1. AAbbddoommiinnaalleess::
MMiittooss yy RReeaalliiddaaddeess
DDrr.. JJaammeess VVaalllleejjoo QQuuiinntteerroo
DDeeppoorrttóóllooggoo
www.vallejojames.ya.st

2. IInnttrroodduucccciióónn
 EEll eennttrreennaammiieennttoo ddee llaa mmuussccuullaattuurraa
aabbddoommiinnaall eessttáá ssuujjeettaa aa mmúúllttiipplleess mmiittooss yy
ccrreeeenncciiaass eerrrróónneeaass ((ppéérrddiiddaa llooccaalliizzaaddaa
ddee ggrraassaa eenn eell aabbddoommeenn rreeaalliizzaannddoo
““aabbddoommiinnaalleess””,, eejjeerrcciicciiooss yy pprrooggrreessiioonneess
ppooccoo aaddeeccuuaaddooss ppaarraa ssuu eennttrreennaammiieennttoo,,
eettcc....))((LLóóppeezz,, 22000022,, PPiinnssaacchh,, 22000033))..

3.  Muchas ppeerrssoonnaass ppiieennssaann eenn llooss eejjeerrcciicciiooss
aabbddoommiinnaalleess ccoommoo ““llaa ppaannaacceeaa”” ppaarraa llaa
rreedduucccciióónn ddee llaa ggrraassaa aaccuummuullaaddaa eenn llaa zzoonnaa..
TTooddoo eelllloo ““aaddeerreezzaaddoo”” ccoonn pprrooppuueessttaass,, mmááqquuiinnaass
yy aappaarraattooss qquuee eenn ppooccoo oo nnaaddaa iinncciiddeenn eenn eell
ttrraabbaajjoo ddee ddiicchhaa zzoonnaa yy ppootteenncciiaaddoo ppoorr llaa
ppuubblliicciiddaadd tteelleevviissiivvaa.. LLaa rreeaalliiddaadd eess qquuee eell
eennttrreennaammiieennttoo ddee llaa mmuussccuullaattuurraa aabbddoommiinnaall ssee
rreeaalliizzaa,, eenn mmuucchhaass ooccaassiioonneess,, uuttiilliizzaannddoo uunnaa
mmeettooddoollooggííaa ppooccoo aapprrooppiiaaddaa yy ccoonn uunnooss
oobbjjeettiivvooss ddeessaajjuussttaaddooss,, eenn rreellaacciióónn aa llaass
ppoossiibbiilliiddaaddeess rreeaalleess ddee mmeejjoorraa ddee ddiicchhaa
mmuussccuullaattuurraa ((qquuee nnoo eess,, ccoommoo vveerreemmooss,, llaa
rreedduucccciióónn ddee ggrraassaa eenn llaa ddiicchhaa zzoonnaa)) ((LLóóppeezz,,
22000022))..

4.  El eessttaabblleecceerr uunnooss ccrriitteerriiooss mmeettooddoollóóggiiccooss
aaddeeccuuaaddooss ppaarraa uunn eennttrreennaammiieennttoo aaddeeccuuaaddoo
ddee llaa mmuussccuullaattuurraa aabbddoommiinnaall ((bbaassaaddooss eenn uunn
aannáálliissiiss aannaattóómmiiccoo--ffuunncciioonnaall yy kkiinneessiioollóóggiiccoo)),,
eess uunnaa ccuueessttiióónn aa ccoonnssiiddeerraarr,, yyaa qquuee eell
eennttrreennaammiieennttoo ddee ddiicchhaa mmuussccuullaattuurraa eess
ffuunnddaammeennttaall,, ppoorr ssuu iimmppoorrttaanncciiaa ccaappiittaall ddeessddee
eell ppuunnttoo ddee vviissttaa ddee llaa eejjeeccuucciióónn ccoorrrreeccttaa yy
aaddeeccuuaaddaa ddee llaa mmaayyoorrííaa ddee eejjeerrcciicciiooss ((AATTPPEE ––
aaccttiittuudd ttóónniiccoo ppoossttuurraall eeqquuiilliibbrraaddaa ((HHeerreeddiiaa yy
ccoollss,, 22000055)),, yy llaa pprreevveenncciióónn ddee lleessiioonneess yy
ppaattoollooggííaass ((ddeebbiiddoo aa ssuu ffaallttaa ddee ddeessaarrrroolllloo,,
ppuueessttoo qquuee llaass aacccciioonneess ddee llaa vviiddaa ccoottiiddiiaannaa nnoo
ssuueelleenn eessttiimmuullaarrllaa.. LLóóppeezz,, 22000000))..

5.  El problema ddee llooss ppllaanntteeaammiieennttooss mmááss
““ttrraaddiicciioonnaalleess”” ((yy qquuee eess ccoommúúnn aall
ccoommpplleejjoo ssiisstteemmaa ddee eennttrreennaammiieennttoo)) eess
eenntteennddeerr,, vveerr yy eennttrreennaarr llaa mmuussccuullaattuurraa
aabbddoommiinnaall ddee mmaanneerraa eexxcceessiivvaammeennttee
aannaallííttiiccaa,, eenn lluuggaarr ddee eennffooccaarr ddiicchhoo
pprroocceessoo ddee eennttrreennaammiieennttoo ddeessddee uunn
ppuunnttoo ddee vviissttaa mmuucchhoo mmááss ffuunncciioonnaall..

6.  La utilización ddee mmááqquuiinnaass yy aappaarraattooss,, ffaajjaass yy
ccrreemmaass,, eettcc..,, aall ffiinn ddee ffaavvoorreecceerr eell ddeessaarrrroolllloo
ddee llaa mmuussccuullaattuurraa aabbddoommiinnaall yy rreedduucciirr llaa ggrraassaa
ttrroonnccuullaarr,, eess uunn pprroodduuccttoo ddee mmaarrkkeettiinngg yy vveennttaa
bbaassaaddoo eenn ffaallssaass ccrreeeenncciiaass yy eell
ddeessccoonnoocciimmiieennttoo ddee uunnaa rreeaalliiddaadd ffiissiioollóóggiiccaa..

7.  Se pretende eennttrreennaarr eell rreeccttoo aabbddoommiinnaall,,
llooss oobblliiccuuooss oo eell ttrraannssvveerrssoo,, ppeerroo nnoo ssee
eennttiieennddee qquuee eell oorrggaanniissmmoo nnoo ppoosseeee
ddiicchhaa vviissiióónn ((nneeuurroommuussccuullaarrmmeennttee
hhaabbllaannddoo)) eenn llaa mmaayyoorrííaa ddee aacccciioonneess yy
eexxiissttee uunnaa aacccciióónn,, ssiimmuullttáánneeaa eenn uunnooss
ccaassooss yy aalltteerrnnaa yy ccoooorrddiinnaaddaa eenn oottrrooss,, ddee
ddiicchhaa mmuussccuullaattuurraa.. PPoorr eelllloo,, ddeebbeemmooss
aatteennddeerr aall ccoonncceeppttoo ddee ““uunniiddaadd”” eenn eell
eennttrreennaammiieennttoo ddee llooss mmúússccuullooss
aabbddoommiinnaalleess,, ttaann iimmppoorrttaanntteess ppaarraa llaa
ssaalluudd ddee nnuueessttrraa ccoolluummnnaa vveerrtteebbrraall..

8. RRaazzoonneess ppaarraa eell
EEnnttrreennaammiieennttoo ddee llaa
MMuussccuullaattuurraa AAbbddoommiinnaall
((II))::
 AArrgguummeennttooss ppaarraa ddeessmmiittiiffiiccaarr llaa
ppéérrddiiddaa ddee ggrraassaa llooccaalliizzaaddaa

9.  Son mmuucchhaass llaass rraazzoonneess ppaarraa ttrraabbaajjaarr llaa
mmuussccuullaattuurraa aabbddoommiinnaall ppeerroo,,
llaammeennttaabblleemmeennttee,, llaa rreeaalliiddaadd eess qquuee llaa
mmaayyoorrííaa ddee llaass ppeerrssoonnaass uuttiilliizzaann eessttooss
eejjeerrcciicciiooss bbuussccaannddoo uunn ffiinn
ffuunnddaammeennttaallmmeennttee eessttééttiiccoo,, ssee ddeesseeaa uunn
aabbddoommiinnaall ““mmaarrccaaddoo””,, ssiinn ggrraassaa yy ssee ppiieennssaa
qquuee rreeaalliizzaarr aabbddoommiinnaalleess eess llaa mmeejjoorr ffoorrmmaa
ddee llooggrraarrlloo..
 EEssttoo eess uunn ggrraann eerrrroorr mmuuyy ddiiffuunnddiiddoo qquuee,,
ddeessddee nnuueessttrraa ppoossiicciióónn ddeebbeemmooss ccoorrrreeggiirr..

10.  Son varias llaass rraazzoonneess qquuee ssee ppooddrrííaann
eessggrriimmiirr ppaarraa jjuussttiiffiiccaarr llaa nneecceessiiddaadd ddee uunn
aaddeeccuuaaddoo aaccoonnddiicciioonnaammiieennttoo aabbddoommiinnaall,, yy
qquuee nnoo ssoonn llaass eessttééttiiccaass,, eennttrree oottrraass ccoossaass,,
ppoorrqquuee hhaacciieennddoo eejjeerrcciicciiooss aabbddoommiinnaalleess nnoo
ssee vvaa aa ccoonnsseegguuiirr rreedduucciirr llaa ggrraassaa ddee ddiicchhaa
zzoonnaa yy ppoosseeeerr uunnaa mmuussccuullaattuurraa aabbddoommiinnaall
ddeeffiinniiddaa yy vviissiibbllee..

11.  EEnn pprriimmeerr lluuggaarr,, ddeejjaarr ccllaarraa uunnaa
rreeaalliiddaadd aannaattóómmiiccaa:: llaa mmuussccuullaattuurraa
aabbddoommiinnaall yy eell ppaannííccuulloo aaddiippoossoo nnoo
ffoorrmmaann uunn ttooddoo,, ssii nnoo qquuee ccoonnssttiittuuyyeenn
ddiiffeerreenntteess ccoommppaarrttiimmeennttooss ((TThhoommaass yy
RReeiiddeerr,, 11998899;; KKaattcchh,, eett aall,, 11998844 eenn
TToouuss,,11999988))..

12.  En segundo lugar aclarar, qquuee llaa uuttiilliizzaacciióónn ddee llaa
ggrraassaa ccoorrppoorraall llooccaalliizzaaddaa nnoo ddeeppeennddee ddee
iinnvvoolluuccrraarr aa ddiicchhaa zzoonnaa mmeeddiiaannttee eejjeerrcciicciioo.. LLooss
eejjeerrcciicciiooss aabbddoommiinnaalleess ssoonn eejjeerrcciicciiooss
llooccaalliizzaaddooss,, qquuee ccoonnlllleevvaann uunn bbaajjoo ggaassttoo
eenneerrggééttiiccoo ((ppoorr eejjeemmpplloo 2200 ccuurrll--uuppss ssuuppoonnddrrííaann
uunn ggaassttoo ddee aapprrooxxiimmaaddaammeennttee 99 KKccaall,, lloo ccuuaall
ssuuppoonnddrrííaa qquuee ssii eenn 2277 ddííaass rreeaalliizzaammooss uunnaass
55000044 rreeppeettiicciioonneess,, eelllloo ssóólloo rreessuullttaarrííaa eenn uunn
ggaassttoo ddee uunnaass 11440000 ccaalloorrííaass aapprrooxxiimmaaddaammeennttee
((Brruunnggaarrtt,, 11999933;; KKaattcchh,, eett aall,, 11998844 eenn TToouuss,,
11999988))..

13.  Pese a la necesidad ddee ttoonniiffiiccaarr llaa mmuussccuullaattuurraa
aabbddoommiinnaall,, sseerráá mmááss ccoonnvveenniieennttee ppaarraa llooggrraarr uunnaa
ppéérrddiiddaa ddee ggrraassaa,, eell rreeaalliizzaarr eejjeerrcciicciiooss aaeerróóbbiiccooss,,
qquuee pprroodduucceenn uunnaa mmaayyoorr mmoovviilliizzaacciióónn ddee ggrraassaa
aabbddoommiinnaall ppoorr llaa eexxiisstteenncciiaa ddee mmaayyoorr ccaannttiiddaadd ddee
rreecceeppttoorreess B--aaddrreennéérrggiiccooss ((eessttiimmuullaaddoorreess)) eenn
ddiicchhaa zzoonnaa aabbddoommiinnaall,, aaddeemmááss ddee sseegguuiirr uunnooss
aaddeeccuuaaddooss hháábbiittooss aalliimmeennttiicciiooss yy nnuuttrriicciioonnaalleess yy
ttaammbbiiéénn,, llóóggiiccaammeennttee ttrraabbaajjaarr llaa mmuussccuullaattuurraa
aabbddoommiinnaall ((eessppeecciiaallmmeennttee llaa mmuussccuullaattuurraa ddee llaa
uunniiddaadd iinntteerrnnaa)) ((KKaappaannjjii,, 11997733;; ZZaattkkiioorrsskkyy,, 11999955;;
DDeesspprreess,, eett aall,, 11998855;; NNiinnddll eett aall,, 11999966;; SStteeffaanniicckk,,
11999933;; DDiiPPrriieettoo,, 11999955;; PPaauulloovv eett aall,, 11998855 eenn TToouuss,,
11999988))..

