Vinkkejä esitteiden ja mainosten ulkoasujen suunnitteluun.

1. 1
ja taitto
Viestikaari Oy

2.  Tarkoitus ja tavoitteet selville
 Selkeä sanoma, mitä halutaan kertoa
 Kohderyhmä tiedossa, kenelle
 Sisällön valinnat ja rajaukset
 Sopivat kanavat ja keinot
 Millaisia ovat kilpailevat viestit
 Resurssit ja kustannukset
 Aikataulut
Julkaisun suunnittelu
Viestikaari Oy2

3. Hyvä grafiikka
 Uskaltaa olla luovaa
 Herättää huomion
 Ohjaa silmää
 Tarjoaa tietoa
 Herättää tunteita
Viestikaari Oy 3

4. Aloittelijan mokat
1. Alastomat kuvat
2. Venyneet kuvat
3. Raskaat kehykset tai laatikot
4. Kaiken keskittäminen
5. Sekavuus
6. Kirjavat taustat
7. Tekstien yllättävät katkai-
sut
Kim Golombisky, Rebecca Hagen
Viestikaari Oy 4

5. Sanoman rakenteet
Pettyn ja Cacioppon ELM-mallin pohjalta
A. Sanoman sisältö korostuu B. Sanoman muoto korostuu
Viestikaari Oy 5

6. = Visuaalista kommunikointia. Sivun elementtien sommittelua
hyvään järjestykseen.
 Apuna voi käyttää apuviivoja tai ruudukkoa tukemaan sivujen yhtenäisyyttä
 Kuvat
 Suunnittele tekstit ja kuvatekstit
 Huomioi otsikot ja väliotsikot
 Toistuvat tiedot: logo ja yhteystiedot - sijoita alas oikealle, josta poistutaan
 Graafiset elementit
 Arvioi marginaalit ja palstojen määrä
 Keskeistä luettavuus, visuaalisuus ja helppokäyttöisyys
 Minkä kanavan kautta tuote jaetaan? Sähköisesti vai printtinä?
 Yhdenmukaisuus muun median tai historian kanssa
Juhani Huovila
Taitto - sommittelu
Viestikaari Oy 6

7. Käytännön päätöksiä
 Arvioi sivujen määrät, koot ja värit
 Tekstien ja kuvien määrät, saatavuus ja vastuut
 Marginaalit ja palstat
 Sivunumeroiden huomioiminen
 Osien keskinäiset merkitykset; mitä korostetaan
 Leikkausvarat (3 – 5 mm) ja kulmamerkit
 Yhteystiedot, päivämäärät ja kellonajat näkyviin
 Valmistamisen järjestyksen ja aikataulun suunnittelu
Roger Parker
Viestikaari Oy 7

8. Painetun aineiston valmistuksen vaiheet
 Taittopohjan valmistus (mikä ohjelma, sivu vai aukeamat)
 Tekstien suunnittelu ja käsittely
 Kuvien hankinta ja muokkaus
 Grafiikan lisäykset (viivat, kehykset, kuviot)
 Sisältöelementtien sommittelu (myös kuvatekstit)
 Tiedoston tulostus + tarkastaminen
 Mahdolliset korjaukset
 Uusi tulostus + tarkastaminen
 Aineiston painokuntoon saattaminen (perehdy mediakortteihin)
 Aineiston vedos painotalosta ja sen lopullinen tarkistus (yhteystiedot)
 Painatus ja nouto
Viestikaari Oy 8

9. Taittotyyli
1. Pystysuora tai vaakasuora taitto
2. Dynaaminen
 painotuksia muunnellaan sisällön mukaan
3. Staattinen
 samanrakenteisena toistuva
 symmetrinen
Pekka Loiri, Elisa Juholin
Viestikaari Oy 9

10. Visuaalisia elementtejä
 Tyhjä tila: marginaalit, otsikot, rivit, palstat
 Kuvat & tekstit
 Merkit
 Värit, sävyt ja varjot
 Kuviot
 Muodot
 Kehykset
 Viivat
 Koot
 Materiaali (paperi, muovi, näyttö…)
 Toistot ja mallit
Viestikaari Oy 10

