2. 25.4.2013 2
Ohjelma
9.30 Seminaarin avaus
johtaja Ari Eini, Suomen metsäkeskus
Ajantasainen metsävaratieto Metsäkeskuksessa
metsätietopäällikkö Jorma Jyrkilä, Suomen metsäkeskus
Metsään.fi-palvelu toimijan työkaluna ja tukena
asiakkuuspäällikkö Veikko Iittainen,
Suomen metsäkeskus
Julkinen data ja metsävaratiedot
metsäneuvos Marja Kokkonen,
maa- ja metsätalousministeriö
11.30 Lounas
25.4.2013
6. 25.4.2013 Suomen metsäkeskus 3
Metsävaratieto tehokäyttöön
Kuinka otamme kaiken tehon irti
maailman laajimmasta
metsävaratietokannasta?
Miten pidämme tiedon ajan tasalla?
7. 25.4.2013 Suomen metsäkeskus 4
Ajantasainen metsävaratieto
Laajuus
Keruu
Ajantasaistus
Sisältö ja laatu
Jakelu ja hyödyntäminen
Missä olemme?
Minne menemme?
8. 25.4.2013 Suomen metsäkeskus 5
Metsävaratietokanta
•5,9 miljoonaa hehtaaria
•40 prosenttia yksityismetsien pinta-alasta
•Kahdesta tietolähteestä
› Kaukokartoituksella 1,3 milj. hehtaaria (2010-)
› Kattavasti maastosta 4,6 milj. hehtaaria (2004-10)
9. 25.4.2013 Suomen metsäkeskus 6
Sisältö ja laatu
•Kuvioittainen metsävaratieto
› Maaperä-, kasvupaikka- ja puustotiedot
› Tiedot erityisen tärkeistä luontokohteista
› Toimenpide-ehdotukset simuloitu,
maastossa tai sisätyönä
•Laatuvaatimukset ennallaan
› Laadunvarmistusprosessissa ei ole tullut esille
merkittäviä poikkeamia entiseen
› Virheellisten kuvioiden osuus on pysynyt
alle 5 %:ssa
10. 25.4.2013 Suomen metsäkeskus 7
Kaukokartoitus
•Käyttöön vuonna 2010
›Perustuu laserkeilaukseen ja
ilmakuvauksiin
› Maastossa mitataan vain koealoja ja
tarkistetaan taimikoiden tietoja
›Julkaistu 1,3 milj. hehtaaria
›Joka vuosi n. 1,5 milj. hehtaaria lisää
12. 25.4.2013 Suomen metsäkeskus 9
Kattava maastoinventointi
•Käytössä vuoteen 2010 saakka
•Vuosina 2004-2010 kerätty aineisto
(alueellinen ja tilakohtainen
metsäsuunnittelu)
•Ajantasaistettu takautuvasti toteutuneilla
toimenpidetiedolla
•Kasvatettu nykyhetkeen
•Viimeistellään tietokantaan 2013 aikana
13. 25.4.2013 Suomen metsäkeskus 10
Jatkuva ajantasaistus
•Kaikki toimenpidetieto, joka saadaan
inventointien välillä, viedään kantaan
•Pääasiassa lakisääteisten ilmoitusten ja
hakemusten kautta
•Kaikkien kuvioiden puusto kasvatetaan
kerran vuodessa ja uusia toimenpiteitä
simuloidaan
14. 25.4.2013 Suomen metsäkeskus 11
Jakelukanavat
•Metsään.fi-palvelu
•Metsätietolain mukaiset luovutukset
toimijoille metsätietostandardia hyödyntäen
› Vuonna 2012 n. 80 000 ha
› Vuonna 2013 n. 35 000 ha
› Metsään.fi-tiedotteet (entiset hoito- ja
hakkuutiedotteet) metsänomistajille
› Vuonna 2012 n. 25 000 kpl
› Vuonna 2013 arvio n. 40 000 kpl
16. 25.4.2013 Suomen metsäkeskus 13
Missä olemme?
• Valtakunnallinen metsävaratietokanta on hieno
saavutus
• Laatukriteerit täyttävän metsävaratiedon kattavuus
kasvaa nopeasti
• Tiedonkeruun kustannustehokkuus on parantunut
merkittävästi
• Ajantasaistukseen tarvittavan tiedon saatavuus on
heikko
› Metsälain muutokset
› Yhteistyön puute
• Tietojen hyödyntämisaste on matala
17. Metsävaratunnuslukuja
Tietokannan koko 5,9 milj. ha
Kattavuus yksityismetsissä n. 40 %
Henkilöstö n. 190 htv
Tietokannan ylläpidon kustannukset 17,0 milj. €/v
(sis. uuden keruun + ajantasaistuksen) n. 3 €/ha/v
Uuden tiedon keruukustannukset 8-10 €/ha
25.4.2013 Suomen metsäkeskus 14
18. 25.4.2013 Suomen metsäkeskus 15
Minne menemme?
• Tiedon julkaisemista nopeutetaan
› Tiedot julkaistaan heti, kun puustotulkinnan laatu on
varmistettu
› Tietoja täydennetään maastotarkistuksella
• Tiedon jakelua tehostetaan
› Metsään.fi-palvelu toimijoille
› Tiedon latauspalvelu toimijoille
• Yhteistyötä lisätään
› Aineistojen hankinta Maanmittauslaitoksen kanssa
› Koealojen mittaus Metsäntutkimuslaitoksen kanssa
› Toimenpidetietojen hankinta toimijoilta
19. 25.4.2013 Suomen metsäkeskus 16
Lopuksi
Kuinka otamme kaiken tehon irti maailman
laajimmasta metsävaratietokannasta?
Miten pidämme tietokannan ajan tasalla?
Toivottavasti saamme neuvoja, apua ja
vinkkejä jo tämän päivän aikana!
20. 25.4.2013 17
Kiitos
25.4.2013
Suomen metsäkeskus, julkiset palvelut
Lisätietoja:
www.metsään.fi
www.metsakeskus.fi/metsatilojen-tiedot/tietojen-luovutus
Alueiden metsätietopäälliköt
Keskusyksikkö, metsätietopäällikkö Jorma Jyrkilä
puh. 029 432 5407
jorma.jyrkila@metsakeskus.fi
21.