14. RRaazzoonneess ppaarraa eell
EEnnttrreennaammiieennttoo ddee llaa
MMuussccuullaattuurraa AAbbddoommiinnaall
((IIII))::
 UUnnaa rreeaalliiddaadd mmááss ssaalluuddaabbllee .. .. ..

15.  La musculatura aabbddoommiinnaall ccoonnttrriibbuuyyee ddee mmaanneerraa
ddeetteerrmmiinnaannttee eenn nnuueessttrroo eeqquuiilliibbrriioo ccoorrppoorraall,, eenn llaa
ssaalluudd yy pprrootteecccciióónn ddee nnuueessttrraa ccoolluummnnaa..
 PPrriinncciippaallmmeennttee,, ppaarreeccee ddeemmoossttrraaddaa llaa eexxiisstteenncciiaa
ddee uunn cciieerrttoo mmeeccaanniissmmoo ddee pprrootteecccciióónn ccuuaannddoo ssee
ccoonnttrraaee llaa mmuussccuullaattuurraa aabbddoommiinnaall,, ppuueessttoo qquuee
pprroovvooccaa uunn aauummeennttoo ddee llaa pprreessiióónn
iinnttrraaaabbddoommiinnaall,, qquuee aa ssuu vveezz pprroovvooccaa llaa
ddiissmmiinnuucciióónn ddee llaass ffuueerrzzaass ccoommpprreennssiivvaass ddee llaa
ccoolluummnnaa ((IIbbaaññeezz yy ccoollss,, 11999933;; LLóóppeezz,, 11999999))..

16. IImmppoorrttaanncciiaa ddee uunnaa
EEffiiccaazz MMuussccuullaattuurraa
AAbbddoommiinnaall

17.  Absorción impactos producidos ppoorr ssaallttooss,, rreebbootteess,,
pplliioommeettrriiaa,, eettcc..
 CCoommppeennssaacciióónn eeffeeccttooss ddee ttrraacccciioonneess ddeell ppssooaass yy mmss..
lluummbbaarreess..
 EEssttaabbiilliizzaacciióónn ddeell ccuueerrppoo ddee mmaanneerraa qquuee llooss bbrraazzooss yy
ppiieerrnnaass ppuueeddaann rreeaalliizzaarr ccuuaallqquuiieerr mmoovviimmiieennttoo tteenniieennddoo
ccoommoo ssooppoorrttee aa eessttaa mmuussccuullaattuurraa yy ffoorrmmaa uunnaa ccaaddeennaa
mmuussccuullaarr ttrraannssmmiissoorraa ffuueerrzzaass eennttrree ppiieerrnnaass yy bbrraazzooss
((aaddeeccuuaaddaa ccaaddeennaa cciinnééttiiccaa))..
 PPrrooppoorrcciioonnaa pprreessiióónn iinntteerrnnaa ((iinnttrraaaabbddoommiinnaall)) qquuee
mmaannttiieennee llaa ccoolluummnnaa vveerrtteebbrraall EESSTTAABLLEE,, rreedduucciieennddoo eell
eessttrrééss eenn llaa zzoonnaa lluummbbaarr,, pprroodduucciieennddoo uunnaa aacccciióónn ddee
ddeessccaarrggaa ddee pprreessiióónn ssoobbrree ddiissccooss iinntteerrvveerrtteebbrraalleess
lluummbbaarreess yy eessttaabbiilliizzaannddoo llaa ccoolluummnnaa..
 CCoollaabboorraa eenn llaa vveennttiillaacciióónn ((eessppiirraacciióónn)) eenn llaa pprrááccttiiccaa ddee
aaccttiivviiddaadd ffííssiiccaa..
 MMaanntteenniimmiieennttoo ddee vvíísscceerraass eenn ppoossiicciióónn aaddeeccuuaaddaa ((KKiirrbbyy yy
RRoobbeerrttss,, 11998855;; LLaappiieerrrree,, 11999966 eenn LLóóppeezz,, 11999999))..
 CCoonnsseerrvvaacciióónn aaccttiittuudd eessttááttiiccaa yy dduurraannttee eell mmoovviimmiieennttoo
((eessttaabbiilliizzaacciióónn ddee llaa ppeellvviiss))..
 DDiissmmiinnuucciióónn ddee llaa aanntteevveerrssiióónn ppééllvviiccaa..

18. RReeccuueerrddoo AAnnaattóómmiiccoo--
FFuunncciioonnaall ddee llaa
MMuussccuullaattuurraa AAbbddoommiinnaall
 SSee ddeebbee ccoonnoocceerr llaa aannaattoommííaa,,
ddeessccrriippttiivvaa yy ffuunncciioonnaall,, ddee llooss mmúússccuullooss
ddeell ttrroonnccoo YY cciinnttuurróónn ppééllvviiccoo.. EElllloo eess úúttiill
ccoonn vviissttaass aa ppooddeerr ccoommpprreennddeerr eell
ccoonncceeppttoo ddee ““uunniiddaadd mmuussccuullaarr”” qquuee
vveerreemmooss mmááss aaddeellaannttee..

20. Recto Anterior
 Con inserción en la pelvis, tiene uunnaa iimmppoorrttaannttee
ffuunncciióónn eenn eell mmaanntteenniimmiieennttoo ddee llaa ppoossttuurraa eerrgguuiiddaa ddee
llaa mmiissmmaa yy ccoonn eelllloo eenn eell mmaanntteenniimmiieennttoo ddee llaa
ccuurrvvaattuurraa ddee llaa ccoolluummnnaa lluummbbaarr ((LLóóppeezz,, 11999999))..
 PPoorr ttaannttoo ddeessddee ddeeccúúbbiittoo ssuuppiinnoo,, fflleexxiioonnaa eell ttóórraaxx ssii llaa
ppeellvviiss eessttáá ffiijjaa yy lleevvaannttaa llaa ppeellvviiss ssii eell ttóórraaxx eessttáá ffiijjoo
((SSoobboottttaa yy Beecchheerr eenn CCoollaaddoo,, 11999966))..

21. Oblicuos Externos
(mayores)
 SSiittuuaaddooss uunnoo aa ccaaddaa llaaddoo ddeell aabbddoommeenn,,
eessttaannddoo eell ssuujjeettoo eenn ppoossiicciióónn ddeeccúúbbiittoo ssuuppiinnoo,,
ssii ssee ccoonnttrraaeenn llooss ddooss aall mmiissmmoo ttiieemmppoo
((bbiillaatteerraall)) fflleexxiioonnaann eell ttrroonnccoo ((rreeffoorrzzaannddoo
aacccciióónn ddeell rreeccttoo)) yy ssii ssee ccoonnttrraaeenn ppoorr sseeppaarraaddoo
((uunniillaatteerraall)) rroottaann eell ttrroonnccoo aall llaaddoo ccoonnttrraarriioo ddeell
qquuee ssee ccoonnttrraaee..

22. Oblicuos Internos (menores) del Abdomen
 Igualmente situados cada uno al llaaddoo ddeell aabbddoommeenn,,
rreeaalliizzaann mmiissmmaa aacccciióónn,, eessttaannddoo eell ssuujjeettoo eenn ppoossiicciióónn
ddee tteennddiiddoo ssuuppiinnoo,, fflleexxiióónn ttrroonnccoo eenn ccoonnttrraacccciióónn
bbiillaatteerraall yy mmeeddiiaannttee ccoonnttrraacccciióónn uunniillaatteerraall pprroodduucciieennddoo
rroottaacciióónn aall mmiissmmoo llaaddoo ddeell mmúússccuulloo ccoonnttrraaííddoo ((ppoorr
ttaannttoo aaggoonniissttaa eenn eessttee mmoovviimmiieennttoo jjuunnttoo aall oobblliiccuuoo
eexxtteerrnnoo ddeell llaaddoo ccoonnttrraarriioo))..

23.  LLooss mmúússccuullooss rreeccttooss ddeell aabbddoommeenn aassíí
ccoommoo oobblliiccuuooss yy ttrraannssvveerrssooss ppoosseeeenn uunnaa
iimmppoorrttaanncciiaa ccaappiittaall aa llaa hhoorraa ddee ddiissmmiinnuuiirr
llaass pprreessiioonneess ssoobbrree llooss ddiissccooss yy
eessttrruuccttuurraass aaddyyaacceenntteess,, eessppeecciiaallmmeennttee
llaa rreeggiióónn lluummbbaarr ((Beecceerrrroo,, 11998899,,
AAnnddeerrssoonn yy ccoollss..,,11999955,, LLóóppeezz,, 11999999)) ppoorr
lloo qquuee eess mmuuyy nneecceessaarriioo ssuu
ffoorrttaalleecciimmiieennttoo..

24. Transverso del Abdomen
 No participa directamente en nniinnggúúnn mmoovviimmiieennttoo
((ccaarreeccee ddee ffuunncciióónn ddiinnáámmiiccaa)),, ppeessee aa qquuee ppaarreeccee
ddeemmoossttrraaddaa llaa ccoonnttrraacccciióónn iinnmmeeddiiaattaa oo pprreevviiaammeennttee aa
mmuucchhaass aacccciioonneess ddee hhoommbbrrooss,, ppiieerrnnaass oo qquuee iimmpplliiqquueenn
iimmppaaccttoo.. SSuu iinnfflluueenncciiaa ssoobbrree llaa ffoorrmmaa ddeell ccuueerrppoo yy ssuu
eessttééttiiccaa ((pprreessiioonnaa llooss óórrggaannooss iinntteessttiinnaalleess hhaacciiaa
ddeennttrroo)),, yy ccoonnttrriibbuucciióónn aall aauummeennttoo ddee llaa pprreessiióónn
iinnttrraaaabbddoommiinnaall aall ccoonnttrraaeerrssee ((YYoouunngg yy CCoollss..,, 11999977 eenn
MMiiññaarrrroo,, 11999999)) ssiieennddoo,, ppoorr ttaannttoo,, ccllaavveess eenn llaa
pprrootteecccciióónn yy ssaalluudd ddee llaa ccoolluummnnaa vveerrtteebbrraall..

25. Psoas Iliaco
 SSee ttrraattaa ddeell mmúússccuulloo
pprriinncciippaall ddee llaa fflleexxiióónn ddee
ccaaddeerraa,, yyaa qquuee eell rreeccttoo
aanntteerriioorr ddeell mmuusslloo
((ttaammbbiiéénn fflleexxoorr ddee
ccaaddeerraa yy aaddeemmááss
eexxtteennssoorr ddee rrooddiillllaa)),,
ttiieennee uunnaa aacccciióónn mmááss
sseelleeccttiivvaa eenn llaa
aarrttiiccuullaacciióónn mmááss ddiissttaall
((rrooddiillllaa)) ((LLóóppeezz,,22000000))..

26.  El psoas iliaco eess ccoonnssiiddeerraaddoo eell mmúússccuulloo
fflleexxoorr ddee llaa ccaaddeerraa mmááss ppootteennttee ((KKaappaannddjjii,,
11998800)).. EEss ttaall ssuu ffoorrttaalleezzaa qquuee ssee ddeennoommiinnaa
aa eessttaa uunniiddaadd ffuunncciioonnaall ccoommoo ““mmuussccuullaattuurraa
mmaarrcchhaaddoorraa””,, hhaacciiéénnddoollaa mmuuyy ppooddeerroossaa,,
eexxiissttiieennddoo uunnaa tteennddeenncciiaa aall aaccoorrttaammiieennttoo
ppoorr llaa ccoonnttrriibbuucciióónn qquuee ttiieennee eenn aaccttiivviiddaaddeess
ddiiaarriiaass,, ffoorrmmaarr ppaarrttee ddee llooss mmúússccuullooss
eennccaarrggaaddooss ddee llaa eessttááttiiccaa ccoorrppoorraall yy ppoorr ssuu
mmaayyoorr ccoommppoonneennttee ddee tteejjiiddoo ccoonneeccttiivvoo
((LLóóppeezz CCaallbbeett yy LLóóppeezz CCaallbbeett,, 1199995))..