11. Vaakasuora
- rauhallinen, maisemaa hallitseva
Pystysuora
- juhlallinen, kohottava, putoava
Vino
- liikettä ilmaiseva
Kaari
- sisäinen jännite, yhdistävä
Aalto
- rauhallinen, sisältää rytmin
Murtoviiva
- aggressiivinen, dynaaminen,
levoton
Koukero
- spontaani, orgaaninen
Juhani Huovila
Viivat – suora, kulmikas, käyrä
Viestikaari Oy 11

12. Hyvä kuva
 Kertoo enemmän kuin 1000 sanaa
 Pysäyttää lukemaan
 Ohjaa aiheeseen
 Kertoo heti, mistä on kyse
 Tukee sanomaa
 Puhuu samaa kieltä kuin teksti
 Synnyttää sopivan tunnetilan
Peter Forsgård
Viestikaari Oy12

13. Kuvat
 Selittävät, jäsentävät, täydentävät, pysäyttävät tiedottavat ja koristavat
 Päämerkitys ja sivumerkitykset
 Toimivat suhteessa toisiinsa ja suhteessa sanoihin
 Liiallista kuvan suurentamista vältettävä
 Näyttökuvien resoluutioksi riittää 72 - 100 ppi tarkkuus (pixels per inch
 Painokuvien resoluutiosuositus 250 – 300 ppi
 Sanomalehtikuvissa 170 – 200 ppi
Pertti Koskinen, Pekka Loiri, Elisa Juholin, Soili Pesonen, Juha Tarvainen
Viestikaari Oy 13

14. Kuvan huomionarvotekijät
Huomionarvon järjestys:
1. 1-2-vuotiaat lapset
2. Aikuiset
3. Eläimet
4. Kasvit
5. Maisemat
6. Tuotteet
Pertti Koskinen
Viestikaari Oy 14

15. Kuvat
 Koko
 Muoto
 Sijainti
 Rajaus
 Liikesuunta
 Etäisyys
 Lukumäärä
 Tiheys
 Värillisyys
 Asettelu ja kuvitus myötäilee pääsanomaa
Viestikaari Oy 15

16. Viestikaari Oy16

17. Viestikaari Oy17

18. Kuvallisen ilmaisun näkökulmia
 Uteliaisuuden herättäminen
 Värimaailma
 Erottuminen värien avulla
 Vastavärit
 Symboliikka
 Sommitelmat kuvassa
 Tyhjän alueen hyödyntäminen
 Jännitteitä
 Valo ja varjo antaa syvyyttä; syvyys
 Pehmeä vai kova valo (salama, aurinko)
 Pystykuva antaa voimakkuutta
 Merkityksiä voi vaihtaa pienillä asioilla
 Katse menee siihen, missä on voimakkain kontrasti
 Kuva voi jättää myös arvailujen varaan
Viestikaari Oy 18

19. Kuvien tiedostomuotoja
 Tiff on yleinen kuvaformaatti, joka sopii valokuvien tallennus-
muodoksi.
 JPEG (Joint Photographic Expert Group) on pakattu kuvatiedosto
 Internetissä käytössä yleisesti PNG-tiedostotyyppi.
Eero Lehtonen, Pentti Mattila, Petri Veilo, Tarja Raninen
Viestikaari Oy 19

20. Marginaalit
 Riittävästi kaikkiin 4 reunaan
 Mitä enemmän tilaa, sitä leveämmät marginaalit
Viestikaari Oy 20

21. Palstat (columns)
 Ulkoasun pystyviivat
 Pitää ulkoasun kasassa: järjestystä ja luettavuutta
 Helpottaa usein luettavuutta
 Tilan määrä vaikuttaa palstoihin
 Max. 2 palstaa pienissä mainoksissa tai flyereissa
 Palstojen välien tehtävinä erottaa, muttei yhtenäisyyden kustannuksella
 Sopiva palstakorkeus liikkuu 5 – 20 cm välillä, jotta houkuttelee
 Tarkista ala- ja yläosat:
älä katkaise lopussa lausetta pahasti tai aloita yksinäisellä sanalla
 Palstojen ei tarvitse olla saman korkuisia
Viestikaari Oy 21

