Anarkistiliikkeen, ja oikeastaan koko radikaalin sosialistiliikkeen 1900-luvun alkupuoliskon strategiakeskustelu palautuu usein kysymykseen siitä, tarvitaanko ”taloudellinen järjestö”, ”poliittinen järjestö” vai molemmat.
Luento järjestettiin 30.1.2016.
Blogiversio - julkaistu Kapinatyöläisessä #55, hieman suppeampi kuin luento:
Videoversio: https://youtu.be/-EmT97gcngM
Podcastversio: https://soundcloud.com/arautiainen/anarkismi-ja-ammattiliitot
3. Anarkosyndikalismi
1. Anarkismin suuntaus, jonka mukaan anarkistien
tulee osallistua ammattiliittoihin (Iso-Britannia)
2. Anarkismin suuntaus, jonka mukaan anarkistien
tulee osallistua vallankumouksellisiin
syndikalistisiin ammattiliittoihin (Ranska)
3. Anarkismin suuntaus, jonka mukaan anarkistien
tulee osallistua anarkistisiin ammattiliittoihin
(Argentiina)
4. Vallankumouksellista syndikalismia
vastustavat anarkistit
Individualistit vastustavat kaikkia muodollisia
järjestöjä
Osa varhaisista kriitikoista oletti, että
taloudelliset kamppailut vieraannuttavat
työläiset poliittisesta kamppailusta
Malatestan kritiikki: Liittoihin tulee osallistua,
mutta lopulta ne aina maltillistuvat
7. Anarkismi ensimmäisen
internationaalin jälkeen
Välirikko marxilaisten kanssa 1872
1877 Vervieresissä viimeinen anti-autoritäärisen
Kansainvälisen työväenliiton kokous
1881 Lontoossa ainoastaan espanjalaiset
edustavat työväenliittoa. Tuki teon
propagandalle.
1889 Pariisissa epämuodollinen tapaaminen.
Kropotkin ja Malatesta puhuvat
ammattiyhdistysliikkeen puolesta
8. Sosiaalidemokraattinen työväenliike
Kansainvälinen sosialistikonferenssi 1881
Toinen internationaali perustettiin Pariisissa
1889
Anarkistien pääsy evätty Zürichin
konferenssissa 1893
Sosiaalidemokraattisten työväenjärjestöjen
International Federation of Trade Unions (IFTU)
1901. Mukana myös epäpoliittiset AFL, GFTU ja
vallankumouksellinen syndikalistinen CGT
9. Ranskan CGT
«Yleinen työn konfederaatio»
Lakot dekriminalisoitu 1864
Lakiuudistukset 1881, 1884
La Fédération des bourses du travail
(«työvoimatoimistojen federaatio») 1892
Yhdistyminen liittojen kanssa 1902
Vappuna 1906 200 000 ulosmarssilla, 50 000
sotilasta ja 700 pidätystä
10.
11. La Charte d’Amiens 1906
...l’accroissement du mieux-être des travailleurs
par la réalisation
d’améliorations immédiates, telles que la
diminution des heures de travail,
l’augmentation des salaires, etc. ;
... il prépare l’émancipation intégrale, qui ne peut
se réaliser que par l’expropriation capitaliste ; il
préconise comme moyen d’action la grève
générale...
12. Syndikalististen vähemmistöjen
liittoja
NAS (Nationaal Arbeids-Secretaria, Hollanti)
1893
FVdG (Freie Vereinigung deutscher
Gewerkschaften, Saksa) 1897
FORA (Federación Obrera Regional Argentina,
Argentiina) 1901 (vuoteen 1905 FOA)
IWW (Industrial Workers of the World,
Yhdysvallat) 1905
CNT (Confederación Nacional del Trabajo ,
13. 1. Maailmansota
Ainoastaan Venäjän ja Serbian
sosiaalidemokraatit vastustivat sotalainoja
Pasifistinen sosialistijohtaja Jean Jaurès
murhattiin Ranskassa 31.7.1914
Vallankumouksellisista syndikalisteista CGT ja
USI:n vähemmistö tukivat sotaa, muut
antimilitarismin kannalla
Myös pieni osa anarkisteista tuki ententeä
(Kropotkin, Christiaan Cornelissen)
14. Sodan vastustajat järjestäytyvät
Sotaa vastustavat sosiaalidemokraatit tapasivat
Zimmerwaldissa Sveitsissä 1915
Sotaa vastustavat syndikalistit tapasivat El
Ferrolissa Espanjassa 1915
Vallankumouksellinen syndikalismi ei koskaan
toipunut ennalleen sodasta
17. Saksan vallankumous 1918-
Kielin kapina 30.10.1918
Kommunistipuolue KPD perustettu 31.12.1918
Spartakistikapina 4.-15.1.1919
Baijerin neuvostotasavalta 6.4.1919-3.5.1919
Yleinen työväenliitto liitto AAUD helmikuussa
1920
Ruhrin kapina 13.3.-23.3.1920
Kommunistinen työväenpuolue KAPD
huhtikuussa 1920
Otto Rühlen AAUD-E lokakuussa 1921, ero
FAUD:n kanssa ei suuri
18. Vallankumouksellisen syndikalismin
ongelmia 1
Mikä on «poliittista»?
Antimilitarismi
Siirtomaiden asema
Poliittisten vankien asema
Suhtautuminen autoritääriseen sosialismiin,
kuten Neuvostoliitto
Naisten asema
Myöhemmin esim. ympäristökysymykset
22. Miten kävi Ranskan CGT:n?
I Maailmansodan jälkeen leninistit erotettiin,
perustivat CGTU:n
CGTU:n sisällä valtataistelua kolmen eri
suuntauksen välillä. Leninistit ja
vallankumoukselliset syndikalistit erottivat
yhdessä anarkistit
Anarkistien CGTSR perustettu 1926. Kaikkia
poliittisia puolueita vastaan, käytännössä
anarkistinen ja pieni.