27.  SSii llooss fflleexxoorreess ddee llaa ccaaddeerraa
eessttáánn tteennssooss yy aaccoorrttaaddooss ssee
pprroodduucciirráá ddee ffoorrmmaa ppaassiivvaa
uunnaa hhiippeerreexxtteennssiioonn lluummbbaarr
((ppoorr aanntteevveerrssiióónn ppééllvviiccaa))
((LLóóppeezz CCaallbbeett yy LLóóppeezz
CCaallbbeett,, 1199995))..

28.  De hecho se ha podido constatar eenn eessttuuddiioo ccoonn
ccaaddáávveerreess uunnaa ccoorrrreellaacciióónn ssiiggnniiffiiccaattiivvaa eennttrree llaa sseecccciióónn
ddeell mmúússccuulloo ppssooaass yy eell aauummeennttoo ddee llaa ccuurrvvaattuurraa lluummbbaarr
((eenn ccaaddáávveerreess ssee oobbsseerrvvaabbaa mmaayyoorr ccuurrvvaattuurraa ccoonn
mmaayyoorr hhiippeerrttrrooffiiaa ddeell ppssooaass))..
 PPoorr ttooddaass eessttaass rraazzoonneess ssee ggeenneerraa uunn aaccoorrttaammiieennttoo
qquuee ddaa lluuggaarr,, ccoonn ffrreeccuueenncciiaa,, aa ddoolloorreess eenn llaa rreeggiióónn
lluummbbaarr ((aallggiiaass lluummbbaarreess)) ((SSpprriinngg yy ccoollss,, 11999922 eenn LLóóppeezz
MMiiññaarrrroo,, 22000000))..

30. Descripción anatómico-funcional (dinámica) de la musculatura abdominal.

31. CCIINNEETTIICCAA AABBDDOOMMIINNAALL
· DDeessddee ddeeccúúbbiittoo ssuuppiinnoo llooss aabbddoommiinnaalleess ttiieenneenn llaa
ccaappaacciiddaadd ddee fflleexxiioonnaarr eell ttrroonnccoo uunnooss 3300--4400 °°
((SSmmiitthh yy WWeebbeerr,, 11999911 eenn LLóóppeezz,, 11999999))..
 CCuuaallqquuiieerr mmoovviimmiieennttoo ppoorr eenncciimmaa ddee eessttaa
aanngguullaacciióónn NNOO ppuueeddee sseerr ppoorr aacccciióónn ddee eessttooss
mmúússccuullooss oobbrraa ddee llooss mmúússccuullooss aabbddoommiinnaalleess.. AA
ppaarrttiirr ddee eessttooss 4400°° ssee pprroodduuccee uunnaa ccoonnttrraacccciióónn
ddiinnáámmiiccaa ddee llooss mmúússccuullooss fflleexxoorreess ddee ccaaddeerraa,,
mmiieennttrraass qquuee llaa mmuussccuullaattuurraa aabbddoommiinnaall ddee ffoorrmmaa
iissoommééttrriiccaa ((eessttááttiiccaa)),, aaccttúúaann eenn uunn iinntteennttoo ddee ffiijjaarr
llaa ppeellvviiss yy eevviittaarr qquuee ssee pprroodduuzzccaa uunnaa aanntteevveerrssiióónn
qquuee pprroovvooccaarrííaa uunn aauummeennttoo ddee llaa lloorrddoossiiss lluummbbaarr..

32.  Se puede considerar que, aunque en llaass eelleevvaacciioonneess ddee
ttrroonnccoo ddeessddee ddeeccúúbbiittoo ssuuppiinnoo,, eell rreeccttoo aabbddoommiinnaall yy eell
oobblliiccuuoo eexxtteerrnnoo ppaarrttiicciippaann ccoonnjjuunnttaammeennttee,, ssee eennccuueennttrraann
cciieerrttaass ddiiffeerreenncciiaass ffuunncciioonnaalleess yy ddee ppaarrttiicciippaacciióónn ((mmeennoorr
nniivveell ddee ccoonnttrraacccciióónn ddeell oobblliiccuuoo eexxtteerrnnoo))..
 IIgguuaallmmeennttee,, ssee ddeebbee aatteennddeerr aa qquuee,, iinncclluussoo ccoonn ffuunncciioonneess
ddee eessttaabbiilliizzaacciióónn aaggoonniissttaa,, llaa mmuussccuullaattuurraa aabbddoommiinnaall lllleeggaa
aanntteess aall eessttaaddoo ddee ffaattiiggaa qquuee llaa mmuussccuullaattuurraa fflleexxoorraa ddee llaa
ccaaddeerraa,, ppoorr sseerr eessttaa mmuucchhoo mmááss ffuueerrttee..
 EExxiisstteenn eessttuuddiiooss rreeaalliizzaaddooss ccoonn tteeccnnoollooggííaa rraaddiiooggrrááffiiccaa
qquuee hhaann mmoossttrraaddoo uunn eeffeeccttoo ddeeggeenneerraattiivvoo eenn eell rraaqquuiiss
lluummbbaarr aa ppeessaarr ddee ppoosseeeerr uunnaa ccoorrrreeccttaa ppootteenncciiaacciióónn
aabbddoommiinnaall ((ccoonnccrreettaammeennttee ddeessppllaazzaammiieennttooss aanntteerriioorreess ddee
llaa 5ª vvéérrtteebbrraa lluummbbaarr ssoobbrree eell ssaaccrroo ppoorr eeffeeccttoo ddee llaa aacccciióónn
ddeell ppssooaass))((LLóóppeezz,, 22000000))..

33. EJERCICIOS AABBDDOOMMIINNAALLEESS YY
DDIIFFEERREENNCCIIAASS EENNTTRREE ZZOONNAA
IINNFFEERRIIOORR--SSUUPPEERRIIOORR DDEELL AABBDDOOMMEENN
 TTrraaddiicciioonnaallmmeennttee,, eerraa ccoommúúnn eennccoonnttrraarr
ccllaassiiffiiccaacciioonneess ddee llooss eejjeerrcciicciiooss
aabbddoommiinnaalleess eenn ffuunncciióónn ddee ssuu iinnfflluueenncciiaa
ssoobbrree llaa ppoorrcciióónn ssuuppeerriioorr oo iinnffeerriioorr ddeell
rreeccttoo aabbddoommiinnaall.. AA eessttee rreessppeeccttoo,,
ddiivveerrssooss eessttuuddiiooss ddeemmuueessttrraann qquuee::

34.  El recto aanntteerriioorr ddeell aabbddoommeenn eess eell mmúússccuulloo
mmááss ssuuppeerrffiicciiaall ddee llooss aabbddoommiinnaalleess yy ssee
ccaarraacctteerriizzaa ppoorr sseerr ppoolliiggáássttrriiccoo ((33--44 vviieennttrreess
mmuussccuullaarreess)),, iinneerrvvaaddooss
iinnddeeppeennddiieenntteemmeennttee,, aauunnqquuee ppoorr rraazzoonneess
ddee aapprreennddiizzaajjee ssee ccoonnttrraaeenn aall uunnííssoonnoo
((LLóóppeezz,, 22000000)).. PPoorr eessaa rraazzóónn nnoo ssee ppuueeddee
hhaabbllaarr ddee aabbddoommiinnaalleess iinnffeerriioorreess yy
ssuuppeerriioorreess:: llaa ddiiffeerreenncciiaacciióónn ddeebbee
eennffooccaarrssee hhaacciiaa llaa rreeggiióónn ccoorrppoorraall qquuee ssee
mmoovviilliizzaa ((aabbddoommiinnaalleess mmoovviilliizzaannddoo ttrroonnccoo yy
aabbddoommiinnaalleess mmoovviilliizzaannddoo ppeellvviiss oo aammbbooss))..

35. · Esto se corrobora ccoonn eell ppaattrróónn ddee aaccttiivviiddaadd
eellééccttrriiccaa ((LLóóppeezz,, 22000000)) ddeell mmúússccuulloo rreeccttoo aanntteerriioorr
ddeell aabbddoommeenn dduurraannttee llooss eejjeerrcciicciiooss.. SSee ddeessttaaccaa eell
hheecchhoo ddee llaa oobbtteenncciióónn ppoorr nnoorrmmaa ddee vvaalloorreess mmááss
eelleevvaaddooss eenn llaa zzoonnaa ssuuppeerriioorr,, ccuuaallqquuiieerraa qquuee sseeaa
eell eejjeerrcciicciioo,, ccoonn eexxcceeppcciióónn ddee llaa rreettrroovveerrssiióónn ddee
ppeellvviiss ccoorrrreeccttaammeennttee rreeaalliizzaaddaa (( eenn llaa iinncclliinnaacciióónn
ppééllvviiccaa llooss ssuujjeettooss qquuee rreeaalliizzaabbaann uunnaa eejjeeccuucciióónn
ccoorrrreeccttaa eevviiddeenncciiaann mmaayyoorr iinntteennssiiddaadd eenn llaa
ppoorrcciióónn iinnffrraauummbbiilliiccaall ddeell aabbddoommeenn ((pp<<00..005 sseeggúúnn
rreessuullttaaddooss eessttaaddííssttiiccooss eenn SSaarrttrrii yy LLiissoonn,, 11999999 ;;
LLóóppeezz,,22000000))..

36. · El recto anterior del aabbddoommeenn ccoonnssttiittuuyyee uunn
ggrruuppoo ffuunncciioonnaall qquuee ccuuaannddoo ssee ccoonnttrraaee ddee
ffoorrmmaa bbiillaatteerraall ssee oobbsseerrvvaann vvaalloorreess
ssiimmiillaarreess ddee aaccttiivviiddaadd eellééccttrriiccaa..

37. · Otros estudios ccoommoo llooss ddee LLeehhmmaann yy MMccGGiillll ((eenn
LLóóppeezz yy RRooddrríígguueezz,, 22000022)) nnoo eennccuueennttrraann
ddiiffeerreenncciiaass ddee aaccttiivvaacciióónn aabbddoommiinnaall eenn bbaassee aall
sseeggmmeennttoo ccoorrppoorraall mmoovviilliizzaaddoo,, ppiieerrnnaass oo ttrroonnccoo..
EEssttooss aauuttoorreess oobbsseerrvvaarroonn qquuee eell eennccoorrvvaammiieennttoo
aaccttiivvóó llaa ppoorrcciióónn ssuuppeerriioorr ee iinnffeerriioorr ddeell rreeccttoo
aabbddoommiinnaall aall mmiissmmoo nniivveell.. DDee eessttooss ddaattooss ssee
ddeedduuccee qquuee eell mmúússccuulloo rreeccttoo aabbddoommiinnaall ssee aaccttiivvaa
eenn ssuu ttoottaalliiddaadd eenn ccuuaallqquuiieerr mmoovviimmiieennttoo ddeell
ttrroonnccoo,, ppeellvviiss oo mmiieemmbbrrooss iinnffeerriioorreess,, yy nnoo ppoorr
ppoorrcciioonneess aaiissllaaddaass.. AAddeemmááss,, llaa aaccttiivvaacciióónn ddee llaass
ppoorrcciioonneess ssuuppeerriioorreess ee iinnffeerriioorreess ddeell rreeccttoo
aabbddoommiinnaall dduurraannttee ssuu ccoonnttrraacccciióónn eess ssiimmuullttáánneeaa..

38. · Normalmente llooss fflleexxoorreess ddee llaa ccaaddeerraa
((ppssooaass iilliiaaccoo)) ssoonn mmááss ffuueerrtteess yy rreessiisstteenntteess
qquuee eell rreeccttoo aanntteerriioorr ddeell aabbddoommeenn.. EEss ddeecciirr,,
iinncclluussoo ccoonn ffuunncciioonneess ddee eessttaabbiilliizzaacciióónn oo
aaggoonniissttaa aacccceessoorriioo ((eessttááttiiccoo--ffiijjaaddoorr)) llaa
mmuussccuullaattuurraa aabbddoommiinnaall lllleeggaa aanntteess aall
eessttaaddoo ddee ffaattiiggaa qquuee llaa mmuussccuullaattuurraa fflleexxoorraa
ddee llaa ccaaddeerraa ((LLóóppeezz CCaallbbeett,, 1199995 yy
MMiiññaarrrroo,, 11999999))..

39. OOTTRRAA PPEERRSSPPEECCTTIIVVAA
AANNAATTOOMMIICCOO--FFUUNNCCIIOONNAALL DDEE
LLOOSS AABBDDOOMMIINNAALLEESS::
 EELL CCOONNCCEEPPTTOO DDEE ““UUNNIIDDAADD””

40.  PPaarrttiieennddoo ddee llaass bbaasseess aannaattóómmiiccaass yy
kkiinneessiioollóóggiiccaass eexxppuueessttaass,, iinntteenntteemmooss
aabboorrddaarr uunnaa vviissiióónn aallggoo mmááss ccoommpplleejjaa ddeell
ssiisstteemmaa,, ppllaanntteeaannddoo llaa eexxiisstteenncciiaa ddee ddooss
uunniiddaaddeess aabbddoommiinnaalleess ((uunniiddaadd iinntteerrnnaa yy
uunniiddaadd eexxtteerrnnaa)),, tteenniieennddoo ccaaddaa uunnaa ddee
eellllaass uunnaa sseerriiee ddee ““mmeeccaanniissmmooss ddee
eessttaabbiilliizzaacciióónn”” eenn eell ccaassoo ddee llaa uunniiddaadd
iinntteerrnnaa yy ““mmeeccaanniissmmooss ddee aacccciióónn”” ppoorr
ppaarrttee ddee llaa uunniiddaadd eexxtteerrnnaa..