22. Luovat järjestystä ja rytmiä.
 Palstojen leveyteen vaikuttavat sivukoot ja palstamäärät
 Rakentavat myös identiteettiä, tunnistettavuutta
 Vanha perussääntö: palstaväli on aina suurempi kuin riviväli
 Vältä yksittäisiä sanoja rivillä
 Aikakauslehdissä yleensä 2 – 4 palstaa
 Tabloidissa 4 – 6 palstaa ja sanomalehdissä (broadsheet) 8
 Internet-sivuilla 1 – 5 palstaa
Tapani Huovila
Palstat
tasapalsta vasen liehu oikea liehu keskitetty
Viestikaari Oy 22

23.  Otsikot katsotaan toisena
 Sijoita kuvan lähelle
 Korosta, tyylittele ja satsaa
 Ei tavutuksia tai yksinäisiä sanoja
 Otsikon fonttityylin pitäisi sopia koko ulkoasun aiheeseen ja tyyliin
Otsikot
Viestikaari Oy 23

24. Kertovat olennaisen: muotoile otsikosta kiinnostava, lyhyt ja luonteva.
 Houkuttelee lukemaan
 Pääotsikko tiivistää sisällön ja kertoo näkökulman
 Eri kokoiset otsikot muodostavat jutuille järjestyksen, hierarkian
 Väliotsikko tiivistää jakson ja tarjoaa hengähdystauon
 Väliotsikoiden tulee olla samanlaisia
 Väliotsikon yläpuolelle enemmän tilaa (2/3) kuin alapuolelle (1/2)
 Vältä asettamasta väliotsikkoja samaan kohtaan viereisille palstoille
Iisa, Piehl, Itkonen, Kankaanpää, Huovinen
Otsikot
Viestikaari Oy 24

25. Leipätekstit
 Jatkuu otsikosta; 1. rivi lähelle sitä
 Fonttikoko 9 – 11. (julkaisussa max 2 fonttia)
 Vältä pitkiä sanoja ja rivejä (max 12 cm)
 Tasaa vasemmalle
 ”Läpinäkyvät” fontit toimivia, ei varasta huomiota tai ärsytä
Viestikaari Oy 25

26.  Ihannerivin pituus on 55 – 60 merkkiä eli n. 10 cm
 Suositeltava rivin pituus on 35 – 90 merkkiä eli n. 5 – 12 cm
 Riviväleillä vaikutetaan kappale- ja palstavaikutelmiin
 Kasvata riviväliä fonttikoon ja rivin pituuden kasvaessa
 Väljä riviväli edellyttää leveämpää marginaalia kuin tiivis
Markus Itkonen
Rivit
Viestikaari Oy 26

27. LuEtTAVUUS
 Varaa teksteille riittävästi tilaa esim. marginaalien avulla
 ISOJEN KIRJAINTEN jatkuva käyttö heikentää luettavuutta
 Väljennetty riviväli on luettavampaa kuin tiivis
 Luettavuuteen vaikuttaa kirjainten kokoerot ja viivojen avoimuus
- avoimessa tyypissä viivat eivät ole lähellä toisiaan
- e tai e
Viestikaari Oy 27

28. Typografia
Kirjaimien avulla tapahtuvaa vaikuttamista viestin havaitsemiseen,
luettavuuteen ja ymmärretyksi tulemiseen.
 Käytä samassa esityksessä korkeintaan 2-3 fonttia eli kirjasintyyppiä
 Paperilla luetaan parhaiten käyräviivaista (päätteellistä) kirjasinta, kuten tässä
 Näytöllä luetaan parhaiten suoraviivaista, päätteetöntä kirjasinta
 Tekstiä voidaan tehostaa lihavoinnilla tai kursivoinnilla
 Tehostaminen parantaa luettavuutta, jos sitä käytetään vähän
 Alleviivausta tai h a r v e n n u s t a ei suositella
 ISOJEN KIRJAINTEN (VERSAALIEN) jatkuva käyttö huonontaa luettavuutta
Viestikaari Oy 28

