Tietoa perhevapaiden uudistamisen tueksi
•Download as PPTX, PDF•
0 likes•879 views
Taustatilaisuuden esitykset perhevapaauudistuksesta 27.2.2019 (Tapio Isolankila, Eva Ojala, Liisa Siika-aho)
Recommended
Recommended
More Related Content
What's hot
What's hot (20)
Similar to Tietoa perhevapaiden uudistamisen tueksi
Similar to Tietoa perhevapaiden uudistamisen tueksi (20)
More from Sosiaali- ja terveysministeriö / yleiset
More from Sosiaali- ja terveysministeriö / yleiset (20)
Tietoa perhevapaiden uudistamisen tueksi
- 1. TIETOA PERHEVAPAIDEN UUDISTAMISEN TUEKSI 1. Nykytila: perhevapaat, vanhempainpäivärahat ja lastenhoidon tuet 2. Laskelmia perhevapaiden työllisyys- ja talousvaikutuksista 3. Perhevapaiden käyttö ja vanhempien toiveet tutkimuksen valossa 4. Mitä opimme perhevapaiden uudistamisesta tällä hallituskaudella? 5. Virkamiesnäkemyksiä perhevapaiden uudistamisen lähtökohdista
- 2. 1 Nykytila: perhevapaat, vanhempainvapaat ja lastenhoidon tuet
- 3. 3 28.2.2019
- 4. MONIMUOTOISIA PERHEITÄ KOSKEVAT MUUTOKSET • Useita ns. monimuotoisten perheiden asemaa parantavia muutoksia, tulee voimaan 1.4.2019 • Vanhempainpäivärahojen vähimmäismäärä korotettiin vuoden 2019 alusta lukien 27,86 euroon /arkipäivä. 28.2.20194
- 5. Vanhempainpäivärahojen ja lastenhoidon tukien etuuskuluja 2018 (milj. €) Isä Äiti Yhteensä Vanhempainpäivärahat 116 793 909 Kotihoidon tuki* 12 234 246 Yksityisen hoidon tuki* 4 26 30 Joustava hoitoraha 2 17 19 Osittainen hoitoraha 1 9 10 Kuntalisät** 9 79 89 *Lakisääteinen etuus **Kelan kautta maksettavat kotihoidon ja yksityisen hoidon tuen kuntalisät 28.2.20195
- 6. VANHEMPAINPÄIVÄRAHOJEN JA LASTENHOIDON TUKIEN ETUUSKULUJA 6 28.2.2019
- 7. VANHEMPAINVAPAIDEN JA HOITOVAPAAN ETUUKSIEN KÄYTTÖ • Tyypillisesti äidit käyttävät äitiysrahakauden ja vanhempainrahan kokonaisuudessaan • Isien päivärahan käyttö jakaantuu kolmeen ryhmään: • 25 % isistä ei käytä lainkaan päivärahaa • 35 % käyttää päivärahaa yhtä aikaa äidin kanssa • 40 % käyttää ainakin osan päivärahasta eri aikaan äidin kanssa • Noin 80 % isistä voisi käyttää nykyistä enemmän isyysrahapäiviä 7 28.2.2019
- 8. VANHEMPAINVAPAIDEN JA HOITOVAPAAN ETUUKSIEN KÄYTTÖ • Lähes kaikki perheet käyttävät kotihoidon tukea ainakin jonkin aikaa • Tukea käyttävien perheiden määrä laskee lapsen iän kasvaessa • Hoitorahakausi päättyy esim., kun • Seuraavasta lapsesta maksettava vanhempainpäiväraha alkaa • Yksityisen hoidon tuki alkaa • Lapsi viedään päiväkotiin 8 28.2.2019
- 9. VANHEMPAINPÄIVÄRAHAN RAHOITUS • Vanhempainpäivärahat rahoitetaan sairausvakuutuksen työtulovakuutuksen kautta, rahoittajina • valtio • työnantajat • palkansaajat ja yrittäjät • Kilpailukykysopimuksen perusteella rahoitusosuuksiin muutoksia vuodesta 2017 alkaen 9 Vanhempainpäivärahojen rahoitusosuudet 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 Valtio 5 % 5 % 4 % 8 % 8 % 9 % 9 % 9 % 8 % 8 % Työnantajat 67 % 68 % 68 % 39 % 33 % 30 % 47 % 49 % 49 % 49 % Palkansaajat ja yrittävät 28 % 27 % 28 % 53 % 59 % 61 % 44 % 42 % 43 % 43 %
