Se ha denunciado esta presentación.
Utilizamos tu perfil de LinkedIn y tus datos de actividad para personalizar los anuncios y mostrarte publicidad más relevante. Puedes cambiar tus preferencias de publicidad en cualquier momento.

Tulevaisuus 2019

577 visualizaciones

Publicado el

Talouden tulevaisuuden tarkastelua hitaan talouskasvun oloissa

  • Inicia sesión para ver los comentarios

  • Sé el primero en recomendar esto

Tulevaisuus 2019

  1. 1. Suomen talouden haasteet ja mahdollisuudet Seminaari1502 Pasi Holm 9.4.2019 Tulevaisuuden tutkimuksen seura1
  2. 2. 9.4.2019 Tulevaisuuden tutkimuksen seura2 Euron uhka: elintasoerot Lähde: Holm, Huovari, Lahtinen; Suomen Perusta 1.3.2013  Vaihtotasekriisi, pankkikriisi vai julkisen talouden kriisi? Kaikki yhdessä limittäin ja lomittain  Eurokriisin hoito on perustunut euroalueen yhteisvastuuseen ja kriisimaiden sisäiseen devalvaatioon  Euroalueen yhteisvastuulliset kriisimekanismit jäävät pysyviksi, jäsenmaiden julkisen talouden ohjaus lisääntyy, pankkiunioni etenee ja paine liittovaltiokehitykseen lisääntyy  Euroalueen valuvikoja jää jäljelle vielä 2020-luvulle?  Euroopan unionin ja euroalueen välinen ja sisäinen kehitys uhkaa eriytyä  Elintasoerojen tasoittuminen vahvistaisi euroaluetta sekä taloudellisesti että poliittisesti … elintasoerojen kasvu lisää uusien ongelmien todennäköisyyttä  Euro saattaa murentua heikkojen maiden kansalaisten kyllästyessä elintasonsa laskuun  Mitä ei osattu ennakoida talvella 2013 : maahanmuuttokriisi
  3. 3. 9.4.2019 Tulevaisuuden tutkimuksen seura3 Tarkasteltavien maiden elintasoerot Saksaan verrattuna ja niiden kehitys, ostovoimakorjattu henkilöä kohden laskettu bruttokansantuoteverrattuna Saksan vastaavaan.Lähde: IMF World Economic Outlook 2/2012 Database ja PTT. 2000 2005 2011 2013e 2025 A 2025 B Suomi 94 % 101 % 94 % 93 % 93 % 88 % Ruotsi 103 % 111 % 107 % 107 % 107 % 101 % Alankomaat 114 % 116 % 110 % 107 % 107 % 107 % Ranska 100 % 101 % 92 % 90 % 90 % 80 % Italia 95 % 93 % 80 % 75 % 75 % 67 % Espanja 86 % 90 % 80 % 76 % 85 % 67 % Portugali 70 % 69 % 61 % 58 % 61 % 48 % Irlanti 114 % 128 % 107 % 108 % 115 % 91 % Kreikka 72 % 82 % 69 % 61 % 65 % 51 %
  4. 4. 9.4.2019 Tulevaisuuden tutkimuksen seura4
  5. 5. 9.4.2019 Tulevaisuuden tutkimuksen seura5 Reaalisen kilpailukyvyn muutos, % Työvoimakustannusten muutos, % Yritysten lopputuote- hintojen muutos, % Tuottavuuden muutos, % Suomi -1,8 1,0 1,2 1,6 Ruotsi -0,3 2,5 2,0 0,8 Saksa 0,1 2,8 1,7 1,0 Reaalisen kilpailukyvyn muutos = työvoimakustannusten muutos - yritysten lopputuotehintojen muutos - tuottavuuden muutos Muutos on keskimäärin vuodessa Sipilän hallituskaudella vuosina 2016-2019 Vuosien 2016 ja 2017 luvut Eurostat ja ennusteet vuosille 2018 ja 2019 Euroopan komissio Reaalisen kilpailukyvyn osatekijät Tulkinta: 3: Suomen yritysten työn tuottavuus on kasvanut nopeammin kuin Ruotsissa ja Saksassa. Tämä on osaltaan parantanut myös suomalaisten yritysten kilpailukykyä 4: Ruotsin ja Saksan kilpailukykyä on parantanut yritysten lopputuotteiden hintojen nopeampi nousu kuin suomalaisten yritysten. 