29. Kirjain vaikuttaa ulkoasuun ja ymmärtämiseen.
 Luettavuus
 Tyyli
 Kirjaimen muoto
 Symboliikka
 Yleisin typografinen mitta on piste, joka on n. 0,3 mm
 Sen kehitti Francois Ambroise Didot v. 1785
 Nyk. englantilais-amerikkalainen pistejärjestelmä perustuu tuumiin
 Pistekoot vaihdelleet; Adoben järjestelmässä 1 piste = 1/72 tuuma
Tapani Huovila
Kirjain – typografian kuningas
Viestikaari Oy 29

30.  Ilmeikäs
 Persoonallinen
 Tyylikäs
 Pohdiskeleva
 Autoritatiivinen
 Taloudellinen
 Moderni
Tapani Huovila
Antiikva Groteski
T T Kylmä
 Voimakas
 Tukeva
 Hyökkäävä
 Radikaali
 Kulturelli
 Rahvaanomainen
Viestikaari Oy 30

31. Muita kirjaintyyppejä
 Egyptienne, edellisten yhdistelmä
 Humanistinen groteski myös antiikvan ja groteskin välimuotoja
 Kalligrafiset kirjaintyypit jäljittelevät käsialaa
 Kokeilevat yleistyneet digitaalisena aikana, lähellä fantasiaa
 Fantasiatyypit, jotka voivat muistuttaa esim. kasvia
 Goottilaiset: tekstuura, rotunda ja fraktuura
http://fi.wikipedia.org/wiki/Fraktuura
 Näytölle suunnitellut esim. Verdana, Tahoma, Arial, Calibri ja Constantia
Markus Itkonen
T
T
T
T
৳
T
Viestikaari Oy 31

32. Valintaan vaikuttavia asioita:
 Julkaisijan identiteetti ja tyyli
 Tekstityyppien ja juttujen luokittelu
 Fonttien käyttötarkoitus
 Käytä samassa esityksessä korkeintaan 2-3 fonttia eli kirjasintyyppiä
 Hyödynnä yhden fontin käytössä kokoerot ja korostukset
Tapani Huovila
Fontin valinta
Viestikaari Oy 32

33. Typografia verkossa
 Tavoitteena selkeys, löydettävyys ja luettavuus
 Käytä True type-fontteja
 Käytä RGB-värejä
 Vältä tekstien tavutuksia
 Tallenna tekstit rtf-muotoon
 Selainikkunan leveys ratkaiseva ulkoasun kannalta
 Yhtenäisyys ulkoasussa ja teksteissä esim. päivämäärät ja
puhelinnumerot
Viestikaari Oy 33

34. Kontrastit
 Kokokontrasti Isien ja lasten päivä
 Muotokontrasti Kävelytyyli kuntoon
 Vahvuuskontrasti Tampere ennen ja nyt
 Värikontrasti Sinisilmä palvelee
Markus Itkonen
Viestikaari Oy 34

35. Sivustotyyppejä
 Houkutussivut – runsas värien ja kuvien käyttö
 Pikatitetosivut – luetelmia ja taulukoita
 Kertovat sisältösivut – painopiste luettavuudessa
 Vuorovaikutussivut – mm. palaute- ja tilauslomakkeet
 Dynaamiset sivut – sivut elävät, kuten keskustelufoorumit
Jukka K. Korpela
Viestikaari Oy 35

36.  Merkki- ja sanavälejä hallitaan julkaisuohjelmissa samasta
valintaikkunassa
 Merkkivälien oletusarvona on 0 %, josta voi säätää esim. -2 % ‒ 2 %
 Joskus syytä määritellä yksittäisten sanojen väljyys
esim. otsikoissa tai yksinäisen sanan/rivin välttämisessä
Markus Itkonen
Merkkivälit
Viestikaari Oy 36