41. La unidad iinntteerrnnaa eessttaa
ccoommppuueessttaa ppoorr::
 TTrraannssvveerrssoo AAbbddoommiinnaall..
 OObblliiccuuoo IInntteerrnnoo..
 MMuussccuullaattuurraa SSuueelloo PPééllvviiccoo..
 MMuullttiiffiiddooss..
 DDiiaaffrraaggmmaa..
Aunque parece que hay una relación estrecha y
concreta entre estos músculos (sinergia), las
investigaciones recientes parecen destacar el papel
clave del transverso abdominal en el funcionamiento
de dicha unidad interna.

42.  En diversos eessttuuddiiooss ddee ppeerrssoonnaass ssiinn ddoolloorr ddee
eessppaallddaa,, ssee eennccoonnttrróó qquuee eell ttrraannssvveerrssoo
aabbddoommiinnaall ((TTVVAA)) ssee ccoonnttrraaííaa 3300 mmiilliisseegguunnddooss
((mmss)) aanntteess ddeell mmoovviimmiieennttoo ddee hhoommbbrrooss yy 111100 mmss
aanntteess ddee mmoovviimmiieennttooss ddee ppiieerrnnaass ((CChheecckk,, PP,,
22000022)).. OOttrrooss eessttuuddiiooss ((JJuullll GG,, RRiicchhaarrddssoonn CC,,
11999944 cciittaaddooss ppoorr PPiinnssaacchh,, 22000033)),, ppaarreecceenn
ddeemmoossttrraarr llaa ccoonnttrraacccciióónn ddee llooss mmuullttííffiiddooss,, ssee
pprroodduuccee mmiieennttrraass ttiieennee lluuggaarr uunnaa ccoonnttrraacccciióónn
iinntteennssaa ddeell ttrraannssvveerrssoo,, qquuee ssee ccoonnttrraaee dduurraannttee
llooss mmoovviimmiieennttooss rrááppiiddooss ddeell ttrroonnccoo yy//oo
eexxttrreemmiiddaaddeess aanntteess,, iinncclluussoo,, qquuee llooss mmúússccuullooss
rreessppoonnssaabblleess ddee eessttee mmoovviimmiieennttoo..

43.  También parece eexxiissttiirr uunn rreecclluuttaammiieennttoo
ssiinnéérrggiiccoo ddee ttooddooss llooss mmúússccuullooss ddee llaa
uunniiddaadd iinntteerrnnaa ((CChheecckk,, PP,,22000033)).. AAuunnqquuee ssiinn
eemmbbaarrggoo,, ppaarreeccee qquuee eell ttrraannssvveerrssoo
aabbddoommiinnaall mmaannttiieennee uunnaa cciieerrttaa
ccoonnssiisstteenncciiaa eenn ssuu aaccttiivvaacciióónn,,
iinnddeeppeennddiieenntteemmeennttee ddeell mmoovviimmiieennttoo,,
ssiieennddoo eelllloo ddeetteerrmmiinnaannttee eenn eell rrooll
ffuunnddaammeennttaall qquuee ppooddrrííaa tteenneerr aa ffiinn ddee ddoottaarr
ddee cciieerrttoo ggrraaddoo ddee pprrootteecccciióónn yy rriiggiiddeezz aa llaa
ccoolluummnnaa vveerrtteebbrraall..

44.  Así pues, tal como parece a la lluuzz ddee llooss ttrraabbaajjooss
eexxiisstteenntteess,, llaa aaccttiivvaacciióónn ddee llaa uunniiddaadd iinntteerrnnaa pprroovveeee llaa
rriiggiiddeezz nneecceessaarriiaa ppaarraa ddaarrllee aa llooss bbrraazzooss yy ppiieerrnnaass uunnaa
bbaassee ffuunnddaammeennttaall ddeessddee llaa ccuuaall ooppeerraarr ((CChheecckk,, PP,, 22000033))..
UUnn ffaalllloo eenn llaa aaccttiivvaacciióónn ddeell ttrraannssvveerrssoo aabbddoommiinnaall pprreevviiaa aall
mmoovviimmiieennttoo ddee bbrraazzooss oo ppiieerrnnaass ppooddrrííaa sseerr ccaauussaa ddee
pprroobblleemmaass lluummbbaarreess..
 PPoorr oottrroo llaaddoo ccoonnssiiddeerraannddoo eell ccoonnjjuunnttoo ddee llooss mmúússccuullooss
eessttaabbiilliizzaaddoorreess ddeell rraaqquuiiss,, llaa mmuussccuullaattuurraa lluummbbaarr,,
rreepprreesseennttaaddaa eesseenncciiaallmmeennttee ppoorr mmuullttííffiiddooss yy eerreeccttoorreess
eessppiinnaalleess,, jjuueeggaann uunn ppaappeell pprreeppoonnddeerraannttee.. SSee hhaa
ddeemmoossttrraaddoo llaa rreellaacciióónn eennttrree ddeebbiilliiddaadd lluummbbaarr yy aallggiiaass
lluummbbaarreess ((LLiissóónn yy ccoollss..,, 11999988;; MMoorriinnii yy CCiiccccaarreellllii,, 11999988;;
CCaarrppeenntteerr yy NNeellssoonn,, 11999999 cciittaaddooss ppoorr LLóóppeezz,, 22000044)),, ppoorr lloo
qquuee eell eennttrreennaammiieennttoo ddee llaa mmuussccuullaattuurraa lluummbbaarr eessttáá
iinnddiiccaaddoo ppaarraa pprreevveenniirr aalltteerraacciioonneess rraaqquuííddeeaass ((MMaannnniioonn yy
ccoollss..,, 11999977 cciittaaddooss ppoorr LLóóppeezz,, 22000044))..

45. Mapa de interrelaciones entre musculatura principal de la unidad interna
(vista sagital).
 Se podría aaffiirrmmaarr qquuee llaa uunniiddaadd iinntteerrnnaa,, eess
ppaarrttee ddee uunn ssiisstteemmaa ddee mmeeccaanniissmmooss
eessttaabbiilliizzaaddoorreess ((CChheecckk,, PP,,22000033)).. DDiicchhooss
mmeeccaanniissmmooss eessttaabbiilliizzaaddoorreess ddeeppeennddeenn,, aa ssuu
vveezz,, mmuuyy ddiirreeccttaammeennttee ddee uunnaa ccoorrrreeccttaa ffuunncciióónn
iinntteeggrraaddaa ddee llaa mmuussccuullaattuurraa qquuee ccoommppoonnee llaa
uunniiddaadd iinntteerrnnaa..

46. Por otro lado consideraremos la existencia ddee lloo qquuee
ppooddrrííaammooss ddeennoommiinnaarr uunniiddaadd eexxtteerrnnaa,, ccoonn llaa
ppaarrttiicciippaacciióónn ddee vvaarriiooss mmúússccuullooss ttaalleess ccoommoo ((aauunnqquuee
ppooddeemmooss eennccoonnttrraarr ddiissccrreeppaanncciiaass sseeggúúnn aauuttoorreess))::
 RReeccttoo AAbbddoommiinnaall..
 OObblliiccuuoo EExxtteerrnnoo..
 OObblliiccuuoo IInntteerrnnoo..
 EErreeccttoorr EEssppiinnaall..
 DDoorrssaalleess..
 GGllúútteeooss..

47.  Mientras qquuee llooss mmúússccuullooss ddee llaa uunniiddaadd
iinntteerrnnaa ssoonn llooss rreessppoonnssaabblleess ddee ddeessaarrrroollllaarr
yy mmaanntteenneerr llaa rriiggiiddeezz sseeggmmeennttaall,, llooss
mmúússccuullooss mmááss ggrraannddeess,, ssoonn llooss
rreessppoonnssaabblleess ddee ccrreeaarr mmoovviimmiieennttooss..
 EEssttoo ddeebbeerráá sseerr ccoonnssiiddeerraaddoo aa llaa hhoorraa ddee
vvaalloorraarr llaa ttoonniiffiiccaacciióónn aaddeeccuuaaddaa ddee ddiicchhaa
mmuussccuullaattuurraa aabbddoommiinnaall eenn ssuu gglloobbaalliiddaadd
((tteenniieennddoo eenn ccuueennttaa,, aaddeemmááss,, ssuu ccaarráácctteerr
pprreeddoommiinnaanntteemmeennttee ffáássiiccoo oo ffaallttoo ddee ttoonnoo))..

48. AAnnáálliissiiss ddee llooss
EEjjeerrcciicciiooss
AAbbddoommiinnaalleess
 HHaa hhaabbiiddoo yy hhaayy ggrraann iinntteerrééss yy ddiissccuussiióónn aall
rreessppeeccttoo ddeell eennttrreennaammiieennttoo ddee eessttee ggrruuppoo
mmuussccuullaarr yy ttooddooss hheemmooss vviissttoo ccoommoo,, aa lloo llaarrggoo
ddeell ttiieemmppoo ssee hhaann iiddoo pprrooppoonniieennddoo ggrraann
ddiivveerrssiiddaadd ddee eejjeerrcciicciiooss..
 AA ppeessaarr ddee lloo ccuuaall,, ssiieemmpprree ddeebbeerrííaammooss
eessttuuddiiaarr aa qquuéé iinnddiivviidduuoo,, ccoonn qquuéé nneecceessiiddaaddeess
yy oobbjjeettiivvooss ddiirriiggiimmooss eell pprrooggrraammaa ddee
eennttrreennaammiieennttoo aabbddoommiinnaall yy uuttiilliizzaarr llooss
eejjeerrcciicciiooss mmááss aaddeeccuuaaddooss..

49. LLooss SSIITT--UUPPSS
 LLooss eejjeerrcciicciiooss cclláássiiccooss ((ssiitt--uupp)) ccoonnssttiittuuyyeerroonn llaa
pprrooppuueessttaa iinniicciiaall ppaarraa eell eennttrreennaammiieennttoo ddee
ddiicchhaa mmuussccuullaattuurraa,, ssiieennddoo aaddeemmááss
ccoonnssiiddeerraaddaa ccoommoo mmeeddiioo ddee vvaalloorraarr llaa ffuueerrzzaa
ddee ddiicchhoo ggrruuppoo mmuussccuullaarr ((tteesstt bbaatteerrííaa
EEUURROOFFIITT)) ee iinncclluuyyéénnddoossee ccoommoo pprruueebbaa aa llooss
IINNEEFF ((pprruueebbaa iinneeqquuíívvooccaa ddee qquuee eexxiissttííaa uunnaa
aacceeppttaacciióónn,, aall rreessppeeccttoo ddee qquuee llaa mmuussccuullaattuurraa
aabbddoommiinnaall ffuueessee llaa rreessppoonnssaabbllee pprriinncciippaall eenn
ddiicchhoo eejjeerrcciicciioo))..

50. El sit-up no es el ejercicio más adecuado y aconsejado para el
fortalecimiento de la musculatura abdominal, desde una
perspectiva saludable.

51.  Pero pronto ssee eemmppeezzaarroonn aa aapplliiccaarr llooss eessttuuddiiooss
ddee aannaattoommííaa yy kkiinneessiioollooggííaa aa llaass cciieenncciiaass ddee llaa
aaccttiivviiddaadd ffííssiiccaa yy ssee ccoonnssttaattóó qquuee ddiicchhoo eejjeerrcciicciioo
nnoo ssuuppoonnííaa eell eessttíímmuulloo mmááss aaddeeccuuaaddoo ppaarraa llaa
mmuussccuullaattuurraa aabbddoommiinnaall.. EEnn eessttee eejjeerrcciicciioo,, eenn llooss
pprriimmeerrooss 4455º ddee fflleexxiióónn yy llooss sseegguunnddooss 4455º ddee
eexxtteennssiióónn,, llaa mmuussccuullaattuurraa aabbddoommiinnaall aaccttúúaa ccoommoo
aaggoonniissttaa ((TToouuss,, 11999988)),, ppeerroo eenn eell rreessttoo ddeell
rreeccoorrrriiddoo llooss fflleexxoorreess ddee llaa ccaaddeerraa aaccttúúaann
pprriinncciippaallmmeennttee.. LLaa fflleexxiióónn ddee ppiieerrnnaass rreedduuccee llaa
aaccttiivviiddaadd ddeell ppssooaass iilliiaaccoo,, ppeerroo eell rreeccttoo ffeemmoorraall
aaccttúúaa iinntteennssaammeennttee ((TToouuss,, 11999988))..

