Se ha denunciado esta presentación.
Utilizamos tu perfil de LinkedIn y tus datos de actividad para personalizar los anuncios y mostrarte publicidad más relevante. Puedes cambiar tus preferencias de publicidad en cualquier momento.

Aavikkometsityskeskustelu tu tu hesa2019a

633 visualizaciones

Publicado el

Kokonaistarkastelu teemaillasta

Publicado en: Salud y medicina
  • Inicia sesión para ver los comentarios

  • Sé el primero en recomendar esto

Aavikkometsityskeskustelu tu tu hesa2019a

  1. 1. TuTu-Hesan METSÄT JA HIILINIELUT - teemailta 26.2.2019 globaali tilanne, metsäkato, autiomaa- metsitys ja tulevaisuusnäkymiä / Kari Silfverberg Katsaus metsien alueellisiin muutoksiin (metsäkato ja metsäalan lisääntyminen), esimerkkejä autiomaametsitys ja carbon farming merkittävät globaaliorganisaatiot ja rahoitus ym.
  2. 2. Maapallon metsäala yht. noin 40 milj.km2 (30,6 % maa-alasta), vähenemä noin 130 000 km2 vuodessa. Lisäystä pohjoisilla alueilla + USA, Kiina, Intia ja Vietnam. Metsäkatoa trooppisilla alueilla, varsinkin Amazonia, Argentiina, keski-Afrikka (Congo basin), Myanmar ja Indonesia.
  3. 3. Metsäkadon syitä ja ehkäisykeinoja ym. • Metsäkadon syitä: Metsämaan muuttaminen peltomaaksi & laidunmaaksi, metsäteollisuuden suurhakkuut ja laittomat hakkuut, kaupunkien ja liikennealueiden laajeneminen, suuret patoaltaat, puuston ylikulutus polttopuuksi, liikalaidunnus, alueellinen ilmaston kuivuminen, aavikoituminen • Myös trooppisten sademetsien muuttaminen monokulttuuri-plantaaseiksi (öljypalmu, teollisuuspuu ym.). Puusto säilyy, mutta luonnonmetsä katoaa. • Keinoja metsäkadon ehkäisemiseen: Globaalit metsä-sopimukset YK:n johdolla, kansallisen metsälainsäädännön & metsähallinnon uudistaminen, kehitysyhteistyön suuntaa-minen metsiensuojeluun ja uudelleenmetsitykseen, uusi energiatekniikka (aurinko, biokaasu ja polttopuuta säästävät liedet ym.) vähentämään valtavaa polttopuunkulutusta, kansalaisjärjestöjen yhteistyön tehostaminen. • Peltometsäviljely (agroforestry) –menetelmät
  4. 4. Esimerkkejä - Kiina ja Intia • Metsäla lisääntynyt Kiinassa merkittävästi 1990-2016. Jopa 35 miljardia puuta istutettu 1990 lähtien. Viljelymetsät suurelta osin monokulttuurimetsiä (monimuotoisuus vähäistä). • Kiinan Great Wall of Trees –metsitysohjelma käynnistettiin 1978 Gobi-erämaassa pysäyttämään hiekka-aavikon eteneminen. Armeija osallistunut metsitystyöhön. Pituus 4 500 km 2050 mennessä. • Intiassa puuston lisäämistä toteutettu paljolti agroforestry- menetelmillä ja pienmetsätalouden puitteissa sekä aavikkometsityksenä. • On hämmästyttävää, että metsäpinta-alaa on saatu merkittävästi lisättyä Intiassa ja Kiinassa, jotka kuuluvat maapallon tiheimmin asuttuihin alueisiin.
  5. 5. Esimerkkejä - Afrikka • Afrikan Sahelin alueen Great Green Wall of Africa –metsitys-ohjelma käynnistettiin Afrikan Unionin aloitteesta vuonna 2005. 7 800 km pitkä ja10-15 km leveä metsä- ja peltometsä-vyöhyke koko Afrikan halki • Mukana 12 Afr. maata. Rahoittajia mm. AU, EU, FAO, ICRAF, Maailmanpankki, GEF, IUCN. Suomi harkitsi rahoitukseen osallistumista 2010, mutta jäi jostain syystä pois. • AFR100 (The African Forest Landscape Restoration Initiative) yhteistyöohjelma käynnistettiin 2015. Mukana 27 kumppani-maata, jotka ovat sitoutuneet metsittämään ja kunnostamaan (agroforestry, myös maaperän hiilivarastot) yht. 111 milj. ha (1,1 milj. km2) alueita 2030 mennessä. • Afrikan Unionin (AU) NEPAD Agency koordinoi, rahoituksessa mukana myös Maailmanpankki, EU, IUCN, WRI, Saksa ym. (1,5 mrd USD). Sudanin sitoumus peräti 14,6 milj.ha?
