2. Finnair Terveyspalvelut
• Yrityksessä integroidusti toimiva työterveyshuoltoyksikkö
• Vahva ilmailualan tuntemus, ilmailualan työterveyshuollon ja ilmailulääketieteen
osaaminen
• Kaikki lääkärit Traficomin valtuuttamia ilmailulääkäreitä (AME1)
• Palvelut tuotetaan Finnair Oyj:lle sekä kahden tytäryhtiön henkilöstölle
• Henkilöasiakkaita noin 4400 tällä hetkellä
• Toimintaa ohjaa laatukäsikirja sekä ilmailulääketieteellistä ja turvallisuustoimintaa Safety
Management System (EASA-regulaation sekä Finnairin turvallisuusjärjestelmän
mukaisesti)
• Runsaasti sisäistä yhteistyötä sekä vahva ulkopuolinen sidosryhmäyhteistyö, myös
kansainvälisesti
2
3. Finnair Terveyspalvelut / Finnair Aeromedical Centre
• Finnair Aeromedical Centre (FAeMC) oma hallinnollinen yksikkönsä ilmailuregulaation
perusteella
• Traficomin valtuuttama
• Vuosittain >800 liikennelentäjän ns. medikaalitarkastusta, lisäksi satoja
matkustamomiehistön jäsenten terveystarkastuksia
• Yhdistetty Vna 1485/2001 mukaisiin yötyötarkastuksiin
• Vahva painotus ilmailuturvallisuustyössä, seuranta Finnair Safety Review Boardissa
kvartaaleittain
• Riskien tunnistaminen, mitigointi, hallinta ja seuranta: SMS
• FAeMC Safety Meetings, FAeMC LT Meetings
3
4. Finnair Terveyspalvelujen toiminta pääpiirteittäin
• Painopiste KL1 toiminnassa, jota 90-95 % koko toiminnasta
• Työhönpaluuarviot pääsääntöisesti aina työterveyshuollossa >30 pv
sairausloman/työkyvyttömyyden jälkeen, työkyvyn arvioinnit työnantaja-aloitteisesti
• Työkyvyn tuki ym.
• Terveystarkastukset
• Sairaanhoito Finnair Terveyspalveluissa: työkykypainotteinen sairaanhoito = kun sairaus
on työperäinen tai se vaikuttaa olennaisesti työkykyyn
• Erikoislääkärikonsultaatiot kohdennetusti Finnairin oman työterveyslääkärin lähetteellä
• Käytetään vain tiettyjä erikoislääkäreitä
• Akuuteissa sairastumisissa voi asioida palvelumallin mukaisesti Aava Luotsin kautta tai
julkisella puolella, mutta vaivan pitkittyessä (työkyvyttömyys >21 pv, toistuvat
lääkärikäynnit) asioidaan Finnairin omassa työterveyshuollossa
• Pitkäaikaissairauksien seuranta ja hoito pääsääntöisesti muualla kuin Finnair
Terveyspalveluissa
4
5. Työterveysyhteistyö
• Tiivis, proaktiivinen yhteistyö
• Q-palaverit, kokous- ja koulutuspäivät, tstoimikunnat kvartaaleittain
• Wellbeing strategic steering group
• Työterveysneuvottelut
• Esihenkilöiden kouluttaminen, neuvonta ja ohjaus
• Fatigue SAG, Radiation SAG, Emergency Response, ad hocit
• COVID Contingency Group
5
8. • Ilman kosteus noin 10 %
• Matkustamo paineistettu noin 2400 m ilmanpaineeseen (O2 Sat n. 90-92 %)
• Paineen vaihtelu lennon eri vaiheissa
• Ahtaus, ergonomia
• Matkustamon melu
• 80 dB(A) voi ylittyä A330 takakeittiössä, 85 dB(A) voidaan saavuttaa tai ylittää A320
takakeittiössä nousun ja laskeutumisen aikana
• Palovaara (lika, roskat, tupakointi koneessa)
• Lämpötilan vaihtelu, vetoisuus
• Tapaturmavaara
• Ahtaus, kiire, turbulenssi
8
Lentokone työympäristönä
10. • Tartuntataudit lennolla ja kohteessa
• Influenssa, tuhkarokko, tuberkuloosi, SARS-CoV-2
• Gastroenteriitit, dengue, rabies, ebola ym.
• Kohteen turvallisuusnäkökulmat (liikenne, erilainen turvallisuuskulttuuri, saasteet)
• Sairastuminen kohteessa
• Ilmailualan toimijoilla vahva turvallisuuskulttuuri, ”erehdytään turvalliselle puolelle”
• Erittäin säädelty toimintaympäristö
• Ilmailualan yleiskieli on englanti
10
Lentävän henkilöstön työn
erityispiirteet
11. • Lentävällä henkilöstöllä vahva ammatti-identiteetti, suurin osa ”unelma-ammatissaan”
• Varsinkin lentäjän ammatti erittäin suosittu, tiukka seulonta, kallis koulutus
• Matkustamopalvelu: asiakaskeskeisyys, ”lupa tehdä”
• Lentäjät: johtaminen/hallinta, tilannetietoisuus, harkitsevuus, ”by the book”
• Resilienssi kummallakin ammattiryhmällä vahva
11
Unelma-ammatissa?
