Voidaanko ilmastonmuutos torjua taloustieteen tarjoamin keinoin? Taloustieteen näkökulmasta kasvihuonekaasut ovat tuotannon ei-toivottu ulkoisvaikutus, sillä ilmastonmuutos ei ainakaan täysin näy kasvihuonepäästöjä tuottavien yritysten kustannuksissa. Siksi tarvitaan politiikkaohjausta, joka luo yrityksille kannustimet vähentää päästöjä. Tämä voidaan saavuttaa hinnoittelemalla päästöt oikein. Päästöjen hinnoittelu on yhteiskunnan kannalta edullisin yksittäinen ohjauskeino: Se sekä kannustaa vähentämään päästöjä että tekee puhtaammista teknologioista kilpailukykyisempiä ja vähentää tarvetta puhtaan teknologian innovaatiotukiin. Päästöjen hinnoittelu voidaan toteuttaa päästökaupan tai hiiliveron avulla. Esityksessä paneudutaan näihin ohjauskeinoihin hiilineutraaliin talouteen pyrkimisen ytimenä, unohtamatta uuden teknologian kehittämistä ja käyttöönottoa tärkeinä hiilineutraalin talouden perusteina. Marita Laukkasen (VATT) esitys Tieteen päivillä 14.1.2017. http://www.tieteenpaivat.fi/

1. Keinot hiilineutraaliin talouteen
Marita Laukkanen
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus
Tieteen päivät 14.1.2017
Marita Laukkanen (VATT) Hiilineutraaliin talouteen Tieteen päivät 14.1.2017 1 / 11

2. Mitä hiilineutraalius tarkoittaa?
Hiilineutraaliudella tarkoitetaan tilannetta, jossa toiminta ei muuta
ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta. Hiilineutraali yhteiskunta siis
tuottaa ilmakehään vain sen verran hiilidioksidipäästöjä kuin se pystyy
sitomaan ilmakehästä esim. hiilinielujen avulla.
Hiilineutraalius voidaan saavuttaa joko siirtymällä täysin
hiilidioksidipäästöttömiin teknologioihin tai tasapainottamalla
toiminnan hiilidioksidipäästöt sitomalla ilmakehästä tuotettuja
päästöjä vastaava määrä hiiltä.
Muutos tapahtuu hitaasti ja siihen tarvitaan pitkävaikutteisia
investointeja ja teknistä kehitystä.
Ensimmäinen askel muutosprosessissa on tuotannon ja tuotteiden
vähähiilisyys, mikä tarkoittaa nykyistä tasoa huomattavasti pienempiä
hiilidioksidipäästöjä.
Marita Laukkanen (VATT) Hiilineutraaliin talouteen Tieteen päivät 14.1.2017 2 / 11

3. Miksi vähähiilisyys ei toteudu ilman politiikkaohjausta?
Taloustieteen näkökulmasta hiilidioksidipäästöt johtuvat siitä, että
markkinat eivät toimi tehokkaasti.
Hiilidioksidipäästöt ovat tuotannon negatiivinen ulkoisvaikutus:
päätöksenteko markkinoilla vääristyy, koska ympäristöhaitta ei näy
hiilidioksidipäästöjä tuottavien yritysten kustannuksissa.
Tarvitaan politiikkaa, joka ohjaa yritysten päästöjä yhteiskunnan
kannalta toivottavalle tasolle.
Voidaan saavuttaa hinnoittelemalla päästöt oikein (Pigou 1920).
Päästöjen hinnoittelu ohjaa teollisuutta ja energiantuotantoa
vähentämään päästöjä kokonaisuuden kannalta mahdollisimman
edullisesti - eli kustannustehokkaasti.
Marita Laukkanen (VATT) Hiilineutraaliin talouteen Tieteen päivät 14.1.2017 3 / 11

