Aalto yliopisto tutkijaseminaarissa 31.10.13 esitetyt kalvot, tulevaisuuksientutkimuksen perusteita ja metodologiaa

1. Aalto-yliopisto, Graafisen suunnittelun jatko-opiskeluseminaari
31.10.2013
Anita Rubin

2. Flechtheim uskoi, että uuden tieteen, futurologian, avulla
voitaisiin
• Estää sodat;
• Poistaa nälkä ja kurjuus maailmasta;
• Kamppailla riistoa vastaan;
• Demokratisoida yhteiskunta;
• Lopettaa luonnon riistokäyttö, ja
• Taistella vieraantumista vastaan.
 Homo Humanus, uusi parempi ihminen
(Flechtheim 1943)
2

3. Ossip Flechtheimin futurologian neljä perusoivallusta:
•Ongelmien ymmärtäminen maailmanlaajuisiksi;
•Kompleksisuus ja systeeminen maailmankäsitys (mitään em.
ongelmaa ei voida ratkaista vain yhtä osa-aluetta
korjaamalla);
•Tulevaisuuteen voidaan vaikuttaa ymmärtämällä
nykyhetkeä;
•Moraalinen ja eettinen näkemys, maailmanparannus
3

4. Tekninen
tiedonintressi
Praktinen, tulkitseva
(hermeneuttinen)
tiedonintressi
Tutkimusongelma
Kriittinen
tiedonintressi
Intuitio
Lähde: P. Kyrö, www.metodix.fi
4

5. Ilmiöiden tasolla nyt tapahtuvaa muutosta
• ei voida analysoida seuraamalla jonkin ilmiön tai tapahtuman
määrättyä ja yhdensuuntaista kehityskulkua;
• ei voida selittää pelkästään viittaamalla sosiaalisiin, poliittisiin,
taloudellisiin tai edes luonnonlakeihin tai kehityksen sisäiseen
logiikkaan,
vaan se
• voidaan selittää ainoastaan systeemisen ajattelun avulla ja
viittaamalla lukuisiin vastakkaisuuksiin, epälineaarisiin
kehityskulkuihin, epäjohdonmukaisuuksiin ja tarkastelemalla
näiden mahdollisesti tuottamia ei-tarkoitettuja ja eiennakoituja seuraamuksia.
18.11.13
5

6. kehitys
uusi tasaisen
kehityksen vaihe
Esim. villi kortti
uutta
informaatiota /
energiaa
toteutuva kehitys
ennustettu kehitys
kehitys muuttuu
ennakoimattomaksi
ja lähenee kaaosta
tasaisen
kehityksen vaihe
aika
18.11.13
6

7. Rob Gonsalves:
18.11.13
NEW MOON
ECLIPSED 7

8. Kun informaatiota on tarjolla yhä laajenevassa määrässä
reaaliaikaisesti, syyn ja seurauksen lain ymmärtäminen alkaa hämärtyä.
 nopeita ja odottamattomia muutoksia globaalissa
markkinataloudessa;
 jatkuvasti uusia innovaatioita (erityisesti tietoteknologian alueella);
 tiedon määrän kasvu eksponentiaalisella
nopeudella.
Uusien työkalujen, keinojen, toimintamallien ja –järjestelmien
ja jopa kielen tarve mahdollistamaan sekä yksilötasolla että
yhteiskunnassa
•selviämistä,
•voimaannuttamista,
•aktiivista osallistumista sekä
•luovuutta.
18.11.13
8

9. Mahdollisen rajat piirtyvät koko ajan uudestaan kasvavalla nopeudella
päätyäkseen pyyhittäväksi pois taas hetken päästä, kun saadaan uutta tietoa
tai luodaan uusia innovaatioita.
Tämä jatkuva muutosprosessi vaikuttaa vähitellen yhteiskunnan jaettuun
käsitykseen todellisuudesta ja alkaa siten muuttaa myös valintoja ja
päätöksentekoa sekä yhteiskunnan että yksilöntasolla.
Tarvitaan täysin uusia malleja ja instituutioita päätöksentekoa varten sekä
sosiaalisella, taloudellisella, kulttuurisella että koulutuksen ja oppimisen
saralla.
(Samalla tämä tarkoittaa myös sitä, että kun puhutaan “tietoyhteiskunnasta”,
emme voi erottaa tietoa enää yksiselitteisesti siitä yhteiskunnan osa-alueesta,
jossa tietoa/informaatiota käytetään ja hyödynnetään edelleen. Loppujen
lopuksi ne muodostuvat yhdeksi kokonaisuudeksi.
18.11.13
9