- 10. LASTENHOIDON TUKIEN RAHOITUS JA KUNTALISÄT • Lakisääteiset lastenhoidon tuet maksaa Kela, mutta kunnat rahoittavat ne. Kotihoidon ja yksityisen hoidon tuen kuntalisien ehdoista ja tasoista päättävät kunnat. • Kuntaliiton kyselyn perusteella lasten kotihoidon tuen kuntalisää maksoi 48 kuntaa (253 kyselyyn vastanneesta kunnasta) vuonna 2018. Kuntalisän suuruus oli keskimäärin 147 euroa/lapsi. Keskimäärin kuntalisää maksettiin alle kolmevuotiaasta lapsesta 154 euroa. • Varhaiskasvatuksen palvelusetelin käyttö on kunnissa kasvussa. • Kuntaliiton em. kyselyn mukaan palveluseteli on käytössä 30 prosentissa kyselyyn vastanneista kunnista • Yksityisen hoidon tuella hoidettavien lasten määrä vähenemään päin 28.2.201910
- 11. 2 Laskelmia perhevapaiden työllisyys- ja talousvaikutuksista
- 12. VANHEMPAINPÄIVÄRAHOJEN JA KOTIHOIDON TUEN MUUTOKSILLA VÄLILLISIÄ VAIKUTUKSIA • Vanhempainpäivärahaetuudet • Muutokset vaikuttavat suoraan päivärahakuluihin. Lisäksi voi syntyä välillisiä vaikutuksia muihin etuuksiin, työllisyyteen ja verotukseen • Kotihoidon tuki • Riippuen siitä mihin halutaan kannustaa tai mihin ryhmään toimenpiteet halutaan kohdistaa voidaan muutokset tehdä hoitorahaan, hoitolisään tai sisaruskorotuksiin • Kunnilla mahdollisuus kompensoida kotihoidon tuen muutoksia kuntalisän kautta • Muutokset vaikuttavat kotihoidon tuen kuluihin ja muihin etuuksiin, varhaiskasvatuskuluihin, työllisyyteen sekä verotukseen • Kotihoidon tuen taso vaikuttaa äitien työn tarjontaan • Vanhempainvapaakorvausten ja hoitovapaan etuuksien muutokset vaikuttavat suoraan varhaiskasvatuspalvelujen kysyntään • Esimerkiksi: kotihoidon tuen leikkaus → työn tarjonnan kasvu → useampi vanhempi käy töissä → työssäkäyvien lapset tarvitsevat varhaiskasvatusta 12 28.2.2019
- 13. TYÖLLISYYSVAIKUTUKSET JA VARHAISKASVATUSKUSTANNUKSET • Vanhempainvapaakorvausten ja hoitovapaan etuuksien muutosten työllisyysvaikutukset maltillisia • Kotihoidon tukea leikkaamalla työllisyys kasvaisi muutamilla tuhansilla • Vanhempainpäivärahakausien pidennyksillä työllisyyttä heikentäviä vaikutuksia • Äitiysrahakauden alkuajankohdalla vaikutusta työllisyyteen • Varhaiskasvatus on kallista • Varhaiskasvatuksen kustannukset jopa 10 000–19 000 euroa per lapsi vuodessa 13 28.2.2019
- 14. ESIMERKKI: VANHEMPAINPÄIVÄRAHA – ISYYSRAHAKAUDEN PIDENNYS • Esimerkki: isyysrahakauden pidennys äitiysrahakauden pituiseksi (54 → 105 arkipäivään) • Etuuskulut kasvaisivat nykyisellä käyttöasteella noin 90 milj. euroa • Isien työllisyys ja verokertymä vähenisivät • Isyysrahakauden pidentäminen voidaan rahoittaa 1. Työtulovakuutuksen rahoitusta lisäämällä • Käytännössä korottamalla sairausvakuutusmaksuja tai kasvattamalla valtion osuutta 2. Rajoittamalla äitien mahdollisuutta käyttää vanhempainpäivärahaa 3. Laskemalla päivärahojen korvaustasoa 4. Edellisten keinojen yhdistelmällä 14 28.2.2019
- 15. ESIMERKKI: KOTIHOIDON TUKI – HOITORAHAN LEIKKAUS • Esimerkiksi hoitorahan leikkaaminen 100 eurolla • Lisäisi työllisyyttä noin 1 800 henkilöllä • Säästäisi kotihoidon tuen kuluja noin 69 milj. euroa • Kasvattaisi muiden etuuksien kuluja noin 12 milj. euroa • Kasvattaisi varhaiskasvatuskuluja noin 44 milj. euroa • Verotulot pienenisivät kotihoidontuen pienemmän tason osalta ja kasvaisivat työllistyneiden kasvaneiden ansioiden osalta (nettovaikutus todennäköisesti pieni) 15 28.2.2019