4. Kustannustehokkaan ilmastopolitiikan ydin:
päästökauppa tai hiilivero
Päästöjen hinnoittelu voidaan toteuttaa päästökaupan tai hiiliveron
avulla.
Päästöjen hinnoittelu on kustannustehokkain yksittäinen ohjauskeino:
Kannustaa vähentämään päästöjä.
Tekee puhtaammista teknologioista kilpailukykyisempiä.
Vähentää tarvetta tukea puhtaan teknologian innovaatioihin tähtäävää
tutkimus- ja kehitystyötä ja puhtaan teknologian investointeja.
EU:n sisäinen päästökauppa käytössä vuodesta 2005.
Päästökauppajärjestelmän piiriin kuuluvat sähkön- ja
lämmöntuotanto, öljynjalostus ja osa teollisuuden prosesseista (esim.
metalli-, paperi- ja kemianteollisuus).
Päästöjen hinnoittelun rinnalla voidaan silti edelleen tarvita
ohjauskeinoja tukemaan uuden teknologian kehittämistä ja
käyttöönottoa.
Marita Laukkanen (VATT) Hiilineutraaliin talouteen Tieteen päivät 14.1.2017 4 / 11

5. Päästökaupan ja hiiliveron perusperiaatteet
Päästökaupassa haitallisia päästöjä tuottavilla laitoksilla täytyy olla
hallussaan tuottamaansa päästömäärää vastaava määrä
päästöoikeuksia.
Laitokset voivat ostaa ja myydä päästöoikeuksia.
Viranomaisen liikkeelle laskemien päästöoikeuksien kokonaismäärä
määrittelee päästöjen maksimimäärän. Päästöillä on siis katto.
EU:ssa kokonaismäärän määrittää Euroopan komissio.
Hinnan määräävät markkinat.
Hiilivero taas on yksinkertainen hintalappu hiilidioksidipäästöille.
Suomessa polttoaineista maksetaan hiilidioksidiveroa.
Esim. taloustieteen Nobelin vuonna 2001 saanut Joseph Stiglitz pitää
hiiliveroa parempana vaihtoehtona - päästökauppaa yksinkertaisempi.
Hiiliveron tapauksessa päästöjen kokonaismäärä määräytyy
markkinoilla.
Marita Laukkanen (VATT) Hiilineutraaliin talouteen Tieteen päivät 14.1.2017 5 / 11

6. Miksi EU:n päästökauppa ei toimi?
Hinta on niin alhainen, ettei sillä ole juuri ohjausvaikutusta.
Syitä:
Talouden taantuma.
Teollisuus saa suuren osan päästöoikeuksista ilmaiseksi.
Päästöoikeuksista on ylijäämää.
Korjausliikkeitä tulossa 2019-2020.
Marita Laukkanen (VATT) Hiilineutraaliin talouteen Tieteen päivät 14.1.2017 6 / 11

7. Päällekkäiset ohjauskeinot eivät hyödytä ilmastoa
Suomi ja moni muu EU-maa tukee päästökaupan lisäksi uusiutuviin
energiamuotoihin perustuvaa tuotantoa.
Lisääntynyt uusiutuvan energian tuotanto vähentää
energiantuotannon päästöjä.
Päästöoikeuksien kysyntä ja hinta laskevat.
Likaisimpien energiantuotantomuotojen suhteellinen etu polttoaineena
kasvaa ja energiantuotannnosta saattaa tulla jopa entistä likaisempaa.
Näin näyttäisi käyneen esim. Saksassa, jossa hiilidioksidipäästöt ovat
kasvaneet samalla kun uusiutuvaa energiaa on pyritty lisäämään
voimakkaasti.
Kokonaisuudessaan päästöt eivät vähene - päästöoikeuksia vain siirtyy
muille toimialoille ja muualle Eurooppaan.
Sama pätee kivihiilikieltoon.
Marita Laukkanen (VATT) Hiilineutraaliin talouteen Tieteen päivät 14.1.2017 7 / 11

