2. Hesarin pääkirjoitus 13.8.2012: Nyt koulunsa aloittavat
työskentelevät vielä 2075.
Mikä muuttuu kokonaan? Mikä kasvaa tai vähenee? Mikä
pysyy ennallaan? Mikä katoaa? Mitä täysin odottamatonta
ilmenee?
Ei siis ole kyse vain
• oppilaiden kyvystä nähdä tulevaisuus monina mahdollisina ja
vaihtoehtoisina malleina, joista on tärkeää kyetä valitsemaan
toivottavin,
vaan myös
• opettajan kyvystä opettaa hahmottamaan vaihtoehtoja ja
valitsemaan niistä arvokeskustelu, ja
• opetuksesta päättävien kyvystä tukea opettajaa tähän
tarvittavan osaamisen hankkimisessa päätöksenteko
4. Vaikka oppimistulokset Suomessa ovat nyt maailman
huippuluokkaa, oppijoilla menee yhä huonommin.
Onko suomalaisen oppimisen ja kouluinstituution rakenteessa
jotain perustavanlaatuisesti vanhentunutta?
Rakennammeko koulua edelleen teollisuusyhteiskunnan
rationaliteetista käsin sen arvoja ja tarpeita
tyydyttämään, vaikka aikakausi on muuttunut?
Kysymmekö oikeita kysymyksiä?
Kun puhumme koulusta, mistä me puhumme?
Käytämmekö oikeita käsitteitä, puhummeko uudesta
todellisuudesta vanhalla kielellä?
4
5. Mikään tieto ei ole
merkityksellisempää kuin
tieto siitä, mitä ei vielä
ole, mutta voisi olla.
Mihail Bahtin
Rob Gonsalves:
18.11.2013
NEW MOON
ECLIPSED
5
6. Tulevaisuutta
koskevat asenteet
Skenaariot /
tulevaisuuskuvat
Valituksi tulevat
strategiat
Passiivinen
Puuttuvat
Virran vietävänä
Reaktiivinen eli
sopeutuva
”Bisnestä kuten
ennenkin”
Sopeutumiskykyinen
Preaktiivinen eli
ennakoiva
Perustuvat
trendeille
Ennaltaehkäisevä
Proaktiivinen eli
luova
Mahdolliset
vaihtoehdot
Innovatiivinen
Lähde: Godet 2001
18.11.2013
6
8. Opetuksen taustalla yhtenäinen, kritiikittömästi omaksuttu ja
analysoimaton käsitys siitä,
• mitä ja millainen tulevaisuus on;
• mikä on ihmiselle tarpeellista, oleellista ja välttämätöntä tietoa
tulevaisuudessa selviytymiseen, ja
• että opettajalla on kyky, osaaminen ja professionaalinen
velvollisuus ohjata oppilas tähän suuntaan.
Kyseenalaistetaan tämä! Ja kysytään sen sijaan,
➔ kenen arvoja koulu ajaa?
➔ Kenen tulevaisuuskäsitystä oppiminen ja koulu edustavat?
➔ Nojataanko pelkästään siihen, mitä OPS vaatii?
➔ Oppilaat sitten osoittavat viimeistään ylioppilaskirjoituksissa ovatko he, ja miten he ovat oppineet
sen, mitä pitikin oppia.
Miten päästäisiin katsomaan lähitulevaisuutta kauemmas, nyt
nähtävillä olevien intressien ja tarpeiden taa?
8
9. Seuranta
• kerran vuodessa
• aikasarja
Muistin kartuttaminen
Kommunikointi
• kommentointi, argumentointi
• dialogit
Viisauden kartuttaminen
Fokusointi ja dialogit
• ajankohtaiset kiistakysymykset
• mittarien uudistaminen
Ymmärryksen syventäminen
Laajentaminen ja keskustelut
• opettajat, koulut
• vanhemmat
• kunnat, päättäjät, yritykset
• media, kokeilu, tutkimus
Tiedon syventäminen
9
11. kiista
• Näkemykset ja argumentit tulevasta kehityksestä polarisoituvat
oppimisen kannalta keskeisessä asiassa kiistakysymykseksi.
