NNEEMMAATTOODDOOSS EENN AAVVEESS 
CCUURRSSOO:: 
PPAARRAASSIITTOOLLOOGGÍÍAA VVEETTEERRIINNAARRIIAA 
DDOOCCEENNTTEE:: 
DDrr....
NNEEMMAATTOODDOOSSIISS EENN AAVVEESS 
EETTIIOOLLOOGGIIAA.. 
SSYYNNGGAAMMUUSS TTRRAACCHHEEAA ((SSIINNGGAAMMOOSSIISS)) 
DDII...
SSYYNNGGAAMMOOSSIISS 
SSiinnoonniimmiiaa:: VVeerrmmiinnoossaass ttrraaqquueeoo bbrraannqquuiiaall ddee 
llaass aavveess.. ...
Morfología: 
m La característica maass iimmppoorrttaannttee ddee eessttee 
nneemmaattooddoo eess qquuee llooss mmaacchhoos...
CCiicclloo BBiioollóóggiiccoo 
PPrreesseennttaa ddooss ffaasseess pprree ppaarraassiittaarriiaa yy ppaarraassiittaarriiaa:...
IInnffeecccciióónn ppuueeddee ooccuurrrriirr:: 
1.. PPoorr iinnggeessttiióónn ddee uunn hhuueevvoo ccoonntteenniieennddoo ...
Los machos y hembras adultos hacen parejas 
empiezan a copular en los bronquios y tráquea. 
Huevos escapan por la vvuullvv...
Una variedad ddee rreellaacciioonneess hhaann sseeññaallaaddoo qquuee 
aadduullttooss ppuueeddeenn ssoobbrreevviivviirr pp...
PPaattooggeenniiaa 
AA.. EExxppoolliiaattrriizz:: LLooss aadduullttooss ppaarreecceenn sseerr 
hheemmaattóóffaaggooss.. 
A...
SSíínnttoommaass 
SSeevveerraa ddiiffiiccuullttaadd rreessppiirraattoorriiaa ppoorr bbllooqquueeoo 
ttrraaqquueeaall,, tto...
PPrreevveenncciióónn yy CCoonnttrrooll 
CCoommoo eevviiddeenntteemmeennttee llaa iinnffeecccciióónn ooccuurrrree ppoorr vv...
TTrraattaammiieennttoo 
TThhiiaabbeennddaazzoollee.. 
LLeevvaammiissooll.. 1 gg.. ppoorr GGaallóónn eenn eell aagguuaa dde...
AAssccaarriiddiiaassiiss 
AAggeennttee EEttiioollóóggiiccoo:: AAssccaarriiddiiaa ggaallllii.. PPoollllooss,, ppaavvooss,, ...
Ciclo Biológico 
El ciclo es directo, la transmisión es por el suelo 
y la infección es por vía oral. 
Las hembras ponen h...
PPaattooggeenniiaa 
AA.. EExxppoolliiaattrriizz:: HHiissttóóffaaggaa yy hheemmaattóóffaaggaa.. 
AA.. TTrraauummááttiiccaa ...
SSíínnttoommaass:: 
LLaass aavveess mmuuyy iinnffeeccttaaddaass ppuueeddeenn mmoossttrraarr 
ddeeccaaiimmiieennttoo,, eemm...
TTrraattaammiieennttoo 
AADDIIPPAATTOO DDEE PPIIPPEERRAACCIINNAA.. 
FFEEBBAANNTTEELL 
MMEEBBEENNDDAAZZOOLL.. 
LLEEVVAAMMII...
AACCUUAARRIIDDOOSSIISS 
SSiinnoonniimmiiaa:: EEssppiirruurroossiiss pprroovveennttrriiccuullaarr.. 
EEttiioollooggííaa:: 
...
MMoorrffoollooggííaa 
DDiisspphhaarryynnxx nnaassuuttaa.. 
MMaacchhoo mmiiddee 44..55 aa 88..33 mmmm.. 
HHeemmbbrraa mmiid...
TTeettrraammeerreess aammeerriiccaannoo.. 
MMaacchhoo mmiiddee ddee 55 aa 66 mmmm.. 
HHeemmbbrraa ddee 33..55 aa 44..55 mm...
CCiicclloo BBiioollóóggiiccoo 
DDiisspphhaarryynnxx,, NN.. iinnddiirreeccttoo HH..II.. IIssooppooddooss 
((ccoocchhiinniil...
PPaattooggeenniiaa 
AA.. eexxppoolliiaattrriizz:: ssoonn hheemmaattóóffaaggaass,, 
((hheemmbbrraass tteettrráámmeerraass))...
SSIINNTTOOMMAASS 
DDeeccaaiimmiieennttoo 
RReettaarrddoo eenn eell ccrreecciimmiieennttoo 
AAppeettiittoo aannoorrmmaall,,...
LLEESSIIOONNEESS 
ÚÚllcceerraass eenn eell pprroovveennttrrííccuulloo.. 
HHiippeerrttrrooffiiaa eenn llaa ppaarreedd ddeel...
DDIIAAGGNNÓÓSSTTIICCOO 
CCllíínniiccoo:: ddiiffíícciill.. 
LLaabboorraattoorriioo:: pprreesseenncciiaa ddee hhuueevvooss.....
TTRRAATTAAMMIIEENNTTOO 
TTrriiaabbeennddaazzooll.. 
BBeennzziimmiiddaazzoolleess.. 
LLeevvaammiissoolleess.. 
AAvveerrmmee...
HHeetteerraaqquuiiooddoossiiss 
AAggeennttee EEttiioollóóggiiccoo:: HHeetteerraakkiiss ggaalllliinnaarruumm oo 
HHeetteerr...
HHeetteerraakkiiss GGaalllliinnaarruumm 
VVeennttoossaa pprree aannaall ccoonn uunn aanniilllloo eesscclleerroottiizzaaddo...
HHeetteerraakkiiss ggaalllliinnaarruumm
CCiicclloo bbiioollóóggiiccoo 
LLooss hhuueevvooss ssaalleenn ccoonn llaass hheecceess,, ssee ddeessaarrrroollllaa 
llaa L...
PPaattooggeenniiaa:: 
TTrraauummááttiiccaa ee iirrrriittaattiivvaa:: mmuuccoossaa cceeccaall.. 
EExxppoolliiaattrriizz:: h...
PPrreevveenncciióónn:: 
CCoommoo eell ppaarraassiittoo nnoo pprroodduuccee ddaaññooss vviissiibblleess yy 
llooss hhuueevv...
CCAAPPIILLLLAARRIIAASSIISS 
SSiinnoonniimmiiaa:: NNeemmaattooddoossiiss ggaassttrrooeennttéérriiccaa.. 
AAggeennttee eetti...
