Prof. Jouko Vilmunen, talouspolitiikan arviointineuvoston puheenjohtaja, esitteli vuosiraportin 2019 pääkohdat medialle 29.1. 2020 järjestetyssä tilaisuudessa. Tutustu koko raporttiin: https://www.talouspolitiikanarviointineuvosto.fi/

1. Talouspolitiikan
arviointineuvoston raportti
2019
29.01.2020
www.talouspolitiikanarviointineuvosto.fi

2. Raportti 2019
• Finanssipolitiikan linja
• Työllisyyspolitiikka
• Julkisen talouden kestävyys

3. Arviointineuvoston kommentteja (1)
• Finanssipolitiikka jonkin verran verran
ekspansiivista, kun vertailukohtana julkistalouden
kehitys ilman finanssipolitiikan muutoksia
• Suhdannetilanteeseen nähden menojen pysyvät ja
väliaikaiset lisäykset v. 2020 tarkoittavat
myötäsyklistä finanssipolitiikkaa
• Pitkän aikavälin syyt puoltavat julkistalouden
vahvistamista, joten finanssipolitiikan viritystä
voidaan pitää löysänä

4. Arviointineuvoston kommentteja (2)
• Julkisyhteisöjen alijäämän kasvattaminen juuri
suhdannehuipun jälkeen sisältää riskejä:
– Elvytysvara mahdollisessa taantumassa vähenee
– Harkinnanvaraiset menojen lisäykset toteutuvat hitaasti
– Julkistalouden menojen lisäysten elvyttävän
vaikutuksen suuruuteen liittyy epävarmuutta
• Matalat korot ja välttämättömät investoinnit:
– Mieluummin ennemmin kuin myöhemmin
– Valmiit investointisuunnitelmat toivottavia
– Julkisten investointien taso v. 2020 suhteellisen korkea

5. Arviointineuvoston kommentteja (3)
• Työpaikkojen määrän kasvattaminen asianmukainen
tavoite hyvinvointivaltion rahoittamisen kannalta
• Politiikkatoimien työllisyysvaikutusten
etukäteisarviointi haastavaa, mutta tärkeää ja
toivottavaa
• Tarve luoda suunnitelma ja arvio siitä, miten
työllisyystavoite saavutetaan
• Arvioitaessa työllisyystavoitteen saavuttamista on
otettava huomioon kaikki vaikutuksiltaan vähäistä
suuremmat politiikkatoimet
– Ml. työllisyyttä heikentävät toimet

6. Arviointineuvoston kommentteja (4)
• Merkittävien muutoksien saavuttaminen
työllisyydessä näyttää vaativan kohtalaisen suuria
ja kohdennettuja politiikkatoimia
• Julkistalouden kestävyysongelman taustalla
väestönkehitys sekä julkistalouden rakenteellinen
alijäämä
– Työikäisen väestön osuus laskee, väestö vanhenee
– Julkisen velan BKT-osuus uhkaa nousta 80 %:iin
seuraavan 15 vuoden aikana
• Valtion omistamien omaisuuserien myynnin tulisi
perustua strategisiin päätöksiin, jotka ovat
perusteltuja sen omistajaroolin näkökulmasta.

7. Arviointineuvoston kommentteja (5)
• Hallituksen pitäisi jatkossa tarkkailla työllisyyden
kasvun laatua fiskaalisesta(kin) näkökulmasta
• Veropohjan tehokkaan kasvattamisen kannalta
uudet työpaikat mieluiten täysaikaisia ja korkean
tuottavuuden aloille
• Kestävyysvajeen hoitaminen:
– Uskottava keskipitkän aikavälin suunnitelma
– Keskeisten suuntaviivojen parlamentaarinen
suunnittelu ankkurin takaamiseksi nykyiselle ja
tuleville hallituksille

8. Mitä ennustelaitokset kertovat kasvunäkymistä
• v. 2020 kasvun
ennustetaan
hidastuvan,
jatko
epäselvempi
Ennusteet BKT:n määrän kasvuvauhdille (prosenteissa).
2019 2020 2021 2022 2023 2024
Suomen Pankki (17. joulukuuta 2019) 1,3 0,9 1,1 1,3
Valtiovarainministeriö (18. joulukuuta 2019) 1,6 1,0 1,1 1,2 1,0 0,9
OECD (8. marraskuuta 2019) 1,3 1,0 0,9
Euroopan komissio (7. marraskuuta 2019) 1,4 1,1 1,0
IMF (7. lokakuuta 2019) 1,2 1,5 1,5 1,4 1,3
PT (17. syyskuuta 2019) 1,3 1,1
ETLA (16. syyskuuta 2019) 1,1 0,9 1,1
PTT (12. syyskuuta 2019) 1,3 1,2

9. Eurooppalainen suhdannevaihtelu siirtymässä
seuraavaan vaiheeseen
-6
-4
-2
0
2
4
6
2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013 2015 2017 2019 2021
%suhteeessapotentiaaliseentuotantoon
Euroalue Saksa
Suomi Ruotsi

10. Julkisten investointien taso Suomessa suhteellisen
korkea v. 2020
0
1
2
3
4
5
6
Julkisetinvestoinnit,%BKT:sta
Tanska Saksa Ranska
Alankomaat Suomi Ruotsi

11. Työllisten määrä jatkaa kasvamistaan
0
100
200
300
400
500
600
2000
2100
2200
2300
2400
2500
2600
1989 1992 1995 1998 2001 2004 2007 2010 2013 2016 2019
1000henkeä
1000henkeä
Työlliset, trendi, (vasen asteikko) Työttömät, trendi, (vasen asteikko)