• Käsitykset tulevasta kehityksestä jakautuvat moniksi
tulevaisuuspoluiksi, jotka on mahdollista ja tarpeen ottaa
dialogi
keskusteltavaksi.
• Tulevaisuusteesistä ollaan suhteellisen yhtä mieltä.
Kehityskysymys nousee siitä, milloin ja millä tavalla muutos
ratkaisu tapahtuu.
11
12. Oppimisen tulevaisuusbarometri 2030 neljän käydyn kierroksen ja
niihin liittyneiden haastajapaneeleiden tuottamien tulosten pohjalta
nousee erityisesti esille seuraavia seurattavia ja pohdiskelua herättäviä
ilmiöitä:
1. Oppimisen henkilökohtaistaminen vs. oppivat yhteisöt;
2. Osaamisvalmiudet (ei kuitenkaan listaa niistä asioista, jotka pitäisi
osata/opettaa/oppia);
3. Opettajaprofession muutos;
4. Oppimisen eksosysteemi (eli mihin oppiminen kiinnittyy);
5. Oppijoiden, osaamisen, opetuksen, opettajuuden ja koulun tasaarvokehitys;
6. Moni- vai monokulttuuristuminen, ja
7. Tietoyhteiskunnan ja sen jälkeisen yhteiskunnan sivistyskäsitys.
13. Tavoitteena Suomessa on ollut taata yhtenäinen, korkeatasoinen, tasaarvoinen opetus kaikille (mm. PISA-tulokset)
Mutta entä jos joku päivä maailman paras opetus ei enää takaakaan
maailman parasta oppimista?
• Nykyinen, teolliselta ajan tarpeisiin rakentunut koulu perustuu
samuuteen, samanlaisuuteen (sosiologisen ajattelun mukaan
osaavan työvoiman varmistaminen teollisuuden käyttöön) tasaarvokäsitys. Entä kun todellisuus tuottaa nyt globalisaation myötä
yhä enemmän erilaisuutta?
• Diversiteetti tuo moraalista ja liiketaloudellista hyötyä ja energiaa
haasteet sekä yhteisökulttuurin eheydelle että yksittäisen
toimijan oman merkityksellisyyden ja voimaantumisen kokemiselle.
• Ainejakoisuus (ilmiöpohjainen
oppiminen), sivistyskäsitys, tulevaisuuden osaamisen tarpeet
14. Asian hoitamisessa, tehtävän suorittamisessa tai ongelman
ratkaisemisessa tarvittavat asenteet, tiedot ja taidot sekä kyky käyttää
niitä luovalla ja tilanteen vaatimalla ja usein vuorovaikutteisella tavalla
Muodostuvat mm. yhteisöllisistä ja vuorovaikutukseen liittyvistä
taidoista, kulttuurisesta osaamisesta (mm. arvot), kyvystä ja halusta
vastuunottoon (oppimismotivaatio), arjen käyttötaidoista (mm.
informaatioteknologia, sosiokulttuuriset tekniikat)
Yksilön oppiminen
Tiimioppiminen, yhteisöllinen oppiminen, organisaation oppiminen
• Tulevaisuudenkestävät oppimisen tavat ja muodot koulussa
painottuvat yhä enemmän osaamisvalmiuksiin (kompetensseihin) ja
osaamisiin itseisarvoisen sivistyksen ja ammattisivistyksen sijasta tai
lisäksi. (Hannu Linturi)
16. Opettajuuden muutos ja opettajan osaamisen tulevaisuus:
Siinä missä opettajan aikaisemmin piti hallita opetusmenetelmiä ja
siihen liittyvää luokkahuoneteknologiaa, tulevaisuuden ja osin jo
nykyisyydenkin taitoihin kuuluu hallita oppimisympäristöjä ja niiden
moninaisia resursseja.
• Mikä on opettajan rooli tulevaisuudessa?
➔ Missä määrin vastuu oppimisesta, tiedonrakentelusta ja
oppimisympäristöissä surffailemisesta on oppijalla itsellään?