CCaappiillllaarriiaa oobbssiiggnnaattaa.. 
LLooccaalliizzaacciióónn:: 
SSee llooccaalliizzaa eenn eell iinntteessttiinnoo ...
La ccoollaa ddee llaa hheemmbbrraa ssee aaddeellggaazzaa 
ppoosstteerriioorrmmeennttee.. 
LLooss hhuueevvooss mmiiddeenn d...
CCaappiillllaarriiaa ccaauuddiinnffllaattaa 
LLooccaalliizzaacciióónn:: 
SSee llooccaalliizzaa eenn eell dduuooddeennoo ee...
La cola de la hheemmbbrraa eess cciillíínnddrriiccaa hhaassttaa eell ffiinnaall.. 
LLaa vvuullvvaa ttiieennee uunn aappéén...
CCaappiillllaarriiaa aannnnuullaattaa 
LLooccaalliizzaacciióónn:: 
SSee llooccaalliizzaa eenn eell bbuucchhee yy eessóóffa...
CCiicclloo BBiioollóóggiiccoo:: 
EEll cciicclloo bbiioollóóggiiccoo ssee ppaarreeccee aall ddee CC,, ccaauuddiinnffllaatta...
PPaattooggeenniiaa ddee llaass CCaappiillllaarriiaass 
AA.. EExxppoolliiaattrriizz:: HHiissttóóffaaggaa yy eexxuuddaaddoos...
SSíínnttoommaass ddee llaass CCaappiillllaarriiaass 
AAddeellggaazzaammiieennttoo,, ddiiaarrrreeaa vveerrddoossaa,, ppéérr...
PPrreevveenncciióónn yy CCoonnttrrooll 
CCoonnttrrooll ddeell aagguuaa,, llooss aalliimmeennttooss.. 
TTrraattaammiieenntt...
TTrraattaammiieennttoo 
TTeettrraammiissooll 
LLeevvaammiissooll 
TThhiiaabbeennddaazzoollee..
SSTTRROONNGGIILLOOIIDDOOSSIISS 
SSIINNOONNIIMMIIAA:: VVeerrmmiinnoossiiss ggaassttrrooeennttéérriiccaa,, 
NNeemmaattooddoo...
MMOORRFFOOLLOOGGÍÍAA 
SSttrroonnggyyllooiiddeess aavviiuumm.. 
HHeemmbbrraa:: 22..22 mmmm.. 
HHuueevvooss 5522 aa 5566 xx ...
CCIICCLLOO BBIIOOLLÓÓGGIICCOO 
HHuueevvooss ((hheecceess)) ––>> LL11 eecclloossiioonnaa ((66 hhoorraass)) 
 LL22 iinnffee...
En ambos ccaassooss llaa LL33 ppeenneettrraann llaa ppiieell,, 
ccaappiillaarreess,, ccoorraazzóónn,, ppuullmmoonneess  r...
Las larvas qquuee hhaann ssiiddoo iinnggeerriiddaass lllleeggaann 
aall iinntteessttiinnoo ((nnoo hhaacceenn mmiiggrraacci...
PPAATTOOGGEENNIIAA 
AAcccciióónn ttrraauummááttiiccaa:: 
IInntteessttiinnoo.. 
EEnn ppiieell ((eennzziimmaa pprrootteeooll...
LLEESSIIOONNEESS 
DDeerrmmaattiittiiss ddiiffuussaa ((rreeiinnffeecccciioonneess)),, 
iinnffllaammaacciióónn,, eeddeemmaa,...
SSIINNTTOOMMAASS 
AA nniivveell ccuuttáánneeoo:: ccllaauuddiiccaacciioonneess,, 
bbaallaannooppoossttiittiiss.. 
AA nniivv...
DDIIAAGGNNÓÓSSTTIICCOO 
CCllíínniiccoo:: ddiiffíícciill.. 
LLaabboorraattoorriioo:: iiddeennttiiffiiccaacciióónn ddee hhuu...
TTRRAATTAAMMIIEENNTTOO 
TTHHIIAABBEENNDDAAZZOOLL :: 5500 aa 8800 mmgg // KKgg.. 
CCAAMMBBEENNDDAAZZOOLL :: 3300 mmgg // kk...
FF ii nn
Nemathelmintos en aves
Nemathelmintos en aves
Nemathelmintos en aves
Nemathelmintos en aves
Nemathelmintos en aves
Nemathelmintos en aves
Nemathelmintos en aves
Nemathelmintos en aves
Próxima SlideShare
Cargando en…5
×

Nemathelmintos en aves

259 visualizaciones

Publicado el

Muy interesante para el publico que cría aves domesticas y la prevención en cuanto a zoonosis

Publicado en: Salud y medicina
0 comentarios
1 recomendación
Estadísticas
Notas
  • Sé el primero en comentar

Sin descargas
Visualizaciones
Visualizaciones totales
259
En SlideShare
0
De insertados
0
Número de insertados
4
Acciones
Compartido
0
Descargas
2
Comentarios
0
Recomendaciones
1
Insertados 0
No insertados

No hay notas en la diapositiva.

Nemathelmintos en aves

  1. 1. NNEEMMAATTOODDOOSS EENN AAVVEESS CCUURRSSOO:: PPAARRAASSIITTOOLLOOGGÍÍAA VVEETTEERRIINNAARRIIAA DDOOCCEENNTTEE:: DDrr.. SSEEFFEERRIINNOO TTOORRRREELL PPAAJJAARREESS
  2. 2. NNEEMMAATTOODDOOSSIISS EENN AAVVEESS EETTIIOOLLOOGGIIAA.. SSYYNNGGAAMMUUSS TTRRAACCHHEEAA ((SSIINNGGAAMMOOSSIISS)) DDIISSPPHHAARRYYNNXX NNAASSUUTTAA (( AACCUUAARRIIDDOOSSIISS)) TTEETTRRAAMMEERREESS AAMMEERRIICCAANNAA (( AACCUUAARRIIDDOOSSIISS)) CCAAPPIILLAARRIIAA CCOONNTTOORRTTAA OO AANNNNUULLAATTAA CCAAPPIILLAARRIIAA BBUURRSSAATTAA CCAAPPIILLAARRIIAA CCAAUUNNDDIIFFLLAATTAA (( CCAAPPIILLAARRIIAASSIISS )) AASSCCAARRIIDDIIAA GGAALLLLII (( AASSCCAARRIIDDIIAASSIISS )) HHEETTEERRAAKKIIEESS GGAALLLLIINNAARRUUMM((HHEETTEERRAAQQUUIIDDOOSSIISS))
  3. 3. SSYYNNGGAAMMOOSSIISS SSiinnoonniimmiiaa:: VVeerrmmiinnoossaass ttrraaqquueeoo bbrraannqquuiiaall ddee llaass aavveess.. Etiología: Syngamus trachea.. Localización: Tráquea de diversos Géneros de aves, dentro de las cuales se incluyen las Palomas.