52.  e Se critica ell eejjeerrcciicciioo yyaa qquuee eenn ssuujjeettooss ccoonn
mmuussccuullaattuurraa aabbddoommiinnaall ddéébbiill,, nnoo hhaayy bbuueennaa
ffiijjaacciióónn ddee llaa ppeellvviiss yy eelllloo ssuuppoonnddrrííaa uunnaa
iimmppoorrttaannttee aaccttiivviiddaadd ddeell ppssooaass,,
ttrraacccciioonnaannddoo ddee llaa zzoonnaa lluummbbaarr yy
ooccaassiioonnaannddoo ffuueerrtteess ffuueerrzzaass ccoommpprreessiivvaass aa
eessee nniivveell ((TToouuss,, 11999988)),, aaddeemmááss llaass aallttaass
vveelloocciiddaaddeess ddee eejjeeccuucciióónn ooccaassiioonnaann uunn
ggrraann mmoommeennttoo ddee iinneerrcciiaa yy ccoonn eelllloo uunn
iimmppoorrttaannttee ppootteenncciiaall lleessiivvoo..

53.  Se ddeebbee ccoonnssiiddeerraarr qquuee eessttee eejjeerrcciicciioo aall
mmoovviilliizzaarr llaa aarrttiiccuullaacciióónn ccooxxooffeemmoorraall,,
pprroovvooccaa uunnaa ggrraann aaccttiivvaacciióónn ddee llooss fflleexxoorreess
ccooxxooffeemmoorraalleess,, eelleevvaannddoo aassíí llaa pprreessiióónn
iinnttrraaddiissccaall.. CCoommoo rreeffeerreenncciiaa,, llaa pprreessiióónn eenn
eell tteerrcceerr ddiissccoo lluummbbaarr,, eenn eell eejjeerrcciicciioo ddee
iinnccoorrppoorraacciióónn ppaarraa uunn ssuujjeettoo ddee 7700
kkiillooggrraammooss,, ttoommaannddoo ccoommoo rreeffeerreenncciiaa ddee
ccoonnttrraassttee llaa pprreessiióónn mmeeddiiddaa eenn
bbiippeeddeessttaacciióónn ((110000%%)),, ssee iinnccrreemmeennttaa hhaassttaa
uunn 221100%% ((LLóóppeezz,, 22000044))..

54.  Los movimientos ddee iinnccoorrppoorraacciióónn ddee ttrroonnccoo,, aall
mmoovviilliizzaarr llaa aarrttiiccuullaacciióónn ddee llaa ccaaddeerraa pprroovvooccaann
uunnaa ggrraann aaccttiivvaacciióónn ddee llooss fflleexxoorreess
ccooxxooffeemmoorraalleess,, eelleevvaannddoo llaa pprreessiióónn iinnttrraaddiissccaall
((MMoonnffoorrtt yy SSaarrttii,, 11999988;; VVeerraa yy SSaarrttii,, 11999999;;
NNaacchheemmssoonn,, 11997766 cciittaaddooss ppoorr LLóóppeezz,, 22000044)).. LLaa
iinnccoorrppoorraacciióónn,, bbiieenn ccoonn ppiieerrnnaass eexxtteennddiiddaass oo
fflleexxiioonnaaddaass,, ssee ccaarraacctteerriizzaa ppoorr uunnaa ffuueerrttee
aaccttiivvaacciióónn ddeell ppssooaass qquuee ggeenneerraa vvaalloorreess ddee ggrraann
ccoommpprreessiióónn lluummbbaarr qquuee eexxcceeddeenn llaass
rreeccoommeennddaacciioonneess ddee llaa NNaattiioonnaall IInnssttiittuuttee
OOccccuuppaattiioonnaall SSaaffeettyy aanndd HHeeaalltthh ((NNIIOOSSHH))..

55. Descripción de los valores de compresión y cizalla en Newton (N) en un
ejercicio de sit-up (incorporación) con piernas extendidas y flexionadas
(Tomado de McGill, 1997).

56.  SSee ddeebbee ppuueess ccoonnssiiddeerraarr lloo ppooccoo iiddóónneeoo ddee eessttee
eejjeerrcciicciioo eenn ppoobbllaacciioonneess ddee ssaalluudd ((ffiittnneessss)),, aassíí
ccoommoo eenn ppeerrssoonnaass ccoonn mmuussccuullaattuurraa aabbddoommiinnaall
ddéébbiill,, pprroollaappssoo ddiissccaall aagguuddoo yy ppeerrssoonnaass ccoonn
ddoolleenncciiaass lluummbbaarreess ((TToouuss,, 11999988))..
 EEssttee eejjeerrcciicciioo ppuueeddee sseerr uunnaa ooppcciióónn iinntteerreessaannttee
eenn iinnddiivviidduuooss ccoonn rreedduucccciióónn ddee llaa lloorrddoossiiss
ffiissiioollóóggiiccaa ((ppoorr eejjeemmpplloo eessppoonnddiilliittiiss
aannqquuiillooppooyyééttiiccaa)) oo ddeeppoorrttiissttaass ddee rreennddiimmiieennttoo ccoonn
nneecceessiiddaadd ddee ttrraabbaajjoo eessppeeccííffiiccoo ddee ddiicchhaa
mmuussccuullaattuurraa ((ssiieemmpprree eenn ccoonnddiicciioonneess ddee bbuueenn
aaccoonnddiicciioonnaammiieennttoo yy aallttoo nniivveell ddee ffuueerrzzaa
aabbddoommiinnaall )),, aa ffiinn ddee eelliimmiinnaarr cciieerrttaa vvuullnneerraabbiilliiddaadd
qquuee ppooddrrííaa ooccaassiioonnaarr ttrraabbaajjaarr ccoonn RROOMM´ss ((rraannggooss
ddee mmoovviimmiieennttoo)) rreessttrriinnggiiddooss ((TToouuss,, 11999988))..

57.  En las salas ddee mmuussccuullaacciióónn eexxiisstteenn mmooddeellooss ddee
mmááqquuiinnaass ddiisseeññaaddaass eessppeeccííffiiccaammeennttee ppaarraa eell
ddeessaarrrroolllloo ddeell rreeccttoo aabbddoommiinnaall.. EEssttaa mmááqquuiinnaa
ttiieennee uunn aassiieennttoo iinncclliinnaaddoo 3300º rreessppeeccttoo aa llaa
hhoorriizzoonnttaall yy uunn rreessppaallddoo mmóóvviill ((ddoonnddee ssee aappooyyaa llaa
eessppaallddaa)) uunniiddoo aa uunnaa zzoonnaa ddee ddoossiiffiiccaacciióónn ddee llaa
ccaarrggaa mmeeddiiaannttee uunn ssiisstteemmaa ddee ccaaddeennaass yy ppoolleeaass
((LLóóppeezz,, 22000044)).. EEll ppeerrffiill ddee llaa ccuurrvvaa
eelleeccttrroommiiooggrrááffiiccaa ddeessaarrrroollllaaddaa aall uuttiilliizzaarr eessttaa
mmááqquuiinnaa eess ssiimmiillaarr aall oobbtteenniiddoo eenn oottrrooss eessttuuddiiooss
dduurraannttee llaa rreeaalliizzaacciióónn ddee uunnaa iinnccoorrppoorraacciióónn ddee
ttrroonnccoo ((VVeerraa yy SSaarrttii,, 11999999)),, ppoorr lloo qquuee nnoo eess
aaccoonnsseejjaabbllee ssuu uussoo ((LLóóppeezz,, 22000044))..

58. Ejemplo de máquina destinada al fortalecimiento de la
musculatura abdominal.

59. El Crunch oo EEnnrroollllaammiieennttoo
AAbbddoommiinnaall
 CCoommoo ccoonnsseeccuueenncciiaa ddee llaa ““pprroobblleemmááttiiccaa”” ppllaanntteeaaddaa
ppoorr llooss cclláássiiccooss eejjeerrcciicciiooss ssiitt--uuppss,, ssee ooppttóó ppoorr
mmooddiiffiiccaarrllooss,, ppaarrttiieennddoo ddee llaa bbaassee ddee qquuee eenn uunnaa
fflleexxiióónn ddee ccaaddeerraa yy ttrroonnccoo llaa mmuussccuullaattuurraa aabbddoommiinnaall
aaccttúúaa ccoommoo pprriinncciippaall aaggoonniissttaa eenn llooss pprriimmeerrooss 4455°° ddee
fflleexxiióónn yy ddee qquuee eenn uunnaa eelleevvaacciióónn ddee ppiieerrnnaass ddiicchhoo
pprroottaaggoonniissmmoo ooccuurrrree eenn llooss sseegguunnddooss 4455°° ddee eelleevvaacciióónn
((TToouuss yy BBaallaagguuéé,, 11999999))..
 LLaass mmooddiiffiiccaacciioonneess ccoonnssiissttiieerroonn eenn uunnaa rreedduucccciióónn ddeell
RROOMM ((rraannggoo ddee mmoovviimmiieennttoo)),, aappaarreecciieennddoo aassíí llooss
eennccooggiimmiieennttooss ppaarrcciiaalleess ddee ttrroonnccoo ((ccuurrll--uupp)) yy llooss
ddeesscceennssooss ddee ppiieerrnnaass eexxtteennddiiddaass ddeessddee 9900°° aa 4455°°,, qquuee
eelliimmiinnaabbaann eell rreeccoorrrriiddoo dduurraannttee eell ccuuaall llaa aacccciióónn ddee llooss
fflleexxoorreess ddee llaa ccaaddeerraa eerraa pprreeddoommiinnaannttee ((TToouuss yy
BBaallaagguuéé,, 11999999))..

60. Ejercicio de crunch abdominal, aconsejado para el acondicionamiento
de la musculatura abdominal de una manera saludable.
Andersson y cols. (1997) en un estudio electromiográfico, observaron una
actividad eléctrica muy baja en los flexores de cadera (ilíaco, recto femoral y
sartorio) al ejecutar el ejercicio de encorvamiento (crunch). Asimismo, se
observa una activación selectiva de la musculatura abdominal (recto anterior,
oblicuo externo e interno), sin diferencias significativas por la posición
flexionada o extendida de las piernas ni por la fijación de los pies, ya que la
articulación coxofemoral no está implicada específicamente.

61.  Valores mmeeddiiooss ddee aaccttiivvaacciióónn eellééccttrriiccaa ((eenn %%
ddee llaa MMCCVV)) ddee fflleexxoorreess ddee ttrroonnccoo yy
ccooxxooffeemmoorraalleess eenn eejjeerrcciicciiooss ddee
eennccoorrvvaammiieennttooaa 3300º yy 6600º,, ssee ppuueeddee oobbsseerrvvaarr
llooss aallttooss vvaalloorreess oobbtteenniiddooss eenn llaa iinnccoorrppoorraacciióónn
aa 6600º eenn llaa mmuussccuullaattuurraa fflleexxoorraa ccooxxooffeemmoorraall..

62.  EEll ccrruunncchh ppaarreeccee qquuee nnoo ssóólloo ssee hhaa
mmoossttrraaddoo mmuuyy aaddeeccuuaaddoo yy eeffeeccttiivvoo ppaarraa llaa
mmuussccuullaattuurraa aabbddoommiinnaall,, ssiinnoo ttaammbbiiéénn,,
sseegguurroo ppaarraa eell rraaqquuiiss ddoorrssoo--lluummbbaarr
((WWaarrddeenn yy ccoollss..,, 11999999;; AAxxlleerr yy MMccGGiillll,, 11999977
cciittaaddooss ppoorr LLóóppeezz,, 22000044)) aall mmiinniimmiizzaarr llaass
ffuueerrzzaass ccoommpprreessiivvaass ((<<22000000 NN)) yy eell eessttrrééss
ddee cciizzaallllaa..

63.  EEll eejjeerrcciicciioo ddee ccrruunncchh aabbddoommiinnaall ppuueeddee
eessttaarr mmááss aaccoonnsseejjaaddoo ppaarraa ssuu iinncclluussiióónn eenn
pprrooggrraammaass ddee ssaalluudd yyaa qquuee rreedduuccee llooss
eeffeeccttooss nneeggaattiivvooss ssoobbrree eell rraaqquuiiss lluummbbaarr aall
ccoommppaarraarrlloo ccoonn eell eejjeerrcciicciioo ddee ssiitt--uupp.. EEssttooss
ddaattooss ppaarreecceenn ccoonnffiirrmmaarrssee eenn eell eessttuuddiioo ddee
AAxxlleerr yy MMccGGiillll ((11999977,, cciittaaddooss ppoorr LLóóppeezz,,
22000044)) yyaa qquuee ddeell aannáálliissiiss ddee llaa ccoommpprreessiióónn
mmááxxiimmaa ssoobbrree LL44//LL55,, ssee eevviiddeenncciiaa qquuee llooss
eejjeerrcciicciiooss ddee eennccoorrvvaammiieennttoo pprroovvooccaann
mmeennoorr ccoommpprreessiióónn qquuee llooss ddee
iinnccoorrppoorraacciióónn..