• Miten opitaan ja opetetaan elinikäisen oppimisen valmiuksia?
• Ohjauksen merkitys
➔ ainesisältöjen hallinnan kustannuksella?
• Muuttuva oppimis- ja opetuskulttuuri
➔ koulun rakenteet?
• Jatkuvasti päivittyvä tieto- ja viestintäteknologia
18. • Opetuksesta oppijan kehityspolun ohjaamiseen (tavoitteena
itseohjautuminen) ja tukemiseen
• Saavutettujen etujen kollegiaalisuudesta erilaisten opettajan työprofiilien
rakentamiseen, moniammatillisuuteen ja moniarvoiseen
tiimityöskentelyyn
➔
Onko mahdollista nykyinstituution sisällä?
Opettajakoulutuksen yhtenäistäminen
monialaisuus vs. erikoisosaaminen;
yhteistyö ja ilmiöoppiminen vs. asiantuntijuus
Opetuksen ulkoistaminen ja koulujen tarve hakea rahoitusta
yritysmaailmalta
Onko tuloksena keikkaopettajafirmat, etäopetuksen muuttuminen
säännöksi ja lähiopetuksen maksukykyisten eliittieduksi, jne.
tasa-arvokehityksen pysähtyminen, alueellinen ja/tai sosiaalinen
eriarvoistuminen
19. Ihminen/yhteisö on aina kiinni ajassa ja paikassa, mutta
oppimisen ei sitä tarvitse olla:
• Irtautuminen ajan ja paikan määrittämästä oppimisesta ja
oppimisympäristöstä (verkko-oppiminen, nettikoulut
kilpailu erilaista opetusta tarjoavien organisaatioiden välillä
niin parhaista oppijoista kuin opettajista)
• Virtuaaliympäristöt opettajan uudet valmiudet
• Yksilön oppimisen sulautuminen yhteisön määrittelemiin
tavoitteisiin koulun/oppijan välitön yhteiskunnallinen
vaikuttaminen
21. Opetustiimit, yhdessä tekemisen kulttuuri:
• Kollektiivinen oppiminen oppivien ryhmien pysyvyys
• Kontrollista luottamukseen ja oppimisen vapauteen
• Haaste: miten yksilötasolla ohjautuvan ja arvioitavan
oppimisen rinnalle tuotetaan systemaattisesti
ryhmäoppimista?
• Entä onko koulun ongelma edelleen viihtymättömyys?
• Opetetaanko oppilaat hakemaan viihdyttävyyttä kaikesta?
Entä sisu, kärsivällisyys, arvioida kyky asioiden pitkäaikaisia
tulevaisuusvaikutuksia, syyn ja seurauksen looginen suhde?
22. Koulu on valmis muutoksiin ja remonttiin, mutta miten?
1) takaisin vanha vuosiluokkajärjestelmä, vai
2) painotus joustavuuteen ja yksilöllisiin oppimispolkuihin, vai
3) lukion tehtävänä korkeakoulujen/yliopiston tarpeisiin vastaaminen ?
Entä sitten
• kouluverkkojen supistuminen, paikallisten koulujen lakkautus
• koulujen välinen kilpailu (isoissa kaupungeissa) sekä parhaista
opettajista että oppilaista
• koulujen erikoistuminen
• lähtötason tasa-arvo vai saavutusten tasa-arvo keskustelu
arvioinnista ja mittaamisesta (esim. valtakunnalliset/EU-laajuiset
tasokokeet)
• yksityiskoulut, yksityiset lukiot, kotikoulut jne.
