Aalto-yliopioston Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskuksen kurssilla 10.5.2010 pidetty alustus tulevaisuusajattelun ja skenaariotekniikan perusteista.

1. Voiko tulevaisuudesta olla tietoa?
Aleksi Neuvonen
Demos Helsinki
aleksi.neuvonen@demos.fi

2. Demos Helsinki www.demos.fi
Demos Helsinki on Suomen ensimmäinen riippumaton ajatushautomo, think tank.
Sen perusti joukko yhteiskunnan tulevaisuudesta kiinnostuneita kansalaisia vuonna
2005. Demos Helsinki luo yhteiskuntaa, jossa kansalaiset tekevät yhteiskunnallisia
päätöksiä, eivätkä ainoastaan valitse päättäjiä.
Demos Helsinki toiminnan ytimessä on laaja-alainen ja korkea-tasoinen tutkimus.
Tutkimuksen lopputuloksena syntyy skenaarioita, toimintaehdotuksia ja kokeiluja, jotka
avaavat uusia näköaloja suuriin tulevaisuuden haasteisiin tarttumiseen. Demos Helsingin
tutkimuksen keskeiset teemat ovat hyvinvointi, demokratia ja osallistuminen,
tulevaisuuden kaupungit ja vähähiilinen yhteiskunta.
Demos Helsinki toimii uusiutumishaluisten yritysten, järjestöjen sekä julkisen sektorin
organisaatioiden kanssa. Ajatushautomotoiminnan keskeinen voimavara on muutoksesta
kiinnostuneiden ihmisten löytäminen ja saattaminen yhteen. Demos Helsingin kanssa
tehtävän yhteistyön lähtökohtana on yhdessä toimiminen, oppiminen ja luominen.
Demos Helsinki on tehnyt hankkeita yhdessä Valtioneuvoston kanslian, ministeriöiden,
eduskunnan, kuntien, Sitran, kansalaisjärjestöjen ja lukuisten yritysten kanssa.

5. Luonnonlait
Vakuutukset
Arvopaperimarkkinat
Insinööritaito

6. Systemaattinen, Massatuotannon
teknologisoitunut organisointi
sodankäynti
Kansalliset
infrastuktuurihankkeet
Valtiollinen
suunnittelu
Sosiaaliturva ja
hyvinvointivaltio

7. ● ● ● ●
Ulottuvuus ● ● ● ● ● ● ● ● ●
● ●
maailma
● ● ● ● ● ● ●
● ● ●●● ● ● ● ● ● ●
kansakunta, rotu ●● ●● ●● ● ● ● ● ● ● ● ● ●
● ● ●
●
● ● ● ●● ● ● ● ● ●
business, kaupunki, lähiympäristö ●● ● ●● ● ● ● ●● ● ● ● ●
● ● ● ● ● ● ● ● ● ●● ● ● ● ●
●● ● ● ● ● ● ●
● ● ● ●● ● ● ● ● ●
●● ● ●● ●● ●● ● ● ● ● ● ●● ● ● ● ●
perhe ● ● ● ● ● ● ● ● ●● ● ● ● ● ● ● ● ● ●
● ● ● ●● ● ● ● ● ● ●
Aika
seuraava viikko lähivuodet elinikä lasten
elinikä

8. Miten tulevaisuutta katsotaan?

10. Tulevaisuus on ennakoitavissa, koska
tiedämme...
1. Yhdessä sovittavista investoinneista
2. Ihmisten tulevaisuutta koskevista toiveista ja
suunnitelmista
3. Hitaasti muuttuvasta väestörakenteesta
4. Kulttuurin keskeisistä tavoista ja traditioista.
5. Syklisistä ja lineaarisista luonnon prosesseista.

12. Tulevaisuutta ei voi ennustaa, koska...
1. maailmassa on sattumaa
2. todellisuuteen sisältyy kaoottisia prosesseja
3. uusi informaatio muokkaa ihmisten
uskomuksia, asenteita ja käyttäytymistä.
4. teknologiset innovaatiot muuttavat
käytäntöjä.

