Se ha denunciado esta presentación.
Utilizamos tu perfil de LinkedIn y tus datos de actividad para personalizar los anuncios y mostrarte publicidad más relevante. Puedes cambiar tus preferencias de publicidad en cualquier momento.

Tutu oskari samiola_loiste_kiertotalous

53 visualizaciones

Publicado el

Mittaaminen ja havainnollistaminen kiertotalouden moottorina

  • Inicia sesión para ver los comentarios

  • Sé el primero en recomendar esto

Tutu oskari samiola_loiste_kiertotalous

  1. 1. Mittaaminen ja havainnollistaminen (kierto-)talouden moottorina Oskari Samiola, Toimitusjohtaja, Loiste Interactive Oy
  2. 2. Alustus Taloudesta on tullut etäinen, kompleksinen ja abstrakti, ylipäätänsä hyvin vaikeasti hahmotettava… Globalisaatio, (suur-)kaupungistuminen ja teknologisoituminen monimutkaistamaan tilannetta entisestään. Finanssi- ja rahatalous etääntyy reaalitaloudesta, ja talouden mittarit ovat hyvin finanssi- ja rahakeskeisiä, vaikka ne mittaavat käytössä olevia resursseja – ja niiden puutetta – varsin huonosti. Kokonaiskuvaa ei ole. Ja sen puute tulee meille ja planeetalle kalliiksi…
  3. 3. Alustus Seurauksena on myyttejä, joilla tehdään ja perustellaan huonoja päätöksiä. Jopa ‘hyvätkin’ päätökset voivat ajan myötä osoittautua haitallisiksi. Myyteistä esimerkkinä talouden ja ympäristön välinen vastakkainasettelu nykytilanteessa. Esimerkiksi talousongelmien yhteydessä valitetaan usein työpaikkojen puutteesta ja rahavajeesta, vaikka nämä ovat niitä harvoja asioita joita voi –periaatteessa– luoda mahtikäskyllä. Vastalääkkeenä usein tarjotaan lyhytnäköisiä leikkauksia (kuten koulutukseen ja tutkimukseen) ,ja hiiliskivien polton ja entropian lisäystä, vaikka todellisuudessa vapaita resursseja, kuten osaamista, teollista kapasiteettia ja raaka-aineita on vapaana sijoitettavaksi… … vaikkapa edistämään siirtymää entropiataloudesta kiertotalouteen. Patenttiratkaisu talousongelmiin entropiatalouden näkökulmasta
  4. 4. Alustus Esimerkiksi pienen eristäytyneen agraarikylän reaalitalouden hallinta ja ympäristövaikutusten arviointi on varsin helppoa; talous on siinä mitä pellosta ja metsästä tulee ja siinä mikä menee suusta alas, sekä vaikutukset rajoittuvat lähestulkoon vain kylän alueelle. Mutta kylän kasvaessa, avautuessa ja erikoistuessa hallinta ja vaikutusten arviointi muuttuu vaikeammaksi. Kun taas verkottuneessa kaupungissa vaikutusten ja materiaalivirtojen hallinta ja ymmärtäminen on pitkien ja monimutkaisten toimitusketjujen takia liki mahdotonta. Koska Loiste toimii myös pelialalla, joten on sanottava, että sama ilmiö toistuu sielläkin; Strategiapelit joissa hallitaan sulkeutunutta kylää vs avointa suurkaupunkia. Pelaajat ovat pakotettu rakentamaan kestävä ympäristöystävällinen talous, tai kaikki on menetetty. Kun taas suurkaupunkia rakentaessa voi saada aikaan vaikka kuinka saastuneen metropolin, mistä aiheutuu vain mielipahaa ja pienempiä verotuloja, mutta ei mitään minkä kanssa ei voisi elää. Miten saamme sulkeutuneen pikkukylän etuja tuotua suurelle, avoimelle ja monimutkaiselle taloudelle?
  5. 5. Tarvitsemme kartan materiaali-, energia-, ihmis- ja tietovirroista, jotta voimme saattaa ne kestävälle pohjalle.
  6. 6. Ja tätä pitäisi selkeyttää Internetin osakartta vuodelta 2005
