Outi Kuittisen puheenvuoro joukkojen ja yhteisöiden kanssa toimimisesta Museoalan teemapäivillä 11.9.2014 otsikolla "Joukot hommissa
Miksi osallistaa, miksi ihmiset osallistuvat, miten se käy – ja miten siinä voi käydä?"
Keynote speech by Outi Kuittinen on working with crowds and communities at the conference of Finnish museums.
1. Joukot hommissa
Miksi osallistaa, miksi ihmiset osallistuvat,
miten se käy – ja miten siinä voi käydä?
Museoalan teemapäivät, 11.9.2014
Outi Kuittinen, Head of Co-creation, Demos Helsinki,
outi.kuittinen@demoshelsinki.fi, +358 50 326 55 82
2. Demos Helsinki
Future-oriented, people-centric think tank studying megatrends and systemic change
and transforming it into action of people, organisations and groups.
Our two key areas are resource-wise economy and sustainable lifestyles and
capability-based democracy of the 21st century.
Our views, reports and experimentations are based on applied and applicable
research, future studies and co-creation.
We work with companies, start ups, ministries, the parliament, municipalities and
other actors of the public sector as well as NGOs that are willing to look for new
perspectives and renew themselves.
Founded in 2005 by enthusiastic people. Politically independent, project-funded.
3. Joukkoistaminen: ongelmanratkaisu- ja tuotantomalli, jossa
toimeksiantaja hyödyntää yhteisön osaamista rajattua tehtävää varten.
Kuuluisa varhainen kilpailu ”Longitude prize” 1714.
5. Miksi nyt?
• ihmisten halu vaikuttaa yhteiskuntaan on
epäsuhdassa mahdollisuuteen tehdä se
institutionaalisen politiikan ja edustuksellisen
demokratian kautta
> yhdessä kehittäminen ja tekeminen vahvistaa
deliberatiivista demokratiaa
•yhä kyvykkäämpiä kansalaisia, joilla on runsaasti
vapaa-aikaa ja halua ilmaista itseään
•ammattilaisten ja harrastajien ero kaventunut
• teknologia on tehnyt mahdollisuuksista entistä
monipuolisempia
• kun ihmiset ovat mukana suunnittelemassa,
testaamassa ja toteuttamassa, he kokevat
omistavansa lopputuloksen
> hallinnon ja instituutioiden legitimiteetti vahvistuu
Kuva: Videocrab, flickr Creative Commons
6. Kaksi suurta syytä:
1. Se on keskeistä
ihmisten ja
yhteiskuntamme
hyvinvoinnille.
2. Ihmiset ovat
alihyödynnetty resurssi.
7. Miksi ihmiset haluavat
osallistua?
Koska 2000-luvun ihmiset
ovat kyvykkäitä sanomaan
sanansa ja koska se on
keskeistä heidän
hyvinvoinnilleen.
8. Uusi ymmärrys hyvinvoinnista
(Onnellisuuspoliittinen manifesti, Demos Helsinki 2010)
Development of wealth and life satisfaction in US (General Society Survey)
9. Onnellisuus on kytköksissä aktiiviseen
toimintaan. Se ei ole vain hyvän olon
hetkellinen tunne tai huonon olon poissaoloa.
Auttaminen ja jakaminen saavat
meissä aikaan seksin kanssa
identtistä mielihyvää ja lisäävät
onnellisuuttamme.
- Post 2005
Vapaaehtoisyhteisöjen toimintaan
osallistuminen tekee onnellisemmaksi
kuin varallisuus.
- Helliwell & Putnam 2005
Olemme myös onnellisia silloin, kun
saamme osallistua oman ja yhteisen
hyvinvoinnin rakentamiseen.
- Skidmore & Kirsten 2008
10. Kuva: Hannu Oskala / flickr Creative Commons
Summa summarum: Onnellisuus on
aktiivista toimintaa oman ja yhteisen
hyvinvoinnin eteen yhdessä toisten kanssa.
11. Miksi meidän pitäisi
valjastaa heidän
osaamisensa?
Koska se on keskeistä
yhteiskuntamme
hyvinvoinnille.