64.  Los encorvamientos ssoobbrree ssuuppeerrffiicciieess
iinneessttaabblleess,, ttaalleess ccoommoo bbaalloonneess ggiiggaanntteess
ddee ggoommaa,, iinnccrreemmeennttaann llaa aaccttiivvaacciióónn
aabbddoommiinnaall,, ppoossiibblleemmeennttee ppoorr llaa nneecceessiiddaadd
ddee eessttaabbiilliizzaarr eell rraaqquuiiss aannttee llooss ppeeqquueeññooss
ddeesseeqquuiilliibbrriiooss qquuee pprroovvooccaa eell mmoovviimmiieennttoo
eenn ddiicchhaa ssuuppeerrffiicciiee.. EEssttaa mmaayyoorr aaccttiivvaacciióónn
eess eessppeecciiaallmmeennttee ddeessttaaccaabbllee eenn eell oobblliiccuuoo
eexxtteerrnnoo..

65.  McGill ((cciittaaddoo ppoorr LLóóppeezz,, 22000044)) rreeccoommiieennddaa
rreeaalliizzaarr eell eennccoorrvvaammiieennttoo ccoonn llaass mmaannooss bbaajjoo eell
rraaqquuiiss lluummbbaarr ccoonn uunnaa ppiieerrnnaa eexxtteennddiiddaa yy oottrraa
fflleexxiioonnaaddaa ppaarraa ccoonnsseerrvvaarr llaa lloorrddoossiiss lluummbbaarr
dduurraannttee llaa eejjeeccuucciióónn ddeell eejjeerrcciicciioo.. AAll ppaarreecceerr,,
ddiicchhoo mmoovviimmiieennttoo ddee ccrruunncchh ccoonn mmaanntteenniimmiieennttoo
ddee llaa lloorrddoossiiss lluummbbaarr,, eejjeeccuuttaaddoo aa vveelloocciiddaadd
lleennttaa,, ppeerrmmiittee llaa eessttiimmuullaacciióónn aa iinntteennssiiddaaddeess
mmooddeerraaddaass ddeell mmúússccuulloo rreeccttoo aabbddoommiinnaall
((AAnnddeerrssssoonn yy ccoollss..,, 11999977;; AAxxlleerr yy MMccGGiillll,, 11999977;;
JJuukkeerr yy ccoollss..,, 11999988;; MMoonnffoorrtt yy SSaarrttii,, 11999999 eenn
LLóóppeezz,, 22000044))..

66.  El crunch ccoonn rroottaacciióónn ddeell rraaqquuiiss ddoorrssaall,,
ccoonn oobbjjeettoo ddee aauummeennttaarr llaa aaccttiivvaacciióónn ddee llooss
mmúússccuullooss aanncchhooss ddeell aabbddoommeenn,, ssee
ccoonnssiiddeerraa uunn eejjeerrcciicciioo ssaalluuddaabbllee,, ssii bbiieenn llaa
ccoommbbiinnaacciióónn ddee fflleexxiióónn yy rroottaacciióónn eenn llaa
zzoonnaa lluummbbaarr iimmpplliiccaa uunn lliiggeerroo aauummeennttoo ddee
llooss nniivveelleess ddee ccoommpprreessiióónn ((MMccGGiillll,, 22000011eenn
LLóóppeezz,, 22000044))..

67.  Un ejercicio mmuuyy bbeenneeffiicciioossoo ((iinncclluussoo ccoonn
vviissttaass aa ssuu rreeaalliizzaacciióónn eenn llaa ffaassee ddee aaccttiivvaacciióónn--
pprreeppaarraacciióónn pprreevviiaa aa llaa sseessiióónn)) eess eell ""ccaatt--
ccaammeell"" oo ""ggaattoo"",, ppoorr ssuu sseegguurriiddaadd,, mmíínniimmoo
eessttrrééss yy pprreessiióónn ssoobbrree eell rraaqquuiiss yy ppoossiittiivvooss
eeffeeccttooss ssoobbrree llaa mmoovviilliiddaadd iinntteerrvveerrtteebbrraall
((MMccGGiillll,, 11999999;; LLóóppeezz,, 22000044))..

68.  Desde la ppoossiicciióónn ddee ccuuaaddrruuppeeddiiaa,, ssee aalltteerrnnaa uunnaa
ppoossiicciióónn cciiffóóttiiccaa ((fflleexxiióónn lluummbbaarr,, ddoorrssaall yy cceerrvviiccaall))
yy uunnaa ppoossiicciióónn ddee ccoorrrreecccciióónn ddee llaa mmiissmmaa
((eexxtteennssiióónn lluummbbaarr,, ddoorrssaall yy cceerrvviiccaall)),, aaccoommppaaññaaddaa
ddee aanntteevveerrssiióónn ppééllvviiccaa ((LLóóppeezz,,22000044)).. LLaa ddiissttaanncciiaa
eennttrree eell aappooyyoo ddee mmaannooss yy rrooddiillllaass nnoo ddeebbee sseerr
mmeennoorr qquuee llaa lloonnggiittuudd eennttrree ttrrooccáánntteerr mmaayyoorr yy
aarrttiiccuullaacciióónn eessccááppuulloo--hhuummeerraall ((MMccGGiillll,, 11999977 eenn
LLóóppeezz,, 22000044))..
 HHaayy qquuee eennffaattiizzaarr qquuee ssee ttrraattaa ddee uunn eejjeerrcciicciioo ddee
mmoovviilliiddaadd,, yy ppoorr ttaannttoo,, nnoo hhaayy qquuee pprreessiioonnaarr eenn llooss
rraannggooss ffiinnaalleess ddee fflleexxoo--eexxtteennssiióónn yy ccoonnssiiddeerraarr qquuee
ppeerrssoonnaass qquuee ssuuffrraann cciiááttiiccaa vvaann aa vveerr eexxaacceerrbbaaddooss
ssuuss ssíínnttoommaass ddoolloorroossooss eenn eell mmoovviimmiieennttoo ddee
fflleexxiióónn ((MMccGGiillll,, 22000022 cciittaaddoo ppoorr LLóóppeezz,, 22000044))..

69. Decubito LLaatteerraall HHoorriizzoonnttaall
 EEll ddeeccúúbbiittoo llaatteerraall hhoorriizzoonnttaall eessttiimmuullaa llaa mmuussccuullaattuurraa
oobblliiccuuaa aassíí ccoommoo eell ccuuaaddrraaddoo lluummbbaarr,, qquuee ssee aaccttiivvaa
eesseenncciiaallmmeennttee ppaarraa pprroovveeeerr ddee eessttaabbiilliiddaadd aall rraaqquuiiss
((MMccGGiillll yy ccoollss..,, 11999966;; CCaallllaagghhaann yy ccoollss..,, 11999988;; MMccGGiillll,,
22000011 cciittaaddooss ppoorr LLóóppeezz,, 22000044)),, ggeenneerraannddoo uunnaa aaccttiivviiddaadd
mmiiooeellééccttrriiccaa mmuuyy bbaajjaa eenn eell ppssooaass yy rreessttoo ddee fflleexxoorreess
ccooxxooffeemmoorraalleess ((JJuukkeerr yy ccoollss..,, 11999988;; MMccGGiillll yy ccoollss..,, 11999999
eenn LLóóppeezz,, 22000044))..
 EEssttee eejjeerrcciicciioo ggeenneerraa ccaarrggaass ccoommpprreessiivvaass mmooddeessttaass
((22550000 NNeewwttoonn)) yy uunn nniivveell bbaajjoo ddee eessttrrééss ddee cciizzaallllaa eenn eell
rraaqquuiiss lluummbbaarr ((JJuukkeerr yy ccoollss..,, 11999988;; AAxxlleerr yy MMccGGiillll,, 11999977;;
MMccGGiillll,, 22000011;; MMccGGiillll yy ccoollss..,, 11999999 cciittaaddooss ppoorr LLóóppeezz,,
22000044)).. EEll ddeeccúúbbiittoo llaatteerraall hhoorriizzoonnttaall ggeenneerraa mmeennoorr
ccoommpprreessiióónn lluummbbaarr ((LL44//LL55)) qquuee eell ccrruunncchh ccoonn rroottaacciióónn..
 EEnn aaqquueellllaass ppeerrssoonnaass ccoonn bbaajjaa rreessiisstteenncciiaa mmuussccuullaarr
aabbddoommiinnaall,, ppuueeddee sseerr aaccoonnsseejjaabbllee eell rreeaalliizzaarr eell eejjeerrcciicciioo
aappooyyaannddoo llaass rrooddiillllaass,, ppaarraa ddiissmmiinnuuiirr eell mmoommeennttoo ddee
rreessiisstteenncciiaa ((LLóóppeezz,, 22000044))..

70.  EEjjeerrcciicciioo ddee ddeeccúúbbiittoo llaatteerraall hhoorriizzoonnttaall..
LLaa pprrooggrreessiióónn ssee iinniicciiaarráá ccoonn eell aappooyyoo ddee
rrooddiillllaass ((mmeennoorr mmoommeennttoo ddee rreessiisstteenncciiaa)),,
ppaarraa rreeaalliizzaarrlloo eenn eexxtteennssiióónn ((ttaall yy ccoommoo
ssee oobbsseerrvvaa aa llaa iizzqquuiieerrddaa))..

71. CCOONNCCLLUUSSIIOONN
CCaatt--CCaammeell,, CCrruunncchh aabbddoommiinnaall,, ddeeccúúbbiittoo llaatteerraall
hhoorriizzoonnttaall yy ssuuss vvaarriiaanntteess,, ccuummpplleenn llooss ccrriitteerriiooss ddee
sseegguurriiddaadd yy eeffeeccttiivviiddaadd ddee uunn eejjeerrcciicciioo aabbddoommiinnaall
((LLóóppeezz,, 22000044))::
 11.. AAccttiivvaacciióónn mmiiooeellééccttrriiccaa mmooddeerraaddaa--
iinntteennssaa eenn llooss mmúússccuullooss ddee llaa ppaarreedd
aabbddoommiinnaall..
 22.. IInnhhiibbiicciióónn ddee llooss fflleexxoorreess
ccooxxooffeemmoorraalleess..
 33.. NNiivveell ddee ccoommpprreessiióónn iinnffeerriioorr aa 33000000
NNeewwttoonnss..

72. Elevación -- DDeesscceennssoo PPiieerrnnaass
EExxtteennddiiddaass
 EEll ddiisseeññoo yy pprreessccrriippcciióónn ddee eessttee eejjeerrcciicciioo
hhaa eessttaaddoo ssuujjeettaa aa ggrraann nnúúmmeerroo ddee mmiittooss
yy ccrreeeenncciiaass eerrrróónneeaass,, ppaarrttiieennddoo ddeessddee eell
qquuee lloo ssiittúúaa ccoommoo eell eejjeerrcciicciioo mmááss
aaddeeccuuaaddoo ppaarraa iimmpplliiccaarr aa llaa ppoorrcciióónn
ssuubbuummbbiilliiccaall ddeell rreeccttoo aabbddoommiinnaall..

73.  El ejercicio de elevación-descenso piernas eexxtteennddiiddaass pprroovvooccaa
uunnaa ggrraann ccoommpprreessiióónn rraaqquuííddeeaa..
 EEnn llaa eelleevvaacciióónn ddee ppiieerrnnaass eexxtteennddiiddaass ddeessddee ddeeccúúbbiittoo ssuuppiinnoo,, llaa
mmuussccuullaattuurraa aabbddoommiinnaall ssee aaccttiivvaa iissoommééttrriiccaammeennttee ppaarraa ffiijjaarr llaa
ppeellvviiss,, yy eevviittaarr uunn mmoovviimmiieennttoo ddee aanntteevveerrssiióónn qquuee aauummeennttaarrííaa llaa
lloorrddoossiiss lluummbbaarr..
 MMccGGiillll ((eenn LLóóppeezz,, 22000044)) ddeessttaaccaa llaa iinnccoorrppoorraacciióónn yy eelleevvaacciióónn ddee
ppiieerrnnaass,, ssii bbiieenn ggeenneerraann uunnaa aaccttiivvaacciióónn mmiiooeellééccttrriiccaa aallttaa eenn llaa
mmuussccuullaattuurraa aabbddoommiinnaall,, pprroovvooccaann ggrraannddeess nniivveelleess ddee ccoommpprreessiióónn
rraaqquuííddeeaa,, ffaavvoorreecciieennddoo uunn pprroocceessoo ddee ddeetteerriioorroo vveerrtteebbrraall..