15. 15
Fit to fly / cabin
• Kumartelu, kyykistely, ojennusliikkeet
• Työvuoron aikana >10 000 askelta kävelyä
• Boksien nosto (painavimmillaan n. 18 kg) hartiatason
yläpuolelta
• Tapaturmavaara (ahtaus, kiire, turbulenssit)
• Matkustamon olosuhteet
• Pelastautuminen, evakuointi ja EA-valmius
• Kaikkien koneessa olevien tulee voida tehdä kaikkia
työtehtäviä
• Sirkadiaanisen rytmin häiriintyminen
• Psykososiaalinen kuormittuminen
• Terveystarkastukset: 5 v välein
• Työn keventäminen mahdollista käytännössä vain eri
työaikamuotoja hyödyntäen
16. 16
Fit to fly / cabin
• Matkustamomiehistön on oltava ”fit to fly” työssä,
sekä normaali- että poikkeustilanteessa
• tehtävät lueteltu EASA Part MED Subpart C (AMC1
MED.C.005)
• Fit to fly - fit to work?
• Sairausloman tarpeen arviointi vaatii ymmärrystä
lentotyöstä esim. flunssassa työkyvyttömyyden
pituuden arvio (tukkoisuus/korvien paineentasauksen
onnistuminen)
• Sairaus/oire voi vaatia ilmailulääkärin kannanoton
työkykyyn ennen työvuoroa
17. Fit to fly / cockpit
• Lentäjät erityisen kriittinen ammattiryhmä
• lääketieteelliset kelpoisuusvaatimukset ja eri sairauksissa huomioon otettavat asiat
lueteltu EASA Part MED Subpart B
• Medikaalitarkastukset vuosittain (>60-v 6 kk välein)
• Työkyvyn arvioinnissa on aina pidettävä mielessä ilmailuturvallisuus
• Sairausloman tarpeen arviointi vaatii ymmärrystä lentotyöstä esim. flunssa
(barotrauma), inkapasitoitumisriski (klassiset: sappikivi, virtsatiekivi)
• Sairaus/oire/lääkitys vaatii useimmiten ilmailulääkärin kannan työkykyyn ennen
työvuoroa
18
18. Esimerkki. Lentäjän tapaturma / huomioitavaa
• 33-vuotias lentäjä soittaa ja kysyy neuvoa kaaduttuaan moottoripyörällä. Ei kerro
esiintyneen tajuttomuutta, mutta vietiin varalta tarkkailuun päivystyspoliklinikalle, josta
kotiutettiin seuraavana aamuna. Sairauslomaa kirjoitettiin 2 päivää.
20
19. Esimerkki. Lentäjän tapaturma / huomioitavaa
• 33-vuotias lentäjä soittaa ja kysyy neuvoa kaaduttuaan moottoripyörällä. Ei kerro
esiintyneen tajuttomuutta, mutta vietiin varalta tarkkailuun päivystyspoliklinikalle, josta
kotiutettiin seuraavana aamuna. Sairauslomaa kirjoitettiin 2 päivää.
• Kallovamman vaikeusaste? → potilaskertomustiedot (ml. sairaankuljetuskertomus,
jos saatavilla)
• Jälkioireet?
• Työkyvyttömyyden kesto määräytyy kallovamman vaikeusasteen
(posttraumaattisen epilepsian riski, mahdolliset kognitiiviset vaikutukset) ja
mahdollisten muiden vammojen perusteella
21
21. Esimerkki. Lentäjän sepelvaltimotauti
• 54-vuotias lentäjä saa talvilomalla lumitöitä tehdessään puristavaa rintakipua. Oire
menee nopeasti ohi levossa. Viikkoa myöhemmin kliinisessä rasituskokeessa
lateraalisesti ST-laskuja. Angiografiassa LAD ab bifurkaatiossa 40-50 % stenoosi, C 50
%, RCA avoin. Painevaijerimittauksessa C-osan distaalipuolella todettu iskemiaa.
Myöhemmin tehty pallolaajennus, jossa hyvä tulos 10 % LAD bc ja ab. Kysyy ohjeita
milloin voi palata lentotyöhön.