22. Metsään.fi-palvelu toimijan
työkaluna ja tukena
Metsävaratieto tehokäyttöön -toimijaseminaari
Lahti 26.4.2013
Asiakkuuspäällikkö Veikko Iittainen,
Suomen metsäkeskus, julkiset palvelut
23. 25.4.2013 Suomen metsäkeskus 3
Metsään.fi-palvelun tavoite
•Tarjota metsänomistajille ajantasainen tieto
metsistä, jotta he tekevät tietoisia päätöksiä
metsiensä osalta
•Tarjota metsänomistajille ja metsäalan
palveluntarjoajille yhteinen paikka saman
tiedon äärellä, jossa voi jättää
yhteydenottopyyntöjä työkohteista ja hoitaa
sähköistä asiointia
24. 25.4.2013 Suomen metsäkeskus 4
Metsään.fi-palvelun
toteutuksen tilanne
1) Nyt valmiina:
Metsänomistaja pääsee omiin tietoihinsa
2) Syksyllä 2013 toimijapalvelu:
Metsänomistaja voi antaa metsäalan palveluntarjoajille
luvan päästä omiin tietoihinsa. Palveluntarjoaja voi tehdä
hakuja saamistaan tiedoista.
3) Keväällä 2014:
Metsänomistaja voi jättää yhteydenottopyynnön
palveluntarjoajalle hoito- tai hakkuukohteistaan.
Metsänomistaja voi ilmoittaa kohteen hoidetuksi
palvelussa. Palvelussa voi tehdä metsänkäyttöilmoituksen,
Kemera- ja Petu-hakemuksen.
25. 25.4.2013 Suomen metsäkeskus 5
Metsään.fi-palvelu kehittyy
•Kuvioluettelo tammikuussa
•Ilmakuva helmikuussa
•Laajennettu asiointilupa ja laskulla
maksaminen maaliskuussa
•Tulo- ja menoarviot sekä demo
huhtikuussa
•Myyntiä ja markkinointia helpottavia
muutoksia
32. 25.4.2013 Suomen metsäkeskus 12
Metsään.fi-palvelun toimijahinnoittelun
vaihtoehtoja
• Kaikissa kuntakohtainen perusmaksu: maksetaan
kuntakohtaisesta näkyvyydestä kunnan
toimijalistassa
• Vaihtoehto 1: Luovutettujen hehtaarien määrä
kunnassa
• Vaihtoehto 2: Metsävaratiedon ja sen omistajien
määrä kunnassa (potentiaali)
• Vaihtoehto 3: Metsään.fi-palvelua käyttävien
henkilöiden määrä organisaatiossa
33. 25.4.2013 Suomen metsäkeskus 13
Metsään.fi-yhteistyö
• Metsäkeskus näkee yhteistyön ja verkostoitumisen
tärkeänä
› Toimija tekemisissä metsänomistajan kanssa: kun
metsässä tapahtuu jotakin, hyvä paikka ottaa
Metsään.fi-palvelu esille
› Metsäkeskus joutuu lähes aina herättämään myös
kiinnostuksen, siksi osto tapahtuu myöhemmin
• Ajantasainen tieto tärkeää ja toivomme tiedon
kulkevan molempiin suuntiin
• Kilpailu tiedon hallinnasta tulisi muuttua kilpailuksi
palvelun laadulla
35. Julkinen data ja metsävaratiedot
26.4.2013
metsäneuvos Marja Kokkonen
maa- ja metsätalousministeriö, luonnonvaraosasto
36. Miten hyödynnämme tulevaisuuden mahdollisuudet?
Maailmantalouden kehitys tapahtuu 40–60 vuoden sykleissä. (Wilenius ja Kurki 2012).
37. Julkisin veroin kerätyt tietovarannot hyötykäyttöön
Kataisen hallitusohjelma ja sen strateginen toimeenpanosuunnitelma
Julkisen tiedon hyödyntämistä edistetään avaamalla julkisin
varoin tuotettuja tietovarantoja kansalaisten ja yritysten
käyttöön. Näin avataan markkinoita uusille palveluille ja
liiketoimintamahdollisuuksille
vaikuttavuus ja tuloksellisuusohjelma VATU
Kansallinen metsäohjelma 2015
Metsätalouden kannattavuus paranee ja ympäristöhyödyt
vahvistuvat: metsien kasvukunto, toimivat puumarkkinat,
monimuotoisuus > metsävaratietojen hyödyntäminen
Suomen metsäkeskus aloitti 2012
metsiin perustuvien elinkeinojen edistäminen
metsiä koskevan lainsäädännön toimeenpano ja
metsätietoihin liittyvien tehtävien hoitaminen
38. Julkisin veroin kerätyt tietovarannot hyötykäyttöön
Inspire-direktiivi (2007/2/EY) ja kansallinen laki paikkatietoinfrastruktuurista
(421/2009)
paikkatietojen käytön tehostaminen, yhtenäinen paikkatietoinfra-
struktuuri, viranomaisten yhteistyön lisääminen ja monipuolisten
kansalaispalveluiden synnyttäminen
Tietohallintolaki (634/2011)
Lain tarkoituksena on tehostaa julkisen hallinnon toimintaa sekä
parantaa julkisia palveluja ja niiden saatavuutta säätämällä julkisen
hallinnon tietohallinnon ohjauksesta ja tietojärjestelmien
yhteentoimivuuden edistämisestä ja varmistamisesta
ohjaus tiukkenee tavoitteiden saavuttamiseksi
ELMA
kootaan MMM:n hallinnonalan tieto- ja paikkatietotekniikan
keittämistehtäviä ja tuki- sekä tutkimustehtäviä sekä luodaan
edellytyksiä palveluiden ja tietoresurssien laajalle sähköistymiselle
39. Suomen metsäkeskus ja metsävaratieto
koko maan kattava kehittämis- ja toimeenpano-organisaatio
(elinkeinot, lainsäädäntö, metsävaratiedot)
Metsäkeskuksen strategiana kasvu metsäalan suunnannäyttäjäksi ja
kokoavaksi voimaksi > Metsäala kasvuun
metsävaratiedon hyödyntämisen merkitys suuri
• asiakkuudet ja kumppanuudet lähtökohtana toiminnassa
• palveluiden kehittäminen
• sähköiset palvelut
• metsäpalveluyrittäjyys
metsävaratiedosta toimialan ajantasainen asiakaslähtöinen
"masterdata", joka liikkuu metsätietolain puitteissa
Metsään.fi on monipuolinen palvelu metsänomistajille ja
toimijoille
muu tiedon luovutus on joustavaa
myös toimijat ja metsänomistajat osallistuvat päivittämiseen
40. Suomen metsäkeskuksen metsävaratieto
Suomen metsäkeskuksen julkisen palvelun yksikkö kerää ja hallinnoi
nykyisin laserkeilauksella ja osittaisella maastoinventoinnilla
tuotettua kuviokohtaista metsävaratietoa.