  4. 4. Morfología: m La característica maass iimmppoorrttaannttee ddee eessttee nneemmaattooddoo eess qquuee llooss mmaacchhooss yy llaass hheemmbbrraass ssoonn uunniiddooss eenn uunnaa ddiissppoossiicciióónn ppeerrmmaanneennttee ddee ccóóppuullaa,, ffoorrmmaaddooss eenn uunnaa ffoorrmmaa ddee YY.. LLaass hheemmbbrraass ssoonn mmuucchhaass mmááss ggrraannddeess ((hhaassttaa 2200mmmm)) qquuee llooss mmaacchhooss ((hhaassttaa 66mmmm))..
  5. 5. CCiicclloo BBiioollóóggiiccoo PPrreesseennttaa ddooss ffaasseess pprree ppaarraassiittaarriiaa yy ppaarraassiittaarriiaa:: EEnn llaa ffaassee pprree ppaarraassiittaarriiaa llaass LL33 ddeessaarrrroollllaann ddeennttrroo ddee llooss hhuueevvooss.. LLoommbbrriicceess ddee ttiieerrrraa jjuueeggaann uunnaa ffuunncciióónn iimmppoorrttaannttee eenn eell cciicclloo bbiioollóóggiiccoo,, ssiirrvviieennddoo ccoommoo hhoossppeeddaaddoorreess ddee ttrraannssppoorrttee ((ppaarraattéénniiccooss)).. LLaass llaarrvvaass ppuueeddeenn eessttaarr ppoorr mmááss ddee ttrreess aaññooss eennccaappssuullaaddooss eenn mmúússccuullooss ddee llaass lloommbbrriicceess ddee ttiieerrrraa.. OOttrrooss iinnvveerrtteebbrraaddooss ppuueeddeenn ttaammbbiiéénn sseerrvviirr ccoommoo hhoossppeeddaaddoorreess ppaarraatteenniiccooss yy eessttooss iinncclluuyyeenn ccaarraaccoolleess tteerrrreessttrreess yy llaass llaarrvvaass ddee MMuussccaa ddoommeessttiiccaa yy LLuucciilliiaa sseerriiccaattaa ((llaa mmoossccaa vveerrddee--bbootteellllaa rreessppoonnssaabbllee ddee mmiissááiiss ccuuttáánneeaa))..
  6. 6. IInnffeecccciióónn ppuueeddee ooccuurrrriirr:: 1.. PPoorr iinnggeessttiióónn ddee uunn hhuueevvoo ccoonntteenniieennddoo llaa LL33 .. 22.. PPoorr iinnggeessttiióónn ddee uunn hhoossppeeddaaddoorr ddee ttrraannssppoorrttee ccoonntteenniieennddoo llaa LL33 eennccaappssuullaaddooss.. DDeessppuuééss ddee llaa iinnggeessttiióónn,, llaa LL3 ssee ddeesseennvvaaiinnaa eenn eell bbuucchhee oo dduuooddeennoo ddeell hhoossppeeddaaddoorr ffiinnaall,, PPeenneettrraann eell iinntteessttiinnoo ccooggeenn vvííaa ssaanngguuíínneeaa yy vviiaajjaann pprriimmeerroo aall hhííggaaddoo,, ccoorraazzóónn yy ppuullmmoonneess .. DDooss ffoorrmmaass ppaarraassiittaarriiaass ooccuurrrreenn eenn llooss ppuullmmoonneess ddeennttrroo 44--77 ddííaass ddeessppuuééss ddee llaa iinnffeecccciióónn.. SSee llooccaalliizzaann eenn ttrrááqquueeaa ddoonnddee ssee hhaacceenn aadduullttooss..
  7. 7. Los machos y hembras adultos hacen parejas empiezan a copular en los bronquios y tráquea. Huevos escapan por la vvuullvvaa aabbaajjoo ddee llaa bboollssaa ddeell mmaacchhoo,, eell ccuuaall eess ppeeggaaddoo ppeerrmmaanneenntteemmeennttee yy ssoonn lllleevvaaddooss aa llaa ttrrááqquueeaa eenn eell mmooccoo pprroodduucciiddoo ppoorr rreessppuueessttaa llaa iinnffeecccciióónn.. EEnnttoonncceess ssoonn ddeegglluuttiiddooss yy ppaassaaddooss eenn llaass hheecceess ccoonncclluuyyeennddoo eell cciicclloo.. EEll ppeerriiooddoo pprree ppaatteennttee eess aapprrooxxiimmaaddaammeennttee ddooss sseemmaannaass ccoonn uunnaa eexxtteennssiióónn ddee 122--177 ddííaass..
  8. 8. Una variedad ddee rreellaacciioonneess hhaann sseeññaallaaddoo qquuee aadduullttooss ppuueeddeenn ssoobbrreevviivviirr ppoorr 2233--14477 ddííaass eenn ggaallllooss,, 448--222244 ddííaass eenn ppaavvooss yy aapprrooxxiimmaaddaammeennttee 98 ddííaass eenn aavveess gguuiinneeaass..
  9. 9. PPaattooggeenniiaa AA.. EExxppoolliiaattrriizz:: LLooss aadduullttooss ppaarreecceenn sseerr hheemmaattóóffaaggooss.. AA.. TTrraauummááttiiccaa:: EEmmiiggrraacciióónn ddee llaarrvvaass yy aadduullttooss aa ttrraavvééss ddee llooss ppuullmmoonneess ccaauussaannddoo uunnaa nneeuummoonnííaa sseevveerraa.. AA.. MMeeccáánniiccaa oobbssttrruuccttiivvaa:: EEnn bbrroonnqquuiiooss yy ttrrááqquueeaa.. AA.. TTóóxxiiccaa:: DDeebbiiddoo aa llooss pprroodduuccttooss ddeell mmeettaabboolliissmmoo..
  10. 10. SSíínnttoommaass SSeevveerraa ddiiffiiccuullttaadd rreessppiirraattoorriiaa ppoorr bbllooqquueeoo ttrraaqquueeaall,, ttooss,, eessttoorrnnuuddooss,, ccoonn aabbuunnddaannttee sseeccrreecciióónn ttrraaqquueeoo bbrroonnqquuiiaall.. EEll aavvee tteennddrráá eell ppiiccoo eennttrreeaabbiieerrttoo,, aappaarreennttaa tteenneerr sseedd,, eessttaa iinnttrraannqquuiillaa yy eenn ooccaassiioonneess ppoossttrraacciióónn.. TTrraaqquueeííttiiss hheemmoorrrráággiiccaa.. EEnn aavveess jjóóvveenneess NNeeuummoonnííaa ggrraavvee..
