1.
Tietokone korvaa juristin
– vai korvaako?
Anna Ronkainen
tutkimusjohtaja, TrademarkNow Oy
@ronkaine

2.
200–300 mrd USD/vuosi!

3.
No, korvaako tietokone juristin?
Yksi arvio todennäköisyyksistä:
- asianajaja 3,5 %
- tuomari 40,1 %
- asianajosihteeri 94,5 %
(lähde: Frey & Osborne (2013): The Future of Employment: How
Susceptible Are Jobs to Computerization)

4.
Oikeudellisen tekoälyn pitkä historia
“Preliminary try-outs of decision machines
built according to various formal specifications
can be made in relation to selected
administrative or judicial tribunals. The
Supreme Court might be chosen for the
purpose.”
(Harold Lasswell 1955)

5.
Osattiin sitä Suomessakin
”Tietokoneilla tulee tosin olemaan tärkeä
merkityksensä juridisessakin toiminnassa.
Niiden avulla voidaan varmaankin helpottaa
myös ratkaisu-toimintaa käsittelemällä ja
stabilisoimalla tekijöitä, joiden tunteminen on
välttämätöntä ratkaisun lähtökohtana.”
(Kaarle Makkonen 1965/1981)

6.
Tietokoneiden etuja
”Voimmeko ’syöttää’ tietokoneeseen sen, että
tuomarin vatsahaava on huonompi, että hän
oli riidellyt samana aamuna vaimonsa kanssa,
että päiväkahvi oli kylmää, että vastaajan
asiamies on ilmeinen tomppeli, että
tuomioistuimen tilapäinen apujäsen ei tunne
lakia ja polttaa sitä paitsi sietämättömiä
sikaareita, että räätälin lasku oli siivoton jne?”
(Kaarle Makkonen 1965/1981)

7.
(Danziger et al (2011):
Extraneous
Factors in Judicial Decisions)

8.
Muutosvoimat
- talouskriisi -> kasvanut kustannustietoisuus
- nuoremmat sukupolvet tottuneet parempaan
tietotekniikkaan -> vaativat sitä työssäkin
- uudenlaiset toimijat
- uudet palvelukonseptit
- oikeusteknologiastartupit

9.
“The future is already here – it’s just not very
evenly distributed.” – William Gibson

10.
(Ronkainen (2010): Mosong, a Fuzzy Logic Model
of Trade Mark Similarity)

11.
Valtion tuottavuusohjelma?

12.
Entä Suomi?
- vähiten juristeja per capita OECD-maista:
työttömyys tuskin samanlainen uhka täällä
- brittien maailmanlaajuista huomiota herättäneet
alternative business structures: suomeksi yhtä
kuin lakiasiaintoimisto
- jo useita startupeja ja muita uudenlaisia
toimijoita, joista osa tähtää (myös) maailmalle
- kansainvälisille toimijoille ei kovin kiinnostava
markkina: lita icke på främmande hielp

13.
Toimenpidesuositukset: koulutus
- oikeusteknologiaa syytä tuoda esille
oikeustieteellisissä tiedekunnissa
- Introduction to Legal Technology -kurssi ensi
kertaa Turun oikeustieteellisessä viime
talvena (kalvot slideshare.net/ronkaine)
- OTM-opiskelijoita kannustettava
tietojenkäsittelytieteen sivuaineopintoihin
- non scholæ sed vitæ...

14.
Toimenpidesuositukset:
tiede, tutkimus ja tuotekehitys
- alkuperäiseen tutkimustyöhon perustuvat
oikeusteknologiayritykset globaalistikin
harvinaisia
- soveltamiskelpoista olemassaolevaa perus-
tutkimusta niukasti
- tarvittava perustutkimus poikkitieteellistä,
oikeustieteiden lisäksi tarpeellisia ainakin
tietojenkäsittelytiede, kieliteknologia,
kognitiivinen psykologia

15.
Toimenpidesuositukset:
valtiovalta
- tietojärjestelmien hankintaosaaminen
yleensäkin kuntoon ennen hurjempia visioita
- uuden teknologian rooli pidettävä mielessä
suunniteltaessa toimintatapojen kehittämistä
- avoin data luo mahdollisuuksia
- pyrittävä tuottamaan rakenteisempaa dataa
ja enemmän metadataa mm. lainsäädäntö-
työn osana

16.
Kiitos!