12. Uusi ymmärrys voimavaroista
Ihmiset ja ihmisten väliset suhteet ovat
yhteiskuntamme ja taloutemme selkäranka ja
piilevä vauraus.
Modernin valtion keskeinen tehtävä on
tunnistaa ja kasvattaa kansalaistensa nykyään
pitkälti näkymätöntä pääomaa.
Epäluuloisuuden leviäminen on siten
suurimpia yhteiskunnallisia uhka. Kykymme
toimia keskenämme vauhdittaa informaation
välitystä sekä kasvattaa piilevää
pääomaamme.
Muutospaineiden alla yhteiskunnan kyky
selvitä haasteista perustuu piilevien
voimavarojen toimivuuteen
Se tarkoittaa sitä, miten valmiita ihmiset ovat
auttamaan toisiaan ja miten osaamista osataan
hyödyntää ja kanavoida oikeisiin kohteisiin.
The Hidden Wealth of Nations
– David Halpern (2010)
Lue lisää: Metropolin hyvinvointi
(Demos Helsinki 2010)
13. Vauraissa yhteiskunnissa on
lisääntyvän vapaa-ajan ja nousevan
osaamistason muodostava merkittävä
kognitiivinen ylijäämä. Se kuluu nyt
tv:n katseluun ja nettiin. Se joka keksii
mikä ihmisiä motivoi, voi muuttaa
tämän ylijäämän joksikin suureksi.
Meillä on totuttuja tapoja tukea kulttuuria. Nämä investoinnit pitäisi kuitenkin
pystyä oikeuttamaan yhteiskuntapoliittisesti. Mitä siis haluamme kulttuurilta? Miksi
upotamme valtaosan kulttuurivaroista valittuihin rakenteisiin?
14. Suomalainen katsoo viikossa televisiota 21 tuntia, yli 40 %
vapaa-ajastaan (47 tuntia).
(Lähteet: Finnpanel 2014 http://www.finnpanel.fi/tulokset/tv/vuosi/katsaikakan/viimeisin/ ja Tilastokeskus 2012: http://www.stat.fi/artikkelit/
2012/art_2012-09-24_003.html?s=0)
Shirky on laskenut, että koko projekti
– kaikkine sivuineen, keskusteluineen ja kieliversioineen –
on vienyt kollektiivista vapaa-aikaamme 100 miljoonaa
tuntia.
Suomalaisten vuodessa television katsomiseen käyttämällä
ajalla saisi aikaiseksi noin 30 Wikipedian kokoista
projektia.
15. Uusi ymmärrys voimavaroista
(Metropolin hyvinvointi, Demos Helsinki 2010)
Kumppanuusyhteiskunta linkittää yhteen julkisen hallinnon,
yksilöiden ja yhteisöiden ja yritysten resursseja ja motivaatioita.
Sen ytimessä on
1) ihmisten potentiaali: Kumppanuusyhteiskunnan liikkeelle
paneva voima on ihmisten ja heidän yhteisöidensä väliset suhteet,
motivaatiot ja resurssit sekä
2) viheliäisten ongelmien systemaattinen ratkominen tätä
potentiaalia hyödyntäen.
18. Miten?
Kuva: Tuomas Sarparanta/Demos Helsinki
1. Tunnista kyvykkäät yhteisöt ja
kytke ongelmaan.
2. Jaa tehtävä selkeisiin osiin,
joilla on tarkoitus.
3. Varaudu tekemään töitä ja
olemaan mukana koko sielullasi
ja persoonallasi.
4. Älä päätä sisällöstä.
5. Ole valmis muokkaamaan
rooliasi ja päästämään irti.