  11. 11. PPrreevveenncciióónn yy CCoonnttrrooll CCoommoo eevviiddeenntteemmeennttee llaa iinnffeecccciióónn ooccuurrrree ppoorr vvííaa oorraall,, llaass pprriinncciippaalleess mmeeddiiddaass aa ttoommaarr iirráánn ddiirriiggiiddaass aall ccoonnttrrooll ddeell aagguuaa ddee bbeebbiiddaa yy llooss aalliimmeennttooss EEssttuuddiioo,, aaiissllaammiieennttoo yy ttrraattaammiieennttoo ddee ccuuaallqquuiieerr aavvee qquuee pprreesseennttee eessttooss ssíínnttoommaass.. EEssttuuddiioo yy aaiissllaammiieennttoo ddee ccuuaallqquuiieerr aavvee nnuueevvaa eenn eell ggaallppoonn.. MMeeddiiddaass hhiiggiiéénniiccaass ddeell ggaallppoonn yy ssuuss eennttoorrnnooss.. PPiissooss ddee mmaallllaa eenn llaass jjaauullaass ppaarraa eevviittaarr eell ccoonnttaaccttoo ddee llaass aavveess ccoonn ssuuss hheecceess.. EElliimmiinnaacciióónn ddee vveeccttoorreess ccoommoo LLoommbbrriicceess ddee ttiieerrrraa,, BBaabboossaass yy CCaarraaccoolleess aassíí ccoommoo EEssccaarraabbaajjooss..
  12. 12. TTrraattaammiieennttoo TThhiiaabbeennddaazzoollee.. LLeevvaammiissooll.. 1 gg.. ppoorr GGaallóónn eenn eell aagguuaa ddee bbeebbiiddaa.. NNiittrrooxxiinniill.. 155mmgg//kkgg ddee pp..vv.. CCaammbbeennddaazzooll.. 12200mmgg//kkgg..EEnn eell aalliimmeennttoo ppoorr 33 ddiiaass
  13. 13. AAssccaarriiddiiaassiiss AAggeennttee EEttiioollóóggiiccoo:: AAssccaarriiddiiaa ggaallllii.. PPoollllooss,, ppaavvooss,, ccooddoorr.. AAccaarriiddiiaa ddiissssiimmiilliiss-- ppaavvooss aassccaarriiddiiaa ccoommpprraarr-- vvaarriiaass ggaalllliinnaacceeaass LLooccaalliizzaacciióónn:: Se encuentra en el intestino delgado de pollos, pavos, patos y otras aves de corral. MMoorrffoollooggííaa:: El macho mide de 3 a 8 cm. de largo, ventosa pre anal de forma circular o elipsoidal. Alas caudales estrechas con 10 pares de papilas caudales. Hembras de 6 a 12 cm. de largo con cola recta y punta cónica. La vulva está en la parte anterior de la mitad del cuerpo.
  14. 14. Ciclo Biológico El ciclo es directo, la transmisión es por el suelo y la infección es por vía oral. Las hembras ponen huevos de cáscara gruesa y pesada en el intestino que salen con las heces. En el huevo se desarrolla la L1. La L1, dentro del huevo, alcanza su estado infectivo L2 a las 2 ó 3 semanas. Los huevos larvados son muy resistentes y en condiciones de laboratorio, pueden vivir unos 2 años. Sin embargo, en condiciones normales, probablemente muy pocos viven más de un año.
  15. 15. PPaattooggeenniiaa AA.. EExxppoolliiaattrriizz:: HHiissttóóffaaggaa yy hheemmaattóóffaaggaa.. AA.. TTrraauummááttiiccaa iirrrriittaattiivvaa:: LLeessiioonnaann llaa mmuuccoossaa iinntteessttiinnaall ((ppeerriittoonniittiiss)).. AA.. AAnnttiiggéénniiccaa:: MMuuddaass yy PPEESS.. AA.. TTóóxxiiccaa:: DDeebbiiddoo aa llaa aacccciióónn ddee pprroodduuccttooss mmeettaabbóólliiccooss ddeell ppaarráássiittoo..
  16. 16. SSíínnttoommaass:: LLaass aavveess mmuuyy iinnffeeccttaaddaass ppuueeddeenn mmoossttrraarr ddeeccaaiimmiieennttoo,, eemmaacciiaacciióónn yy ddiiaarrrreeaa,, pplluummaass eerriizzaaddaass,, aalliiccaaííddooss,, aannoorreexxiiaa,, ppiieerrddeenn ppeessoo,, ppuueeddee hhaabbeerr mmoorrttaalliiddaadd ccuuaannddoo ssee aassoocciiaa ccoonn oottrrooss ppaarráássiittooss.. PPrreevveenncciióónn yy ccoonnttrrooll:: EEll ppaarráássiittoo ppuueeddee sseerr ccoonnttrroollaaddoo ccoonn uunnaa eessttrriiccttaa lliimmppiieezzaa.. SSii llaass aavveess eessttáánn ccoonnffiinnaaddaass,, lliimmppiiee ttooddoo eell ggaallppóónn ccoonn eexxttrreemmoo ccuuiiddaaddoo aanntteess ddee iinnttrroodduucciirr uunn nnuueevvoo lloottee ddee aavveess.. SSeeppaarraarr ppoorr ggrruuppooss eettaarreeooss..
  17. 17. TTrraattaammiieennttoo AADDIIPPAATTOO DDEE PPIIPPEERRAACCIINNAA.. FFEEBBAANNTTEELL MMEEBBEENNDDAAZZOOLL.. LLEEVVAAMMIISSOOLL..
  18. 18. AACCUUAARRIIDDOOSSIISS SSiinnoonniimmiiaa:: EEssppiirruurroossiiss pprroovveennttrriiccuullaarr.. EEttiioollooggííaa:: DDiisspphhaarryynnxx nnaassuuttaa.. pprroovveennttrrííccuulloo yy eessóóffaaggoo.. TTeettrraammeerreess aammeerriiccaannaa.. pprroovveennttrrííccuulloo.. DDee ppoollllooss,, ppaavvooss,, ppaalloommaass,, ffaaiissaanneess yy ggaalllliinnaass ddee gguuiinneeaa ..