Metsävaratieto mahdollistaa valvonta- ja tarkastustoiminnan
tarkoituksenmukaisen suuntaamisen ja vähentää olennaisesti
maastotarkastusten tarvetta. Myös metsänomistajien neuvonta tilan
hoitotarpeista pohjautuu usein metsävaratietoon.
Lisäksi eri toimijat käyttävät Suomen metsäkeskuksen
metsävaratietoa kuviokohtaisessa metsäsuunnittelussa ja palveluiden
markkinoinnissa.
Suomen metsäkeskuksen tietojärjestelmät sisältävät
metsävaratietoaineiston ohella myös mm. kiinteistön
omistajia koskevia tietoja
419/2011, ns. metsätietolaki säätää tiedon luovuttamisesta
41. Metsäntutkimuslaitoksen metsävarakartat
Metsävarakartat tuotetaan käyttämällä valtakunnallisesta metsien
inventoinnista (VMI) saatavien maastotietojen lisäksi satelliittikuvia
ja esimerkiksi numeerisia korkeusmalleja sekä peruskarttojen
maankäyttötietoja. Monilähdeinventointi toteutetaan osana VMI:n
kokonaisuutta >tulokset kuntatasolle
VMI:n ja monilähdeinventoinnin tuloksia käytetään mm.
hakkuumahdollisuuksien arvioinnissa, alueellisissa ja
valtakunnallisissa metsäohjelmissa sekä kansainvälisissä
raportoinneissa. Metsävarakarttoja on lisäksi aikaisemmin toimitettu
maksua vastaan asiakkaille.
Metlan aineistoissa ei ole tietoja metsänomistajista > ei
henkilörekisteri
VMI monilähdeinventointitiedot Inspire-direktiivin mukaista tietoa
maanpeitteestä
tiedot MML:n Paikkatietoikkunassa; tietojen käyttäjällä
velvollisuus tietoja yhdistellessään noudattaa henkilötietolakia
42. Suomen metsäkeskuksen metsävaratietojen ja VMI-
metsävarakarttojen erot käytössä
Suomen metsäkeskuksen metsävaratietoa voidaan pitää huomattavan
tarkkana tietona. Laserkeilauksella ja ilmakuvauksella tuotettavan
aineiston erotuskyky on noin metrin luokkaa. Lisäksi aineistolle
tehdään puustotulkinta ja kuviointi kiinteistörajoja hyödyntäen.
Monilähdeinventoinnin tuottama aineisto on laaja-alaista ja siinä
käytettävien satelliittikuvien erotuskyky on 10-20 metriä.
Metsävarakartat sijoittuvat tietosisällöltään Suomen metsäkeskuksen
metsävaratiedon ja normaalien ilmakuvien väliin. Laadullisesti
aineistoa ei voida verrata Suomen metsäkeskuksen metsävaratietoon.
Metlan karttateemoilta voidaan tarkastella arvioita puulajien ja
puutavaralajien runkotilavuuksista sekä maaperätietoja ja puuston
ikään ja ominaisuuksiin liittyviä tunnuksia. Metsävaratiedon tarkkuus
puolestaan mahdollistaa kuviokohtaiset toimenpide-ehdotukset.
43. Metsävaratiedon kehittämisestä
Metsävaratiedon ajantasaisuus ja kattavuus
kaikkien toimijoiden etu ja yhteistyön paikka
Valmistuvasta metsävaratiedosta kuviokohtaiset tiedot
metsänomistajalle metsävaratiedotteessa
Metsään.fi -asiointipalvelussa
monipuoliset palvelut metsänomistajille ja metsäalan toimijoille
kattavuus ja ajantasaisuus
myös metsänomistajalle mahdollisuus päivitykseen ja
viranomaisasiointiin
Metsävaratiedon ja VMI-tiedon keruun yhtenäistäminen
Metsätietostandardeja kehitetty yhteistyössä ja työ jatkuu
tiedon liikkuvuus metsästä tehtaalle, tietojärjestelmiin ja
tilastoihin
46. 25.4.2013 5
12.30 Uusi metsävaratieto metsänhoitoyhdistyksen
palvelutoiminnassa
metsäneuvoja Tom Finnilä,
Skogsvårdsföreningen Österbotten
Metsävaratieto palvelutuotannon tukena?
jäsenpalvelupäällikkö Hannes Wickholm, Metsä Group
VMI-yhteistyö maastokoealoissa
professori Erkki Tomppo, Metsäntutkimuslaitos
13.30 Kahvi
25.4.2013
48. 2
Skogsvårdsföreningen ÖSTERBOTTEN, Kvarngatan 15, 65100 VASA, tel. 020 413 7900
Uusi metsävaratieto mhy österbottenin
toimialueella
• Metsänomistajia n.16 000
• Metsikkötietojen luovutukseen
saatuja suostumuksia yli 75%
metsänomistajista
• Ensimmäiset alueet käyttöön
vuoden 2013 alusta
• Käyttöön uusilla alueilla heti
aineiston valmistuttua
metsäkeskuksesta
49. 3
Skogsvårdsföreningen ÖSTERBOTTEN, Kvarngatan 15, 65100 VASA, tel. 020 413 7900
Metsävaratieto yhdistyksen käytössä.
Käytössä huomioitavaa
• Metsäarviot
• Arvioiden laadinnassa tärkeää tarkistaa kaikki kuviot myös taimikot.
• Metsäsuunnitelmat
• Metsäsuunnittelussa tarkistettava lisäksi kaikki toimenpide-ehdotukset
• Puunmyyntisuunnitelmat
• Hakkuuehdotus ,korjuukelpoisuus, kuviointi ja uudistusmenetelmä
tarkistettava
• Kohteiden haku
51. 5
Skogsvårdsföreningen ÖSTERBOTTEN, Kvarngatan 15, 65100 VASA, tel. 020 413 7900
Lopuksi
• Tieto alueen aineistossa esiintyvistä virheistä
tärkeää käytön kannalta.
• On tiedettävä mihin voi luottaa ja mihin on
suhtauduttava varauksin.
• Kehitystyö vuorovaikutuksessa toimijoiden
kanssa tärkeää.