34. Esimerkki kyvykkäiden ryhmien
etsimisestä:
Hoas lab
Demos Helsingin ja HOASin yhteishanke
yhteisöllisestä ja energiaviisaasta asumisesta
35. Yhteisöjen
tunnistaminen
Yhteisöjen
kytkeminen
ongelmaan
Prototyyppaus
- haastatteluja
- tapaamisia
- havainnointia
- skenaarioita
- brainstormausta
- kumppanuuksien
rakentamista
- ideoiden valitsemista
- testausta ja yhdessä
rakennusta
- yritystä ja erehtymistä
- konseptin kehittämistä
Mukaan saatiin
Hoasin työntekijöitä,
opiskelija-asukkaita,
Ylioppilaslehti, Aalto-yliopiston
kurssien
opiskelijoita
He mm. pitivät videoblogeja, perustivat
Aikapankin, mullistivat
ongelmakohteen, suunnittelivat
asukaslähtöisesti konsepteja
peruskorjaukselle, vastaavat
facebookissa asukkaiden kysymyksiin...
36. Fillarikanava
Pyöräilijät ja kaupunki kokeilivat
Helsingin pyöräilyolojen parantamista.
Audiodraft
Yli 20 000 muusikkoa ja äänisuunnittelijaa, jotka vastaavat
tilaajien äänisuunnittelukilpailuihin ja sparraavat toisiaan.
Digitalkoot
Kansalliskirjaston ja Mikrotaskin yhteisprojekti, jossa yli
100 000 ihmistä auttoi digitoimaan suomalaista
kulttuuriperintöä pelaamalla pelejä.
Hoas Lab
Yhteisöllisemmän ja energiafiksumman asumisen
kehittäminen asukkaiden ja Hoas-yhtiön kanssa
Kuva: Demos Helsinki
What’s in it for me&us?
Oma Olivia
Sadat lukijat ja toimitus
tekevät lehden.
37. 2. Jaa tehtävä
selkeisiin osiin,
joilla on tavoite ja
tarkoitus
Kuva: Dodo ry
38. Tervetuloa Oma Oliviaan
”Olivia-lehti saa joka kuukausi kymmeniä kirjeitä,
joissa lukijat ottavat kantaa uuteen numeroon.
Usein olen miettinyt, kuinka hienoa olisi saada
teräväsanaiset ja ideoita säkenöivät kirjoittajat
mukaan lehden tekemiseen.
Tähän tarpeeseen on nyt perustettu Oma Olivia,
jonka avulla lukijat tekevät yhden Olivia-lehden
numeron.
Kuten oikeassa Olivian toimituksessa
myös Oma Oliviassa lehden tekeminen
on jaettu osiin: välillä ideoidaan vapaasti,
välillä taas jalostetaan tai tehdään
valintoja. Lehden osat on jaettu erilaisiin
prosesseihin, jotka etenevät tällä
sivustolla kukin omassa tahdissaan.
Tule mukaan tekemään omannäköistäsi Oliviaa!
Lue tarkemmat ohjeet.
Niina Leino
Päätoimittaja, Olivia
39.
40. Kuva: Katri Mäenpää
3. Varaudu tekemään töitä ja
olemaan mukana koko
sielullasi ja persoonallasi.
43. Ravintola-päiväkuvat: Timo Santala
4. Älä päätä sisällöstä, sillä
emme tiedä mikä on
mielekästä kenellekin
– ja mitä kaikkea ihmiset
voivatkaan keksiä!
49. Järjestäjän tehtävä ei ole
päättää sisällöstä, vaan
luoda innostava tarina ja
puitteet sekä sujuva
järjestelmä, jossa ihmiset
uskaltavat antaa
panoksensa ja se pääsee
oikeuksiinsa.
Kuva: Simo Karisalo
55. 4. Varaudu tekemään töitä ja
olemaan mukana koko
sielullasi ja persoonallasi. Älä
ole vain organisaatio tai sen
edustaja.
Mieti kannattaisiko
kumppanuus.
Kuva: Katri Mäenpää
56. Cross-country
skiers
Pyöräilijät
SOK asiakasomistajat
Koiran
omistajat
Paloheinän
asukkaat
Hiihtäjät
Kuka on kyvykäs joukko? Kenellä on
samat motivaatiot ja viesti kuin
sinulla? Kuka on joukko, jolla on jotain
in it for me us?