  6. 6. Afrikan Sahelin alueen Green Wall of Africa metsitys- ja agroforestry-ohjelma
  7. 7. ST1 (Mika Anttonen)
  8. 8. Arvio Saharan metsityksen kokonaiskustannuksista (Pentti Murole & Eero Kontula 2018) • Koko Saharan aavikkoalueen pinta-ala 9,8 milj. km2 • Kasteluveden tuottamiseen tarvittava energia (aurinkoenergia) 4 kWh/m3 • Kasteluveden tarve min. 500 mm vuodessa • Pumppaussähkön hinta (aurinkosähkö) 0,06 euroa / kWh • Mahdollinen tuotettu hiilivarasto 7,2 Gt/v (gigatonnia) • Ihmisyhteisöjen päästöt nykyisin yht. 12 Gt/v (hiilenä) • Tarvittava investointi 240 Mrd euroa vuodessa • Vertailu – maailman sotilasmenot vuodessa noin 1 650 Mrd euroa
  9. 9. AIHEALUEEN PARISSA TOIMIVIA MERKITTÄVIÄ GLOBAALI-KV- YHTEISTYÖN ORGANISAATIOITA • Aavikoitumisen torjumis-, aavikkometsitys-, metsiensuojelu- ja ilmastonsuojelu-hankkeiden identifiointiin, rahoitukseen ja toteuttamiseen liittyviä merkittäviä YK-perheen toimijoita ovat GEF (Global Environment Facility), FAO (Food and Agriculture Organisation), UNEP (UN Environment Programme), UNDP (UN Development Program), YK:n metsäfoorumi UNFF, Maatalous-kehitysrahasto IFAD, ICRAF ja YK:n teollisuuskeh.org UNIDO. • Lisäksi Maailmanpankki WB (IBRD & IDA) ja alueelliset kehityspankit (AfDB, ADB ja IADB) sekä Euroopan Unioni EU ja EBRD + Afrikan Unioni AU. • Muita tärkeitä globaalitoimijoita ovat mm. kansainvälinen luonnonsuojeluliitto IUCN, Maailman luonnonsäätiö WWF, Global Forest Watch, World Resources Institute WRI, Worldwatch, Greenpeace, Friends of the Earth, WorldVision, Plan ja Oxfam.
  10. 10. Maailmanlaajuinen ympäristörahaasto GEF - Global Environment Facility • Perustettiin vuonna 1991 YK:n Rion konferenssin valmistelu-prosessin aikana. Tehtävänä on rahoittaa ympäristönsuojeluun (ml. biodiversiteetti), Ilmastonsuojeluun, aavikoitumisen torjuntaan ja uusiutuvan ja puhtaan energian kehittämiseen liittyviä kehitys-hankkeita kehitysmaissa. Suomi oli eräänä aloitteentekijänä GEF:n perustamisessa. Suomen GEF-rahoitus 7-8 milj.euroa vuodessa. • GEF on YK:n ilmasto-puitesopimuksen (UNFCC) rahoitusmekanismin toimijaorganisaatio (operating entity), joka rahoittaa sekä ilmaston- muutoksen torjuntaan että sopeutumiseen tähtääviä maa- ja aluekohtaisia hankkeita. • Ilmastonmuutoksen torjuntaan kohdistettuja hankkeita (CCM-luokka) on kaudella 1992-2017 rahoitettu 165 maassa yht. 867 kpl, GEF-rahoitus yht. noin 5,3 mrd USD + lisänä (co-financing) noin 44,9 mrd USD muilta tahoilta (valtiot ym.) – yht. noin 52,2 mrd. USD.
  11. 11. GEF:n rahoittamia ilmastonsuojelu (CCM) ja metsiensuojelu-hanketyyppejä • Energiatehokkuus ja uusiutuva energia (aurinko, tuuli, biokaasu, jäte-energia, pienvesivoima ym.) • Innovatiiviset low-carbon teknologiat (LCT) • Kestävät liikennejärjestelmät ja kaupunkikehitys • Kestävä maa- ja metsätalous ja muu maankäyttö (AFOLU sector ja REDD+) • Aavikoitumisen torjunta • Metsiensuojelu ja metsäkadon ehkäisy - erityisesti sademetsät (Amazonia, Kongo basin, Indonesia ja Vietnam ym.) • Metsäpalojen ehkäisy • GEF Small Grants Programme SGP kansalaisjärjestöjen ja paikallisyhteisöjen ilmastohankkeille (CCM) – noin 4 500 hanketta • Varsinaisia aavikkometsityshankkeita ei vielä mainittavasti, mutta mm. Sahel- ohjelmassa mukana