10. on
, mikä mme
ainen
ki sell utta mitä e
Kaik
,m
massa lla.
ole
vite
sa a k u
o
Kaikki mitä voimme
kuvitella
(science fiction,
myytit, sadut, tarinat,
unet, jne.)
Kaikki mikä on
mahdollista
(rajoina mm.
luonnonlait jne.)
Kaikki mikä on
todennäköistä
NYKYHETKI
Neut-raalit
asiat
18.11.13
Vältettävät
asiat
Toivottavat
asiat
10

11. Todennäköinen
•Todennäköisesti aurinko nousee huomennakin.
Mahdollinen
•On mahdollista, että huomenna sataa.
Ehdollinen
•“Jos huomenna ei sada, lähdemme retkelle”.
Toivottava
•“Toivonpa, ettei huomenna sataisi…”
Pelottava (vältettävä)
vaan
u
lee k
tu
nen kaan:
i
Ihm mu
Mutta entäs jos
sittenkin sataa?
Mikä on
vaihtoehtoinen
tulevaisuudensuunnitelma?
• “mutta pelkään, että sää on kuitenkin huono.”
18.11.13
11

12. Tutkimusongelma
Moni-
tieteisyys
Poikkitieteellisyys
Tu tkim uso ngel ma
!
Tieteidenvälisyys
12
Tu tkim uso ngel ma
!

13. Tulevaisuutta
koskevat asenteet
Skenaariot /
tulevaisuuskuvat
Valituksi tulevat
strategiat
Passiivinen
Puuttuvat
Virran vietävänä
Reaktiivinen eli
sopeutuva
”Bisnestä kuten
ennenkin”
Sopeutumiskykyinen
Preaktiivinen eli
ennakoiva
Perustuvat
trendeille
Ennaltaehkäisevä
Proaktiivinen eli
luova
Mahdolliset
vaihtoehdot
Innovatiivinen
Lähde: Godet 2001
18.11.13
13

14. Reaktiivisesta
ja
sopeutuvasta...
Kysymykset
tulevaisuuden
luonteesta
Millainen
maailmasta
näyttäisi tulevan?
Tulevaisuuden
kartoittamisen
lähestymistapoja koskevat
kysymykset
...proaktiivisee
n ja luovaan
tulevaisuuteen
Kuinka
sopeudumme
tulevaan? Miten
selviämme?
Suhtautuminen
tulevaisuuteen
18.11.13
Millaisia ovat
mahdolliset
maailmat?
Kuinka
vaikutamme
tulevaisuuteen?
Kuinka teemme
siitä meille
parhaan
…ja ongelmien
mahdollisen?
väistämisestä…
Virran vietävänä
kellumisesta…
innovatiivisuu
-teen
sopeutumiseen…
14

15. Tulevaisuudenskenaario on vapaamuotoinen ja
näkemyksellinen tarina jostain tulevaisuuden tilanteesta.
Skenaario perustuu aina vahvasti nyt käytettävissä
olevalle tiedolle.
Tarina koostuu
•
nykytilan analyysistä
•
loogisen tapahtumaketjun ja prosessien kuvauksesta kohta
kohdalta nykyhetkestä tulevaisuudentilaan (ennakoivat skenaariot)
tai vaihtoehtoisesti tulevaisuudentilasta nykyhetkeen
(normatiiviset skenaariot, backcasting).
18.11.13
15

16. Skenaario ei ole milloinkaan arvioitavissa hyväksi tai huonoksi
sen perusteella, toteutuuko tulevaisuus sen mukaisesti.
Skenaarion hyvyyden tai huonouden ainoa arviointikriteeri on
se, kuinka hyvä työkalu se on päätöksenteossa.
Hyvä skenaario vaikuttaa tulevaisuuteen jo ilmaisemalla,
millaisia vaihtoehtoja on olemassa. Näin se voi tehdä itsensä
mahdottomaksi jo pelkästään sillä, että se on muodostettu.
Vrt. ”Kasvun rajat” –raportti v. 1972
18.11.13
16

17. Ennustus (prediction) on sellainen tulevaisuuden tila, jota sen
esittäjä pitää ainoana kaikista mahdollisista ja kuviteltavissa olevista
vaihtoehdoista. Tutkimuskysymyksenä on, millainen tämä varmasti
toteutuva tulevaisuus on.
Ennuste (forecast) on sellainen tulevaisuuden tila, jota sen esittäjä
pitää todennäköisimpänä kaikista mahdollisista ja kuviteltavissa
olevista vaihtoehdoista. Sillä tarkoitetaan sellaista tulevaisuuteen
kohdistuvaa väitettä, joka perustuu nykyhetkestä ja menneestä
saatavaan tietoon ja siitä vedettäviin johtopäätöksiin
tulevaisuudesta. Tutkimuskysymyksenä on, millainen tämä
luultavasti toteutuva tulevaisuus on.
…/…
18.11.13
17