74.  En otro claro eejjeemmpplloo ddee llaa ffaallttaa ddee ccoonnoocciimmiieennttoo
aall rreessppeeccttoo ddee llaa eessttrruuccttuurraa yy ffuunncciioonnaammiieennttoo ddee llaa
mmuussccuullaattuurraa aabbddoommiinnaall,, ssee pprrooppuussoo uunn eejjeerrcciicciioo
ppaarraa ttrraabbaajjaarr llaa ppoorrcciióónn iinnffeerriioorr ddeell aabbddoommiinnaall..
DDiicchhoo eejjeerrcciicciioo eerraa eell ddee ddeesscceennssoo ddee ppiieerrnnaass
eexxtteennddiiddaass ((ttooddooss rreeccoorrddaammooss llaa sseennssaacciióónn ddee
““ttrraacccciióónn”” yy aauummeennttoo ddee llaa lloorrddoossiiss lluummbbaarr qquuee
eexxppeerriimmeennttáábbaammooss eenn ddiicchhoo eejjeerrcciicciioo)),, ddoonnddee eell
rreeccttoo aabbddoommiinnaall ssee ccoonnttrraaee iissoommeettrriiccaammeennttee aa ffiinn
ddee ffiijjaarr llaa ppeellvviiss yy eevviittaarr eell ttiirróónn ddeell ppssooaass iilliiaaccoo
((TToouuss,, 11999988)).. TTaammbbiiéénn ppooddeemmooss eennccoonnttrraarr
vvaarriiaanntteess ccoommoo llaass ““ttiijjeerraass””..

75.  Andersson y ccoollss.. ((11999977)) eennccoonnttrraarroonn uunnaa aallttaa
aaccttiivviiddaadd eellééccttrriiccaa eenn llooss fflleexxoorreess ddee llaa ccaaddeerraa eenn
llaa eelleevvaacciióónn ddee ppiieerrnnaass bbiillaatteerraall yy uunniillaatteerraall.. LLaa
mmuussccuullaattuurraa aabbddoommiinnaall,, mmuueessttrraa eenn eell eejjeerrcciicciioo
bbiillaatteerraall uunnaa mmaarrccaaddaa aaccttiivvaacciióónn aabbddoommiinnaall ddeell
rreeccttoo aanntteerriioorr yy oobblliiccuuoo eexxtteerrnnoo,, ccaassii aall mmiissmmoo
nniivveell qquuee llooss eejjeerrcciicciiooss ddee iinnccoorrppoorraacciióónn yy
eennccoorrvvaammiieennttoo,, mmiieennttrraass eell oobblliiccuuoo iinntteerrnnoo
mmuueessttrraa uunnaa aaccttiivvaacciióónn mmooddeerraaddaa.. LLaa eelleevvaacciióónn
uunniillaatteerraall,, ssiinn eemmbbaarrggoo,, nnoo aaccttiivvaa llaa mmuussccuullaattuurraa
aabbddoommiinnaall,, ppoorr lloo qquuee llaa rreeaalliizzaacciióónn ddee eessttee
eejjeerrcciicciioo ccoommoo aalltteerrnnaattiivvaa,, nnoo eess rreeccoommeennddaabbllee
((LLóóppeezz,, 22000044))..

76.  Tampoco la elevación-descenso de ppiieerrnnaass uunniillaatteerraall,,
eess aaccoonnsseejjaabbllee ppaarraa ppeerrssoonnaass qquuee ddeesseeeenn eennttrreennaarr ssuu
mmuussccuullaattuurraa aabbddoommiinnaall ddee mmaanneerraa ssaalluuddaabbllee..
 NNoo ppaarreeccee qquuee sseeaa uunn eejjeerrcciicciioo mmuuyy aaddeeccuuaaddoo eenn
ppoobbllaacciioonneess ddee ssaalluudd yy ppeerrssoonnaass ccoonn mmuussccuullaattuurraa
aabbddoommiinnaall ddéébbiill..,, ppuueessttoo qquuee pprroodduuccee uunnaa ggrraann
aaccttiivvaacciióónn ddee llooss fflleexxoorreess ccooxxooffeemmoorraalleess,, qquuee
pprrooggrreessiivvaammeennttee aauummeennttaa llaa lloorrddoossiiss lluummbbaarr.. EEssttee
eejjeerrcciicciioo,, yy ccuuaallqquuiieerraa ddee ssuuss vvaarriiaanntteess,, rreeaalliizzaaddoo ddee
ffoorrmmaa ccoonnttiinnuuaaddaa,, ppuueeddeenn ggeenneerraarr aalltteerraacciioonneess eenn eell
aappaarraattoo oosstteeoolliiggaammeennttoossoo ddeell rraaqquuiiss lluummbbaarr ((LLóóppeezz,,
22000044))..

77.  Como aalltteerrnnaattiivvaa ppuueeddee uuttiilliizzaarrssee eell
eennrroollllaammiieennttoo ddee cciinnttuurraa ppééllvviiccaa hhaacciiaa eell ttóórraaxx oo
iinncclliinnaacciióónn ppééllvviiccaa ppoosstteerriioorr ((ccrruunncchh iinnvveerrssoo)).. EEnn
ddeeccúúbbiittoo ssuuppiinnoo ccoonn ccaaddeerraass yy rrooddiillllaass
fflleexxiioonnaaddaass ssee rreeaalliizzaa uunn mmoovviimmiieennttoo ddee
rreettrroovveerrssiióónn ppééllvviiccaa iinntteennttaannddoo aapprrooxxiimmaarr llaass
rrooddiillllaass hhaacciiaa eell ttrroonnccoo,, pprroodduucciiéénnddoossee uunn
ddeessppeegguuee ddee llaa ppeellvviiss ddeell ppllaannoo ddee aappooyyoo
dduurraannttee uunnooss sseegguunnddooss.. DDeessddee aahhíí,, ssee rreeggrreessaa
eenn ccoonnttrraacccciióónn eexxccéénnttrriiccaa aa llaa ppoossiicciióónn ddee
ppaarrttiiddaa.. AAssíí,, dduurraannttee eell mmoovviimmiieennttoo,, ssee ddeessppeeggaa
lliiggeerraammeennttee llaa rreeggiióónn ggllúútteeaa ddee llaa ssuuppeerrffiicciiee,,
qquueeddaannddoo llaa zzoonnaa lluummbbaarr eenn ttooddoo mmoommeennttoo
aappooyyaaddaa yy pprrootteeggiiddaa ((LLóóppeezz,, 22000044))..

78.  La aaccttiivviiddaadd mmiiooeellééccttrriiccaa eenn llooss
mmoovviimmiieennttooss ddee eennccoorrvvaammiieennttoo yy ddee
iinncclliinnaacciióónn ppééllvviiccaa ppoosstteerriioorr mmuueessttrraann uunn
ggrraann ppaarraalleelliissmmoo.. IInnddeeppeennddiieenntteemmeennttee ddeell
sseeggmmeennttoo ccoorrppoorraall mmoovviilliizzaaddoo,, eell ppaattrróónn
ddee aaccttiivviiddaadd eellééccttrriiccaa eevvooccaaddoo eenn eell
mmúússccuulloo eess ssiimmiillaarr.. PPoorr ttaannttoo,, llaa aaccttiivvaacciióónn
mmuussccuullaarr ddee eessttee eejjeerrcciicciioo eess eeffeeccttiivvaa yy
eessppeeccííffiiccaa ppaarraa llaa mmuussccuullaattuurraa aabbddoommiinnaall
((LLóóppeezz,, 22000044))..

79. Propuesta IInntteeggrraall ppaarraa
EEnnttrreennaammiieennttoo ddee llaa
MMuussccuullaattuurraa AAbbddoommiinnaall

80.  Es evidente lloo ppoossiittiivvoo ddeell aavvaannccee eenn llaass
pprrooppuueessttaass ddee ttrraabbaajjoo ddee mmuussccuullaattuurraa eexxtteerrnnaa
((rreeccttoo aabbddoommiinnaall))..
 EEll nnoo iinncciiddiirr,, eenn pprrooggrraammaass ddee ssaalluudd,, eenn eell ttrraabbaajjoo
pprriioorriittaarriioo ddee ppssooaass ((eenn ssiitt--uuppss ccoommpplleettooss)) ppuueeddee
sseerr aaddeeccuuaaddoo,, aassíí ccoommoo aall rreessppeeccttoo ddee nnoo ttrraabbaajjaarr
llaa mmuussccuullaattuurraa aabbddoommiinnaall eenn aammpplliittuudd ttoottaall,, ppoorr ssuu
nneecceessiiddaadd ddee ttoonniiffiiccaacciióónn ((ccaarráácctteerr ffáássiiccoo)) yy aa ffiinn
ddee eevviittaarr aacccciioonneess aarrttiiccuullaarreess,, yyaa qquuee eessttoo
iimmpplliiccaarrííaa rreeaalliizzaarr uunnaa hhiippeerreexxtteennssiióónn ddee ttrroonnccoo
((ffaassee eexxccéénnttrriiccaa ddeell ssiitt--uupp)) lloo ccuuaall pprroodduucciirrííaa uunn
aauummeennttoo ddee pprreessiióónn aa nniivveell lluummbbaarr ((aa ppaarrttiirr ddee
CCooss yy PPoorrttaa,, 11999988))..

81.  PPeerroo ssii oobbsseerrvvaammooss yy aannaalliizzaammooss
ddeetteenniiddaammeennttee lloo eexxppuueessttoo aall rreessppeeccttoo ddeell
ccoonncceeppttoo ddee ““uunniiddaaddeess””,, nneecceessiiddaadd ddee
eeqquuiilliibbrriioo yy ssiinneerrggiiaa eenn llooss mmeeccaanniissmmooss ddee
eessttaabbiilliiddaadd lluummbbaarr,, ssee ppooddrrííaa ddeessaarrrroollllaarr
uunnaa pprrooppuueessttaa mmeettooddoollóóggiiccaa ppaarraa llaa
pprreessccrriippcciióónn ddee eejjeerrcciicciiooss aabbddoommiinnaalleess,, qquuee
aasseegguurree eell ccoorrrreeccttoo ffuunncciioonnaammiieennttoo ddee llaa
uunniiddaadd iinntteerrnnaa ccoonn ssuuss mmeeccaanniissmmooss
eessttaabbiilliizzaaddoorreess,, eenn ccoonnttrraappoossiicciióónn aa llaa
tteennddeenncciiaa aaccttuuaall ddee ttrraabbaajjoo pprriioorriittaarriioo ssoobbrree
llaa uunniiddaadd eexxtteerrnnaa ((eessppeecciiaallmmeennttee rreeccttoo
aabbddoommiinnaall))..

82. FFuunnddaammeennttaacciióónn
MMeettooddoollóóggiiccaa

83.  Como se ha expuesto anteriormente, eenn ttooddooss llooss
eejjeerrcciicciiooss hhaayy uunnaa mmaayyoorr aaccttiivviiddaadd ddee llaa ppoorrcciióónn ssuuppeerriioorr
ddeell rreeccttoo aabbddoommiinnaall,, eenn ccoonnsseeccuueenncciiaa,, ssii ssee rreeaalliizzaann eenn
pprriimmeerr lluuggaarr eejjeerrcciicciiooss ddee aaiissllaammiieennttoo ddee llaa ppoorrcciióónn
ssuuppeerriioorr yy ssee ffaattiiggaa aa ééssttaa,, ccuuaannddoo ssee rreeaalliicceenn eejjeerrcciicciiooss
ddee aaiissllaammiieennttoo ddee llaa ppoorrcciióónn iinnffeerriioorr ((rreettrroovveerrssiióónn ppééllvviiss))
nnoo ssee ppooddrráánn eejjeeccuuttaarr aaddeeccuuaaddaammeennttee,, ddeebbiiddoo aa llaa mmaayyoorr
iimmpplliiccaacciióónn ddee llaa ppoorrcciióónn ssuuppeerriioorr eenn eessttooss eejjeerrcciicciiooss
((TToouuss yy BBaallaagguuéé,, 11999999)).. SSiinn eemmbbaarrggoo llaa eejjeeccuucciióónn yy oorrddeenn
pprrooppuueessttoo ppuueeddee iirr eennccaammiinnaaddaa eenn llaa ddiirreecccciióónn ddee lloo qquuee
ssee ddeennoommiinnaa ttééccnniiccaa ddee pprreeffaattiiggaa.. EEssttaa ttééccnniiccaa,,
ccaarraacctteerrííssttiiccaa ddee pprrooggrraammaass ddee eennttrreennaammiieennttoo ddee ffuueerrzzaa
((hhiippeerrttrrooffiiaa)) ssuuggiieerree eejjeerrcciittaarr eenn pprriimmeerr lluuggaarr llooss mmúússccuullooss
mmááss ppeeqquueeññooss ccoonn eell oobbjjeettoo ddee ccoonnsseegguuiirr uunnaa pprreeffaattiiggaa
qquuee ppeerrmmiittaa qquuee aa llaa hhoorraa ddee eejjeerrcciittaarr llooss mmúússccuullooss mmááss
ggrraannddeess,, eessttooss ssooppoorrtteenn ttooddaa llaa ccaarrggaa..