• Yhteisenä tavoitteena laadukas
metsävaratieto
53. Metsä Group
Esityksen sisältö
‒ Metsä Groupin palvelut metsänomistajille
‒ Metsävaratiedon rooli palvelutuotannossa
‒ Haasteet toimijan näkökulmasta
‒ Uudistunut Metsäverkko
26.4.2013 Juha Jumppanen
2
54. Metsä Group
Puukaupan lisäksi kaikki metsäomaisuuden
hoitopalvelut
26.4.2013 Juha Jumppanen
3
METSÄNHOITO
Metsänhoidon suunnittelu ja
toimenpiteet
Metsäpalstan perushuolto
Metsäomaisuuden hoitosopimus
Metsätuhojen torjunta
Luonnonhoito ja vapaaehtoinen
suojelu
JÄSENEDUT
Oma metsäasiantuntija
Sijoitusmahdollisuudet
Yksilöllinen metsäsuunnitelma
Tila-arvio
Veroneuvonta
Sukupolvenvaihdos
Yhteismetsä
Metsäverkko
PUUKAUPPA
Tilakäynti
Hankinta- ja pystykauppa
Korjuun suunnittelu ja
toteutus
Rahaliikenne
Bonukset
Jäsenetusopimus
55. Metsä Group
Metsävaratiedon rooli palvelutuotannossa (1/2)
‒ Käytämme metsävaratietoja markkinoinnissa sekä operatiivisessa suunnittelussa
‒ Metsävaratietoa käytetään jatkossa yhä enemmän kohdennetussa suoramarkkinoinnissa
‒ Toimenpidehistoriaan (tai ehdotettuihin toimenpiteisiin) perustuva markkinointi
‒ Kokemusten perusteella omaan asiakkuushistoriaan perustuvan kohdennetun
markkinoinnin ROI hyvä
‒ Hankimme aktiivisesti omistajajäsenten metsävaratietoja palvelumyynnin ja puukaupan tueksi
‒ Sopimusasiakkaista suurella osalla metsäsuunnitelmat sähköisenä jo nyt Metsäverkossa
‒ Metsäomaisuuden hoitosopimusasiakkaiden metsäsuunnitelmat jatkuvassa ylläpidossa
‒ Kaikilla asiakkailla mahdollisuus päivittää järjestelmään itse tekemänsä toimenpiteet,
josta viesti metsäasiantuntijalle tietojen tarkistus
‒ Tietojärjestelmätukea parannetaan, jatkossa metsävaratiedot kulkevat koko prosessissa
26.4.2013 Juha Jumppanen
4
56. Metsä Group
Metsävaratiedon rooli palvelutuotannossa (2/2)
‒ Metsävaratiedon ajantasaisuuden vaade kasvaa, kun siihen perustuvaa suoramarkkinointia
lisätään
‒ Metsäomaisuuden hoitosopimusasiakkaiden tiedot ylläpidetään Metsäverkossa
‒ Uusi metsävaratiedon keruu parantaa selvästi ajantasaisuustilannetta, mutta
toteutustiedon hyödyntäminen puutteellista
‒ Toteutustiedot (metsänhoitotoimenpiteet, hakkuut) olisi hyvä saada julkisten
palveluiden metsävarapankkiin ajantasaisuus
‒ Toimijoille pitää olla houkutin rakentaa liittymät metsävarapankkiin esim.
toteutustietojen toimitus niille metsänomistajille, jotka antaneet luvan toimijoille
tietojen katselemiseen (win-win tilanne)
‒ Metsänomistajan metsäsuunnitelma pysyisi jatkuvasti ajantasalla ja
toimijoilla mahdollisuus käyttää ajantasaista metsävaratietoa markkinoinnin
tukena
26.4.2013 Juha Jumppanen
5
57. Metsä Group
Haasteet toimijan näkökulmasta (1/2)
‒ Metsäsuunnitelmien myynnin kannalta uuden laserkeilaukseen perustuvan inventoinnin n.
2-3 vuoden valmistumisaika keilauksesta lopulliseen metsäsuunnitelmaan liian pitkä
‒ Aktiivisella tilalla erittäin paljon tapahtumia ko. ajanjaksona
‒ Prosessi pitäisi saada lävitse 1 vuodessa esimerkiksi jakamalla vuosi useampiin
sprintteihin
‒ Paikalliset informaatiotilaisuudet Metsään.fi –palvelusta ja ajantasaistetusta
metsävaratiedoista olleet hyvät
‒ XML-tiedonsiirtomahdollisuuksien avautumisaikataulu sekoittunut osin Metsään.fi
toimijapalvelun aikatauluun toimijat tähdänneet omat järjestelmät Metsään.fi-
aikatauluun?
‒ Toimijoiden uuden metsävaratiedon hyödyntäminen liikkeelle laajemmin vasta kun
Metsään.fi-toimijapalvelu aukeaa
‒ Nykyisen hyödyntämisen perusteella ei kannata vetää johtopäätöksiä ko. aineiston
hyödyntämisestä tulevaisuudessa, vuosi 2014 näyttää suuntaviivat
26.4.2013 Juha Jumppanen
6
58. Metsä Group
Haasteet toimijan näkökulmasta (2/2)
‒ Laserkeilaukseen perustuvan metsävaratiedon laadusta haetaan kokemuksia
‒ Parannettavaa mm. puulajeittaisissa tilavuuksissa
‒ Toiveena olisi, että kaikki vanhoissa metsäsuunnitelmissa oleva tieto pystyttäisiin
hyödyntämään uuden tiedon laskennassa
‒ Osa toimijoista ei ole ”halukkaita” luovuttamaan sähköistä metsävaratietoa vaikka asiakas
haluaisi sen siirrettävän toiselle toimijalle
‒ Metsänomistajat valitsevat kuitenkin oman kumppaninsa ja palvelutarjoajan itse, heitä
ei voi kahlita metsävaratiedolla
26.4.2013 Juha Jumppanen
7
60. Metsä Group
Metsäverkko
‒ Kehitämme aktiivisesti internetpalveluita, joilla metsänomistajat voivat hallinnoida ja hoitaa
metsäomaisuuttaan.
‒ Uudistettu Metsäverkko-palvelu tarjoaa metsänomistajalle entistä parempaa tietoa hänen omasta
metsästään päätöksenteon tueksi (esim. metsäomaisuuden senhetkinen arvo, kiireelliset työt,
hoitotöiden kustannukset)
Metsänomistajan on entistä helpompi laskea metsätaloutensa kannattavuutta.
‒ Uutuutena vaihtoehtolaskurit, joiden avulla voi nähdä, miten erilaiset toimenpiteet vaikuttavat
metsätalouden kannattavuuteen.
‒ Vaihtoehtolaskelmat (nykyinen suunnitelma, mh-suositusten mukainen, kannattavuuden
maksimointi, tasaiset metsätulot, monipuolinen metsänkäsittely) ovat jäsenetusopimus- ja
metsänhoitosopimusasiakkaidemme käytössä.