23. Englanti oppimisen kieleksi?
Virtuaaliset koulut ja tietoteknologia
inhimilliset ja kiireettömät kasvokkainsuhteet vs. keinotekoiset
virtuaalisuhteet
Tulevaisuuksien mahdollisuuksien tulkinta esimerkiksi oppilaiden erilaisten
kulttuuristen, etnisten ja uskonnollisten viitekehysten kautta
➔ vanhemmat, perheet;
➔ opettajan kyky aitoon suvaitsevaisuuteen, ymmärtämiseen ja yhdessä
tekemiseen ylimielisyyden ja oman ”länsimaisen”
ajattelutavan, tiedonkäsityksen ja kulttuurisen toimintamallin ylivertaiseksi
olettamisen asemesta; (esim. lineaarinen vs. palautuva eli sirkulaarinen
aikakäsitys)
➔ kyky käsitellä kompleksisia kokonaisuuksia, systeeminen ajattelutapa
25. • Metakognitiiviset taidot kuten kriittinen ajattelu ja
ongelmanratkaisukyky,
• kokonaisuuksien systeeminen hallinta ja olennaisen
hahmottaminen
• aloitteellisuus ja tavoitteellisuus,
• yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot,
• innovaatiokyky sekä
• kyky ja halu ymmärtää muutosta
kyky oppia uutta ja pois-oppia vanhaa
Kriittinen kysymys: mikä vanhassa on säilyttämisen
arvoista?
26. Arvo sinänsä, eli
• staattinen, ajasta riippumaton ilmiö (=osa perusihmisyyttä), vai
Kulttuurisidonnainen työkalu (=muuntuva, dynaaminen, opittava ja
omaksuttava asia ja ymmärrettävä suhteessa reaalimaailmaan ja siinä
toimimiseen) eli
• pragmaattisia käyttötaitoja, valintakykyä ja osaamista, vai
Laajaa yleistietoa ihmisestä ja yhteiskunnan toiminnasta, kulttuureista ja
luonnosta jäsentynyt maailmankuva?
Mikä on sivistyksen ja yleissivistyksen suhde? Laaja yleistieto voidaan
ymmärtää yleissivistyksenä, mutta miten se eroaa (vai eroaako
se)sivistyksestä sinänsä?
Vaikka esimerkiksi lukion tehtävä on yleissivistävä, lukion tavoitteet eivät
sitä ole, koska lukion traditio korostaa yleissivistyksen tiedollisia
päämääriä.
27. Hautomoissa (2013-2014)konkretisoidaan ajassa olevia
paradigmamuutoksia
Paikallinen, alueellinen ja valtakunnallinen taso
Viritellään keskusteluja mm.
• yhteisopettajuudesta ja laajennetusta opettajuudesta,
• yhdessä oppimisen / tekemisen kulttuurista,
• henkilökohtaisista oppimispoluista ja
• sellaisesta toimintaympäristön muutoksesta ja uudenlaisesta
pedagogisesta ajattelusta, jossa oppiminen laajenee koulun
ulkopuolella ja organisointiin tulee mukaan koulun lähialue
huoltajineen ja harrastustoimintoineen.
sivistyskäsitys, joka nivoutuu tulevaisuudessa tarvittavien osaamisen
ja asenteiden mielenmalleihin.
28. Tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus
yhteiskunnallisen koheesion säilyttäminen vs. erilaisuuden kunnioittaminen
Globalisaation alueelliset seuraukset
fundamentalismi vs. yksilöllisten tarpeiden huomioonottaminen; esim.
kotikoulut, uskonnolliset koulut ym.
Opetuksen toteuttamisen tavat
Perustuvatko ratkaisut teknologiseen kehitykseen, yhteiskunnalliseen
tarpeeseen vai taloudellisiin näkökulmiin?
Arviointi
metataidot vs. ainekohtainen osaaminen; näyttö
koko ikäluokan päätös- ja tulosarviointi, vs. (moni)kansalliset väliarvioinnit;
yksilöllisen osaamisen arviointi vs. ryhmäkohtaiset arviointikäytännöt
Yleissivistys
opettaja sivistysagenttina, itseohjautuva ja -organisoituva oppija
28
30. Skenaario:
• tulevaisuuden mahdollisen tilan kuvaus
•
looginen tapahtumien ketju, joka osoittaa, kuinka
tulevaisuuden tilassa näkyvät tapahtumat juontuvat
toisistaan vaihe vaiheelta nykytilasta lähtien.
sisällöllisesti johdonmukainen
uskottava
mielenkiintoinen
hyvä päätöksenteon apuväline nykyhetkellä.