84.  El orden ddee eejjeerrcciicciiooss,, ssee bbaassaa eenn qquuee aaqquueellllooss
mmúússccuullooss mmááss ddéébbiilleess ((ccuuyyoo aaiissllaammiieennttoo eess mmááss
ccoommpplliiccaaddoo)) hhaann ddee ttrraabbaajjaarrssee eenn pprriimmeerr lluuggaarr.. PPoorr
eelllloo,, eenn uunnaa sseessiióónn ddeessttiinnaaddaa aall eennttrreennaammiieennttoo
aabbddoommiinnaall,, eell ttrraabbaajjaarr eell ttrraannssvveerrssoo aabbddoommiinnaall yy llaa
rreettrroovveerrssiióónn ddee ppeellvviiss pprreevviioo aall rreessttoo ddee
mmuussccuullaattuurraa,, ppooddrrííaa sseerr lloo mmááss aaddeeccuuaaddoo,, aaddeemmááss
ccoonn eelllloo ppooddrrííaammooss eevviittaarr cciieerrttooss pprroobblleemmaass
rreeffeerriiddooss aa llaa ssoobbrreeccaarrggaa eenn llaa mmuussccuullaattuurraa ddeell
ccuueelllloo,, ppoorr ffaallttaa ddee aaccoonnddiicciioonnaammiieennttoo,, eenn ppeerrssoonnaass
qquuee ssee iinniicciiaann eenn pprrooggrraammaass ddee eennttrreennaammiieennttoo
aabbddoommiinnaall..

85.  Recordemos qquuee eell ttrraabbaajjoo aabbddoommiinnaall ddeebbeerrííaa
ooccuuppaarr ppaarrtteess ccoonnccrreettaass ddee llaa sseessiióónn ((yy nnoo eell
ccaalleennttaammiieennttoo pprreecciissaammeennttee)),, eexxcceeppttoo lloo eexxppuueessttoo
aall rreessppeeccttoo ddeell ““ccaatt--ccaattmmeell””..
 CCaassoo ddee qquuee ooccuuppeenn uunnaa ppaarrttee ddee uunnaa sseessiióónn
mmúúllttiippllee,, sseerrííaa mmááss aaddeeccuuaaddoo rreeaalliizzaarr eell vvoolluummeenn
mmaayyoorr aall ffiinnaall ddee llaa sseessiióónn ((aauunnqquuee ssee ppuueeddeenn
rreeaalliizzaarr sseerriieess iinntteerrccaallaaddaass)),, aa ffiinn ddee nnoo mmeerrmmaarr
ssuu ppoossiibbllee ffuunncciióónn pprrootteeccttoorraa dduurraannttee llaa
rreeaalliizzaacciióónn ddee eejjeerrcciicciiooss qquuee rreeqquuiieerraann cciieerrttoo nniivveell
ddee eessttaabbiilliizzaacciióónn ddeell rraaqquuiiss..

86. LLaa eejjeeccuucciióónn ssiigguuee ttrreess nniivveelleess::
 IIssoommééttrriiccaa.. ((mmaanntteenniimmiieennttoo ddee llaa ppoossiicciióónn eenn
eejjeerrcciicciiooss ddee ttrraannssvveerrssoo ddee 66--1100 sseegguunnddooss yy
ttaammbbiiéénn ppaarraaddaass oo ffaasseess iissoommééttrriiccaass eenn
ttrraabbaajjoo ddee ccrruunncchh ddee 22--44 sseegguunnddooss))..
 DDiinnáámmiiccaa::
  CCoonnccéénnttrriiccoo LLeennttoo ((11 rreepp xx 33--44 sseegguunnddooss))..
  CCoonnccéénnttrriiccoo MMeeddiioo ((11 rreepp xx 22sseegguunnddoo))..
  CCoonnccéénnttrriiccoo RRááppiiddoo ((11 rreepp xx 11sseegguunnddoo))..

87. AA eessttee rreessppeeccttoo,, ssee ppuueeddee eessttaabblleecceerr qquuee::
Un ritmo rápido conlleva:
 CCoommeennzzaarr ccoonn ddeemmaassiiaaddaa rraappiiddeezz yy uuttiilliizzaarr
llaa iinneerrcciiaa ccoommoo mmoommeennttoo ddee ppootteenncciiaa..
 PPoossiibbiilliiddaadd ddee aauummeennttaarr llaa fflleexxiióónn bbrruussccaa
ddee llaa ccoolluummnnaa vveerrtteebbrraall cceerrvviiccaall..
 PPooccoo ttiieemmppoo rreeaall yy eeffeeccttiivvoo ddee ttrraabbaajjoo
mmuussccuullaarr..
 NNoo ttrraabbaajjaarr llaa ccoonnttrraacccciióónn eexxccéénnttrriiccaa ssii ssee
vvuueellvvee aa llaa ppoossiicciióónn iinniicciiaall rrááppiiddoo..

88. Un ritmo lento conlleva:
 MMaayyoorr ttiieemmppoo ddee ttrraabbaajjoo mmuussccuullaarr..
 AApprroovveecchhaammiieennttoo ddeell rreeccoorrrriiddoo
eexxccéénnttrriiccoo..
 EEvviittaa aassppeeccttooss nneeggaattiivvooss pprrooppiiooss ddeell
rriittmmoo rrááppiiddoo..
 PPoossiibbiilliiddaadd ddee ppaarraaddaass iissoommééttrriiccaass..

89. Así pues, un ejemplo de pprrooppuueessttaa ppaarraa eell
eennttrreennaammiieennttoo ddee llaa mmuussccuullaattuurraa aabbddoommiinnaall oorriieennttaaddoo aall
ffiittnneessss ((ssaalluudd)),, ppooddrrííaa sseerr::

90. RREEFFEERREENNCCIIAASS
 11.. AANNDDEERRSSSSOONN,, EE AA,, NNIILLSSSSOONN,, JJ,, MMAA,, ZZ,, TTHHOORRSSTTEENNSSSSOONN,, AA..
AAbbddoommiinnaall aanndd hhiipp fflleexxoorr mmuussccllee aaccttiivvaattiioonn dduurriinngg vvaarriioouuss ttrraaiinniinngg
eexxeerrcciisseess.. EEuurrooppeeaann JJoouurrnnaall AApppplliieedd PPhhyyssiioollooggyy,, 7755:: 111155--112233..
11999977..
 22.. CCaallaaiiss--GGeerrmmaaiinn,, BB;; LLaammoottttee,, AA.. AAnnaattoommííaa ppaarraa eell mmoovviimmeennttoo..
BBaasseess ddee eejjeerrcciicciiooss.. TToommoo IIII.. LLooss lliibbrrooss ddee llaa lliieebbrree ddee mmaarrzzoo,,
BBaarrcceelloonnaa.. 11999955..
 33.. CChheecckk,, PP.. CCóómmoo tteenneerr llaa eessppaallddaa ffuueerrttee ssiinn cciinnttuurróónn.. NNoo
eeddiittaaddoo..wwwwww..ffuueerrzzaayyppootteenncciiaa..ccoomm.. 22000033..
 44.. LLIISSÓÓNN,, JJ..FF..;; SSAARRTTII,, MM..AA.. VVeelloocciiddaadd yy rraannggoo ddee mmoovviimmiieennttoo eenn eell
ffoorrttaalleecciimmiieennttoo ddee mmúússccuullooss ppoossttuurraalleess.. EEssttuuddiioo pprreelliimmiinnaarr.. AArrcchhiivvooss
ddee MMeeddiicciinnaa ddeell DDeeppoorrttee,, 6666:: 229911--229988.. 11999988..
 55.. LLóóppeezz MMiiññaarrrroo,, PPAA.. EEjjeerrcciicciiooss ddeessaaccoonnsseejjaaddooss eenn llaa aaccttiivviiddaadd ffííssiiccaa..
EEddtt..IINNDDEE.. 22000000..
 66.. LLóóppeezz MMiiññaarrrroo,, PP.. AA.. yy RRooddrríígguueezz,, PP.. LL.. PPrreessccrriippcciióónn ddee eejjeerrcciicciioo
ffííssiiccoo ppaarraa eell ffoorrttaalleecciimmiieennttoo ddee llaa mmuussccuullaattuurraa aabbddoommiinnaall.. SSeelleecccciióónn..
RReevviissttaa EEssppaaññoollaa ddee MMeeddiicciinnaa ddee llaa EEdduuccaacciióónn FFííssiiccaa yy eell
DDeeppoorrttee,, 22,, 1111,, 5555--6622.. 22000022..

91.  77.. LLóóppeezz MMiiññaarrrroo,, PP..AA.. AAccoonnddiicciioonnaammiieennttoo mmuussccuullaarr ppaarraa eell ttrreenn ssuuppeerriioorr.. EEjjeerr..
ddeessaaccoonnsseejjaaddooss yy ccrriitteerriiooss ddee ccoorrrreecccciióónn.. CCuurrssoo ddee TTéécc.. eenn AAccoonndd..
MMuussccuullaarr eenn SSaallaa ddee MMuussccuullaacciióónn.. UUnniivveerr.. MMuurrcciiaa.. IInnsstt.. ddee CCiieenncciiaass ddeell
DDeeppoorrttee.. 22000044..
 88.. LLóóppeezz MMiiññaarrrroo,, PP..AA.. MMiittooss yy ffaallssaass ccrreeeenncciiaass eenn llaa pprrááccttiiccaa ddeeppoorrttiivvaa EEddtt..
IINNDDEE..BBaarrcceelloonnaa.. 22000022..
 99.. MMccGGIILLLL,, SS..MM.. SSttaabbiilliittyy:: ffrroomm bbiioommeecchhaanniiccaall ccoonncceepptt ttoo cchhiirroopprraaccttiicc pprraaccttiiccee..
JJoouurrnnaall CCaannaaddiiaann ooff CChhiirroopprraaccttiiccee AAssssoocccciiaattiioonn,, 4433((22)):: 7755--8888.. 11999999..
 1100.. MMccGGIILLLL,, SS..MM.. LLooww bbaacckk ssttaabbiilliittyy:: ffrroomm ffoorrmmaall ddeessccrriippttiioonn ttoo iissssuueess ffoorr
ppeerrffoorrmmaannccee aanndd rreehhaabbiilliittaattiioonn.. EExxeerrcciissee aanndd SSppoorrtt SScciieenncceess RReevviieewwss,,
2299((11)):: 2266--3311.. 22000011..
 1111.. PPiinnssaacchh,, PPiittii.. EEjjeerrcciicciiooss AAbbddoommiinnaalleess:: FFaallssaass EEssppeerraannzzaass.. PPuubblliiCCEE
hhttttpp::////wwwwww..ssoobbrreeeennttrreennaammiieennttoo..ccoomm//PPuubblliiCCEE//HHoommee..aasspp)).. 2244//0033//0033.. PPiidd::
113377.. 22000033..
 1122.. TToouuss FFaajjaarrddoo,, JJ.. ¿CCoorrrreeccttoo oo iinnccoorrrreeccttoo??......ddeeppeennddee.. AArrooxx.. aa llaa pprreegguunnttaa
ddeessddee llaa pprreessccrr.. ddee llooss eejjeerr.. aabbddoommiinnaalleess.. CCuurrssoo ddee RReeppeerr.. ddeell eennttrree.. ddee
ffuueerrzzaa eenn llaa aarrqquuiitt.. mmuussccuullaarr.. FFaacc.. CCiiee.. ddeell DDeepp.. UUCCLL.. 22000022..
 1133.. TToouuss yy BBaallaagguuéé.. EEll eennttrreennaammiieennttoo aabbddoommiinnaall:: uullttiimmaass tteennddeenncciiaass.. RREEDD..
TToommoo XXIIII.. NN°°22.. 11999999..
 1144.. VVEERRAA,, FF..JJ..;; SSAARRTTII,, MM..AA.. MMaanniippuullaacciióónn ssoocciiaall eenn llaa aaccttiivviiddaadd ffííssiiccoo--
ddeeppoorrttiivvaa.. LLaa rreevviissttiillllaa,, 22:: 2255--2299.. 11999999.. HHeerreeddiiaa,, JJuuaann RR.. CCoossttaa,, MMiigguueell RR..
EEnnttrreennaammiieennttoo ddee llaa MMuussccuullaattuurraa AAbbddoommiinnaall:: uunnaa PPeerrssppeeccttiivvaa IInntteeggrraaddoorraa