12. Osallistumisaste on noussut ennätyksellisen korkealle
68
70
72
74
76
78
80
%väestöstä
Työhön osallistumisaste, 15-64-vuotiaat

13. Työllisyys noussut 55 – 64 ikäluokassa
0
100
200
300
400
500
600
700
800
15-24 25-34 35-44 45-54 55-64
Työlliset,1000henkeä
1989 2019
Sukupuolet yhtensä
0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
100
15-24 25-34 35-44 45-54 55-64
Työllisyysaste,%
Miehet, 1989 Miehet, 2019
Naiset, 1989 Naiset, 2019

14. Työmarkkinoiden Beveridge-käyriä Suomessa

15. Työllisyyspolitiikan tavoitteet
• Suomen työllisyysasteen tulisi nousta 75
prosenttiin vuoteen 2023 mennessä
• Työllisyysastetavoite on myös ilmaistu tavoitteena
toteuttaa politiikkatoimenpiteitä, jotka kasvattavat
työllisten määrää 60 000 henkilöllä
• Lisäksi hallitusohjelma sisältää tavoitteen laskea
työttömyysastetta 4,8 prosenttiin samalla
aikataululla
.

16. Työmarkkinoiden tila suhteessa tavoitteisiin
• Osallistumisaste noussut, työttömyysaste näyttää
vakiintuneen tai vakiintuvan n. 6.5 %:n tuntumaan
• Mikäli arviot Suomen talouden pitkän aikavälin
työttömyysasteen tasosta ovat oikean suuntaisia,
niin tavoitellun työttömyysasteen saavuttaminen
voi olla hyvin haasteellista
• Ammattiryhmien sisäiset kohtaanto-ongelmat ovat
kasvaneet erityisesti kunnissa sijaitsevissa
palveluammateissa

17. Työttömyysaste on laskenut trendinsä alapuolelle ja
on lähes ainoastaan rakenteellista
0
2
4
6
8
10
12
14
16
18
%työvoimasta
NAWRU, Euroopan Komissio
Työttömyysaste
Tasapainotyöttömyysaste, OECD

18. Julkisyhteisöjen rahoitusasema on negatiivinen
keskipitkällä aikavälillä.
0
20
40
60
80
100
120
140
160
180
2000 2005 2010 2015 2020
Miljardiaeuroa
Julkisyhteisöjen
tulot ja menot
Tulot Menot
0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
0
20
40
60
80
100
120
140
160
180
2000 2005 2010 2015 2020
%,suhteessaBKT:hen
Miljardiaeuroa
Julkisyhteisöjen velka
Velka Velan BKT-suhde

19. Uusien päätösten vaikutus valtiontalouteen
-3 500
-3 000
-2 500
-2 000
-1 500
-1 000
-500
0
500
1 000
1 500
2020 2021 2022 2023
Miljoonaaeuroa
Pysyvät menot Tulevaisuusinvestoinnit
Talousarviovaraukset Varaus lisäinvestoinneille
Verojen korotus, netto Menoleikkaukset
Tehtyjen päätösten vaikutus Tehdyt päätökset ja varaukset

20. Julkisyhteisöjen ja alasektoreiden rahoitusasemat
-4,0
-3,0
-2,0
-1,0
0,0
1,0
2,0
2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023
Valtio
Paikallishallinto
Sosiaaliturvarahastot
Julkisyhteisöt
Tavoite
e e e e e

21. Rakenteellisen rahoitusaseman muutosten perusteella
finanssipolitiikka on melko neutraalia vuosina 2020–2021
-6
-4
-2
0
2
4
6
-6
-4
-2
0
2
4
6
2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013 2015 2017 2019 2021
%potentiaalisestatuotannosta
%suhteessaBKT:hen
Suhdannekorjattu perusjäämä, pl. sos.turvarahastot
Julkisyhteisöjen rakenteellinen jäämä
Tuotantokuilu, (oikea asteikko)

22. Julkisen talouden rakenteellinen rahoitusasema poikkeaa
sille asetusta -0,5 prosentin tavoitetasolta suhteessa
BKT:hen.
-2,0
-1,5
-1,0
-0,5
0,0
0,5
1,0
-2,0
-1,5
-1,0
-0,5
0,0
0,5
1,0
%suhteessaBKT:hen
Prosenttiyksikköä
Rakenteellisen jäämän muutos
Rakenteellinen jäämä (oikea asteikko)
MTO (oikea asteikko)

23. Valtion takausvastuut
0
5
10
15
20
25
30
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018
%suhteessaBKT:hen
Yritykset
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset
Julkisyhteisöt
Kotitaloudet
Ulkomaat

24. Velka-asteen arvoidaan kasvavan keskipitkällä
aikavälillä
0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
2023 2025 2027 2029 2031 2033 2035
VelanBKT-suhde,%
Perusura
Velan BKT-suhde 60 % vuonna 2035
Velan BKT-suhde 50 % vuonna 2035
2,8 %
2 %
Vaadittu sopeutus,
suhteessa BKT:hen

25. Taustaraportit
• Junttila, J.P. & Raatikainen, J., (2020). Risks of the
Finnish State Guarantee System
• Kyyrä, T., (2020). Labour Market Subsidy and
Unemployment Exits
• Palviainen, H., (2020). Evolution of social
protection systems and incentives in Finland and
its comparison countries
• Pekkarinen, T. & Tuomala, J., (2020). Incentivizing
part-time work: The labour supply effects of
Flexible Care Allowance