2. Konsepti
■ konsepti, kirjallisen työn luonnos,
puhtaaksikirjoittamaton työ
■ konsepti, suullista esitystä varten tehty käsikirjoitus
■ konseptikuva ja konseptikuvitus, erilaisten produktioiden
kuvallinen luonnos tai suunnitelma
■ konseptialbumi, äänilevy, johon tallennetut kappaleet
muodostavat jonkinlaisen kokonaisuuden
■ konseptiarkki, nelisivuinen ruutupaperi
3. Päivän kulku
12 Miksi olemme täällä
tänään
Viime session ja tähän
asti keskustellun anti
Tavoite maailmassa
12.30 Ruokaa ajatuksille
eli muutamia konsepteja
muualta
Ideamylly
13 Konseptointi ryhmissä
14 Ruokaa vatsoille eli
Pasilan maa-artisokkaa
Pieni fyysinen harjoite
14.30 Kehittely jatkuu
15.00 Konseptishow
15.30 Next steps
16 Siivous ja kotiin!
4. Mitä odotat tältä iltapäivältä?
Konkretiaa, next steps, (vuosi)suunnitelma, että
huomenna voisi aloittaa
Avoimuus sille mitä ollaan tekemässä
Selkeyttää mitä oltiinkaan tekemässä
Selkeyttää kuka haluaa tehdä ja mitä
Tarttumapintaa toimintaan
5. Oivallukset viime sessiosta
Hyödyllisiä oivalluksia:
Hyvä fiilis, keskinäinen kommunikaatio, dynamiikka,
minkätyyppisia ja erilaisia rooleja tarvitaan, kuka on
kiinnostunut mistä, tekemisen meininki,
yhteinen halu löytää konkretiaa = suunnittelu +
toteuttaminen,
kaikilla ei olekaan selkeää isoa kuvaa
Miinusta että puhuttiin enemmän järjestötoiminnasta
yleensä
6. Henkilökohtainen tavoitteesi
maailmassa?
Tavoitella asioita, olla tyytyväinen lopputulokseen
Kulkea avoimin mielin
Vaihtuu päivittäin/kuukausittain
Miten mainstreamata kaupunkiviljely keskiluokan keskinotkeaksi
Elää tasapainossa muiden ihmisten ja ympäristön kanssa
Olla mukana tekemässä juttuja, jotka muuttavat maailman menon
suuntaa
Uskallus toteuttaa itseään ja merkityksellisyyden kokemus
Vaikuttaa asioihin niin, että ihmisten elämä olisi parempaa
Etsiä mielekästä tekemistä
7. Tavoitteesi
kaupunkiviljelytoiminnassa?
Kaupungit olisi paikkoja, joissa ihmiset saa ja uskaltaa tehdä asioita, joista tykkäävät
Luoda ihmisille mahdollisuuksia ottaa kaupunki haltuun ja luoda siihen omistajuuden
tunnetta
Mukana luoda sellaista toimintamallia, että on vaihtoehtoisia tapoja olla kaupungissa ja
tuottaa ravintoa
Luoda mielekästä työtä
Testata onko mahdollista palata työintensiivisempään viljelyyn
Omavaraisuusasteen kasvattaminen
Tehdä kaupunkiviljelytoiminnasta ammattimaista mutta kivaa
Tehdä toimintaa näkyvämmäksi ja isommaksi
Päästä pystyttämään kaupunkiviljelykahvilaa ja olla töissä siellä
Kiinnostuksen muuttaminen toiminnaksi
Mainstreamata kaupunkiviljely keskiluokan keskinotkeaksi toiminnaksi
Tarjota pieniä osaratkaisuja
Tietotaito valtavirtaan
Tunnetasolla vaikuttaa siihen, miltä maailma näyttää ja miten se toimii
Viljely toimii porttina muuhun kestävän elämäntavan leviämiseen
Multaiset kädet, konkretiaa abstraktin työn vastapainoksi
Luoda hyvää toimintaa järjestölle
Olla jotain muuta kuin lobbaamista
8. Mikä ei ole tavoitteesi
kaupunkiviljelytoiminnassa?