- 16. ESIMERKKI: KOTIHOIDON TUKI – ’PUOLITA JA PIDENNÄ’-MALLI • Esimerkki: 13 kuukautta etuutta tasolla 700 e/kk. Tason puolittamalla keston voi tuplata. Ei sisaruskorotuksia tai hoitolisää. • Malli kasvattaisi keskimääräistä kotihoidon tukea noin 100 eurolla kuukaudessa • Pitkään tukea käyttävillä etuus pienenisi nykyisestä • Kotihoidon tuen kulut kasvaisivat noin 60 milj. euroa (staattinen laskelma) • Työllisyys heikentyisi noin 1 800 henkilöllä • Lyhyillä tukijaksoilla tuen nousu erityisen suuri ja tason kasvu houkuttelisi perheitä käyttämään kotihoidon tukea nykyistä enemmän 16 28.2.2019
- 17. KATSAUKSIA TUTKIMUKSEEN • Tutkimusten mukaan vaikuttaisi, että • etuuksilla syntyvyyteen vaikuttaminen vaikeaa/kallista • lapsen syntymä heikentää erityisesti puolisoista heikommassa työmarkkina-asemassa olevan, eli useimmiten äidin, työmarkkinakehitystä • lapsen kehityksen kannalta keskeinen kysymys ei ole se, hoidetaanko lasta kotona vai varhaiskasvatuksessa, vaan se, onko hoiva laadukasta • Keskimäärin vaikutukset vähäisiä; heikommasta taustasta tulevilla lapsilla hyvinkin positiivisia. 17 28.2.2019
- 18. YHTEENVETOA • Vanhempainpäivärahojen ja kotihoidon tuen muutoksilla on välillisiä vaikutuksia muihin etuuksiin, työllisyyteen, verotukseen ja varhaiskasvatukseen • Perhevapaiden ajalta maksettavien etuuksien rahoituksesta vastaavat eri tahot, mikä vaikuttaa järjestelmän uudistamismahdollisuuksiin • Perhevapaiden muutoksilla saatavat työllisyysvaikutukset maltillisia • Varhaiskasvatuksen kustannukset on huomioitava • Lue lisää: Laskelmia perhevapaauudistuksesta http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018080733448 18 28.2.2019
- 19. 3 Perhevapaiden käyttö ja vanhempien toiveet tutkimuksen valossa
- 20. 4 Mitä opimme perhevapaiden uudistamisesta tällä hallituskaudella?
- 21. PERHEVAPAAUUDISTUSHANKKEELLE ASETETTIIN REUNAEHDOT V. 2017 • Työelämän ja vanhemmuuden tasa-arvoa lisätään. • Tukijärjestelmää yksinkertaistetaan ja kehitetään nykyisestä. • Mahdollisuus hoitaa lasta kolmeen ikävuoteen saakka kotona säilytetään. • Uudistuksessa etsitään keinoja edistää ja joustavoittaa paluuta perhevapailta työelämään sekä viedään käytäntöön perheystävällisten työpaikkojen toimintamalleja hallitusohjelman kirjauksen mukaisesti. • Varhaiskasvatukseen osallistumista lisätään. • Perhevapaajärjestelmän etuudet uudistetaan hallitusohjelman julkisen talouden raamien puitteissa • Uudistuksella tulee olla VM:n todentaman arvion mukaan työllisyyttä vahvistavia vaikutuksia. • Uudistus tulee voimaan 1.1.2019 28.2.201921
