Vuorovaikutteinen viestintä ja merkityksien luominen (Sitran Maamerkit-ohjelma)
•
0 recomendaciones•675 vistas
Taustoistusta ja ideointia Maamerkit-ohjelman vuorovaikutteisen viestinnän kehitykseen
Recomendados
Recomendados
Más contenido relacionado
Destacado
Destacado (20)
Similar a Vuorovaikutteinen viestintä ja merkityksien luominen (Sitran Maamerkit-ohjelma)
Similar a Vuorovaikutteinen viestintä ja merkityksien luominen (Sitran Maamerkit-ohjelma) (20)
Vuorovaikutteinen viestintä ja merkityksien luominen (Sitran Maamerkit-ohjelma)
- 1. 30.08.2010 Jarno M. Koponen Vuorovaikutteinen viestintä ja merkityksien luominen Sitran Maamerkit-ohjelma - Maaseudun merkitykset vuorovaikutteisessa viestinnässä
- 2. Sosiaalinen media viestintäympäristönä Vuorovaikutteisen viestinnän mahdollisuudet Mielikuvat ja muutoksen mahdollistaminen
- 4. Vietämme yhä enemmän aikaa vuorovaikutteisissa verkkoympäristöissä Tietoverkoissa tapahtuva toiminta on arkipäivää yhä useammalle Lévy, Castells,Turkle,Taylor, Boyd:Verkkoympäristöt ovat sosiaalisen todellisuuden laajentuma
- 5. Verkottunut maailma: ihmisten, asioiden, esineiden, paikkojen ja tapahtumien jatkuvasti kehittyvä verkosto (the internet of people and things) Verkottuneessa maailmassa fyysinen “reaalitodellisuus” ja digitaalinen kokemusavaruus limittyvät toisiinsa ennen näkemättömällä tavalla
- 6. Digitaalisissa ympäristöissä jokaisesta ilmaistusta ja tallennetusta ajatuksesta tai toiminnasta tulee luonteeltaan verkottunut - globaalissa mittakaavassa Tietoverkot avautuvat - tietoa tai informaatiota ei voi hallita tai ohjailla keskitetysti Muutosta ei voi ohjata tai hallita keskitetysti
- 7. Yksilöt ja yhteisöt vaikuttavat konkreettisesti toimintaympäristöjensä ja -kulttuurien kehittymiseen - yksilöt, ryhmät ja yhteisöt ratkaisevana muutosvoimana Sisällön tuottaminen, luominen, jakaminen, muokkaaminen, kuluttaminen, arvioiminen jne.
- 8. Viestintäekosysteemi ja viestintäkulttuuri ovat murroksessa Ihmislähtöisyys, Monikeskeisyys, Monikanavaisuus,Avoimuus, Läpinäkyvyys,Vuorovaikutteisuus
- 9. Sosiaalisesta mediasta vuorovaikutteiseen viestintään ja läsnäoloon
- 10. Sosiaalinen media ei ole yksittäinen digitaalinen palvelu, ympäristö tai internet-sovellus Sosiaalinen media on jatkuvasti kehittyvä ja uusia muotoja saava vuorovaikutteisen olemassaolon ja viestinnän prosessi, joka voidaan tuoda osaksi mitä tahansa olemassa olevaa toimintaa
- 11. Sosiaalinen media rakentuu dialogisista ja verkottuneista, jatkuvasti kehittyvistä vuorovaikutteisista mikrotarinoista ja tarinaverkostoista (yksilöt, ryhmät, yhteisöt, organisaatiot) Sosiaalisen median ympäristöissä tarinat luodaan, kerrotaan ja kehitetään aktiivisesti yhdessä
- 12. Tarinat muodostuvat mikroilmentymistä ja mikrotarinoista mm. statuspäivityksistä, videoista, kommenteista, valokuvista, blogikirjoituksista ja mikroblogi-kirjoituksista
- 13. Vuorovaikutteiset verkkoympäristöt ja sisällöt ovat aktiivisia vuorovaikutteisia prosesseja, eivät staattisia yksiköitä
- 14. Kuunteleva aktiivinen läsnäolo ja mahdollistava vuoropuhelu korostuu Oikeat kysymykset ovat sosiaalisen median ympäristöissä useimmiten täydellisiä vastauksia tärkeämpiä
- 15. Rohkeus ilmaista keskeneräisiä ajatuksia, suunnitelmia ja ideoita avaa keskustelua ja mahdollistaa vuorovaikutteisuuden
- 17. Digitaalisten verkkoympäristöjen todellisuus: jatkuva kilpailu ihmisten huomiosta Mielikuvien, tarinoiden, verkostojen ja brändien merkitys korostuu Verkottuneessa maailmassa sisältö tulee ihmisen luokse (information pull/push)
- 18. Yhä useammalle internet on ikkuna maailmaan ja ympäröivään todellisuuteen Mielikuvilla, näkyvyydellä ja avoimuudella on yhä enemmän merkitystä Tietoisuuden luomisen ja osallistumisen mahdollistamisen merkitys korostuu
- 22. Voimavara? Puhdas luonto? Muuttotappio? Ekoälykkyys? Yksinäisyys? Arkista luksusta? Uuden alku? Joka paikassa? Mielikuvia voidaan muuttaa ja niistä voidaan tehdä todellisuutta... Maaseutu
- 23. Mielikuvat luodaan tarinoiden kautta, vuorovaikutteisen viestinnän ja läsnäolon avulla Millaisen tarinan avulla uudistetaan maaseutua koskevia mielikuvia ja ajattelua?