Olla sisäpiirin puuha, ei tarjota harrastusta kaveriporukalleni
Olla kulttuurineliitin trendi
Jättää ryhmiä ulkopuolelle
Muuttaa kaupunkiviljelyä pelkäksi tuotteeksi, välineurheiluksi
Pistää ostamaan aatetta aatetta, eli puuhastelu on ok
Olla suunnitteluprojekti vaan tekemisprojekti
Olla viherpesua, joka oikeutta muun ”ympäristömälläyksen”
Muuttaa kaupunkitila huonommaksi aiheuttamalla viljelyvastarintaa
virkamiehissä
Dissata maaseutua
Olla tuottamassa kaikkea kaupunkilaisten ruokaa
Keksiä uutta talouden lypsylehmää?
Ratkaista Libyan tilannetta
9. Tavoitteesi järjestötoiminnassa?
Tehdä maailmasta parempi paikka
Ei ole tavoitetta, en koe olevani mukana järjestötoiminnassa
Tutustua erilaisten ihmisten ideoihin, joihin ei muuten tutustuisi
Hengata samanmielisten kanssa
Vahvistusta siihen mitä haluaa olla itse
Saada vastakaikua omille ajatuksille
Tavata ihmisiä
Vertaisoppiminen
Toimia liike-elämän lainalaisuuksien ulkopuolella
Olla vahvempi kuin yksilö
Tehdä yhteiskunnalle mielekästä työtä, joka on tekohetkellä hyvää
ja toisaalta kasvaa sitä suuremmaksi
10. Tavoitteesi konseptoidulle toiminnalle?
Tarjota ihmisille työkalu ja väline, johon kanavoida orastava innostus
Tarjota helppo ensiaskel, johon sisältyy polku kasvaa
Mahdollistaa ei yhden ihmisen, vaan joukon toimintaa, joka kasvaa ja
skaalautuu
Kaupunkikulttuurin väline
Keskustelun ja yhteistoiminnan synnyttämisen väline
Mahdollisuus jättää oma kädenjälki maailmaan tämän kautta
Oravannahkakauppa, tuottaa ruokaa niin ettei siinä liiku kauheasti
rahaa välissä
Ei olla kiveenhakattu toimintamalli
11. Thus far in Laaritalkoot: lisääntynyt kommunikaatio &
yhteisöllisyys
pihaviljelyn laari
edistyminen helppous (laari, logistiikka, tieto, hoito)
viljelytiedon jako ja hauskuus asiakasyhteisölle
tiedotusarvo materiaalien käyttäjätyytyväisyys
tarjoaminen palvelu
suuri yleisö
käyttäjät
ONNISTUNUTTA,
HYVÄÄ
Dodo tekijät
neuvojat
ratkaisukeskeisyyden
antoisaa tekijöille
konkretisoituminen
vetänyt puoleen uusia
toiminnan tuottaminen
tekijöitä
12. Thus far in Laaritalkoot:
”liian suuri” kiinnostus
tilaus- ja
liian suuri kysyntä reursseihin logistiikkajärjestelyt
nähden
suuri yleisö käyttäjät
HAASTEELLISTA
tekijät
rahaliikenne tilaus- ja
logistiikkajärjestelyt
koordinointi raskaita
tiedon ja kokemuksen
kokoaminen ja siirtäminen katkeamattoman
ketjun luominen
13. Toiveet ovat osin ristiiriitaisia
• iso ja vaikuttava kampanja
• leviävä
• tehokas
• niin ettei kukaan uuvu
• ei väkisin, niin että on
hauskaa
• yhdessä ei yksin
• matala kynnys
• aina valmiita ottamaan uusia
ihmisiä
• vähän ylläpidettävää
• kevyt, selkeä rakenne
14. INSPIROIVIA ESIMERKKEJÄ
Prinzessin Garten, Berliini
prinzessinnengarten.net
esitteli Pinja ja kaikki täydensi
Mitä tarjoaa?