  7. 7. E.M. virtojen mittauksen nykytila Tiedon puute ja mittaamisen vähyys ei ole ongelma, mutta seuraavissa on kehitettävää: ● Toimijat tuottavat tapauskohtaista tietoa, omiin tarpeisiinsa, jolloin tieto on hyvin siiloutunutta. ● Tietoa on julkisesti saatavilla, mutta hajallaan ja hankalasti löydettävissä. ● Tieto on hankalassa muodossa (esim. taulukossa tai kuvassa), jolloin hyödyntäminen ja jatkojalostus vaatii vaivaa, aikaa ja jopa erikoisosaamista. ○ -> Korkeat kustannukset, korkea kynnys hyödyntämiseen, etenkin pienillä toimijoilla. ● Tietoa ei ole yhdistetty, joten sen hyötypotentiaali jää alhaiseksi. ● On lukuisia laskentaohjelmia ja -malleja, jopa ‘excelikin’ on monissa tilanteissa sopiva, mutta yhtenäinen malli puuttuu. ● Tieto ei välttämättä ole tuoretta.
  8. 8. Esimerkki Asuntomarkkinoilta
  9. 9. Esimerkki Asuntomarkkinoilta Reaktorin kehittämä interaktiivinen ‘Kannattaako kauppa’ -verkkopalvelu, josta näkee hyvin helposti ja nopeasti koko maan ja oman paikkakunnan asuntomarkkinatilanteen. Merkittävä parannus verrattuna tekstiin ja taulukkoon.
  10. 10. Parannusehdotus Meitä kiinnostaisi lähteä kehittämään verkkopohjaista julkista kiertotalouden ‘karttapalvelua’, johon koomme, analysoimme ja havainnollistamme erilaisia materiaali-, energia-, tieto- ja ihmisvirtoja, sekä niiden suurutta. Ekosysteemi- ja solmukohta-ajattelun mukaisesti mahdollistamme (ja kannustamme) muiden osapuolten sovellusten rakentamisen kartan päälle. Mitä tarkemmaksi ja laajemmaksi saamme ‘karttaa’ kehitettyä, sen arvokkaampaa tietoa ja suurempia hyötyjä siitä saadaan ja kyetään jatkojalostamaan. Tällöin esimerkiksi kyetään varsin pienellä vaivalla paikallistamaan kohdat joissa ‘kierto vuotaa’, ja kohdistamaan toimenpiteitä ja investointeja tehokkaasti, niin julkisella kuin yksityisellä puolella. Ja vähentämään investointien ja yrittämisen kynnyksenä olevaa epävarmuutta, kun havaitaan, että jossakin verkoston jostakin kolkassa on enemmän kysyntää kuin tarjontaa.
  11. 11. Toteutus 1. Luodaan tietokanta, johon kootaan, jäsennetään, ja yhdistetään eri lähteistä saatavaa tutkimustietoa. a. Tilastokeskus, LUKE, kunnat ja erilaiset tutkimuslaitokset ovat hyviä lähteitä. b. Jonkin verran mahdollisesti tehtävä ja teetettävä omaa tutkimusta, sekä ostettava ‘dataa’. i. Yrityksen taustalla tieteellistä osaamista. c. Tieto jäsennetään tietokantaan yksikön, maantieteellisen sijainnin, määrän, sijainnin kierrossa ja olomuodon mukaan, ja sama prosessiyksiköistä. d. Alkuvaiheessa yhden tai kahden kierron mukaan, muita kiertoja sisällytetään ajan myötä. 2. Tietokannan päälle rakennetaan moottori, jolla käsitellään tietokannan sisältävää tietoa luoden matemaattisia malleja, ‘karttoja’, kierron nykytilanteesta. a. Matemaattiset mallit mahdollistavat simulaation. b. Malleja voi myös käyttää osana suurempia/omakohtaisia malleja. 3. Moottorin päälle luodaan julkinen käyttöliittymä, jossa ‘karttaa’ voi tarkastella ja simuloida erilaisia skenaarioita, sekä oman toiminnan aiheuttamaa vaikutusta.
  12. 12. Potentiaaliset hyödyt ● Kyky havaita merkittävimmät ‘vuodot’ kierrossa, joihin kohdistaa toimenpiteitä. ● Lukuisille yrityksille ja toimijoille (varsinkin pienimmille) helppo tapa hyödyntää tutkimustietoa. ○ Parempaa päätöksentekoa ja tehokkaampaa toimintaa, kun ei tarvitse tuntikausia etsiä omaan toimintaan liittyvää vaikeaselkoista raporttia. ○ Markkinatilanteen seuranta. ● ‘Rutiinitutkimuksen’ kustannusten lasku, ja tiedon muuttuminen halvemmaksi. ○ Automatisoimalla rutiinitutkimusta matemaattisen mallin avulla, ja syöttämällä tuoretta tietoa tietokantaan. ● Mahdollisuus laskea välittömästi tietyn toiminnan vaikutukset. ● Resurssien tunnistaminen ja tehokas hyödyntäminen. ● Kuplien ja epäterveen markkinantilanteen aikainen tunnistanistaminen. ● Mahdollisuus tuottaa tehokkaasti tarkempia ennustuksia. ○ Markkinoiden kehitys, kyky ennustaa käännekohtia. ○ Esimerkkinä ollutta ‘Kannattaako Kauppa?’-palvelua voi kehittää, niin että ennusteet perustuvat ihmisvirtoihin, ja ihmisvirrat paikkakunnan taloudelliseen tilanteeseen, ja henkilökohtaiseen kannattavuuteen. Asuntojen hinnat nousevat rajusti Helsingissä suhteessa muuhun maahan -> Osa Helsinkiläisistä maksimoi omaa asemaansa myymällä asuntonsa ja muuttamalla muualle.