14. Valtio
Kunta
Yritykset
Kv. markkinat

15. Yhteiskunnallisilla ennusteilla on takaisinkytkentöjä
‣ ”...a prediction becomes a part of the intellectual
environment to which people react and which they take into
account in their decision-making processes” (Bell, 1997a, s.
230).”
‣ self-altering prophecies; ennusteet yhteiskuntasuunnittelun
apuvälineenä (ks. Hukkinen 2002)

16. Shell

17. CO2-pitoisuus: >1000 ppm
Shell
CO2-pitoisuus: 630 ppm

18. Tulevaisuus sisältää aina uusia mustia joutsenia
Skenaariot ovat tapa valmistautua niiden kohtaamiseen

19. Tulevaisuudentutkimuksen keskeiset
tehtävät
1. tulevaisuuttakoskevien vaihtoehtojen rakentaminen
2. vaihtoehtoisten tulevaisuuskuvien
todennäköisyyksien arvioiminen
3. vaihtoehtoisten tulevaisuuksien toivottavuuden
arvioiminen.

20. Vaihtoehtoisten tulevaisuuksien
kuvaaminen, kuvitteleminen ja
ajatteleminen tähtää siihen, että myös
yllätykset osataan huomioida

21. LTG SCENARIO 1: RESOURCE CRISIS
3: Industrial output
5: Nonrenewable resources
1 2 3
1
5
2: Food
5 output
4
1: Population 1 2
3
2
1
5
2 5
3 4 4: Pollution level 3 4
4
0
1900 1950 2000 2050 Year 2100
Source: Meadows, Randers and Meadows, LTG 30 year update, 2004

22. ”Skenaariot ovat hypoteettisia tapahtumakulkuja, jotka on muodostettu huomion
kiinnittämiseksi kausaalisiin prosesseihin ja päätöksenteon kannalta tärkeisiin
vaiheisiin. Ne vastaava kahta tyyppiä oleviin kysymyksiin: (1) Kuinka joku
hypoteettinen tilanne voi tarkkaan ottaen vaihe vaiheelta toteutua? ja (2) Millaisia
vaihtoehtoja kullakin toimijalla (aktorillla) on ehkäistä, suunnata tai edistää
prosessia?”
Herman Kahn & Antony Wiener: The Year 2000. A Framework for Speculation on the Next Thirty-Three Years (1967, s. 6)

23. FLIGHT OF THE
Yes FLAMINGOES
(inclusive growth
and democracy)
Yes
Are the policies
sustainable?
Is the transition No
Yes rapid and decisive?
ICARUS
No (macro-economic
Current Is a settlement populism)
negotiation negotiated? LAME DUCK
(long transition)
No
OSTRICH
(non representative
government)
”Mont Fleur” skenaarion rakenne (Heijden, 2002, p. 203).

24. Skenaarion pitäisi huomioida...
1. systeeminen kokonaiskuva
2. todellisuuden eri kentät
3. tekojen epäsuorat vaikutukset
4. suunnittelemattomat tapahtumat.

25. Muistisääntöjä
Political Social
Economic Technological
Social Economic
Technological Environmental
Environmental Political
Values

26. Skenaariot osana strategista suunnittelua
Tulevaisuudentutkimus Päätöksentekijät Toteutus Vaikutukset
Skenaarioiden asema osana strategista suunnittelua on muuttunut niiden
kokemusten pohjalta, joita menetelmän käytöstä on saatu kokemusten
kumuloituessa. Skenaarioprosessin vaikutukset liittyvät sekä menestyksellisten
valintojen tekemiseen organisaation toimintaympäristössä että organisaation
sisäiseen viestintään ja strategiatyöhön.