‒ Kehitämme jatkossa voimakkaasti Metsäverkon sähköistä asiointia
‒ Toimijoiden järjestelmät ja metsään.fi täydentävät toisiaan
26.4.2013 Juha Jumppanen
9
61. Metsä Group
Uudistettu Metsäverkon metsäsuunnitelmasovellus
26.4.2013 Juha Jumppanen
10
• Tavoitteet:
• Metsäomaisuuden
konkretisointi
• Vaihtoehtolaskelmat ja
kassavirtatarkastelut
• Käytettävyys ja
karttakeskeisyys
62. Metsä Group
Metsää voi hoitaa monin eri tavoitemallein
26.4.2013 Juha Jumppanen
11
• Metsäsuunnitelma laaditaan
metsänomistajan tavoitteiden
mukaan
• Eri tavoitteilla erilaisia
ratkaisuja, ei yhtä oikeaa
toimintamallia
• Vaihtoehtoisilla käyttötavoilla
erilainen kassavirta ja
vaikutus metsän
rakenteeseen
63. Metsä Group
Metsätili
26.4.2013 Juha Jumppanen
12
• Metsätili – mikä on metsäni
puuston arvo nyt ja
voisinko realisoida jotain
heti?
• Omaisuuslaji, jolle on
laskettavissa valtaosa
samoista tunnuksista kuin
muillekin sijoitusmuodoille
65. Nykyinen VMI Metsäkeskuksen kaukokartoituspohjainen inventointi Uusi inventointi Tutkimusalue Koealatutkimukset Testialuee
Suomen metsäkeskuksen ja VMI:n yhteistyö
metsävaratiedon keruussa
Erkki Tomppo1, Kari. T. Korhonen2, Helena Henttonen1,
Kai Mäkisara1, Mikael Strandström1,
Jorma Jyrkilä3, Juho Heikkilä4
1
Metsäntutkimuslaitos, Vantaa
2
Metsäntutkimuslaitos, Joensuu
3
Suomen Metsäkeskus, Lahti
4
Suomen Metsäkeskus, Helsinki
email: erkki.tomppo@metla.fi
email: jorma.jyrkila@metsakeskus.fi
Metsävaratiedon tehokäyttö seminaari, 26.4.2013, Lahti
Erkki Tomppo, Kari. T. Korhonen, Helena Henttonen, Kai Mäkisara, Mikael Strandström, Jorma Jyrkilä, Juho Heikkilä, VMI -tutkimushanSuomen metsäkeskuksen ja VMI:n yhteistyö metsävaratiedon ker
66. Nykyinen VMI Metsäkeskuksen kaukokartoituspohjainen inventointi Uusi inventointi Tutkimusalue Koealatutkimukset Testialuee
VMI10 otanta-asetelma ja eteneminen
◮ Koko maa joka vuosi, 5 vuoden ’paneelisysteemi’,
muutama poikkeus
◮ Sekä pysyviä että kertakoealoja
◮ Koko koealaverkko 5 vuodessa
◮ VMI kattaa kaikki maankäyttöluokat ja omistaryhmät
Erkki Tomppo, Kari. T. Korhonen, Helena Henttonen, Kai Mäkisara, Mikael Strandström, Jorma Jyrkilä, Juho Heikkilä, VMI -tutkimushanSuomen metsäkeskuksen ja VMI:n yhteistyö metsävaratiedon ker
67. Nykyinen VMI Metsäkeskuksen kaukokartoituspohjainen inventointi Uusi inventointi Tutkimusalue Koealatutkimukset Testialuee
Rypäät mitattu 2004
Erkki Tomppo, Kari. T. Korhonen, Helena Henttonen, Kai Mäkisara, Mikael Strandström, Jorma Jyrkilä, Juho Heikkilä, VMI -tutkimushanSuomen metsäkeskuksen ja VMI:n yhteistyö metsävaratiedon ker
68. Nykyinen VMI Metsäkeskuksen kaukokartoituspohjainen inventointi Uusi inventointi Tutkimusalue Koealatutkimukset Testialuee
Rypäät mitattu 2004 - 2005
Erkki Tomppo, Kari. T. Korhonen, Helena Henttonen, Kai Mäkisara, Mikael Strandström, Jorma Jyrkilä, Juho Heikkilä, VMI -tutkimushanSuomen metsäkeskuksen ja VMI:n yhteistyö metsävaratiedon ker
69. Nykyinen VMI Metsäkeskuksen kaukokartoituspohjainen inventointi Uusi inventointi Tutkimusalue Koealatutkimukset Testialuee
Rypäät mitattu 2004 - 2006
Erkki Tomppo, Kari. T. Korhonen, Helena Henttonen, Kai Mäkisara, Mikael Strandström, Jorma Jyrkilä, Juho Heikkilä, VMI -tutkimushanSuomen metsäkeskuksen ja VMI:n yhteistyö metsävaratiedon ker
70. Nykyinen VMI Metsäkeskuksen kaukokartoituspohjainen inventointi Uusi inventointi Tutkimusalue Koealatutkimukset Testialuee
Rypäät mitattu 2004 - 2007
Erkki Tomppo, Kari. T. Korhonen, Helena Henttonen, Kai Mäkisara, Mikael Strandström, Jorma Jyrkilä, Juho Heikkilä, VMI -tutkimushanSuomen metsäkeskuksen ja VMI:n yhteistyö metsävaratiedon ker
71. Nykyinen VMI Metsäkeskuksen kaukokartoituspohjainen inventointi Uusi inventointi Tutkimusalue Koealatutkimukset Testialuee
Rypäät mitattu 2004 - 2008
Erkki Tomppo, Kari. T. Korhonen, Helena Henttonen, Kai Mäkisara, Mikael Strandström, Jorma Jyrkilä, Juho Heikkilä, VMI -tutkimushanSuomen metsäkeskuksen ja VMI:n yhteistyö metsävaratiedon ker
72. Nykyinen VMI Metsäkeskuksen kaukokartoituspohjainen inventointi Uusi inventointi Tutkimusalue Koealatutkimukset Testialuee
Metsäkeskuksen kaukokartoitusinventointi 2007-2019
Erkki Tomppo, Kari. T. Korhonen, Helena Henttonen, Kai Mäkisara, Mikael Strandström, Jorma Jyrkilä, Juho Heikkilä, VMI -tutkimushanSuomen metsäkeskuksen ja VMI:n yhteistyö metsävaratiedon ker
73. Nykyinen VMI Metsäkeskuksen kaukokartoituspohjainen inventointi Uusi inventointi Tutkimusalue Koealatutkimukset Testialuee
VMI:n ja SMKI:n maastomittausten yhdistäminen
Tavoite
◮ Metsäkeskuksen ja Metla/VMI:n yhteinen inventointi, MML
mukana lasertiedon tuottamisessa ja tiedon jakelussa
◮ Tuottaa tiedot kuviotasolta valtakunnan tasolle
◮ Tietolähteet
◮ Yhteiset maastomittaukset
◮ Lasermittaukset
◮ Ilmakuvat
◮ Satelliittikuvat
◮ Numeeriset karttatiedot mukaan lukien korkeusmalli
Erkki Tomppo, Kari. T. Korhonen, Helena Henttonen, Kai Mäkisara, Mikael Strandström, Jorma Jyrkilä, Juho Heikkilä, VMI -tutkimushanSuomen metsäkeskuksen ja VMI:n yhteistyö metsävaratiedon ker
74. Nykyinen VMI Metsäkeskuksen kaukokartoituspohjainen inventointi Uusi inventointi Tutkimusalue Koealatutkimukset Testialuee
VMI:n ja SMKI:n maastomittausten ..., jatkoa
◮ Aloitettu MMM:n, SMK:n ja Metlan rahoittama