- 25. Meillä on käytössämme jatkuvasti kehittyviä ympäristöjä mielikuvien uudistamista, keskustelun synnyttämistä ja mahdollistamista varten Kriittinen lähestyminen - digitaaliset sovellukset ja ympäristöt eivät itsessään tuota muutosta Muutoksen mahdollistavat ja tekevät ihmiset
- 26. On yhä tärkeämpää näkyä, olla läsnä ja vaikuttaa siellä missä ihmiset ovat Sosiaalisessa mediassa ja muissa vuorovaikutteisissa ympäristöissä tullaan esille vain aktiivisuuden kautta Nykymaailmassa verkkohiljaisuus merkitsee olemassaolon lakkaamista
- 27. Sosiaalisessa mediassa luodaan uusia ja tuetaan jo olemassa olevia yhteisöjä Yhteisöllisyys ja kommunikaatio vaativat ihmisten läsnäoloa - aktiivisuutta sekä yksilö- että ryhmätasolla
- 28. Me tahdomme liittää oman tarinamme toisiin, itsemme kannalta mielekkäisiin, vetovoimaisiin ja kiinnostaviin tarinoihin Vuorovaikutteisissa ympäristöissä tämä on helppoa (esim. Facebookin ja muiden järjestelmien Like-toiminto,Twitterin Follow-toiminto ja RT, kommentointi) Osallistuminen + Verkostot + Luottamus = Yhteisöllisyys & Toiminta
- 29. Sosiaalisten mediaympäristöjen vahvuus on ajatusten, ideoiden ja näkemysten vuorovaikutteisessa jakamisessa ja kehittämisessä - merkitykset ja sovellukset luodaan yhdessä
- 30. Vuorovaikutteinen viestintä mahdollistaa uuden tavan luoda mielikuvia, luoda tietoisuutta ja edistää muutosta.Viestit, ajatukset ja ideat tulevat uudella tavalla osaksi ihmisten arkea, ajatusmaailmaa ja toimintaa. Osallistumisen mahdollistaminen Uudistumisen kanavien luominen Muutoksen luojien ja mahdollistajien tavoittaminen
- 31. Sosiaalinen mediasta löytyy ihmisiä, jotka ovat potentiaalisesti valmiita osallistumaan kiinnostavaan ja ajankohtaiseen keskusteluun Täytyy löytää kanavat, verkostot sekä osallistua ja olla aktiivisesti mukana
- 33. Vuorovaikutteisten viestintäkanavien haltuunottaminen ja ymmärtäminen vaatii pitkäjänteistä työtä, asianmukaisia resursseja ja tulevaisuuteen suuntaavaa ajattelua Suuret ideat ja suunnitelmat eivät leviä automaattisesti suusta suuhun tai mediakanavasta toiseen Tiedostaminen ja tunnistaminen Sovellukset ja käyttötavat Läsnäolo ja aktiivisuus
- 34. On tärkeää määrittää selvästi, mihin ja miten sosiaalisia mediaympäristöjä käytetään - päämäärien ja tavoitteiden asettaminen Tämä helpottaa niin sisällöntuottantoa kuin resurssien kohdentamista sekä linjausten ja ohjeistuksen laatimista
- 35. Osallistumiseen liittyy vastuuta sekä sisällön laadun että toiminnan aktiivisuuden ja jatkuvuuden kannalta. Osallistumisesta ja vuorovaikuttamisesta tulee tehdä osa jokapäiväistä tai -viikkoista työrutiinia. Vuorovaikutteinen viestintä sisältää mahdollisuuden moniäänisyyteen - mutta se on realisoitava käytännön tekemisen kautta
- 36. Läsnäolo ja vuorovaikutus sosiaalisessa mediassa ei ole kampanja. Se on olemisen ja vaikuttamisen tapa. Organisaation ja yhteisön omalla äänellä on yhä enemmän merkitystä nyt ja tulevaisuudessa Toimivaa, aidosti vuorovaikutteista viestintää ei voida kehittää ulkoistetulla kampanjamallilla
- 37. Viestintakanavien, -muotojen ja tiedon määrän alati kasvaessa aito läsnäolo, vuoropuhelu ja sitä kautta syntyvät luottamukseen ja molemminpuoliseen aktiivisuuteen perustuvat suhteet nousevat yhä merkityksellisemmäksi
- 38. Kuinka sosiaalinen media otetaan haltuun? Askel kerrallaan - tutustuminen ja kokeilu Medialukutaidon jatkuva kehittäminen Selkeät päämäärät ja tavoitteet - strategia Sopivat sovellukset ja käyttötavat Ohjeistus ja avoin keskustelu organisaation sisällä sosiaalista mediaa koskien Sosiaalisen median koulutus
- 39. Kiitos! Ideoita, ajatuksia, kysymyksiä ja kommentteja? jarnokoponen.net twitter.com/Ilparone www.slideshare.net/Ilparone