27. Skenaarioprosessin vaiheet
1.systeemin hahmottaminen
2.muuttujien valinta
3.tulevaisuustaulukko
4.tulevaisuuspolkujen rakentaminen
5.hyödyntäminen strategiatyössä
6.päämääränä ”strategisen tilanteen”
hahmottaminen (esimerkki, jossa em. vaiheet
näkyvät)

28. Esimerkki tulevaisuustaulukon käytöstä eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan teknologian arviointityössä:
”Nykyiseen suuntaan” -skenaario geronteknologia-arvioinnissa (Kuusi, 2001)
Kehitystä tarkastellaan 15 v. tähtäyksellä Vaikuttavan tekijän eri kehitysmahdollisuudet, tekstissä viitataan sarakkeen kirjaimella (A, B tai C)
ellei toisin mainita
Keskeiset vaikuttavat tekijät, tekstissä
viitataan rivinumerolla A B C
1. Talouskasvu 1% tai vähemmän 2-3% 4% tai enemmän
2. Suurten ikäluokkien siirtyminen Varhain Myöhään Epäyhtenäisesti
eläkkeelle
3. Miten suuret ikäluokat hakevat Parantamalla työssä olon laatua ja Pyrkien vapautumaan ansiotyön Osa hakee elämän laatua palkkatyöstä,
hyvinvointia? muuttamalla työtä harrastukseksi kahleista ”vastuuttomaan vapauteen” osa parantaa lisäansioilla eläkettään
4. Osallistuminen ikääntyneiden Enemmän kuin nykyisin Saman verran kuin nykyisin Vähemmän kuin nykyisin
hoitoon vapaaehtoistyönä (myös
omaisapu)
5. Suurten ikäluokkien fyysiset ja Tyypillistä väsymys ja turhautuminen Hyvät Epäyhtenäiset
henkiset valmiudet itsenäiseen
selviytymiseen työelämästä
poistuttaessa
6. Yli 60-vuotiaiden suomalaisten Vähän Paljon Hyvin paljon
asuminen ulkomailla 30 v.
tähtäyksellä
7. Siirtolaisten määrä Vähäinen Melko suuri Suuri
8. Mistä siirtolaiset tulevat? Tasaisesti EU-alueelta, myös uusista Pääasiassa uusista EU:n jäsenmaista, Kaikkialta maailmasta, myös
jäsenmaista osin Venäjältä kehitysmaista
9. Siirtolaisten peruskoulutus Korkea Pääasiassa matala Sekä koulutettuja että kouluttamattomia
10. Itsenäistä selviytymistä tukevan Suppeaa Laajaa Erittäin laajaa
teknologian käyttö
11. Hoivatyön tarve Lisääntyy selvästi enemmän kuin mitä Lisääntyy vastaten väestörakenteen Lisääntyy vähemmän kuin mitä seuraa
seuraa väestörakenteen muutoksesta muutosta väestörakenteen muutoksesta

29. Hyvän skenaarion kriteerejä ovat (Glenn…2003)
Uskottavuus (nykytilasta tulevaisuuteen johtavan
reitin tulee perustua kausaalisiin prosesseihin ja
eksplisiittisesti kuvattuihin päätöksiin)
Johdonmukaisuus (vaihtoehtoisten skenaarioiden
tulisi kuvata samaa aihepiiriä, jotta vertailu on
mahdollista)
Kiinnostavuus (skenaarioiden tulee herättää
kiinnostus tulevaisuutta koskeviin ratkaisuihin)

30. Forecasting:
perustuu tähän päivään
eikä saa aikaiseksi
vaihtoehtoisia tulevaisuuksia

31. Voiko tulevaisuudesta olla tietoa?
Mikä on varmaa, mikä epävarmaa?

33. Suomalaisen yhteiskunnan suurin muutos

34. •Vahvat ajurit
Siirtyminen vähähiiliseen yhteiskuntaan
Ikääntyminen
Yksilön ääni
Kallistuva liikkuminen
Työvoiman liikkuvuus
Investointien liikkuvuus

35. Backcasting: Ajatushyppy yli uuden teollisen vallankumouksen
2050 2040 2030 2020 2010
CO2 -90% CO2 -30%

39. Congestion, current streets
100
75
Primary forecast 50
25
0
2000 2010 2020 2030

40. Current plan
New ring road
Undergroud
100
75
Secondary forecast 50
25
0
2000 2010 2020 2030

41. Current plan
New ring road
Congestion charge
100
75
Tertiary forecast 50
25
0
2000 2010 2020 2030