1: Suomi on parantanut kilpailukykyyn Ruotsiin verrattuna 1,5 %-yksikköä vuodessa, eli noin 6 %-yksikköä Sipilän hallituskauden aikana 2: Suurin syy Suomen kilpailukyvun paranemiseen on työvoimakustannusten maltillinen nousu verrattuna Ruotsiin ja Saksaan, eli vuoden 2017 kiky sopimus. Suomen työvoimakustannukset (pääosin palkat) ovat nouseet 6 % hitaammin kuin Ruotsissa ja 8 % hitaammin kuin Saksassa Sipilän hallituskauden aikana 5: Ruotsalaisten yritysten lopputuotteiden hintojen nopemapi nousu suomaisiin yrityksiin verrattuna johtuu merkittävältä osin Ruotsin kruunun heikkenemisestä. Suomi on tehnyt "sisäistä devalvatiota" maltillisilla palkkaratkaisuilla. Ruotsi on parantanut kilpailukykyään "ulkoisella devalvaatiolla", eli heikentämällä valuuttansa arvoa.
  6. 6. 9.4.2019 Tulevaisuuden tutkimuksen seura6 Työllisyyden muutos, % Talouskasvu, %-yksikköä Reaaliset työvoimakustannukset, %-yksikköä Talouskasvu, % Reaaliset työvoima- kustannukset % Suomi 3,9 2,8 1,1 9,5 -0,7 Ruotsi 6,5 8,5 -2,0 10,2 1,9 Saksa 3,2 5,7 -2,5 8,5 4,4 Työllisyyden muutos = kasvun työllistävyys * (talouskasvu - pitkän aikavälin tuottavuus) + kustannuskerroin * reaalisten työvoimakustannusten muutos Vuosien 2016 ja 2017 luvut Eurostat ja ennusteet vuosille 2018 ja 2019 Euroopan komissio ja Valtiovarainministeriö Työllisyyden muutoksen osatekijät (verrattuna siihen, että palkat olisivat kaikissa maissa nouseet 6 prosenttia, eli 1,5 % vuodessa) Kasvun työllistävyys on Suomessa (kerroin 1,0) pienempi kuin Ruotsissa ja Saksassa (kerroin 1,2). Pitkän aikavälin tuottavuus on Suomessa (1,5 %) ja Saksassa ja Ruotsissa (1,0 %). Erot kasvun työllistävyydessä ja pitkän aikavälin tuottavuudessa johtuvat osin siitä, että Suomen tuotantorakenne on yksipuolisempi ja se painottuu raskaaseen teollisuuteen ja prosessiteollisuuteen. Työvoimakustannusten nousu vähentää työllisyyttä kertoimella 0,5 kaikissa maissa. Muutos on koko Sipilän hallituskausi alusta loppuun, eli neljän vuoden ajanjakso 2016-2019
  7. 7. 9.4.2019 Tulevaisuuden tutkimuksen seura7 Oletteko itse muuttanut omia käyttäytymistapojanne tai kulutustottumuksianne ilmastonmuutoksen torjumisessa seuraavissa asioissa? 52 30 16 16 18 22 16 22 16 32 45 42 38 31 11 17 10 16 10 14 24 22 17 14.23442036 20 9 18 6 11 17 23 34 43 39 45 43 0 1 1 1 0 9 8 14 8 3.30 2.95 2.58 2.48 2.33 2.13 2.12 2.11 2.06 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Jätteiden lajittelussa Kestokulutustavaroiden kierrätyksessä Vähentänyt kaikkea kulutusta Vähentänyt sähkön ja muun energian käyttöä asumisessa Lihan korvaamisessa kasvisruualla Vähentänyt lentämistä vapaa-ajan matkoilla Vähentänyt auton käyttöä vapaa-ajan matkoilla Vähentänyt auton käyttöä työmatkoilla Vähentänyt auton käyttöä ostos- ja asiointimatkoilla % 4 Melko paljon 3 Jonkin verran 2 Vain vähän 1 En lainkaan EOS Keskiarvo Vastaajat, n=1009