Helsinkiläiset
58. Photo: Team Finland Wikimedia Commons, http://en.wikipedia.org/wiki/FPilhe:oWtoi:n ltaeprs_ewnmara.japiglma.fi
Photo: Opetushallituksen arkisto, http://www.edu.fi From Me Naiset magazine 1978
Suomi on tarina yhteisestä projektista, johon kaikki on tuotu mukaan sosiaalisin innovaatioin.
59. Photo: Team Finland Wikimedia Commons, http://en.wikipedia.org/wiki/FPilhe:oWtoi:n ltaeprs_ewnmara.japiglma.fi
Photo: Opetushallituksen arkisto, http://www.edu.fi From Me Naiset magazine 1978
Mitä yhteistä?
Ihmisten tekemiä.
Pienestä lähteneitä.
Isoiksi kasvatettuja.
Suomi on tarina yhteisestä projektista, johon kaikki on tuotu mukaan sosiaalisin innovaatioin.
63. Käyttäytymismuutos-tutkimuksen
mukaan
käyttäytyminen muuttuu ja
uusia rutiineja syntyy
ryhmissä, niiden avulla ja
välityksellä.
Ihmiset uskaltavat, oppivat
ja tottuvat toisten kanssa.
Ryhmien
voima
! ELI KUINKA YHTEISÖT LUOVAT KYSYNTÄÄ KESTÄVÄLLE LIIKETOIMINNALLE
KITTYKAT3756 (CC BY 2.0)
http://www.demoshelsinki.fi/julkaisut/ryhmien-voima/
64. Lontoo
Toronto
Kaupunki-viljely
Berliini
Assam Toyota
Dodo
Helsinki
Kyvykkäitä ryhmiä,
harrastajia, proameja,
hobbyisteja, entusiasteja ei
kannata – eikä voi – ohittaa.
65. Eikä ammattilaisia, viranomaisia ja isoja
toimijoitakaan kannata ohittaa. Koska teiillä
on on kykyä tehdä asioista sellaisia, että ne
vaikuttavat kaikkien elämään ja jatkuvat.
66. Mitä isoa haluatte olla
mukana tekemässä?
Kenen kanssa?
Mitä kiinnostavaa
siementä haluatte olla
tukemassa, antamassa
sille kasvureitin ja
luomassa siitä 2000-luvun
sosiaalista innovaatiota?
67. OLETTE HYVIÄ TÄSSÄ!
ARVOKASTA
OSAAMISTA JA
KOKEMUSTA LÖYTYY
MM. TÄÄLTÄ TÄNÄÄN.
69. Ensimmäinen osallistuvaa budjetointia
kokeillut taho Suomessa? Helsingin kaupungikirjasto
Satusynttärit oli yksi uusista
palveluista, jonka ihmiset rahalla
päättivät rahoittaa.
”Keskustakirjasto on luonteeltaan kaikille avoin,
julkinen tila ja sellaisenaan tietenkin yksi
poliittisimmista tiloista, koska kaikki omistavat sen
yhdessä.
Ainoa oikea tapa onkin suunnitella se yhdessä.
Helsingin kaupungin uudessa strategiassa
osallistaminen ja lähidemokratia ovat isossa roolissa,
keskustakirjasto isona ja uutena rakennushankkeena
haluaa olla mukana tässä kehityskulussa.
Helsinkiin on syntynyt uutta liikehdintää ja kasvava
ihmisten joukko, joita kiinnostaa uudentyyppinen, ei-pelkkiä
perinteisiä hallinnollisia rakenteita pitkin
tapahtuva vaikuttaminen ja yhdessätekeminen.”
– Virve Miettinen, vuorovaikutussuunnittelija
Taskukirjasto antaa
lainata kaverilta
kaverille.
Photo: Helsinki City Library
70. Kuva: Markus Wikholm
Kiitos!
Outi Kuittinen,
Head of Co-creation
Demos Helsinki
outi.kuittinen@demoshelsinki.fi
www.demoshelsinki.fi
slideshare.net/demoshelsinki
facebook.com/groups/
8838070791/
flickr.com/photos/demoshelsinki
kouluschool.org
smartretro.demoshelsinki.fi
www.peloton.me
www.pelotonclub.me