tutkimushanke 2013-2014 SMK:n nykyisen
Kaukokartoitusperusteisen Metsävarainventoinnin ja VMI:n
maastomittausten ja datan prosessoinnin yhdistämiseksi
◮ Tutkitaan ovatko yhteiset mittaukset mahdollisia erilaisesta
etenemisestä ja erilaisista tavoitteista huolimatta
Erkki Tomppo, Kari. T. Korhonen, Helena Henttonen, Kai Mäkisara, Mikael Strandström, Jorma Jyrkilä, Juho Heikkilä, VMI -tutkimushanSuomen metsäkeskuksen ja VMI:n yhteistyö metsävaratiedon ker
75. Nykyinen VMI Metsäkeskuksen kaukokartoituspohjainen inventointi Uusi inventointi Tutkimusalue Koealatutkimukset Testialuee
Yhteinen otanta-asetelma ja maastokoeala
◮ Keskeisiä kysymyksiä
◮ Miten sovitetaan valtakunnan tason harhattoman tiedon
tuottaminen SMKI:n edellyttämään tiedonkeruun
etenemiseen
◮ Mikä on SMK:n kaukokartoituspohjaisen inventoinnin
edellyttämä koealatiheys?
◮ Mitkä ovat otannan osituksen perusteet tehokkaassa
asetelmassa eri osissa maata?
◮ Mitkä ovat yhteisen koealan koko ja muoto?
Erkki Tomppo, Kari. T. Korhonen, Helena Henttonen, Kai Mäkisara, Mikael Strandström, Jorma Jyrkilä, Juho Heikkilä, VMI -tutkimushanSuomen metsäkeskuksen ja VMI:n yhteistyö metsävaratiedon ker
76. Nykyinen VMI Metsäkeskuksen kaukokartoituspohjainen inventointi Uusi inventointi Tutkimusalue Koealatutkimukset Testialuee
Yhteinen otanta-asetelma ja maastokoeala,
tutkimusalue kattaa osia alueista Etelä- ja
Keski-Pohjanmaa, Pirkanmaa ja Keski-Suomi
Erkki Tomppo, Kari. T. Korhonen, Helena Henttonen, Kai Mäkisara, Mikael Strandström, Jorma Jyrkilä, Juho Heikkilä, VMI -tutkimushanSuomen metsäkeskuksen ja VMI:n yhteistyö metsävaratiedon ker
77. Nykyinen VMI Metsäkeskuksen kaukokartoituspohjainen inventointi Uusi inventointi Tutkimusalue Koealatutkimukset Testialuee
Testialue ja MVMI 2009:n tilavuuskartta, maa-ala
530 000 ha, metsätalousmaan ala 460 000
Erkki Tomppo, Kari. T. Korhonen, Helena Henttonen, Kai Mäkisara, Mikael Strandström, Jorma Jyrkilä, Juho Heikkilä, VMI -tutkimushanSuomen metsäkeskuksen ja VMI:n yhteistyö metsävaratiedon ker
78. Nykyinen VMI Metsäkeskuksen kaukokartoituspohjainen inventointi Uusi inventointi Tutkimusalue Koealatutkimukset Testialuee
Testimittausten koealan suunnittelu, SMKI -koealat
Erkki Tomppo, Kari. T. Korhonen, Helena Henttonen, Kai Mäkisara, Mikael Strandström, Jorma Jyrkilä, Juho Heikkilä, VMI -tutkimushanSuomen metsäkeskuksen ja VMI:n yhteistyö metsävaratiedon ker
79. Nykyinen VMI Metsäkeskuksen kaukokartoituspohjainen inventointi Uusi inventointi Tutkimusalue Koealatutkimukset Testialuee
Testimittausten koealan suunnittelu, VMI -koealat
Erkki Tomppo, Kari. T. Korhonen, Helena Henttonen, Kai Mäkisara, Mikael Strandström, Jorma Jyrkilä, Juho Heikkilä, VMI -tutkimushanSuomen metsäkeskuksen ja VMI:n yhteistyö metsävaratiedon ker
80. Nykyinen VMI Metsäkeskuksen kaukokartoituspohjainen inventointi Uusi inventointi Tutkimusalue Koealatutkimukset Testialuee
Uuden inventoinnin koealavaihtoehdot, jatkoa
◮ Maastokauden 2013 testiaineiston keruuta varten tehtiin
huolellinen koelatutkimus
◮ Aineisto,
◮ VMI pysyvät koealat, 3000 kpl, puiden koordinaatit
kartoitettu
◮ Harvennus- kasvukoealat 40 m x 40 m
◮ Eri-ikäisrakenteisten metsien kasvukoealat
◮ Pohjois-Lapin aineisto 50 m x 50 m ruudut, puiden
koordinaatit kartoitettu
◮ Metodi, koealakohtaisten estimaattien vertailu, kun
vaihtoehtoisilta koealoilta laskettuja estimaatteja verrataan
koealoittain kiinteäsäteiseltä ympyrältä laskettuihin
estimaatteihin
◮ Myös paikannusvirheen vaikutusta estimaattien
tarkkuuteen tutkittiin
Erkki Tomppo, Kari. T. Korhonen, Helena Henttonen, Kai Mäkisara, Mikael Strandström, Jorma Jyrkilä, Juho Heikkilä, VMI -tutkimushanSuomen metsäkeskuksen ja VMI:n yhteistyö metsävaratiedon ker
81. Nykyinen VMI Metsäkeskuksen kaukokartoituspohjainen inventointi Uusi inventointi Tutkimusalue Koealatutkimukset Testialuee
Vertailu 9 m kiinteäsäteiseen koealaan
Erkki Tomppo, Kari. T. Korhonen, Helena Henttonen, Kai Mäkisara, Mikael Strandström, Jorma Jyrkilä, Juho Heikkilä, VMI -tutkimushanSuomen metsäkeskuksen ja VMI:n yhteistyö metsävaratiedon ker
82. Nykyinen VMI Metsäkeskuksen kaukokartoituspohjainen inventointi Uusi inventointi Tutkimusalue Koealatutkimukset Testialuee
Vertailu 9 metrin kiinteäsäteiseen koealaan
0%
10%
20%
30%
40%
50%
60%
70%
0 2 4 6 8 10 12 14
RMSE_G,%
lukupuita (d>10.5 cm), kpl
d > 10.5 cm, mtja ppa, vrt. r=9
ympyräkoealaan,
P-Suomi
PS
kiintea(5.5,6.5,7,7.5,8,8.5,8.75,
9,9.25)
rel1 (7,8,9,9.75)
rel1.5 (7,8,9,9.75)
rel 2(7,8,9,9.75)
Erkki Tomppo, Kari. T. Korhonen, Helena Henttonen, Kai Mäkisara, Mikael Strandström, Jorma Jyrkilä, Juho Heikkilä, VMI -tutkimushanSuomen metsäkeskuksen ja VMI:n yhteistyö metsävaratiedon ker
83. Nykyinen VMI Metsäkeskuksen kaukokartoituspohjainen inventointi Uusi inventointi Tutkimusalue Koealatutkimukset Testialuee
Uuden inventoinnin koealavaihtoehdot, jatkoa
◮ Tärkeät johtopäätökset: koelakohtainen puuston
pohjapinta-alan arvion virhe ei nouse olennaisesti vaikka
vähennetään puumittauksia verrattuna 9 m
kiinteäsäteiseen koealaan
◮ Hyöty kaikkien puiden mittauksesta saadaan vain, jos
paikkannustarkkuus on suuri,
esim. virheen keskiarvo = 0 ja virheen hajonta selvästi
pienempi kuin 80 cm.