  8. 8. 9.4.2019 Tulevaisuuden tutkimuksen seura8 Oletteko itse muuttanut omia käyttäytymistapojanne tai kulutus-tottumuksianne ilmastonmuutoksen torjumisessa seuraavissa asioissa? Vähentänyt kaikkea kulutusta 16 23 10 25 15 12 12 18 11 19 22 16 11 12 23 19 42 50 34 46 39 39 44 32 45 46 38 46 46 39 45 45 24 20 28 17.11495124 27 29 24 29 27 19 20 25 27 25 21 25 17 7 27 11 20 19 20 21 16 15 20 13 15 24 11 10 1 1 1 1 0 1 0 1 0 1 1 0 1 1 0 1 2.58 2.89 2.28 2.85 2.48 2.45 2.48 2.47 2.51 2.69 2.62 2.66 2.53 2.38 2.80 2.74 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Kaikki, n=1009 Nainen, n=540 SUURALUE Etelä-Suomi, n=186 Pohjois- ja Itä-Suomi, n=263 15-29v, n=255 50-79v, n=491 20 000 euroa/v. tai alle, n=386 35 001 euroa/v. tai yli, n=222 Perus-/keski-/kansa-/kansalais/ammatti-/tekninen-/kauppakoulu, n=486 Ammattikorkeakoulu/yliopisto/korkeakoulu, n=295 % 4 Melko paljon 3 Jonkin verran 2 Vain vähän 1 En lainkaan EOS Keskiarvo Vastaajat, n=1009
  9. 9. 9.4.2019 Tulevaisuuden tutkimuksen seura9 Oletteko itse muuttanut omia käyttäytymistapojanne tai kulutus-tottumuksianne ilmaston- muutoksen torjumisessa seuraavissa asioissa? Vähentänyt lentämistä vapaa-ajan matkoilla 22 27 18 18 19 24 29 18 17 28 23 28 14 23 30 16 11 13 9 13 14 6 11 11 10 11 12 13 11 9 7 16 14 12 17 21.10635087 13 14 6 11 22 11 9 13 26 8 11 25 43 39 48 42 44 41 48 50 46 38 44 39 46 46 45 40 9 10 8 6 10 14 6 10 5 11 13 8 3 15 6 3 2.13 2.30 1.97 2.07 2.09 2.15 2.22 1.97 1.98 2.33 2.16 2.33 1.91 2.11 2.24 2.10 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Kaikki, n=1009 Nainen, n=540 SUURALUE Etelä-Suomi, n=186 Pohjois- ja Itä-Suomi, n=263 15-29v, n=255 50-79v, n=491 20 000 euroa/v. tai alle, n=386 35 001 euroa/v. tai yli, n=222 Perus-/keski-/kansa-/kansalais/ammatti-/tekninen-/kauppakoulu, n=486 Ammattikorkeakoulu/yliopisto/korkeakoulu, n=295 % 4 Melko paljon 3 Jonkin verran 2 Vain vähän 1 En lainkaan EOS Keskiarvo Vastaajat, n=1009
  10. 10. 9.4.2019 Tulevaisuuden tutkimuksen seura10 Miten Suomen pitäisi mielestänne toimia Euroopan Unionissa ilmastomuutoksen ehkäisemisessä? 43 38 48 30 61 21 14 21 69 50 82 38 33 39 33 45 31 53 25 56 21 25 18 32 21 22 17 23 8 25 56 20 8 25.02847154 0 24 3 1 2 1 0 0 5 3 2 0 0 7 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Kaikki, n=1009 ÄÄNESTÄISI EDUSKUNTAVAALEISSA NYT Suomen Sosialidemokraattinen Puolue (SDP), n=161 Kansallinen Kokoomus (KOK), n=118 Suomen Keskusta, n=87 Vasemmistoliitto, n=90 Ruotsalainen Kansanpuolue (RKP), n=17 Perussuomalaiset, n=69 Suomen Kristillisdemokraatit (KD), n=26 Vihreä Liitto, n=154 Sininen tulevaisuus, n=11 Muu, n=11 Ei halua vastata/Ei äänestäisi/Ei äänioikeutta/Eos, n=265 % a) Olla Euroopan maiden eturintamassa, vaikka se lisäisi liikenteen, asumisen ja jätehuollon kustannuksia merkittävästi b) Seurata muiden Euroopan maiden päätöksentekoa ja sopeutua Euroopan maiden yleisiin toimenpiteisiin ja tavoitteisiin c) Toteuttaa EU-maiden minimipäätökset, jotta liikenteen, asumisen ja jätehuollon kustannusten nousua voitaisiin hillitä merkittävästi EOS Vastaajat, n=1009
  11. 11. 9.4.2019 Tulevaisuuden tutkimuksen seura11 Tärkeistä asioista Tärkein: talouskasvu ja työllisyys