- 22. REUNAEHTOJEN TULKINTA – MITÄ VAADITAAN MALLILTA, ETTÄ REUNAEHDOT TOTEUTUVAT? 1/2 • Tasa-arvo: Miesten perhe-etuuksien käytön on lisäännyttävä tai miesten hyödyntämien perhe-etuuksien keston pidennyttävä suhteessa naisten etuuksien kestoon. Ehdon täyttyminen ei välttämättä vaadi kummankaan etuuksien (tason tai keston) paranemista. • Yksinkertaistaminen: Esimerkiksi päivärahaperusteisten etuuksien ja kotihoidon tuen yhdistely olisi yksinkertaistus. Näiden rahoituspohjan erilaisuus tarkoittaa sitä, että vaatisi erittäin suuret uudistukset • Mahdollista hoitaa lasta kotona 3 ikävuoteen: Hoitovapaa mahdollistaa työhön paluun niille, joilla on työpaikka. Kotihoidontuki taas on korvaus kotihoidosta kun lapsi ei osallistu julkisesti tuettuun päivähoitoon. Sekä paluu että jokin korvaus on säilytettävä? Tuen taso voi olla laskeva – periaatteessa ehto täyttynee jopa nollalla. 28.2.201922
- 23. REUNAEHTOJEN TULKINTA 2/2 • Joustavoittaminen: Voisi esimerkiksi tarjota a) mahdollisuuksia siirtää etuuspäiviä työssäolon vuoksi jotenkin rajatusti (luovuttaisiin työssäkäyntiin liittyvästä minimipäivärahasta) tai b) keston maltillinen pidentäminen alemmalla etuustasolla • Varhaiskasvatukseen osallistumisen lisäys: Oikeuksien/velvoittavuuden, kattavuuden tai varhaiskasvatusmaksujen muutos lisännee perheiden päätäntävallassa olevaa varhaiskasvatuspalvelujen käyttöä • Julkisen talouden puitteissa: Tulkinta voi tarkoittaa a) vuosittaista budjettia, b) vaalikauden kehystä tai c) kestävyysvajetta pienentävästi (työllisyyden lisäys ja lisäpanostukset pitää tällöin olla tasapainossa). • Työllisyys: Etuuksien keston lyhentäminen tai tason alentaminen lisää työllisyyttä. Reunaehdon toteutumiseksi kaikkien etuuksien ei tarvitse lyhentyä tai tason laskea, vaan jokin voi mennä jopa toiseen suuntaan, mutta jotakin etuutta on lyhennettävä tai laskettava tai kiintiöitettävä etuuksia vähemmän käyttävälle (eli miehille). 28.2.201923
- 24. HUOMIOITA VUODELTA 2017 • Vapaat ja korvaukset eri asia • Esim. Islannissa työstä poissaolo-oikeus 7 vuotta, korvauksia 9 kuukauden ajalta • Työhön paluuseen vaikuttaa etuuksien lisäksi oikeus varhaiskasvatukseen sekä varhaiskasvatuksen koettu laatu • Joustoja toivotaan, mutta pohdittava perheen lisäksi • Työpaikan näkökulmasta • Sijaisen näkökulmasta • Varhaiskasvatuksen näkökulmasta • Kustannusten näkökulmasta • Kokonaisuuden uudistamista hankaloittaa osittain usean eri tavoin rahoitetun etuuden sovittaminen yhteen • Pohdittava voisiko joustot ja pidennykset rakentaa myös saman, yhdellä tavalla rahoitetun etuuden sisälle 28.2.201924
- 25. TYÖLLISYYSVAIKUTUSTEN SUUNTIA JA KOKOLUOKKIA • Vanhempainpäivärahojen suuruus: Maltillisten vanhempainrahojen tasomuutosten vaikutus äitien työllisyyteen on todennäköisesti hyvin pieni, koska valtaosa perheistä käyttää jaettavan vanhempainvapaan täysmääräisesti, eikä ole odotettavissa, että pieni tai keskisuuri tasomuutos muuttaisi työllisyyttä merkittävästi. • Kotihoidontuen taso: Aiempien laskelmien mukaan 100 euron leikkaus lisäisi työllisten määrää muutamalla tuhannella henkilöllä. • Etuuksien kesto: Jos vanhempainpäivärahakauden pituutta muutettaisiin kuukaudella ilman kotihoidontukeen puuttumista, niin työllisyysvaikutus vuositasolla olisi joitakin satoja. Isyysvapaiden ja kotihoidon tuen keston muutosten työllisyysvaikutukset ovat myös suuruudeltaan tätä luokkaa. • Kiintiöinnin muutokset: Karkea arvio on, että vaikutus on rinnastettavissa keston muutoksiin, mutta pitkän aikavälin käyttäytymisvaikutuksia on vaikeampi ennakoida. 28.2.201925