…/…
30
31. •
•
•
BAU (business as usual –malli), muutos on määrällistä eikä laadullista
talouden ehdoilla toimiva mediayhteiskunta tehokkuus
vahva individualismikehitys eriarvoistuminen
Koulutuspolitiikka:
•
•
•
•
•
•
•
•
vallalla tunne resurssien jatkuvasta vähenemisestä ja kiristymisestä
lukukausimaksut
suuret tasoerot oppilaitosten välillä
englanninkielinen opetus kaikkialla
Kasvatetaan ”globaaleja luovia ja innovatiivisia osaajia”.
Kasvatustehtävä jää kiivaan työtahdin ja jatkuvasti kovenevien
osaamisvaatimusten jalkoihin väsyneet opettajat
osaamisen tason EU-tasoiset mittarit, valtakunnalliset välitestit
isot koulukeskittymät, pienet lakkautettu
31
33. •
•
•
yhteiskunta ja elämä määrittyy varallisuudella ja rahalla
taloudellinen etu ja tehokkuusajattelu tuottavuus
sivistys ja kulttuuri eivät ole tärkeitä itsessään vaan taloudellisesti
kannattavina toimintoina voimakas polarisaatio, toisaalta
vastakulttuuriyhteisöt, ekokylät
Koulutuspolitiikka:
•
•
•
•
•
•
Suomessa laajoilla alueilla ei tarjota perusopetusta.
opetus verkossa, etänä lähiopetus kallista luksusta maksukykyisille
Venäjä, EU tarjoaa rahakkaat markkinat nuorille opettajille
tasokkaita opettajia vähän kurssitettuja eläkeläisiä opettajina
korkeatasoiset, kalliit yksityiskoulut vs. huonotasoiset ”kansankoulut”
pitkät koulupäivät, lisääntynyt tuntimäärä, yrittäjyyskasvatus
oppilaat oirehtivat
alakulttuurien kokeilut, uuden siemen itämässä
33
35. •
•
Maailmanlaajuinen talousromahdus (alkoi esim. Kiinasta)
Suomenkin talous täysin kuralla
Uuskansainvaellukset
Koulutuspolitiikka:
•
•
•
•
•
Kunnat joutuvat ajamaan perusopetuksen alas rahapulan takia etäja verkko-opetus opetustehtävän ulkoistaminen.
alueellinen yrityssponsorointi; kv. kaupalliset kouluverkot
eriarvoistuminen, perusopetuksen yrityssidonnaisuus
opetus- ja kasvatusvastuu entistä enemmän kodeilla
kotikoulut, kotikouluosuuskunnat oppimisen ja opettamisen
vapauden ideologia
keikkaopettajafirmat kilpailu johtaa ”edutainmentin” lisääntymiseen:
opetuksen pitää olla kivaa eikä oppilas saa missään tapauksessa
pitkästyä tai kyllästyä.
amatööriopettajien kurssitus iso business
35
39. •
•
•
Murros on ohi uudenlainen ubiikki verkostoyhteiskunta
Design-ekonomia, jossa ihmisen laaja-alainen hyvinvointi, kulttuuri ja
sivistys ovat avainteemoja.
Päätöksentekoa ohjaa kestävä sosiaalinen kehitys.
Koulutuspolitiikka:
•
•
•
•
•
•
englanninkielisyys, laaja kielitaito
(fyysinen, virtuaalinen, kulttuurinen, sosiaalinen)
opettajankoulutus: yhtenäinen perusopetuksen koulutus korkeatasoinen kv. erikoistumis- , täydennys- ja jatko-koulutus
moniammatilliset opettajatiimit ilmiöpohjaisuus
Oppijat opiskelevat ryhmissä välittämisen ideologia
vanhemmat mukana koulun toiminnassa
Oppimistoiminta on yhteisöllisesti moniarvoista, tasapainohakuista
39
, osallistavaa ja voimauttavaa.