  12. 12. GEF:n yhteistyötahoja (hanketoteuttajia ja yhteisrahoittajia ym.) • GEF:n rahoittamien CCM- ja metsähankkeiden yleisimpiä toteuttajaorganisaatioita ovat YK-organisaatiot FAO, UNDP, UNEP, UNIDO ja IFAD, + WB ja kehityspankit + IUCN ja WWF. • Tärkeä rahoitusmekanismi on yhteisrahoitus (co-financing), jonka avulla kokonaisrahoitus on saatu kasvamaan noin 8-kertaiseksi. • Yhteisrahoittajia ovat em. YK-organisaatiot ja kehityspankit + valtiot (kehy- rahoitus) ja yksityinen sektori. Suomen GEF-rahoitus?? • YK:n Rion konferenssin jälkeisellä 25-vuotiskaudella (1992-2017) on kansainvälistä kehitysrahoitusta suunnattu CCM- ja metsiensuoje-luhankkeisiin ehkä noin 300 mrd USD (karkea arvio). Se on kuitenkin kovin vähän verrattuna esim. maailman sotilasmenoihin, noin 1 730 USD vuonna 2017 (kasvussa). • OECD-maiden kehyrahoitus yht. 142,6 mrd USD vuonna 2016.
  13. 13. Ilmastometsityksen ja metsiensuojelun tulevaisuusnäkymiä? Maapallolla on Sahelin ja Saharan lisäksi runsaasti sellaisia arideja ja autiomaa-alueita, joilla on potentiaalia suurimittakaavaiselle ilmastometsitykselle. Kasteluveden hankinnan tekniset mahdollisuudet ja kustannukset kuitenkin vaihtelevat suuresti eri kohteissa. Suuria nykyisiä aridien alueiden ja aavikoiden metsitys- ja viherryshankkeita: • Kiinan Great Wall of Trees –ohjelma Gobi-erämaassa. Käynnistettiin aavikoitumisen esto-ohjelmana 1978. • Afrikan Sahelin alueen Green Wall of Africa –ohjelma, joka käynnistettiin Afrikan Unionin aloitteesta vuonna 1987. 7 800 km pitkä kapeahko metsä- ja peltometsävyöhyke koko Afrikan halki (12 maata). • 2015 käynnistetty AFR100 yhteistyöohjelma (The African Forest Landscape Restoration Initiative). 27 kumppanimaata, sitoumus 111 milj.ha – 2030. • Mm. Arabian niemimaalla, Siinailla, Australiassa ja Kaliforniassa pienimuotoisempia kasteluviljely- metsitys- ja agroforestry-hankkeita • Myös pohjoisessa (pohjoismaat, Siperia, Kanada ja Alaska ym.) on valtavia alueita, joilla olisi mahdollista kasvattaa hiilinielumetsiä, kun metsäraja siirtyy pohjoiseen ilmaston lämmetessä.
  14. 14. Desert greening, Saudi Arabia - kasteluviljelyä merivedellä, josta suola poistettu käänteisosmoosilla
  15. 15. Tulevaisuusnäkymiä / tehtäviä ja mahdollisuuksia • Tarvitaan globaali aavikko- ja ilmasto-metsityksen mahdollisuuksien kartoitus ja kattava tutkimusohjelma. • On kehitettävä sellaisia rahoitusmekanismeja, jotka tekevät ilmastometsityksen taloudellisesti kannattavaksi ja ehkä myös velvoitejärjestelmiä päästölähteille. • Suomi ja pohj.maat aloitteentekijöiksi? Suomen EU-pjkausi? • Globaali hiilinielupuiden istutus- ja hoitokampanja - ympäristö- ja kehitysjärjestöjen + metsäalan toimijoiden ja koulujen ym. yhteistyönä - myös Suomi mukaan! • Ilmastometsäleirejä ja aktiivitoimijoille mahdollisuuksia osallistua!
  16. 16. Metsäkatoa voi ehkäistä myös pienimuotoisilla kehy-hankkeilla – esimerkkinä aurinkouunien kehittely kouluyhteistyönä Etiopiassa 2015 (Bahir Dar Technical College ym.) Kiitos! karisilf@gmail.com

×