  19. 19. MMoorrffoollooggííaa DDiisspphhaarryynnxx nnaassuuttaa.. MMaacchhoo mmiiddee 44..55 aa 88..33 mmmm.. HHeemmbbrraa mmiiddee 33..77 aa 1100..22 mmmm.. EExxttrreemmiiddaadd aanntteerriioorr:: – 22 ccoorrddoonneess ccuuttiiccuullaarreess ssiinnuuoossooss.. – EEll ccuueerrppoo ggeenneerraallmmeennttee eess eessppiirraall.. EExxttrreemmiiddaadd ppoosstteerriioorr:: – PPaappiillaass pprree yy ppoosstt ccllooaaccaalleess.. – EEssppííccuullaa iizzqquuiieerrddaa mmaass llaarrggaa yy ddeellggaaddaa.. – VVuullvvaa eenn eell eexxttrreemmoo ppoosstteerriioorr.. – UUnn ppeeqquueeññoo aappéénnddiiccee eenn llaa ppuunnttaa ddee llaa ccoollaa..
  20. 20. TTeettrraammeerreess aammeerriiccaannoo.. MMaacchhoo mmiiddee ddee 55 aa 66 mmmm.. HHeemmbbrraa ddee 33..55 aa 44..55 mmmm.. – LLaa hheemmbbrraa ttiieennee ffoorrmmaa gglloobbuullaarr ccoonn llaa eexxttrreemmiiddaadd aanntteerriioorr yy ppoosstteerriioorr eenn ppuunnttaa,, vvuullvvaa eenn eell eexxttrreemmoo ppoosstteerriioorr,, llaa ppaarrttee gglloobbuullaarr eessttaa ddiivviiddiiddaa eenn 44 ppoorrcciioonneess sseemmeejjaanntteess aa ggaajjooss.. – EEll eexxttrreemmoo aanntteerriioorr ppoosseeee ppeeqquueeññooss sseeuuddoo llaabbiiooss,, eessóóffaaggoo cciillíínnddrriiccooss.. – LLooss mmaacchhooss ttiieenneenn ffoorrmmaa cciillíínnddrriiccaa ((nneemmaattooddoo)) ddee ccoolloorr bbllaannccoo..
  21. 21. CCiicclloo BBiioollóóggiiccoo DDiisspphhaarryynnxx,, NN.. iinnddiirreeccttoo HH..II.. IIssooppooddooss ((ccoocchhiinniillllaa)) ddoonnddee ssee ddeessaarrrroollllaa llaa LL33,, eell HH..DD.. ccoonnssuummee aall HH..II.. ccoonn llaa LL33 llaa qquuee ssee lliibbeerraa yy ppeenneettrraa eenn llaa ppaarreedd ddeell pprroovveennttrrííccuulloo yy eessóóffaaggoo yy ddeessppuuééss ddee 2233 ddííaass aallccaannzzaa mmaadduurreess sseexxuuaall.. TTeettrraammeerreess,,AA.. HH..II.. ((ssaallttaammoonntteess oo ccuuccaarraacchhaass)) HH..DD.. ccoonnssuummee aall HH..II.. ccoonn llaa ((LL33)).. PPeerriiooddoo PPrreeppaatteennttee == 88 aa 1100 ddííaass..
  22. 22. PPaattooggeenniiaa AA.. eexxppoolliiaattrriizz:: ssoonn hheemmaattóóffaaggaass,, ((hheemmbbrraass tteettrráámmeerraass)) hhiissttóóffaaggaa.. AA.. TTrraauummááttiiccaa:: ee iirrrriittaannttee eenn eell pprroovveennttrrííccuulloo yy eessóóffaaggoo,, ddeebbiiddoo aa llaa pprreesseenncciiaa ddee eessppiinnaass ddee ssuu ccuuttííccuullaa..
  23. 23. SSIINNTTOOMMAASS DDeeccaaiimmiieennttoo RReettaarrddoo eenn eell ccrreecciimmiieennttoo AAppeettiittoo aannoorrmmaall,, aa vveecceess aauummeennttaaddoo.. DDiiaarrrreeaa ccoonn aalliimmeennttoo nnoo ddiiggeerriiddoo eenn llaass hheecceess AAnnoorreexxiiaa AAnneemmiiaa
  24. 24. LLEESSIIOONNEESS ÚÚllcceerraass eenn eell pprroovveennttrrííccuulloo.. HHiippeerrttrrooffiiaa eenn llaa ppaarreedd ddeell pprroovveennttrrííccuulloo,, ccoonn iinnffllaammaacciióónn ccaattaarrrraall.. GGlláánndduullaass ddeell pprroovveennttrrííccuulloo ddiillaattaaddaass ccoonn ggrraann ccaannttiiddaadd ddee mmooccoo;; pprreesseenncciiaa ddee nnóódduullooss ccoonn mmaatteerriiaall ccaasseeoossoo..
  25. 25. DDIIAAGGNNÓÓSSTTIICCOO CCllíínniiccoo:: ddiiffíícciill.. LLaabboorraattoorriioo:: pprreesseenncciiaa ddee hhuueevvooss.. NNeeccrrooppssiiaa:: lleessiioonneess,, iiddeennttiiffiiccaacciióónn ddee llooss ppaarráássiittooss..
  26. 26. TTRRAATTAAMMIIEENNTTOO TTrriiaabbeennddaazzooll.. BBeennzziimmiiddaazzoolleess.. LLeevvaammiissoolleess.. AAvveerrmmeeccttiinnaass..
  27. 27. HHeetteerraaqquuiiooddoossiiss AAggeennttee EEttiioollóóggiiccoo:: HHeetteerraakkiiss ggaalllliinnaarruumm oo HHeetteerraakkiiss ggaalllliinnaaee.. LLooccaalliizzaacciióónn:: Se encuentra en el ciego de pollos, pavos y otras aves. MMoorrffoollooggííaa:: EEll mmaacchhoo mmiiddee ddee 44 aa 1133 mmmm..,, llaass hheemmbbrraass ddee 88 aa 1155 ccmm.. EExxtt.. AAnntt:: ttrriilloobbuullaaddooss,, eessóóffaaggoo ccoonn bbuullbboo.. EExxtt.. PPoosstt:: mmaacchhoo,, ccoonn aallaass ccaauuddaalleess bbiieenn ddeessaarrrroollllaaddaass,, ssoosstteenniiddaass ccoonn ppaappiillaass ttiippoo ccoossttiillllaarr ((1100 aa 1155 ppaarreess))..
  28. 28. HHeetteerraakkiiss GGaalllliinnaarruumm VVeennttoossaa pprree aannaall ccoonn uunn aanniilllloo eesscclleerroottiizzaaddoo.. EEssppííccuullaass ddeessiigguuaalleess ((ppuueeddeenn sseerr iigguuaalleess)).. VVuullvvaa eenn llaa mmiittaadd ddeell ccuueerrppoo.. HHuueevvooss eelliippssooiiddaalleess:: 6633 aa 7755 xx 3388 aa 4488 uu..