  12. 12. 9.4.2019 Tulevaisuuden tutkimuksen seura12 EU:n/Euroalueen budjetti 1 % BKT:stä 2 % BKT:stä EKP ja keskuspankit 4 % 1-2 % Pankkiunioni 0 % BKT:stä 1 BKT:stä Kriisirahastot tai ”eurobondit” 7 % BKT:stä 7 - 9 % BKT:stä Ranska ja muut ydin/vahvat maat 1 - 2 prosenttiyksikköä 1 prosenttiyksikkö Reunavaltiot 4 prosenttiyksikköä 2 prosenttiyksikköä Alijäämä -3 prosenttia BKT:stä Velka/BKT 60 prosenttia BKT:stä Vahvat maat 1 – 2 %:n vuosikasvu 2 – 3 %:n vuosikasvu Heikot maat -1 – 1 %:n vuosikasvu 1 – 3 %:n vuosikasvu Vahvat maat maltilliset palkankorotukset; työllisyys nykytasolla maltilliset palkankorotukset; työllisyys paranee Heikot maat palkat eivät nouse tai laskevat; työttömyys kasvaa olemattomat palkankorotukset; työttömyysaste jää korkeaksi Saksa ja Alankomaat ylijäämä tasapaino tai ylijäämä Ranska ja Italia alijäämä alijäämä tai tasapaino Suomi alijäämä tai tasapaino tasapaino Espanja alijäämä tai tasapaino tasapaino Kreikka ja Portugali alijäämä alijäämä Työvoiman liikkuvuus maiden välillä vähäistä kasvaa, mutta ei tasapainota elintasoeroja Ruotsi nykyinen asema joutuu miettimään liittymistä Iso-Britannia erkaantuu alkaa miettiä eroa Kreikka Valtaosa veloista anteeksi joutuu eroamaan, ellei pysty uudistamaan talouttaan Espanja ja Portugali Osa veloista yhteiseen velanpurkurahastoon Espanjan ero eurosta ei ole mahdollinen - Vaihtotaseen alijäämällä ei voi ylläpitää kasvua - Elintasoerot kasvavat? - Uusia potentiaalisia eurokriisejä Euroalue tiivistyy; yhteisvastuuta ei haluta kuitenkaan kasvattaa riittävästi EU:n ja euro-alueen suhde Nykyinen kriisi 2008-2018 Talouskasvu; euroalueen konvergointi Sisäinen devalvaatio eli palkkasumman BKT-osuus Kansantalouden ulkoinen tasapaino eli vaihtotase Euroalueen yhtenäisyys · yhteiset sisämarkkinat ja ”liittovaltiokehitys” eivät tuota optimaalista valuutta-aluetta Pitkän aikavälin kehitys 2020 Yhteisvastuu, % BKT:sta Korkoero Saksaan Julkisen talouden kuri Asteittain kohti tavoitteita; kriisimaat? Skenaariot on tehty talvella 2013. Vuonna 2008 alkanut akuutti kriisi päättyi EKP:n osto- ohjelmiin. Etenevätkö Macronin ajatukset? Maahan- muutto ja poliittiset voimasuhteet?
  13. 13. 9.4.2019 Tulevaisuuden tutkimuksen seura13 Tulkinta: 4: Seuraavan hallituksen olisi kiinnitettävåä edellen huomiota kasvun työllistävyyteen. Keskeistä on yrittäjyyden lisääminen ja PK-yritysten työllistämisedellytysten parantaminen. 5: Työvoiman tarjontaa edistävillä toimenpiteillä on suhteellisen pieni vaikutus, ehkä noin 5.000 - 10.000 työpaikan vaikutus työllisyyteen. 3: Ruotsin ja Saksan yli 1,5 % merkittävästi korkeammat palkankorotukset (noin 2,5 %) ovat heikentäneet työllisyyttä 2,0-2,5 %-yksikköä. 1: Työllisyyden 3,9 %:n lisääntymisestä 2,8 prosenttiyksikköä (72 %) johtuu talouskasvusta ja 1,1 prosenttiyksikköä (28 %) maltillisesta palkkapolitiikasta. Sipilän hallituskauden aikana työllisyys paranee ennusteiden mukaan 150.000 henkilöllä. Talouskasvun vaikutus on 105.000 työllistä ja maltillisten työvoimakustannusten nousun, eli Kiky-sopimuksen, 40.000 työllistä. 2: Suomessa palkkojen nousu on ja arvioidaan olevan noin 1,0 % vuodessa Sipilän hallituskauden aikana.

×