Erkki Tomppo, Kari. T. Korhonen, Helena Henttonen, Kai Mäkisara, Mikael Strandström, Jorma Jyrkilä, Juho Heikkilä, VMI -tutkimushanSuomen metsäkeskuksen ja VMI:n yhteistyö metsävaratiedon ker
84. Nykyinen VMI Metsäkeskuksen kaukokartoituspohjainen inventointi Uusi inventointi Tutkimusalue Koealatutkimukset Testialuee
Testimittausten koeala, muut metsämaan kehitysluokat kuin taimikot ja
muut maaluokat kuin metsämaa
Erkki Tomppo, Kari. T. Korhonen, Helena Henttonen, Kai Mäkisara, Mikael Strandström, Jorma Jyrkilä, Juho Heikkilä, VMI -tutkimushanSuomen metsäkeskuksen ja VMI:n yhteistyö metsävaratiedon ker
85. Nykyinen VMI Metsäkeskuksen kaukokartoituspohjainen inventointi Uusi inventointi Tutkimusalue Koealatutkimukset Testialuee
Testimittausten koeala, taimikot
Erkki Tomppo, Kari. T. Korhonen, Helena Henttonen, Kai Mäkisara, Mikael Strandström, Jorma Jyrkilä, Juho Heikkilä, VMI -tutkimushanSuomen metsäkeskuksen ja VMI:n yhteistyö metsävaratiedon ker
86. Nykyinen VMI Metsäkeskuksen kaukokartoituspohjainen inventointi Uusi inventointi Tutkimusalue Koealatutkimukset Testialuee
Testimittausten koeala, taimikoiden runkolukukoeala
Erkki Tomppo, Kari. T. Korhonen, Helena Henttonen, Kai Mäkisara, Mikael Strandström, Jorma Jyrkilä, Juho Heikkilä, VMI -tutkimushanSuomen metsäkeskuksen ja VMI:n yhteistyö metsävaratiedon ker
87. Nykyinen VMI Metsäkeskuksen kaukokartoituspohjainen inventointi Uusi inventointi Tutkimusalue Koealatutkimukset Testialuee
Testimittausten koeala, taimikoiden runkolukukoeala, yhtä osakoelaa
siirretään kuviorajan vuoksi
Erkki Tomppo, Kari. T. Korhonen, Helena Henttonen, Kai Mäkisara, Mikael Strandström, Jorma Jyrkilä, Juho Heikkilä, VMI -tutkimushanSuomen metsäkeskuksen ja VMI:n yhteistyö metsävaratiedon ker
88. Nykyinen VMI Metsäkeskuksen kaukokartoituspohjainen inventointi Uusi inventointi Tutkimusalue Koealatutkimukset Testialuee
Testimittausten 8 koealan ryväs
8765
250 m
250m
4
3
2
1
1km
Erkki Tomppo, Kari. T. Korhonen, Helena Henttonen, Kai Mäkisara, Mikael Strandström, Jorma Jyrkilä, Juho Heikkilä, VMI -tutkimushanSuomen metsäkeskuksen ja VMI:n yhteistyö metsävaratiedon ker
89. Nykyinen VMI Metsäkeskuksen kaukokartoituspohjainen inventointi Uusi inventointi Tutkimusalue Koealatutkimukset Testialuee
Testialue ja noin 2400 koealaa, noin 2000 metsä- ja
kitumaalla
Erkki Tomppo, Kari. T. Korhonen, Helena Henttonen, Kai Mäkisara, Mikael Strandström, Jorma Jyrkilä, Juho Heikkilä, VMI -tutkimushanSuomen metsäkeskuksen ja VMI:n yhteistyö metsävaratiedon ker
90. Nykyinen VMI Metsäkeskuksen kaukokartoituspohjainen inventointi Uusi inventointi Tutkimusalue Koealatutkimukset Testialuee
Alue ja noin 2400 koealaa, noin 2000 metsä- ja
kitumaalla, osa-alue
Erkki Tomppo, Kari. T. Korhonen, Helena Henttonen, Kai Mäkisara, Mikael Strandström, Jorma Jyrkilä, Juho Heikkilä, VMI -tutkimushanSuomen metsäkeskuksen ja VMI:n yhteistyö metsävaratiedon ker
91. Nykyinen VMI Metsäkeskuksen kaukokartoituspohjainen inventointi Uusi inventointi Tutkimusalue Koealatutkimukset Testialuee
Maastomittausten valmistelu
◮ Yksi osatavoite: mitattu aineisto on samalla operatiivisen
SMKIn maastoaineisto ko. alueella
◮ Tarvitaan
◮ Mittausohjeet
◮ Ohjelmisto- ja laitekehitys
◮ Koealojen sijoittelu, vertailu SMK:n tavoitejakaumaan
◮ Maastoryhmien valinta ja koulutus ja valvonta
◮ Datan kulku, maasto–> Metla –> SMK
◮ Tehty ja tehtävä työ palvelevat mahdollista tulevaa yhteistä
inventointia
Erkki Tomppo, Kari. T. Korhonen, Helena Henttonen, Kai Mäkisara, Mikael Strandström, Jorma Jyrkilä, Juho Heikkilä, VMI -tutkimushanSuomen metsäkeskuksen ja VMI:n yhteistyö metsävaratiedon ker
92. Nykyinen VMI Metsäkeskuksen kaukokartoituspohjainen inventointi Uusi inventointi Tutkimusalue Koealatutkimukset Testialuee
Maastomittausten valmistelu, jatkoa
◮ Sonar -mittasaksilla puiden sijainnit automaattisesti
=⇒ mahdollista tutkia erilaisia koealoja
Erkki Tomppo, Kari. T. Korhonen, Helena Henttonen, Kai Mäkisara, Mikael Strandström, Jorma Jyrkilä, Juho Heikkilä, VMI -tutkimushanSuomen metsäkeskuksen ja VMI:n yhteistyö metsävaratiedon ker