Paikan työntää sormet multaan, normaalisti tiettyjä henkilöitä, 2
kertaa viikossa viljelypäivä kelle vaan, työtä Saksan euron työtä
työttömille
Siirrettäviä viljelyalustoja, mehiläispesiä
Oleilupaikka, johon voi mennä hengaamaan puunjuurelle
Miten pyörii?
2 perustajaa, jotka eivät ole taustaltaan viljelijöitä
Ovat suoraan tehneet isoksi, maksavat isoa vuokraa tontista
Palkkaa näille kahdelle, lisäksi parikymmentä vapaaehtoista, lisäksi
löyhempi vapaaehtoisten joukko
On perunavastaava, kaalivastaava jne., joka käskyttää vapaaehtoisia
Miten rahoitetaan?
Taimien ja vihannesten myynti,
vapaaehtoiset eivät saa niitä ilmaiseksi vaan alennuksella
Myyvät satoa asukkaille ja joillekin ravintoloille
Vuokraavat paikkaa biletilaksi
Kahvila, joka varmaan suurin osa rahasta tulee, osittain omilla
tuotteilla, osa muuta luomua, eri tyypit pyörittää ja maksaa osan
tuotosta Gärtenille, ilmeisesti
15. My Farm, San Fransisco
Outi esitteli, ei enää toiminnassa
= Community supported agriculture + landscaping + gardening
= Decentralized urban farm
My Farm -yrityksen
palvelut
1) yksityisen takapihan
muuttaminen kasvimaaksi
‣ kastelujärjestelmä,
maa, istutus
‣ viikottainen huolto &
vihanneskori
‣ asennusmaksu
600-2000 dollaria,
ylläpito +/- 35 dollaria
2) viikottainen
laatikollinen
takapihapuutarhoista
kerättyjä vihanneksia
+ uutiskirje, reseptejä
Yritys, jossa yrittäjät ja palkattuja
työntekijöitä eli puutarhojen hoitajia.
Rahoitettiin täysin asiakkaiden maksuilla.
Käyttäjät tyytyväisiä uusiin pihoihinsa,
tyytymättömiä kommunikaatioon,
laatikoiden laatuun ja hintaan
16. Herbal Medicin Man,
prinzessinnengarten.net
esitteli Pinja ja kaikki täydensi
Mitä tarjoaa?
Paikan työntää sormet multaan, normaalisti tiettyjä henkilöitä, 2
kertaa viikossa viljelypäivä kelle vaan, työtä Saksan euron työtä
työttömille
Siirrettäviä viljelyalustoja, mehiläispesiä
Oleilupaikka, johon voi mennä hengaamaan puunjuurelle
Miten pyörii?
2 perustajaa, jotka eivät ole taustaltaan viljelijöitä
Ovat suoraan tehneet isoksi, maksavat isoa vuokraa tontista
Palkkaa näille kahdelle, lisäksi parikymmentä vapaaehtoista, lisäksi
löyhempi vapaaehtoisten joukko
On perunavastaava, kaalivastaava jne., joka käskyttää vapaaehtoisia
Miten rahoitetaan?
Taimien ja vihannesten myynti,
vapaaehtoiset eivät saa niitä ilmaiseksi vaan alennuksella
Myyvät satoa asukkaille ja joillekin ravintoloille
Vuokraavat paikkaa biletilaksi
Kahvila, joka varmaan suurin osa rahasta tulee, osittain omilla
tuotteilla, osa muuta luomua, eri tyypit pyörittää ja maksaa osan
tuotosta Gärtenille, ilmeisesti
19. Konsepti
■ konsepti, kirjallisen työn luonnos, puhtaaksikirjoittamaton työ
■ konsepti, suullista esitystä varten tehty käsikirjoitus
■ konseptikuva ja konseptikuvitus, erilaisten produktioiden kuvallinen
luonnos tai suunnitelma
■ konseptialbumi, äänilevy, johon tallennetut kappaleet muodostavat
jonkinlaisen kokonaisuuden
■ konseptiarkki, nelisivuinen ruutupaperi
22. Plant a plant
kehittelyryhmä Reeta, Jari ja Minna
Mitä tarjoaa ja kenelle?