- 27. TASA-ARVO JA YHDENVERTAISUUS • Perheiden monimuotoisuus tulisi huomioida nykyistä paremmin • Monimuotoisten perheiden raportti kartoittanut ongelmaa • Esim. Ruotsin mallissa vapaat kiintiöity kahdelle vanhemmalle, omasta kiintiöstään voi siirtää toiselle vanhemmalle tai esim. uudelle puolisolle • Perheiden monimuotoisuus on syytä huomioida koko uudistuksen alusta lähtien 28.2.201927
- 28. ASENTEISIIN VAIKUTTAMINEN ON VÄLTTÄMÄTÖNTÄ MUTTA VAIKEAA • Osittain muita kuin lainsäädännöllisiä keinoja • Perhevapaajärjestelmän rakenne muovaa osaltaan asenteita. Tämä näkyy esim. työpaikoilla. • Tasa-arvovaltuutetun vuosikertomuksen mukaan raskaus- ja perhevapaasyrjintä on merkittävä työelämän syrjinnän muoto 28.2.201928
- 29. HYÖDYNNETÄÄN JO TEHTYÄ TYÖTÄ • Lasten ja perheiden palveluiden kehittämishanke (LAPE-hanke) ja lapsistrategia tarjoavat välineitä myös perhevapaiden uudistamistyöhön • Esim. perheystävällisten työpaikkojen toimintamalli osa LAPE- hanketta 28.2.201929
- 30. JULKINEN TALOUS • Kestävyysvaje asettaa taloudellisia rajoitteita; lisäraha kilpailee muiden kohteiden kanssa • Yhtä aikaa ei voida ilman merkittävää lisäpanostusta • pidentää kaikkien vapaita • lisätä valinnaisuutta • lisätä oikeutta viedä vanhemmat lapset varhaiskasvatukseen • Kotihoidon tuen leikkauksilla ei rahoiteta varhaiskasvatuksen lisäystä • Lyhyellä tähtäimellä perhevapaita uudistamalla ei saada niin paljon lisää verotuloja, että uudistus maksaisi itsensä 28.2.201930
- 31. EU-SÄÄNTELY ASETTAA MINIMITASON • Työelämätasapainodirektiivin mukaan molemmille huoltajille tulee kiintiöidä tietty määrä vapaita (isän vapaan pidentäminen keskustelussa) • Etuuksien tasot melko vapaasti päätettävissä (perusturvan riittävyys) • Raskaussuojeludirektiivin mukaan synnyttäjälle on kiintiöitävä vähintään sekä 14 viikon pituinen äitiysvapaa, joka sisältää vähintään 14 vuorokauden pituisen työstä poissaolo-oikeuden synnytyksen yhteydessä • Äitiysrahakauden alkuajankohdalla vaikutusta työllisyyteen 28.2.201931
- 32. LAADUKAS LAINSÄÄDÄNTÖTYÖ VAATII YHTEISTYÖTÄ JA AIKAA • Uudistuksen tavoitteiden tulisi olla selkeät eivätkä ne saa olla keskenään ristiriitaisia. • Valmisteluajan tulee olla riittävän pitkä • kolmikantaiselle työskentelylle on varattava aikaa • esim. vaikutusten arviointiin tarvitaan aikaa ja resursseja, samoin lainsäädäntötekniseen työhön • tutkimustulosten hyödyntäminen: julkaistut tutkimukset ja tulevien tulokset käyttöön • Toimeenpanolle pitää varata aikaa: iso lainsäädäntöuudistus, vaikuttaa välillisesti useisiin eri lakeihin, tekniset muutokset toimeenpanon puolella, asiakkaiden etukäteen tietoisia mihin etuuksiin ovat oikeutettuja jne. 28.2.201932
- 33. Lisätietoja: Ylijohtaja Outi Antila / STM, p. 0295 163164 Rakenneyksikön päällikkö Tuulia Hakola-Uusitalo / VM, p. 0295 530 382 Päämatemaatikko Tapio Isolankila / Kela, p. 020 63 41378 Hallitussihteeri Annika Juurikko / STM, p. 0295 163 242 Tutkimuspäällikkö Minna Salmi / THL, p. 0295 247 117 Johtaja Liisa Siika-aho / STM, p. 0295 163 085 Neuvotteleva virkamies Eva Ojala / STM, p. 0295 163 201