1. Aikamatka
22.2.-13.4.2012

2. Ensimmäinen sortokausi

 Ensimmäinen merkki vuonna 1890 Aleksanteri III:n
antaessa postimanifestin.
 Virallisesti ensimmäinen sortokausi alkoi vuonna 1899,
Venäjän keisari Nikolai II:n antaessa helmikuun
manifestin.
 Manifesti herätti välittömiä vastareaktioita.
 Taiteilijat heräsivät venäläistämisyrityksiin ja 1800-luvun
tyylisuuntaus kansallisromantiikka nousi Suomen
kulttuurielämässä erityisesti esiin 1890-luvulla ja kukoisti
1900-luvun ensimmäisen vuosikymmenen aikana.
2

3.  Manifestin perussisältö: Helmikuun
Venäjän perustuslakien
mukaisessa järjestyksessä manifesti 1899
säädettävät Klikkaa linkkiä ja kuuntele
yleisvaltakunnalliset lait lisää.
astuvat voimaan myös
Suomessa.
 Manifestin tarkoitus oli
kytkeä Suomen armeija
yhä tiiviimmin kiinni
Venäjän sotalaitokseen.
 Vuonna 1901 laadittu
asevelvollisuuslaki oli
ainut laki, joka helmikuun
manifestin nojalla
säädettiin.
3

4. Hyökkäys
Tekijä: Eetu Isto (1899)
4

5. Sammon taonta
Tekijä: Akseli Gallen-Kallela
(1893)
5

6. Aino-triptyykki
Tekijä: Akseli Gallen-Kallela (1891)
6

7. Kesäkuun yö
Tekijä: Eero Järnefelt (1889)
7

8.  Kuvataiteilijoiden lisäksi Jean Sibelius:
kansallisromantiikan
piirteitä voidaan havaita
Finlandia-hymni
myös muiden Kuuntele hymni.
taiteilijoiden töissä.
 Marraskuussa 1899
esitettiin Suomen
historiaa ilmentävä
kuusiosainen kuvaelma,
jonka kohtaukseen Suomi
nousee, Jean Sibelius
sävelsi Finlandia-hymnin.
 Samaan kuvaelmaan Eino
Leino ja Jalmari Finne
kirjoittivat kansallisen
taustatekstin. Jean Sibelius
8

9. Runo teoksesta Katajainen kansani
Tekijä: Juhani Aho (1899)
9

10.  Venäjän keisari Nikolai II
Marraskuun
antoi marraskuussa 1905
manifestin, joka lakkautti manifesti 1905
helmikuun manifestin Klikkaa linkkiä ja kuuntele
sisältämät säädökset. lisää.
 Manifestiin sisältyi lupaus
kansanedustuslaitoksen
uudistamisesta, joka toteutui
Suomessa kesällä 1906.
 Manifestin taustalla oli
Venäjän huono menestys
Japania vastaan käydyssä
sodassa 1904-05 sekä
Pietarissa lokakuussa 1905
puhjennut suurlakko.
10

11. Toinen sortokausi

 Toinen sortokausi alkoi vuonna 1908.
 Venäjän keisari vahvisti vuonna 2010 lain
yleisvaltakunnallisesta lainsäädäntöjärjestyksestä.
 Tärkein yleisvaltakunnallinen laki oli vuonna 1912
säädetty yhdenvertaisuuslaki, jonka myötä Venäjän
kansalaiset saivat samat oikeudet Suomessa mitä
suomalaisilla oli.
 Vuonna 1914 julistettiin ”Suuri
venäläistämisohjelma”, joka jäi toteuttamatta
Venäjän joutuessa maailmansotaan.
11

12. Ajatus itsenäisestä
Suomesta…

 Maailmansodan puhkeaminen herätti suomalaisissa
toiveita sortokausien loppumisesta.
 Pieni joukko aktivisteja ryhtyi suoraan toimintaan
tavoitteenaan irrottaa Suomi kokonaan Venäjästä.
 Jääkäriliike syksyllä 1914.
 Haaveet toteutuivat jo vuonna 1915 heidän lähtiessä
Saksaan sotilaalliseen koulutukseen.
 Samaan aikaan kun jääkärit kouluttautuivat
Saksassa, liittyi noin tuhat vapaaehtoista suomalaista
Venäjän armeijaan.
12

13. Suomen itsenäistyminen

 Toinen sortokausi päättyi
vuonna 1917 maaliskuun
vallankumoukseen: keisari
luopui vallastaan  Venäjän
väliaikainen hallitus peruutti
laittomat sortotoimet.
 Suomi julistautui 6.päivä
joulukuuta 1917 itsenäiseksi.
 Itsenäistyminen ei yhdistänyt
kansalaisia, vaan sitä seurasi
sisällissota, joka syttyi
tammikuussa 1918.
13

14. Kuvalähteet

 Helmikuun manifesti: Wikipedia
 Hyökkäys: Wikipedia
 Sammon taonta: Wikipedia
 Aino-triptyykki: Wikipedia
 Kesäkuun yö: Wikipedia
 Jean Sibelius: Wikipedia
 Marraskuun manifesti: Wikipedia
 Suomen lippu: Wikimedia, Janne Karaste
14