93. Nykyinen VMI Metsäkeskuksen kaukokartoituspohjainen inventointi Uusi inventointi Tutkimusalue Koealatutkimukset Testialuee
Maastomittausten ja olemassa olevien aineistojen
perusteella tehtävät tutkimukset
◮ Koealan koko ja muoto
◮ kartoitetusta aineistosta poimitataan vaihtoehtoisia koealoja
◮ Analysoidaan vaikutus laserinventoinnin estimaatien
tarkkuuteen
◮ Tarvittava koealatiheys ja mahdolliset ositusperusteet eri
osissa maata
Erkki Tomppo, Kari. T. Korhonen, Helena Henttonen, Kai Mäkisara, Mikael Strandström, Jorma Jyrkilä, Juho Heikkilä, VMI -tutkimushanSuomen metsäkeskuksen ja VMI:n yhteistyö metsävaratiedon ker
94. Nykyinen VMI Metsäkeskuksen kaukokartoituspohjainen inventointi Uusi inventointi Tutkimusalue Koealatutkimukset Testialuee
Muita selvitettäviä / tutkittavia asioita
◮ Koealojen päivitys
◮ Päivitysjakson pituus
◮ Kasvumallien käyttökelpoisuus
◮ Poistumien huomioon ottaminen
◮ Tarvitaanko uudelleen mittauksia?
◮ Tulosten laskenta eli estimaattorien ja virhe-estimaattorien
kehittäminen
◮ Budjettisyistä 2013 aineiston keruussa havainnoidaan vain
pieni osa VMI-muuttujista
=⇒ aineisto ei riitä mittausten ajanmenekkitutkimukseen,
vaan tarvitaan erillinen ajanmenekkitutkimus 2014
Erkki Tomppo, Kari. T. Korhonen, Helena Henttonen, Kai Mäkisara, Mikael Strandström, Jorma Jyrkilä, Juho Heikkilä, VMI -tutkimushanSuomen metsäkeskuksen ja VMI:n yhteistyö metsävaratiedon ker
95. Nykyinen VMI Metsäkeskuksen kaukokartoituspohjainen inventointi Uusi inventointi Tutkimusalue Koealatutkimukset Testialuee
Esimerkki uuden inventoinnin etenemisestä
◮ Pysyvät koealat, 5 vuoden paneeli
◮ Kertakoealat, 5 vuoden paneeli
◮ Ositettu optimoitu otanta, huomioidaan erilaiset tietotarpeet
◮ Jokaisen kyseisen vuoden laserinventoinnin alueella
mitataan kaikki ne koealat, joita ei ole aikaisempina vuosina
mitattu ko. inventointikierron aikana
◮ Aikaisempina vuosina mitatut laserinventointialueen koealat
päivitetään arvioimalla suuret muutokset ja käyttämällä
kasvumalleja
◮ Esimerkiksi nykyisellä Etelä-Suomen VMI -koealojen
tiheydellä 100 000 ha:n aluella on noin 300 koealaa, joista
lasertulkintaan käyttökelpoisten määrä riippuu alueesta
Erkki Tomppo, Kari. T. Korhonen, Helena Henttonen, Kai Mäkisara, Mikael Strandström, Jorma Jyrkilä, Juho Heikkilä, VMI -tutkimushanSuomen metsäkeskuksen ja VMI:n yhteistyö metsävaratiedon ker
102. 25.4.2013 7
14.00 Paneelikeskustelu: Päämääränä maailman paras ja
käytetyin metsävaratietokanta
metsäjohtaja Anna Rakemaa, Suomen metsäkeskus
metsäneuvos Marja Kokkonen,
maa- ja metsätalousministeriö
aluejohtaja Anssi Niskanen, Suomen metsäkeskus
asiantuntija Anssi Kainulainen, MTK metsälinja
aluejohtaja Janne Partanen, Stora Enso Metsä
metsäpäällikkö Jussi Joensuu, Koskitukki Oy
toiminnanjohtaja Eija Vallius,
Metsänhoitoyhdistys Kanta-Häme
15.30 Yhteenveto
seminaarin puheenjohtaja Arto Sorri,
Suomen metsäkeskus
25.4.2013
104. 25.4.2013 Suomen metsäkeskus 3
1. Suomen metsäkeskus ylläpitää julkista metsävaratietokantaa
› Kerää tietoja julkisin varoin, alueittain ja yhtenäisesti sekä vastaa
metsävaratiedon laadusta
› Edistää tietojen hyödyntämistä ja laaja-alaista käyttöä metsätietolain puitteissa
› Kehittää tiedon ylläpidon kustannustehokkuutta ja käyttökelpoisuutta
yhteistyössä mm. Metsäntutkimuslaitoksen ja Maanmittauslaitoksen kanssa
2. Toimijakohtaiset metsävaratietokannat
› Kukin toimija ylläpitää omaa metsävaratietokantaa ja hankkii tiedon suoraan
toimittajilta
› Metsäkeskus tuottaa lain valvonnassa tarvitsemansa tiedon, tietosisältö ja
menetelmät voivat poiketa nykyisestä
› Metla tuottaa kansainvälisiin velvoitteisiin ja valtakunnallisiin seurantoihin
liittyvät tiedot
3. Jokainen toimija vastaa omista tiedoistaan ja julkisia
aineistoja ei tuoteta
› Valtio ostaa seurantatietojen tuotannon markkinoilta
› Konsulttiyritykset tarjoavat palveluja olemassa olevien julkisten ja kaupallisten
aineistojen avulla
› Metsälakien valvontaa ja edistämistä ei tehdä nykyisessä laajuudessa tai ei
lainkaan (omavalvonta)