Se ha denunciado esta presentación.
Utilizamos tu perfil de LinkedIn y tus datos de actividad para personalizar los anuncios y mostrarte publicidad más relevante. Puedes cambiar tus preferencias de publicidad en cualquier momento.

Anita Lehikoinen: Koulutuspolitiikka yhteiskunnan uudistajana

256 visualizaciones

Publicado el

Anita Lehikoisen avauspuheenvuoro VATT-päivässä 11.10.2017:

- kertomus sivistyksestä ja koulutuksesta
- Suomen vahvuus kaikkien kansainvälisten vertailuiden mukaan on inhimillisissä voimavaroissa
- koulujärjestelmän haasteet, mm. nuorten osaaminen laskusuunnassa, oppimistuloksissa iso ero tyttöjen ja poikien välillä, arvot ja asenteet ovat muutoksessa
- haasteisiin vastataan uudistuksilla, joita on useita käynnissä – mm. uudet opetussuunnitelmat, ammatillisen koulutuksen reformi, korkeakoulujen opiskelijavalintauudistus

VATT-päivän ohjelman ja kaikki esitykset löytyvät täältä:
http://vatt.fi/artikkeli/-/asset_publisher/11-10-koulutus-100-vuotiaan-suomen-muokkaajana

Publicado en: Educación
  • Inicia sesión para ver los comentarios

  • Sé el primero en recomendar esto

Anita Lehikoinen: Koulutuspolitiikka yhteiskunnan uudistajana

  1. 1. Koulutuspolitiikka yhteiskunnan uudistajana VATT-päivä 11.10.2017 Koulutus 100-vuotiaan Suomen muokkaajana Kansliapäällikkö Anita Lehikoinen
  2. 2. Kertomus sivistyksestä ja koulutuksesta • Sivistys ja koulutus arvoina: Suomessa arvostetaan tietoa, koulutusta ja sivistystä sekä niitä ylläpitäviä instituutioita ja professioita enemmän kuin kenties missään muualla. • Yliopistolaitoksen ja tieteen keskeinen asema kansakunnan rakentamisessa 1800-luvulla ja itsenäisyyden alkuvuosikymmeninä - Suomen nostaminen sivistyskansojen joukkoon  läheinen suhde valtioneuvostoon • Huolenpito inhimillisistä voimavaroista: koko kansan lahjakkuusreservit käyttöön • Koulutuksen lupaus on toteutunut toisen maailmansodan jälkeen: hyvinvointivaltion rakentaminen ja koulutustason nousu samaan aikaan; peruskoulu ja koulutuksen tasa-arvo • Tiede ja teknologia: kasvavat panostukset korkeakoulutukseen ja tutkimukseen 1970-luvulta lähtien; Nokia noste ja teknologian eturintaman saavuttaminen • 2000-luvulla Suomesta tuli koulutuksen mallimaa (PISA, PIAAC ja muut kansainväliset vertailut); koulutus ja osaaminen Suomen vahvuuksia kilpailukykyvertailuissa 2
  3. 3. Suomen menestysstrategia 3 Perusedellytykset Hyvä hallinto, oikeusvaltio, toimivat instituutiot (ml. taide ja tiede), kokonaistaloudellinen vakaus, turvallisuus, ennustettavuus, varhaiskasvatus, peruskoulutus, terveydenhoito, sosiaalinen koheesio, osallisuus ja luottamus Suorituskyvyn kohentajat Korkeakoulutus, työssä oppiminen, valmiudet hyödyntää ja kehittää teknologiaa, yksityisen ja julkisen rahoituksen saatavuus Innovaatio- ja kehittyneisyystekijät Yhteiskunnan ja talouden kehittyneisyys aineettomien oikeuksien hallinta, tutkimuksen huiput TKI-panostukset Inhimillisten voimavarojen näkökulma