  13. 13. Esimerkki — hiilikierto Malli ja simulaatio hiilen kierrosta. 1. Merkitään maantieteelliselle kartalle merkittävimmät hiilireservit (maassa, ilmassa, meressä, metsässä ja ihmisten käytössä). 2. Virrat kartalla olevien reservien välillä, kuten ilmasta Sysmäläiseen metsään, ja tankkerista Sköldvikiin ja sieltä liikeenteen kautta ilmaan. 3. Jne. kunnes meillä on yleinen malli Suomen hiilikierrosta, ja siten hiilitaseesta. 4. Ja kun malli on julkisesti saatavilla internetissä, ja mallin ollessa matemaattinen, jokaisen on mahdollista kokeilla miten vaikkapa maankäytön muutokset muuttavat Suomen hiilitasetta, ja jopa kokeilla eri keinoja muuttaa maa hiilineutraaliksi. Lisäksi on mahdollista laskea teoreettinen hiilidioksidipäästön hinta, jotta Suomesta tulisi hiilineutraali. Hinta perustuisi kysyntään ja tarjontaan, siten että päästäjät maksaisivat hiilinielujen omistajille, ja siihen mitä toimenpiteitä ja teknologioita hinta mahdollistaa. Tällaista järjestelmää ei ole vielä, mutta teoreettinen hintakin on poliittisesti arvokas herättämään keskustelua.
  14. 14. Riskit ja haasteet ● Alkuvaiheen rajaaminen ja oikea kierron valitseminen. ● Tiedon etsimisen, jäsentämisen ja yhdistämisen, sekä oman tutkimuksen tarvitsema työmäärä. ● Tiedon saatavuus. ○ Suurimpien teollisuuslaitosten päästöt, virrat. ● Kysynnän ja asiakkaiden etsintä palvelulle, sekä palvelun kyky vastata tarpeisiin. ○ Mallin tarkkuus, luotettavuus ja ‘täydellisyys’. ● Tietokannan nopeus ja skaalautuvuus. ● Matemaattisen mallin simuloinnin vaatiman laskentatehon optimointi. ● Turvallisuus- ja puolustusnäkökulma. ○ Kriittistä tietoa ei haluta asettaa julkiseksi, sellaiseksi luokiteltavan tiedon saantia on rajoitettava. ● Lait ja asetukset. ○ Varsinkin kansainvälisessä toiminnassa. ○ Tekijänoikeus ja lisensointi. ● Osaaminen ja yhteistyökumppanit.
  15. 15. Teknologia Palvelu on toteutettavissa hyvin yleisesti internetpalveluiden hyödyntämällä teknologialla, kuten malli— näkymä—ohjain (MVC) -arkkitehtuurilla, sekä vapaasti käytettävien ohjelmistojen avulla. Teknologian suhteen suurin työ ja teknologiankehitystarve on itse moottorin rakentamisessa. Paljon puhutun (polettipohjaisen) lohkoketjuteknologian hyödyntäminen ei oikein sovellu tarkoitukseen, vaikka usein on markkinoitu ratkaisuna kiertotalouden tarpeisiin , mm. seuraavista syistä: ● Kyseessä ei ole transaktiopalvelu. ● Teknologia on suunniteltu kaupankäyntiin jossa kukaan ei luota kehenkään, ilman vastuuorganisaatiota. ● ‘Turvallisuuden’ hintana hitaus, tehottomuus ja energiakustannus. ○ Bitcoinin laskentaverkko kuluttaa samanverran sähköä kuin koko Tanska, kasvun jatkuessa muutamassa vuodessa sama kuin koko Intian sähkönkulutus. Lähenteli 1% maailman energiankulutuksesta. Kuplan puhkeaminen hillitsi. ○ 250kg-500kg CO2-päästöt per transaktio! ○ Jokainen uusi transaktio on edellistä kalliimpi -> ‘parasta ennen päiväys’. ● Organisaatiokäytössä kuvattu “turhan kömpelöksi tavaksi toteuttaa perinteinen tietokanta”. Näin kuitenkin osittain hajautetun vertaisverkkomallin kehittämisen tulevaisuudessa potentiaaliseksi. Useampia vastaavanlaisia teknologioita jo kehitetty.
  16. 16. Kiitos! Oskari Samiola, Toimitusjohtaja, Loiste Interactive Oy Oskari@loisteinteractive.com

×