  29. 29. HHeetteerraakkiiss ggaalllliinnaarruumm
  30. 30. CCiicclloo bbiioollóóggiiccoo LLooss hhuueevvooss ssaalleenn ccoonn llaass hheecceess,, ssee ddeessaarrrroollllaa llaa LL11,, lluueeggoo llaa LL22 iinnffeeccttiivvaa ccoonnttaammiinnaann llooss aalliimmeennttooss,, ssoonn ccoonnssuummiiddooss ppoorr llooss HHDD,, llaa LL22 ssee lliibbeerraa eenn bbuucchhee oo eenn llaa mmoolllleejjaa ppaarraa aallgguunnooss aauuttoorreess ppeerroo ggeenneerraallmmeennttee lloo hhaacceenn eenn iinntteessttiinnoo ddeellggaaddoo ddee aallllíí ppaassaann aall cciieeggoo ,, ppuueeddeenn ppeenneettrraarr eenn llaa mmuuccoossaa oo qquueeddaarrssee eenn llaass ccrriippttaass rreeggrreessaann aall lluummeenn yy ssee hhaacceenn aadduullttooss.. EEnn oottrrooss ccaassooss llaa lloommbbrriizz ddee ttiieerrrraa ppuueeddee aaccttuuaarr ccoommoo HHII..
  31. 31. PPaattooggeenniiaa:: TTrraauummááttiiccaa ee iirrrriittaattiivvaa:: mmuuccoossaa cceeccaall.. EExxppoolliiaattrriizz:: hhiissttóóffaaggaa yy eexxuuddaaddooss ttiittuullaarreess.. SSíínnttoommaass:: AAppaarreenntteemmeennttee,, eessttee ppaarráássiittoo nnoo aaffeeccttaa sseerriiaammeennttee llaa ssaalluudd ddeell aavvee.. SSee ppuueeddee oobbsseerrvvaarr ddiiaarrrreeaa ddee ccoolloorr vveerrddoossoo,, ddeeccaaiimmiieennttoo,, eennffllaaqquueecciimmiieennttoo pprrooggrreessiivvoo.. SSuu iimmppoorrttaanncciiaa rreessiiddee eenn qquuee ssee llee hhaa ccuullppaaddoo ddee sseerr vveeccttoorr ddee llaa HHiissttoommoonnaa mmeelleeaaggrriiddiiss,, eell aaggeennttee qquuee pprroodduuccee llaa hhiissttoommoonniiaassiiss.. EEss ttrraannssppoorrttaaddoo eenn llooss hhuueevvooss ddee llaa HH.. ggaalllliinnaaee yy ssee ttrraassmmiittee ddee uunn aavvee aa oottrraa aa ttrraavvééss ddee eessttooss hhuueevvooss..
  32. 32. PPrreevveenncciióónn:: CCoommoo eell ppaarraassiittoo nnoo pprroodduuccee ddaaññooss vviissiibblleess yy llooss hhuueevvooss vviivveenn mmuucchhoo ttiieemmppoo,, eess aaccoonnsseejjaabbllee yy nneecceessaarriioo mmaanntteenneerr sseeppaarraaddooss aa llooss ppoollllooss yy ppaavvooss ppaarraa pprreevveenniirr llaa ddiisseemmiinnaacciióónn ddee llaa hhiissttoommoonniiaassiiss.. TTrraattaammiieennttoo:: LLaa HHeetteerraakkiiss ggaalllliinnaarruumm ppuueeddee sseerr ttrraattaaddaa eeffeeccttiivvaammeennttee ccoonn ffeennbbeennddaazzoollee,, MMeebbeennddaazzooll,, OOxxiibbeennddaazzoolleess ee IIvveerrmmeeccttiinnaass ..
  33. 33. CCAAPPIILLLLAARRIIAASSIISS SSiinnoonniimmiiaa:: NNeemmaattooddoossiiss ggaassttrrooeennttéérriiccaa.. AAggeennttee eettiioollóóggiiccoo:: CC.. oobbssiiggnnaattaa.. CC.. ccaauuddiinnffllaattaa (( ccoolluummbbaaee )) CC.. aannnnuullaattaa ((ccoonnttoorrttaa ))
  34. 34. CCaappiillllaarriiaa oobbssiiggnnaattaa.. LLooccaalliizzaacciióónn:: SSee llooccaalliizzaa eenn eell iinntteessttiinnoo ddeellggaaddoo ddee ppaalloommaa,, ggaalllliinnaa,, ppaavvoo yy aavveess ssiimmiillaarreess.. MMoorrffoollooggííaa:: LLooss mmaacchhooss mmiiddeenn ddee 99..55 aa 1111..55 mmmm.. YY llaass hheemmbbrraass ddee 1100..55 aa 1144..55 mmmm.. EEnn eell mmaacchhoo eell eessóóffaaggoo eess mmááss ddee llaa mmiittaadd ddee llaa lloonnggiittuudd ddeell ccuueerrppoo;; eenn llaa hheemmbbrraa eess mmááss ccoorrttoo..
  35. 35. La ccoollaa ddee llaa hheemmbbrraa ssee aaddeellggaazzaa ppoosstteerriioorrmmeennttee.. LLooss hhuueevvooss mmiiddeenn ddee 4488 aa 5533 ppoorr 2244 mmiiccrraass yy llaa ccuubbiieerrttaa ttiieennee uunn aassppeeccttoo rreettiiccuullaaddoo.. CCiicclloo BBiioollóóggiiccoo:: EEll cciicclloo bbiioollóóggiiccoo eess ddiirreeccttoo.. EEnn llooss hhuueevvooss ssee ddeessaarrrroollllaa llaa LL11 eenn 1133 ddííaass aa 2200ºCC.. EEll ppeerriiooddoo pprree ppaatteennttee eenn llaass aavveess eess ddee 2200 aa 2211 ddííaass..
  36. 36. CCaappiillllaarriiaa ccaauuddiinnffllaattaa LLooccaalliizzaacciióónn:: SSee llooccaalliizzaa eenn eell dduuooddeennoo ee íílleeoonn ddee aavveess ddee ccoorrrraall yy ppaalloommaass.. MMoorrffoollooggííaa:: LLooss mmaacchhooss mmiiddeenn ddee 99 aa 1144 mmmm.. yy llaass hheemmbbrraass ddee 1144 aa 2255 mmmm.. EEll eessóóffaaggoo eess ccaassii llaa mmiittaadd ddee llaa lloonnggiittuudd ddeell ccuueerrppoo eenn eell mmaacchhoo yy uunn tteerrcciioo eenn llaa hheemmbbrraa..