  4. 4. Vahvuutemme: inhimilliset voimavarat WEF Global Human Capital Index 2017 European Innovation Scoreboard 2017 Worldwide Educating for the Future Index 2017 The Economist OECD, Better life Index, Education 2017 OECD PIAAC, average adult sills in literacy, numeracy and problem solving OECD PISA 2015 Science EU, Digital Economy and Society Index 1. Norja 1. Sveitsi 1. Uusi Seelanti 1. Suomi 1. Suomi 1. Singapore 1. Tanska 2. Suomi 2. Ruotsi 2. Kanada 2. Viro 2. Ruotsi 2. Japani 2. Suomi 3. Sveitsi 3. Tanska 3. Suomi 3. Tanska 3. Alankomaat 3. Viro 3. Ruotsi 4. Yhdysvallat 4. Suomi 4. Sveitsi 4. Puola 4. Japani 4. Kiina Taipei 4. Alankomaat 5. Tanska 5. Alankomaat 5. Singapore 5. Australia 5. Norja 5. Suomi 5. Luxemburg 6. Saksa 6. Iso-Britannia 6. Iso-Britannia 6. Korea 6. Australia 6. Macao Kiina 6. Belgia 7. Uusi Seelanti 7. Saksa 7. Japani 7. Saksa 7. Tanska 7. Kanada 7. Iso-Britannia 8. Ruotsi 8. Islanti 8. Australia 8. Slovenia 8. Belgia (flaam.) 8. Vietnam 8. Irlanti 9. Slovenia 9. Itävalta 9. Alankomaat 9. Sveitsi 9. Kanada 9. Hong Kong 9. Viro 10. Itävalta 10. Luxemburg 10. Saksa 10. Japani 10. Slovakia 10. Kiina* 10. Itävalta 4 * Kiinan alueet Beijing, Shanghai, Jiangsu and Guangdong.
  5. 5. 5
  6. 6. 6 Koulutusjärjestelmän haasteita Muutostekijöitä* Reformeja • Varhaiskasvatukseen osallistuminen • Nuorten osaaminen laskusuunnassa • Isot erot tyttöjen ja poikien osaamisessa • Asenteiden ja arvojen muutokset • Pitkät opintoajat • Ammatillisen koulutuksen keskeyttäminen • Koulutustason nousu pysähtynyt • Järjestelmän ulkopuolelle jäävät • Kasvavan maahanmuuton haasteet • Segregaatio • Korkeakoulujärjestelmän hajanaisuus • Kapea tieteen huippu • Kansainvälinen vetovoima, osallistuminen ja läsnäolo • Uudenlaiset osaajat, perinteisten vahvuusalojen heikkoudet • Kilpailukyvyn säilyttäminen • Globalisaatio • Digitalisaation, keinoäly robotiikka, bioteknologia • Työn murros • Väestön ikääntyminen • Eriarvoistuminen • Muuttoliike, kaupungistuminen • Ilmastonmuutos, ympäristön tila, luonnonvarojen riittävyys • Maailmanjärjestykseen, turvallisuus-kehitykseen ja Euroopan tilanteeseen liittyvät epävarmuudet • Tiedon, vaikutusvallan, ja osallistumisen tapojen pirstaloituminen (Demokratiankehitys) • Kansallisvaltion kehitys ja julkisen vallan rooli * Valtioneuvoston yhteinen tulevaisuustyö, kesä 2017 • Uudet opetussuunnitelmien perusteet • Uudet oppimisympäristöt ja digitalisaation hyödyntäminen kaikilla koulutusasteilla • Uusi peruskoulu -ohjelma ja opettajankoulutusfoorumi • Toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformi • Lukiouudistus • Toimintaohjelma syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja NEET- nuorten määrän vähentämiseksi • Korkeakoulujen opiskelijavalintauudistus • Korkeakouluvisio 2030 • TIN:n visiotyö ja tiekartta
  7. 7. STRATEGISTEN VALINTOJEN MENETTELYT OSAAMISPOHJAN VARMISTAMINEN OSAAMISALUSTOJEN JA KASVUEKOSYSTEEMIEN KEHITTÄMINEN KANSAINVÄLISYYS LAADUN JA VAIKUTTAVUUDEN EDELLYTYKSENÄ Osaamistaso nousee, osaaminen ja tarve kohtaavat Sivistys, osallisuus ja merkityksellisyys Suomen vahvuuksiksi Mahdollistava julkinen hallinto Osaamisalustat vauhdittavat uusia ratkaisuja Innovaatiokumppanuudet ja ekosysteemit uudistavat taloutta Data ja tekoäly alustatalouden ajureina Suomen vetovoima vahvemmaksi Liikkuvuus tavaksi Suomalaiset toimijat lunastavat paikkansa globaaleissa verkostoissa Rajat ylittävä TKI-toiminta ja koulutus TKI-voimavarojen vaikuttavuus ja kokoaminen SUOMI ON VETOVOIMAISIN JA OSAAVIN INNOVAATIO- JA KOKEILUYMPÄRISTÖ Tutkimus- ja innovaationeuvoston visio- ja tiekartta 7
  8. 8. Tulevaisuuden osaaminen – neljä ulottuvuutta 8 Lähde: Charles Fadel, Maya Bialik and Bernie Trilling, 21st Centuty Skills, 2015.

×