18. Tulevaisuudenskenaario (ennakoitu tulevaisuus; mahdolliset
maailmat) on yksi vaihtoehtoinen tulevaisuuden tila monien
laadullisesti keskenään erilaisten mahdollisten
tulevaisuuksien joukossa.
Tutkimuskysymyksenä on, mitä mahdollisia tulevaisuuksia on
odotettavissa ja haasteena on selvittää eri vaihtoehtojen
toteutumisen todennäköisyyden taso erilaisten
toimintaympäristöä koskevien ehtojen tapahtuessa.
Sitä varten tarvitaan sekä tietoa että mielikuvitusta
(näkemyksellisyyttä).
18.11.13
18

19. Jatkuvan
kasvun
skenaario
Katastrofiskenaario
Paluu
menneeseen
-skenaario
Päätös n
* tulokset,
seuraukset
Muutosmahdollisuusskenaario
Ennusteen
suunta:
Päätös n-1
* tulokset,
seuraukset
Päätös n-2
* tulokset,
seuraukset
Päätös 2
* tulokset,
seuraukset
Päätös 1
* tulokset,
seuraukset
18.11.13
Backcasting
NYT-hetki
Forecasting
19

20. Systeemin määrittely on viime kädessä kiinni
tarkastelijan tekemästä valinnasta: jokin järjestelmä, olio
tai ilmiö määritellään systeemiksi määrättyjen,
tarkastelun kannalta mielekkäiden ja merkityksellisten
näkökulmien vuoksi.
Tämän vuoksi systeemi voi näyttäytyä hyvinkin erilaisena
riippuen siitä, kuka sitä tarkastelee ja kuvailee ja miksi
näin tehdään, sillä eri tarkastelijoilla on siihen eri
näkökulma, tarpeet ja intressit.

21. Systeemiä mallinnettaessa on ensin määriteltävä sen
alasysteemit, sen sisäiset, sen ja alasysteemien väliset
sekä ulkoiset informaation ja energian vaihdannan
kulut ja interaktiot, sen toiminnot ja prosessit, kontrollijärjestelmät ja toimijat:
•Mitä alasysteemejä, toimintoja ja prosesseja voidaan
tarkastelun kannalta pitää relevantteina?
•Mitkä eivät ole merkityksellisiä?

22. (Peter Checkland 1985)
•
Tapa ymmärtää maailma havaituista ilmiöistä ja
toiminnoista, niiden ominaisuuksista ja niiden sisäisistä ja
välisistä suhteista muodostuvina kokonaisuuksina.
•
Menetelmällinen näkökulma, joka muodostaa joustavan ja
monipuolisen kehikon ihmisten rakentamien järjestelmien
käytännön tason ongelmanratkaisulle.
Erityisesti kehitetty ymmärtämään ja ratkaisemaan
dynaamisten (organisaatio-)prosessien laajoja ja
kompleksisia ongelmia.
18.11.13
22

23. 1.
Strukturoimaton
ongelmatilanne
2. Ilmaistu
ongelmatilanne
7. Toiminta
ongelmatilanteen
parantamiseksi
5. 2- ja 4vaiheen
vertailu
6. Mahdolliset,
toivottavat
muutokset
TODELLINEN MAAILMA
SYSTEEMIAJATTELU
4a. Muodollinen
systeemimalli
3. Mielekkäiden
systeemien
ydinmääritelmät
4b. Muu
systeemiajattelu
4. Käsitteelliset
mallit
Mika Mannermaa 1991

24. “A technique of structuring a communication process of a group in
order to help to understand and deal with the future development
of a complex problem.” (Linstone & Turoff 1975)
Asiantuntijamenetelmä, jonka avulla saadaan esille valistuneita ja
perusteltuja mielipiteitä tulevaisuuden mahdollisuuksista ja
vaihtoehdoista.
Luonteeltaan laadullista tutkimusta, mutta erityisesti tietokonepohjainen tekniikka mahdollistaa myös laajat ennustetyyppiset
kyselyt (esim. eDelfoi)
➔Nyky-delfoi usein yhdistää kvantitatiivista ja kvalitatiivista tietoa.
24

