisustustekstiileihin ja teknisiin tarkoituksiin, kuten köysiin, nauhoihin ja
purjekankaisiin
– Katkokuituina polyesteriä käytetään vanuihin ja toppauksiin
• Polyesteri on kierrätettävä kuitu: tuotteet voidaan sulattaa ja käyttää
uudestaan
• Polyesterivaatteet tulisi pestä mahdollisimman usein väljässä vedessä
– Mikäli tuotteet pestään väljästi niitä ei tarvitse juurikaan silittää
• Valkoiset tuotteet pestään yleensä 60º C:ssa ja värilliset 40ºC:ssa
• Voi silittää tarvittaessa kostean liinan läpi enintään 150ºC:n lämmöllä
• Polyesterituotteita ei kannata valkaista, sille kuitu saattaa kellastua
• Kemiallinen pesu on sallittua
• Tuotteet voidaan varovasti rumpukuivata.

14. Lähteet
• http://kemikaalikimara.blogspot.fi/2011/12/bambu-
ekologinen-vai-vahemman-paha.html. viitattu 10.12.2012
• http://www.finatex.fi . Kuituopas. Viitattu10.12.2012
• Wikipedia.fi . Viskoosi. Bambu. Polyesteri. Viitattu
10.12.2012
• Irma Boncamper: Tekstiilioppi Kuituraaka-aineet (Hämeen
ammattikorkeakoulu, julkaisu C:20, 1999)
• Päivi Talvenmaa: Tekstiilit ja ympäristö (Tekstiili- ja
vaatetusteollisuus ry, 2001)
• Raija Markula: Tekstiilitieto (WSOY, 9. uudistettu painos,
1999)
• http://www.kuluttajavirasto.fi/fi-FI/eko-
ostaja/tekstiilit/synteettiset-kuidut/. Viitattu 10.12.2012