23
22. Flunssa ja lentäminen
• Flunssaisena lentäminen lisää riskiä saada nenän sivuonteloiden tai välikorvan
painevamma
• Painevamma voi syntyä jo tavanomaisissa lennonaikaisissa paineen vaihteluissa
• Lentävästä henkilöstöstä jopa 85 % on joskus kokenut välikorvan barotrauman
• 48 % joutunut olemaan työstä pois barotrauman vuoksi
• Välikorvan barotraumasta keskim. 5,5 (cockpit) ja 7 pvn (cabin crew)
sairauspoissaolo/tapaus
24
25. Lupakirjan haltijan ilmoitusvelvollisuus
• Velvollisuus ilmoittaa merkittävistä terveydentilan muutoksista ilmailulääkärille,
ilmailulääketieteen keskukselle tai ilmailuviranomaiselle
27
26. Työkyvyn arvioinneista
• Ammatillinen työkyvyttömyys: ilmailuregulaatio
• Jäljellä oleva työkyky
• mahdollisuus tehdä muuta työtä?
• osatyökykyisyys?
• työkyvyn tukemisen mahdollisuudet?
• Työkyvyn arvioinnit tehdään Finnair Terveyspalveluissa perusteellisesti, läpimenoajaksi luvattu
2 kk
• Kirjallinen lähete esihenkilöltä
• Aina lausunto ja työterveysneuvottelu
• Sopiva, ei sopiva, rajoitukset (konkreettisesti mitä ei voi tehdä)
28
27. Korvaavan ja kuntouttavan työn prosessi (lentäjät)
29
150 päivän
yhtäjaksoinen
poissaolo
ESA-aika päättyy
240 päivän
yhtäjaksoinen
poissaolo
60 päivän
yhtäjaksoinen
poissaolo
30 poissaolopäivää
12 kuukauden aikana
Kuntoutustuki
loppuu
14 päivän
yhtäjaksoinen
poissaolo
90 päivän poissaolo
(90 päivän lausunto
tarvittaessa)
Työsuhteen
päättyminen
Ilmarisen
työkyvyttömyyseläke
kuntouttava työn
tarjoaminen
(osasairauspäiväraha,
työterveyshuollon /
Ilmarisen
työkokeilu, työantajan
korvaavat työjärjestelyt)
korvaava työ
(määräaikainen)
sairauspoissaolo
- palkallinen, mikäli työkyvytön kaikkeen työhön
- palkaton, mikäli kieltäytyy kuntouttavasta
työstä → sairauspäiväraha
Paluu työhön
(korvaava työ /
lentotyö)
Kuntoutustuki
korvaava työ
(toistaiseksi)
12 kuukautta
sairastumisesta
28. Määräaikaiset järjestelyt työpaikalla (cabin crew)
TES-perusteinen ikäohjelma 45/90 virkavapaa
Käyttö Elämäntilanne, jaksaminen Elämäntilanne, jaksaminen. P&C kanssa keskustellen. Elämäntilanne, jaksaminen.
Tapauskohtaisesti,
harkinnanvaraisesti P&C kanssa
keskustellen
Tunnit 90 h / kk 45-90, rajattavissa 45/55/66 -
Yöpyvät Voi olla Voi olla -
Kauko- ja
aikaerolennot
Voi olla, mahdollisuus rajata kauko- ja
aikaerolennot 1 tai 2 / kk
Voi olla -
Päivystykset Voi olla Voi olla -
Vapaapäivien lkm 13 tai 14
Biddausoikeus Lento- ja vapaatoiveet kuten kokoaikaisella
Kuponkitoiveista vähennetään 1 kpl
kalenterivuotta kohden
Vapaatoiveet kuten kokoaikaisella, lisäksi check-in ja
check-out –toiveet
Lentotoiveita vain kupongilla
Kesto 1 - 3 kuukautta 1-3 kuukautta 1-3 kuukautta
Muuta Sopimus ikäohjelmasta WD HELP
Kirjaus AGEGROUP-listarajoitteisiin.
Palkka työvuorolistan mukaisilta tunneilta. Sopimus
ikäohjelmasta WD HELP
29. Työaikamuotojen lisäksi käytettävissä olevat listarajoitteet
(työterveyshuollon kanssa sovittaessa)
selite
NOLO
no layovers (this is used also for DEL restictions), also rules out time difference flights
NOTD
no time difference flights (doesn't include DEL)
NOSTAND-BY
no standbys
NONIGHT
no night duty (no duty between 2300-0600)
MAX1TDF
max. 1 TDF/LDF flight/month (incl. DEL)
MAX2TDF
max. 2 TDF/LDF flight/month (incl. DEL)
NOWL
No wetlease operations
EAST ONLY
30. Muu työkyvyn tuki
• Päihdeohjelma ja muu tuki
• Mini-interventio päihdehoitajan vastaanotolla
• Omaehtoiset psykologikäynnit lentäjille
• Defusing ja debriefing
• Peer support
• Kuntoutus
• Työfysioterapeutti, työpsykologi, ravitsemusterapeutti, sosiaalialan asiantuntija
32