8. Innovaatioiden tukeminen edistää ilmastotavoitteita ja
pitkän aikavälin kasvua
Innovaatioiden tukeminen päästöjen hinnoittelun rinnalla sen sijaan
voi edistää sekä ilmastotavoitteita että talouskasvua.
Tutkimuksen ja innovoinnin arvo on usein yhteiskunnan näkökulmasta
suurempi kuin yksittäisen yrityksen näkökulmasta - innovaatiotoiminta
voi tuottaa muille yrityksille ja muualle yhteiskuntaan hyötyjä, jotka
eivät tuota T&K-työn tekevälle yritykselle tuloja .
Innovointiin ja tutkimukseen saatetaan panostaa yhteiskunnan
kannalta liian vähän.
Perusteltua tukea hankkeita, jotka ovat yhteiskunnan kannalta
hyödyllisiä, mutta jotka ilman tukea jäisivät toteuttamatta.
Julkisen tutkimus- ja kehitystyön tukien tulisi olla laajoja, ei tarkkaan
määritellyille teknologioille suunnattuja. Parhaat teknologiat löytyvät
kilpailun kautta. Päätöksentekijöillä ei ole sen parempaa kykyä kuin
muillakaan tahoilla valita voittajia etukäteen.
T&K tuki voi täydentää heikkoa ympäristöohjausta, ei korvata sitä.
Marita Laukkanen (VATT) Hiilineutraaliin talouteen Tieteen päivät 14.1.2017 8 / 11

9. Myös teknologioiden käyttöönottoa ja leviämistä voi olla
perusteltua tukea
Teknologioiden käyttöönottoon liittyvä oppiminen laskee kustannuksia
pitkällä aikavälillä.
Jos oppiminen leviää muihin yrityksiin, kilpailijat pääsevät
myöhemmin hyötymään ensimmäisenä liikkeelle lähteneiden
kokemuksista ottamatta osaa kustannuksiin.
Pätee uusiin, ei vielä vakiintuneisiin teknologiohin.
Marita Laukkanen (VATT) Hiilineutraaliin talouteen Tieteen päivät 14.1.2017 9 / 11

10. Tukien mahdollisia muita hyötyjä?
Uusiutuvan energian tukien taustalla myös energiaomavaraisuus
Lisääntynyt säätövoiman tarve kuitenkin ylläpitää riippuvuutta
fossiilisesta tuotannosta tai tuontisähköstä.
Toiveissa myös "vihreän" energian ja teknologian työpaikat
Voi lisätä työpaikkoja lyhyen aikavälin elvytystoimenpiteenä, mikäli
investoinnit toteutetaan nopeasti ja tuet lisäävät investointeja
riittävästi.
Suomessa merkittävä osa vapaista resursseista on kuitenkin
vientisektorilla.
Pitkällä aikavälillä mahdollista, jos onnistutaan tukemaan
kasvutoimialoja ja yksityiset investoinnit lähtevät liikkeelle hitaasti.
Oppiminen voi myös olla nopeampaa kansallisesti, jolloin investointeja
tukeva maa voi saada kilpailuetua.
Suomi voi tehdä päätöksiä tuista (osittain) itse, kun taas
päästökaupasta päätetään EU-tasolla.
Marita Laukkanen (VATT) Hiilineutraaliin talouteen Tieteen päivät 14.1.2017 10 / 11

11. Millaista ilmastopolitiikkaa tarvitaan?
Tärkein yksittäinen ohjauskeino on päästöjen oikea hinnoittelu
päästökaupan tai hiiliveron avulla.
Fossiilisen energian tuista tulisi pyrkiä eroon, vaikka asteittain.
Ilmastoystävällisten teknologioiden kehittämistä voidaan tukea
samalla tavoin kuin muutakin innovointia, tukemalla tutkimus- ja
kehitystyötä laajasti.
Avainasemassa ovat tutkimukselle ja tuotekehitykselle suotuisa
koulutuspolitiikka, julkinen tutkimusrahoitus ja oikein jaetut
innovaatiotuet.
Ilmastoystävällisen teknologian T&K-rahoitus on kuitenkin poissa
muulta innovoinnilta.
Teknologian leviämistä kannattaisi tukea tarjouskilpailuilla tai vihreillä
serti…kaateilla ennemmin kuin syöttötari¢ lla.
Marita Laukkanen (VATT) Hiilineutraaliin talouteen Tieteen päivät 14.1.2017 11 / 11