  37. 37. La cola de la hheemmbbrraa eess cciillíínnddrriiccaa hhaassttaa eell ffiinnaall.. LLaa vvuullvvaa ttiieennee uunn aappéénnddiiccee ssoobbrreessaalliieennttee.. LLooss hhuueevvooss mmiiddeenn ddee 4477 aa 6655 ppoorr 2233 mmiiccrraass yy ttiieenneenn uunnaa ccáássccaarraa ggrruueessaa yy ffiinnaallmmeennttee eessccuullppiiddaa.. CCiicclloo BBiioollóóggiiccoo:: EEll cciicclloo bbiioollóóggiiccoo eess iinnddiirreeccttoo,, llooss hhuueevvooss ccoonn llaa LL11,, ssoonn iinnggeerriiddooss ppoorr llaass lloommbbrriicceess yy llaass aavveess ddee iinnffeeccttaann ccoommiiéénnddoollaass.. EEll ppeerriiooddoo pprree ppaatteennttee eess 33 sseemmaannaass..
  38. 38. CCaappiillllaarriiaa aannnnuullaattaa LLooccaalliizzaacciióónn:: SSee llooccaalliizzaa eenn eell bbuucchhee yy eessóóffaaggoo ddee ggaalllliinnaa,, ppaavvoo yy aavveess rreellaacciioonnaaddaass.. MMoorrffoollooggííaa:: LLooss mmaacchhooss mmiiddeenn ddee 1155 aa 2255 mmmm.. yy llaass hheemmbbrraass ddee 3377 aa 8800 mmmm.. LLaa ccuuttííccuullaa ddeell eexxttrreemmoo aanntteerriioorr ffoorrmmaa uunnaa ddiillaattaacciióónn ccaarraacctteerrííssttiiccaa aallrreeddeeddoorr ddee llaa ccaabbeezzaa.. LLooss hhuueevvooss mmiiddeenn ddee 6600 aa 6655 ppoorr 2255 aa 2288 mmiiccrraass..
  39. 39. CCiicclloo BBiioollóóggiiccoo:: EEll cciicclloo bbiioollóóggiiccoo ssee ppaarreeccee aall ddee CC,, ccaauuddiinnffllaattaa,, ssiieennddoo llaass lloommbbrriicceess ddee ttiieerrrraa llooss hhoossppeeddaaddoorreess iinntteerrmmeeddiiaarriiooss.. EEnn eessttaass lloommbbrriicceess aallccaannzzaann llaass llaarrvvaass eell ppeerriiooddoo iinnffeeccttaannttee aa llooss 1144 aa 2211 ddííaass..
  40. 40. PPaattooggeenniiaa ddee llaass CCaappiillllaarriiaass AA.. EExxppoolliiaattrriizz:: HHiissttóóffaaggaa yy eexxuuddaaddooss ttiittuullaarreess.. AA.. TTrraauummááttiiccaa iirrrriittaattiivvaa:: VViivveenn eemmppoottrraaddaass eenn llaa mmuuccoossaa iinntteessttiinnaall,, mmuuccoossaa ddeell eessóóffaaggoo oo ddeell BBuucchhee.. AA.. TTóóxxiiccaa:: PPoorr eelliimmiinnaacciióónn ddee ssuussttaanncciiaass pprroodduuccttoo ssee ssuu pprrooppiioo mmeettaabboolliissmmoo.. AA.. IIrrrriittaattiivvaa:: PPoorr llooss mmoovviimmiieennttooss ddeell ppaarráássiittoo.. AA.. MMeeccáánniiccaa OObbssttrruuccttiivvaa:: EEssóóffaaggoo yy bbuucchhee..
  41. 41. SSíínnttoommaass ddee llaass CCaappiillllaarriiaass AAddeellggaazzaammiieennttoo,, ddiiaarrrreeaa vveerrddoossaa,, ppéérrddiiddaa ddee aappeettiittoo yy TTrraassttoorrnnooss ddiiggeessttiivvooss,, ddiissffaaggiiaa.. CCoommoo ccoonnsseeccuueenncciiaa ttaammbbiiéénn ssee ddaa eell ssíínnddrroommee ddee mmaallaa--aabbssoorrcciióónn,, eemmaacciiaacciióónn,, aappaattiiaa.. EEll pplluummaajjee eemmppoobbrreecciiddoo ccoonn eerriizzaammiieennttoo.. PPeerrttuurrbbaacciioonneess nneerrvviioossaass yy ppaarráálliissiiss.. AAnneemmiiaa,, ppoossttuurraass ddeeffiicciieenntteess,, iinnffeerrttiilliiddaadd,, yy sseedd iinntteennssaa.. CCrreecciimmiieennttoo lleennttoo ddee llooss ppiicchhoonneess yy mmuueerrttee.. EEnn ppaavvooss ssee oobbsseerrvvaa llaa ppoossiicciióónn ddee ppiinnggüüiinnoo..
  42. 42. PPrreevveenncciióónn yy CCoonnttrrooll CCoonnttrrooll ddeell aagguuaa,, llooss aalliimmeennttooss.. TTrraattaammiieennttoo ccoonn aannttiippaarraassiittaarriiooss.. TTrraattaammiieennttoo ppeerriióóddiiccoo ddeell ggaallppóónn yy ppaalloommaarr ccoommpplleettoo.. CCoonnttrrooll ddee aavveess rreecciiéénn aaddqquuiirriiddaass.. JJaauullaass ccoonn ppiissoo ddee mmaallllaa.. CCoommeeddeerrooss yy bbeebbeeddeerrooss ppoorr ffuueerraa.. HHiiggiieennee ppeerrmmaanneennttee ddeell ggaallppóónn yy áárreeaass aalleeddaaññaass.. LLuucchhaa ccoonnttrraa VVeeccttoorreess,, eessppeecciiaallmmeennttee ccoonnttrraa llaa LLoommbbrriizz ddee TTiieerrrraa,, eevviittaannddoo llaa hhuummeeddaadd.. EEvviittaarr eenn lloo ppoossiibbllee eell ccoonnttaaccttoo ddee nnuueessttrraass aavveess ccoonn oottrraass aavveess ddee ccoorrrraall..
  43. 43. TTrraattaammiieennttoo TTeettrraammiissooll LLeevvaammiissooll TThhiiaabbeennddaazzoollee..
  44. 44. SSTTRROONNGGIILLOOIIDDOOSSIISS SSIINNOONNIIMMIIAA:: VVeerrmmiinnoossiiss ggaassttrrooeennttéérriiccaa,, NNeemmaattooddoossiiss iinntteessttiinnaall.. EETTIIOOLLOOGGÍÍAA:: SSttrroonnggyyllooiiddeess aavviiuumm.. IIDD yy cciieeggoo ddee llooss ppoollllooss..