25. • Kutsutuista asiantuntijoista muodostettu paneeli arvioi jonkin
määrätyn asiantilan/ ilmiön/ tapahtuman/ kehityskulun tms.
tulevaisuutta.
• Usein korvaa ja/tai tuottaa lisätietoa tutkimukselle  tuottaa
materiaalia esim. skenaariotyöskentelylle (esim. FAR-taulukon
muuttujia). Tulevaisuusverstastyöskentelyllä voidaan luoda
delfoin esille tuomista ilmiöistä ja mahdollisuuksista visioita ja
strategioita.
• Erityisen käyttökelpoinen tutkittaessa laajoja ilmiöitä,
suunniteltuja kehitysmalleja tai sellaisia asioita, jotka ovat
poliittisesti tai sosiaalisesti arkaluontoisia ja joita on vaikea
tarkastella muiden menetelmien avulla.
• Menetelmä toimii parhaiten silloin, kun tutkittava asia ja ongelma
25 ovat avoimia.

26. Myyttien mukaan Kreikan Delfoissa harjoitettiin muinoin mm.
maan jumalattaren Gaian palvontaa. Tarun mukaan hänen
pyhäkköään eli Pythoa vartioi valtava käärme, Python. Apollo
kuitenkin surmasi käärmeen ja asetti pyhäkköön oman
papittarensa eli Pythian.
Antiikin Kreikan Delfoi (muinaiskreikaksi Δελφοί) oli kautta
antiikin maailman kuuluisa oraakkeleistaan. Ennuspapitar Pythia
lausui Apollon temppelissä haltioituneessa tilassa sekavia
ennustuksia vastauksena niihin kysymyksiin, joita hänelle
esitettiin. Apollon papit tulkitsivat näitä ennustuksia ja pukivat
ne runomuotoon.
26

27. Delfoita kutsutaan usein myös delfiksi (engl. Delphi).
Delfoi on samalla sekä erityinen menetelmä uuden tiedon
tuottamiseksi että joukko samantyyppisiä tekniikoita olemassa
olevan tiedon arvioimiseksi.
Delfoin kehitti menetelmäksi Olaf Helmer USA:ssa Rand-yhtiössä
1950- ja 1960-luvuilla ja sitä käytettiin erityisesti sotilasstrategioiden
laatimisen apuvälineenä.
Myöhemmin delfoita on hyödynnetty esim. erilaisten teknologisten
innovaatioiden löytämisen ja leviämisen arvioimisessa (mm. Japani)
➔Pyrkimys asiantuntijoiden yksimielisyyteen, konsensukseen
kierrosten myötä
27

28. Onnistuneen delfoin tuottama tieto
•on yhdistelmä hiljaista tietoa ja asiantuntijatietoa
(systeemistä ja näkemystietoa);
•tuottaa sellaisia näkemyksiä, ideoita ja perusteluja, joita
tarvitaan suunnittelun ja päätöksenteon pohjaksi.
Pyrkimyksenä ei niinkään enää ole saavuttaa yksimielisyyttä
vaan erityisesti tuoda esille uusia ja tuoreita näkökulmia ja
ideoita ja panna toiset asiantuntijat reagoimaan niihin.
➔Uusia ja hyvin perusteltuja ideoita mahdolliseksi
(tavoiteltavaksi) tulevaisuudeksi.
28

29. Delfoi-prosessi voidaan jakaa kahdeksaan vaiheeseen:
1.
tutkimusongelman rajaus ja tutkimuksen tavoitteiden
määrittely;
2.
suunnittelevan tutkijaryhmän kokoaminen tutkimuksen
toteuttamista varten;
3.
varsinaisen asiantuntijapaneelin kokoaminen ja valinta;
4.
kyselylomakkeen rakentaminen, testaaminen ja korjaus
ensimmäistä kyselykierrosta varten ja ensimmäinen
kyselykierroksen toteuttaminen joko kirjallisena,
sähköisenä tai suullisena haastatteluna/kyselynä;
29

30. 5.
ensimmäisen kyselykierroksen vastausten analyysi;
6.
toisen kierroksen kyselylomakkeen rakentaminen,
testaus, toteutus ja vastausten arviointi;
7.
mahdolliset lisäkierrokset kohdan 6. mukaan, ja
8.
tulosten lopullinen analyysi ja raportointi tutkimuksen
tuloksista.
30