23. Miten kävi IWW:n Yhdysvalloissa?
Industrial Workers of the World 1905
Palmer Raids 1919-1920 eivät tuhonneet
järjestöä, jäsenmäärän huippu 1920-luvun
alussa
Paljon sisäisiä riitoja
Menetti jäseniä kommunistipuolueelle
Kommunistipuolueen soluttautumista
Hidasta elpymistä 1960-luvulta eteenpäin
Aina vähemmistön liitto
24. Miten kävi Ruotsin SAC:n?
Sveriges Arbetares Centralorganisation, 1910
Onnistui suurin menetyksin sopeutumaan
korporatiiviseen järjestelmään
Ajoittain hyvin maltillinen ja länsimielinen, esim.
1960-luvulla ei halunnut vastustaa Vietnamin
sotaa
Määrittelee itsensä «syndikalistiseksi»
Jäsenmäärä laskenut lähes jatkuvasti 30-luvulta
eteenpäin.
Aina ollut vähemmistön liitto
25. Kansainvälinen työväenliitto AIT
Asociación Internacional de los Trabajadores
Yritettiin perustaa 1913, CGT vastusti
Perustettu 1922. Perustajat suurimmasta
pienimpään: USI (Italia), FORA (Argentiina),
CGT (Portugal), FAUD (Saksa), Ranskalaiset
väliaikaiset verkostot, SAC (Ruotsi), NAS
(Hollanti), IWW (Chile)
Espanjan CNT liittyi seuraavana vuonna, suurin
liitto
Yhdysvaltain IWW ei liittynyt
26. Miten kävi AIT:n?
1920- ja 1930-luvuilla fasismi ja
sotilasdiktatuurit murskasivat Italian,
Argentiinan, Portugalin, Saksan ja Chilen
järjestöt
Ainoastaan Ruotsin SAC selvisi toisen
maailmansodan yli, erosi 1950-luvulla
Jälleenperustetut järjestöt ovat jääneet pieniksi
tai hajonneet sisäisiin riitoihin
Vapaa kommunismi ohjelmaan 1996
27. Tarvitaan taloudellinen järjestö
Ei Kyllä
Tarvitaan
poliittinen
järjestö
Ei Anarko-
individualistit,
jotkut uusraati-
kommunistit
CGT, IWW,
SAC
Kyllä CGTSR, AAUD-E,
FORA
Leninistit,
CNT/FAI,
AAUD/KAP
D
28.
29. CNT:n malli
Confederación Nacional del Trabajo 1910
Iberian anarkistifederaation FAI perustettiin 1927
FAI:n päämäärä pitää CNT
vallankumouksellisena
Maltillisemmat trentistat ja «työläisten ja
pienviljelijöiden blokki» puhdistettiin 1930-luvulla
Vapaa kommunismi hyväksyttiin ohjelmaksi
1936, FAI ja CNT sulautuivat
Hallitukseen vuonna 1936
30. Tarvitaan taloudellinen järjestö
Ei Kyllä
Tarvitaan
poliittinen
järjestö
Ei Anarko-
individualistit,
jotkut uusraati-
kommunistit
IWW, SAC
Kyllä CGTSR, AAUD-E,
FORA, CNT-FAI
1936->, AIT 1996-
>
Leninistit,C
NT->1936
AAUD/KAP
D
31. FORA:n malli
Federación Obrera Regional Argentina 1901
Unión General de Trabajadores 1903
1905 Anarkokommunistinen ohjelma
Confederación Obrera Regional Argentina 1909
FORA V vs. FORA IX 1915
Traaginen viikko tammikuussa 1917
33. FORA:n alamäki
Unión Sindical Argentina 1922, Confederación
Obrera Argentina 1926, Confederación General
del Trabajo de la República Argentina 1930
FORA:n Emilio López Arangon ja Ranskan
CGTSR:n Pierre Besnard kaksi vastakkaista
anarkistisen syndikalismin koulukuntaa
Emilio López Arangon murha 1929
Uriburun diktatuuri 1930
34. Anarkosyndikalismi
1. Anarkismin suuntaus, jonka mukaan anarkistien
tulee osallistua ammattiliittoihin (Iso-Britannia)
2. Anarkismin suuntaus, jonka mukaan anarkistien
tulee osallistua vallankumouksellisiin
syndikalistisiin ammattiliittoihin (Ranska)
3. Anarkismin suuntaus, jonka mukaan anarkistien
tulee osallistua anarkistisiin ammattiliittoihin
(Argentiina)
35. Tarvitaan taloudellinen järjestö
Ei Kyllä
Tarvitaan
poliittinen
järjestö
Ei Anarko-
individualistit,
jotkut uusraati-
kommunistit
CGT, IWW,
SAC
Kyllä CGTSR, AAUD-E,
FORA
Leninistit,
CNT/FAI,
AAUD/KAP
D
36. Yhteenveto
Valinta usein marginalisaation ja haltuunoton
välillä
Vallankumoukselliset syndikalistiset liitot yleensä
kärsineet sisäisistä valtataisteluista
Anarkistiset liitot usein marginalisoituneet, mutta
onnistuneet säilyttämään vallankumouksen
päämääränä
Raatikommunistien ja nykyisten
anarkosyndikalistien näkemyksiä vaikeaa
erottaa