1. Kuinka yhteisoman
tragedia vältetään?
Ostromin teoria kollektiivisen
toiminnan ja sosiaalisten normien
merkityksestä
Maria Ritola, Demos Helsinki

2. Mancur Olson and zero
contribution thesis, 1965
”Rational, self-interested
individuals will not act to
achieve their common or
group interests."

3. Kollektiivinen toiminta
rationaalisen toiminnan malli
Vanki 2
Sopu Ilmianna
Sopu 1, 1 3, 0
Vanki 1
Ilmianna 0, 3 2, 2

4. What would
Olson do with
the commons?
HE WOULD
SIMPLY
COMMODIFY.

5. Ok, miten empiria tukee tätä
päätelmää?

6. ”Collective purposes and orientation towards
common goals among groups is and has always
been a part of people’s everyday life”
nc ur
Ma son
Ol 65
19

7. Silti Olsonin ajatukset
ottivat tuulta alleen, kuten
neoklassinen taloustieteen
teoria 30-luvun laman ja II
maailmansodan jälkeen

8. Krugman, Oct 12 2009 in NYT:
”
”

10. Ostromin hypoteesi:
Yhteisoman tragedia vältetään
sosiaalisten normien ja
epävirallisten instituutioiden avulla
• Paikallisyhteisöt kykenevät huolehtimaan yhteisomasta
julkista sektoria tehokkaammin.
• Toiminta perustuu yhteisön keskinäiseen luottamukseen ja
eksplisiittiseen sekä hiljaiseen tietämykseen resursseista.
• Yhteisöihin kuuluu monenlaisia toimijoita, toiset
halukkaampia toiminnan vastavuoroisuuteen kuin toiset.
• Keskeinen kysymys: kuinka mahdolliset yhteistoimijat
löytävät toisensa ja muodostavat instituutioita, jotka
kykenevät huolehtimaan yhteisomasta?

11. muokataan vangin ongelmaa:
Osittainen peli julkishyödykkeistä
Pelaaja 3
Jaa jaa
20 15
jaa 20 20 15 15
Pelaaja 1
Pelaaja 2
20 25
10 5
Älä jaa 20 20 15 15
10 15
Jaa Älä jaa
Pelaaja 4

12. Mikä vaikuttaa pelin kulkuun?
• Useat tutkimukset osoittavat, että kollektiivisissa
päätöksentekotilanteissa sekä egoisteja että
yhteistoimijoita (Dawes, McTavish & Shaklee 1977; Davis & Holt
1993; Ledyard 1995)
• Egoistit tekevät valintansa henkilökohtaisen hyötynsä
maksimoimiseksi. Yhteistoimijoiden päätöksenteossa
sosiaaliset normit keskeisenä vaikuttajana.
• Usean kierroksen jälkeen osallistujat ennemminkin
oppivat tekemään yhteistyötä kuin vetämään välistä.
• Kommunikaatio kasvotusten lisää niiden osallistujien
määrää, jotka päättävät kontribuoida julkishyödykkeiden
tuottamiseen.

13. Miksi osa pelaajista pyrkii
noudattamaan sosiaalisia normeja?
Barkow, Cosmides and Tooby, 1992

14. Ostromin koe
• Asetelmana vangin dilemma
• 40 % pelaajista päätti valitsi yhteistyön tilanteessa, jossa
muut tekevät yhteistyötä
• 27 % oli indifferenttejä sen suhteen, mitä muut valitsevat
(vaikka tämä vaikutti huomattavasti pelaajien voittoihin)
• Kokeissa, jotka toistuvat useasti, yhteistoimijat saattavat
pettyä freeraidajiin, mutta kuitenkin usein päättävät
osallistua peliin antamalla oman panoksensa.
• Eli, yhteistoimijoiden osuus väestöstä on melko suuri.
Tarkoittaa, että kaikki toimijat eivät kollektiivisen toiminnan
tilanteissa ole rationaalisia egoisteja, jotka tekevät päätöksiä
ainoastaan oman hyötynsä maksimoimiseksi

15. Governing the commons: The evolution
of institutions for collective action

16. Design principles of
collective action
1) Käyttäjäkunta itse määrittää säännöt resurssin
hyödyntämiseksi (boundary rules). Ulkopuolelta asetetut
säännöt syrjäyttävät ryhmän sisäiset, endogeeniset,
yhteistoiminnan muodot.
2) Käyttäjät itse toimeenpanevat yhteiset käytännöt.
3) Käyttäjät määrittävät, ketkä kaikki kuuluvat toiminnan
piiriin ja kuka toimintaa monitoroi.
4) Väärinkäytösten vähentämiseksi käyttäjät sopivat
keskenään (nimellisistä) sanktioista.

17. In a study of 48 irrigation systems in India, Bardhan (1999) finds
that the quality of maintenance of irrigation canals is significantly
lower on those systems where farmers perceive the rules to be
made by a local elite. On the other hand, those farmers (of the 480
interviewed) who responded that the rules have been crafted by
most of the farmers, as contrasted to the elite or the government,
have a more positive attitude about the water allocation rules and
the rule compliance of other farmers.