31. Tulevaisuutta koskevien olettamusten, ennakkokäsitysten ja
paradigmojen vertaileva analyysi, jolla pyritään problematisoimaan
yleisiä ja vallalla olevia tulevaisuudenkuvia.
Tavoitteet:
1.paljastaa ne syvään juurtuneet, osin tiedostamattomat odotukset,
asenteet, järjestelmät ja valtasuhteet, jotka vaikuttavat joka-päiväisen
toimintamme ja kokemuksemme taustalla;
2.kehittää työkaluja, joiden avulla voidaan ymmärtää tulevaisuutta
koskevien tutkimus- ja arviointikäsitysten, kulttuurien ja
tulevaisuudenkuvien rakentumista ja tulevaisuusorientaatioiden ja
tutkimusperinteiden muotoutumista sekä vaikuttaa niihin;
3.avata tilaa päätöksentekoon uusille, odottamattomille, yllättäville ja
joskus epäsovinnaisillekin tulevaisuuden mahdollisuuksille.
31

32. • Julkisen keskustelun, diskurssien ja ideologisten tarpeiden ja
etujen kriittinen analyysi;
• Maailmankuvien ja niiden taustalla olevien käytäntöjen
problematisointi;
• Maailmanlaajuisia ongelmia koskevien käsitteiden analyysi ja
uudistaminen;
• Ihmisten välinen, ihmisen ja luonnon ja ihmisen ja koneen
välisten suhteiden analyysi;
• Tulevaisuutta koskevien ennakko-odotusten, pelkojen ja
toiveiden arviointi;
• Tulevaisuuskasvatus.
32

33. • Kriittisen tulevaisuudentutkimuksen menetelmä
• Kehittäjiä Sohail Inayatullah ja Richard Slaughter
• CLA paljastaa usein tiedostamattomalla tasolla olevat
sitoutumiset johonkin maailmankuvaan, ideologiaan,
arvojärjestelmään tai ajattelumalliin.
Taustaoletus:
Todellisuus muodostuu erilaisista havaitsemisen ja tietämisen
tasoista, joita voidaan tutkia kriittisesti ja joihin voidaan
vaikuttaa.
33

34. …ei ole tulevaisuuden ennakoinnissa tai skenaarioiden
rakentamisessa vaan siinä, että sen avulla voidaan avata uusia
näkökulmia vaihtoehtoisten tulevaisuuksien luomista varten jollain
toisella menetelmällä (esim. skenaariotyöskentely).
Pääperiaatteena on tarkastella tulevaisuutta koskevia uutisia,
haastatteluja, kuvia, suunnitelmia, strategioita, päätöksiä, oletuksia
jne. erilaisten tietämisen tapojen ja traditioiden näkökulmasta.
➔Lopullinen tavoite on vapautua mielikuvitusta ja innovatiivista
mieltä rajoittavista ennakkoluuloista.
34

35. 1.
Konteksti
tarkasteltavan raportin, julkaisun, tutkimuksen, kuvan tms.
yleiskuvaus
2.
Horisontaaliset tasot
–
–
–
–
3.
35
ongelman tunnistaminen (mikä on tarkasteltavan työn
todellinen ongelma, siis mitä siinä todella käsitellään);
ongelmaan yhdistetyt ratkaisut (millaisia ratkaisumalleja
ongelmaan esitetään);
ongelmaan yhdistetty ratkaisija (kuka voi ratkaista ongelman);
ongelmaan liittyvän tiedon lähde (mistä löytyy tietoa
ongelmasta ja ratkaisusta)
Vertikaaliset tasot

36. 1.
•
•
Litania
paljastaa pintatason (puheen), jossa esiin nostetaan ne kaikkein
ilmeisimmät, helpoimmin esitettävät ja selvimmät
tarkasteltavan ilmiön syyt ja ominaisuudet.
Pop-futurismi (Slaughter)
2. Sosiaaliset syyt
• Avaa taustalla olevia todellisia (ei aina ilmaistuja) sosiaaliseen,
taloudelliseen, kulttuuriseen, poliittiseen ja historialliseen
konventioon perusteltuja tulevaisuutta odotuksia, pelkoja,
toiveita ja tavoitteita.
• Nämä eivät välttämättä ollenkaan ole niitä, joita tekijät esittävät
tai itse uskovat niiden olevan.
36

37. 3. Diskurssi, maailmankuva ja arvot
• Määrittävät sitä, mitä asioita otetaan tarkasteltavaksi päätöksissä,
strategioissa, suunnitelmissa ja valinnoissa ja niitä varten tehdyssä
taustatyössä.
• Tärkeää on selvittää, mitä jätetään pois (mitä pidetään
tarpeettomana, epätieteellisenä, emotionaalisesti värittyneenä
yms.) ja miksi.
4. Myytti
• Ilmaisee kollektiiviset arkkityypit ja tarkasteltavan materiaalin
kätketyt ja/tai tiedostamattomat ulottuvuudet.
• Sisältää myös emotionaalisen näkökulman ja historian/traditioiden
syväanalyysin.