37. Sanan internet käyttö
Suomen kielen lautakunta päätyi kokouksessaan 12.3.2007 siihen, että molemmat
vaihtoehdot, internet ja Internet, ovat suomen kielessä hyväksyttäviä. Tähän asti on
suositettu isoa alkukirjainta. Kirjoitusasu internet on jo kauan ollut laajalti käytössä, eikä se
ole aiheuttanut hankaluuksia viestinnässä.
Jos kirjoitetaan Internet isolla alkukirjaimella ja sana esiintyy yhdyssanan alkuosana, se
liitetään loppuosaan yhdysmerkin välityksellä samaan tapaan kuin muutkin erisnimet:
Internet-asetus, Internet-sivut.
Jos kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella internet, sana ei ole erisnimi. Yhdysmerkkiä ei siksi
yleensä tarvita, vaan yhdyssanan osat kirjoitetaan suoraan yhteen: internetsivut. Osien
hahmottamista helpottamaan yhdysmerkkiä voi kuitenkin käyttää etenkin silloin, kun
yhdyssanan loppuosa alkaa vokaalilla: internet-asetus.
Lähde: www.kotus.fi/kielenhuolto
Viestikaari Oy 37

38.  Hyvin suunniteltuna parantavat huomionarvoa, erottumista
 Tunnelmaan ja tyyliin sopivat pääväri ja tehostevärit
 Valööri - tummuusaste
 Puhtaus - onko sekoitettu muita värejä
 Kylläisyys – väripitoisuus (väripigmentit)
 Voimakkuus esim. prosentteina
Soili Pesonen, Juha Tarvainen, Nils Fredriksson
Värit
Viestikaari Oy 38

39. Värit 2
1 Punainen Saa aikaan nopeaa toimintaa, herättää ruokahalua
(pakkauksissa rasvaisempi vaihtoehto)
2 Vihreä Luonnollinen, nuorekas, eko
3 (Halpa), positiivinen, energinen
4 Ilo, puhdas, viaton
5 Sininen Turvallinen, rauhallinen, luotettava,
-pakkauksissa kevyt-tuote
6 Musta Suru, (tyylikäs)
7 Ruskea Realistinen
Viestikaari Oy 39

40. CMYK- ja RGB-värit
 Perinteisesti internetissä RGB-värit ja painotuotteissa CMYK (4)
 CMYK on lyhenne prosessiväreistä
 Värihavainto syntyy neljää väriä yhdistelemällä:
C = Cyan, sininen
M = Magenta, punainen
Y = Yellow, keltainen
K = Key, musta
 RGB on additiivinen eli valo lisäävä värijärjestelmä: näytöt, TV, digikamerat
R = Red, punainen
G = Green, vihreä
B = Blue, sininen
Eero Lehtonen, Pentti Mattila, Petri Veilo, Tarja Raninen
Viestikaari Oy 40

41. Asettelumalli - layout
Painotuotteen valmistusta varten tehty kuvallinen ohje, josta käy
selville kuvien ja tekstien koot ja sijoitukset oikeille paikoille.
 Toimii sivunsommittelun perustana
 Sommittele yksinkertaisesti ja tasapainoisesti
 Apulinjat auttavat
 Marginaalit, palstojen määrä, leveys ja välit
Viestikaari Oy 41

42. Ilmoituspohja
Kuva
Otsikko
Teksti Teksti
Yhteystiedot
Ilmoitukset hyödyllistä
suunnitella määrätyn
kokoisiksi:
 lähtökohtana koko sivu,
½ sivua, ¼ jne.
Viestikaari Oy 42

43. L-muoto
Kuva
Yhteystiedot
Pää-
otsikko
 Visuaaliset elementit
voivat olla hallitsevia tai
vähemmän hallitsevia
 Tai jakaa alueen
pienempiin osiin
Viestikaari Oy 43

44. Pyramidiasettelu
 Kun halutaan korostaa
yhtä tai useampaa asiaa
Yhteystiedot
Otsikko
Kuva
Kuva Kuva
Viestikaari Oy 44

45. Vaakasuuntainen mallipohja
Kevätuutuudet
Tekstit
Tekstit
Tekstit
Tekstit
Viestikaari Oy 45