  45. 45. MMOORRFFOOLLOOGGÍÍAA SSttrroonnggyyllooiiddeess aavviiuumm.. HHeemmbbrraa:: 22..22 mmmm.. HHuueevvooss 5522 aa 5566 xx 3366 aa 4400 eenn eessttaaddoo ddee mmóórruullaa oo rreennaaccuuaajjoo,, ccuuaannddoo ssoonn ppuueessttooss..
  46. 46. CCIICCLLOO BBIIOOLLÓÓGGIICCOO HHuueevvooss ((hheecceess)) ––>> LL11 eecclloossiioonnaa ((66 hhoorraass))  LL22 iinnffeeccttiivvooss ((cciicclloo hhoommooggóónniiccoo)) ––>> LL22 vviiddaa lliibbrree ((cciicclloo hheetteerrooggóónniiccoo)).. LL22 ((iinnffeeccttiivvaa))  eessóóffaaggoo RR  LL33 eessóóffaaggoo ffiillaarriiffoorrmmee ((22 ddííaass)).. LL22 ((vviiddaa lliibbrree))  EE..RR  LL33  EE..RR ((ddiiffeerreenncciiaacciióónn sseexxuuaall))  LL44  eessóóffaaggoo ffiillaarriiffoorrmmee,, hheemmbbrraass yy mmaacchhooss ccooppuullaann  hhuueevvooss nnoo eemmbbrriioonnaaddooss  LL11  LL22 ((EERR))  LL33 ((EEFF)) ((iinniicciiaa uunnaa eettaappaa ppaarraassííttiiccaa))..
  47. 47. En ambos ccaassooss llaa LL33 ppeenneettrraann llaa ppiieell,, ccaappiillaarreess,, ccoorraazzóónn,, ppuullmmoonneess  rroommppeenn llaa ppaarreedd ddee llooss ccaappiillaarreess  aallvveeoollooss  ttrrááqquueeaa,, eessóóffaaggoo,, eessttóómmaaggoo,, IIDD ((mmuuccoossaa)),, lllleeggaann aa llaa mmaadduurreezz sseexxuuaall  mmuuddaann  hheemmbbrraa ppaarrtteennooggeennééttiiccaa PPPP == 55 aa 1100 ddííaass.. AAllgguunnaass llaarrvvaass ppuueeddeenn ppeenneettrraarr ppoorr hheerriiddaass yy ssee lleess ppuueeddee eennccoonnttrraarr eenn mmúússccuullooss yy eenn ccaavviiddaadd aabbddoommiinnaall..
  48. 48. Las larvas qquuee hhaann ssiiddoo iinnggeerriiddaass lllleeggaann aall iinntteessttiinnoo ((nnoo hhaacceenn mmiiggrraacciióónn ppuullmmoonnaarr)).. HHaayy iinnffeecccciióónn pprreennaattaall ccuuaannddoo hhaayy iinnffeecccciióónn ccuuttáánneeaa dduurraannttee llaa ggeessttaacciióónn ((ssee ssoossppeecchhaa ddee llaarrvvaass hhiippoobbiióóttiiccaass)).. LLaa iinnffeecccciióónn ttrraannssmmaammaarriiaa ((lleecchhee)).. TTaammbbiiéénn hhaa ssiiddoo ddeemmoossttrraaddaa..
  49. 49. PPAATTOOGGEENNIIAA AAcccciióónn ttrraauummááttiiccaa:: IInntteessttiinnoo.. EEnn ppiieell ((eennzziimmaa pprrootteeoollííttiiccaa sseemmeejjaannttee aa llaa ccoollaaggeennaassaa)).. RRuuppttuurraa ddee ccaappiillaarreess yy aallvvééoollooss.. AAcccciióónn ttóóxxiiccaa:: EEnnzziimmaass pprrootteeoollííttiiccaass.. PPEESS AAcccciióónn mmeeccáánniiccaa oobbssttrruuccttiivvaa:: PPeeqquueeññooss vvaassooss ((ccaappiillaarreess)).. AAcccciióónn eexxppoolliiaattrriizz:: HHiissttóóffaaggaa,, eexxuuddaaddooss ttiittuullaarreess,, hheemmaattóóffaaggaa..
  50. 50. LLEESSIIOONNEESS DDeerrmmaattiittiiss ddiiffuussaa ((rreeiinnffeecccciioonneess)),, iinnffllaammaacciióónn,, eeddeemmaa,, uurrttiiccaarriiaa,, ddeessccaammaacciióónn ((ggaabbaarrrroo eenn oovviinnooss)).. CCoonnggeessttiióónn,, eennffiisseemmaa,, ppeetteeqquuiiaass,, eeqquuiimmoossiiss eenn ppuullmmoonneess,, ttrroommbbooss,, eemmbboolliiaass.. MMuueerrttee ccuuaannddoo hhaayy mmiiggrraacciióónn eenn eell mmúússccuulloo ccaarrddííaaccoo.. EEnntteerriittiiss ccaattaarrrraall,, eerroossiióónn ddeell eeppiitteelliioo..
  51. 51. SSIINNTTOOMMAASS AA nniivveell ccuuttáánneeoo:: ccllaauuddiiccaacciioonneess,, bbaallaannooppoossttiittiiss.. AA nniivveell ppuullmmoonnaarr:: bbrroonnqquuiittiiss yy nneeuummoonnííaa,, ddiissnneeaa,, ttooss.. AA nniivveell iinntteessttiinnaall:: aannoorreexxiiaa,, ddiiaarrrreeaa,, ccoonn mmooccoo yy ssaannggrree,, ppuueeddee hhaabbeerr aanneemmiiaa,, ddeesshhiiddrraattaacciióónn,, ppéérrddiiddaa ddee ppeessoo,, eemmaacciiaacciióónn yy mmuueerrttee..
  52. 52. DDIIAAGGNNÓÓSSTTIICCOO CCllíínniiccoo:: ddiiffíícciill.. LLaabboorraattoorriioo:: iiddeennttiiffiiccaacciióónn ddee hhuueevvooss oo llaarrvvaass.. NNeeccrrooppssiiaa:: oobbsseerrvvaacciióónn ddee lleessiioonneess yy pprreesseenncciiaa ddee vveerrmmeess == mmeeddiiaannttee rraassppaaddoo iinntteessttiinnaall..
  53. 53. TTRRAATTAAMMIIEENNTTOO TTHHIIAABBEENNDDAAZZOOLL :: 5500 aa 8800 mmgg // KKgg.. CCAAMMBBEENNDDAAZZOOLL :: 3300 mmgg // kkgg oorraall MMEEBBEENNDDAAZZOOLL :: 1122 AA 2200 mmgg//kkgg FFEEBBEENNDDAAZZOOLL :: 1100 mmgg//kkgg
  54. 54. FF ii nn

×