Syötävä keidas toimistoon
Työhyvinvointiin satsaaville yrityksille, toimistoon
Systeemin suunnittelu, pystytys, koulutus, henkinen tuki
Asiakasyrityksen henkilökunta järjestää kerran kuussa yhteislounaita tm.
Miten pyörii?
Asiakkaalta pitää löytyä muutosagentti Syrjäytetään jukkapalmut!
Palveluntarjoajalta hortonomi ja saarnaajainnostaja
Valitaan 30 yritystä, joille tarjotaan infoaamiainen asiasta > otetaan tilaukset
Palveluntarjoaja on yritys, asiakasyritysten sisällä tämä on vapaaehtoistoimintaa
Miten rahoitetaan? Asiakasyritys maksaa palvelusta, samaan tapaan kuin se maksaa nyt viherkasveista, jopa 1000
e/kk
Miten toteuttaa kaupunkiviljelijöiden tavoitteita?
Tehdä kaupunkiviljelytoiminnasta ammattimaista mutta kivaa
Tehdä toimintaa näkyvämmäksi ja isommaksi
Kiinnostuksen muuttaminen toiminnaksi
Mainstreamata kaupunkiviljely keskiluokan keskinotkeaksi toiminnaksi
Tarjota pieniä osaratkaisuja
Tietotaito valtavirtaan
Tunnetasolla vaikuttaa siihen, miltä maailma näyttää ja miten se toimii
Viljely toimii porttina muuhun kestävän elämäntavan leviämiseen
Pientä konkretiaa abstraktin työn oheen
Voisi olla osa marttojen toimintaa
Voisi moni tekijä tehdä
Toimistot on iso juttu
23. Kaupunkiviljelyn jäätelöauto eli
viljelymateriaalien toimitus ja viljelyneuvonta
kehittelyryhmä Joel, Maria ja Jaska
Mitä tarjoaa ja kenelle?
Taloyhtiöille kokonaisvaltaista pihaviljelyneuvontaa, ulkoa tuotua
pomopalvelua taloyhtiöille joissa pomoa ei tyypillisesti siedetä, koska
kaikki osakkaat ovat tasa-arvoisia, paketti yhteisöllisyyden syntyyn
Annetaan tietyt raamit, päivämäärät
Ei täysin räätälöityä, vaan raamien sisällä tietyn pihan tarpeisiin
Miten pyörii?
Neuvoja, jolla on haalarit ja hankkijalippis, tulee tiettyinä päivinä alueelle
ja pihaan ja ottaa vastuun, että ihmiset sitoutuu vuoden aikana
päivämääriin. Seuraavana vuonna pyörii ilman neuvojaa. Neuvoja on
tuntipalkalla.
Viljelyastiat ym. noudetaan tapahtumista, koska materiaalilogistiikka pitää
saada pois.
Materiaalitarjonta mietitään erikseen.
Markkinointityyppejä
Miten rahoitetaan?
Taloyhtiöt maksaa palvelusta
Kaupungilla myös intressiä, haluavat profiloida kaupunkeja ja -osia
24. Vanhukset ja lapset
kohtaamaan
kaupunkiviljelyllä
kehittelyryhmä Iris, Petra ja Pinja
Mitä tarjoaa kenelle?
Palvelutaloille ja vanhustenkodeille ja niiden läheisyydessä oleville päiväkodeille ja tarhat, ehkä kouluille.
Palvelu toimintaa starttipaketin eli matskut ja ohjeet, ja alkusparrauksen. Päivittäinen kanssakäyminen
tapahtuu vanhusten ja lasten välillä, vanhempien sitouttaminen vuoden varrelle. Tuottaa sosiaalista hyvää.
Miten pyörii? Täysin vapaaehtoistoimintaa (pienellä korvauksella) tai pientä liiketoimintaa.
Palvelutalosta ja lapsiryhmästä työntekijäyhteyshenkilöt
Pilottihanke ensin, ihan muutama mukaan.
Miten rahoitetaan? Vapaaehtoistoimintaa, yhdistetään iltapäivätoimintaan.Vanhustentalot ym.
maksaa sen verran, että tarvikkeiden kärrääminen ym. voidaan ulkoistaa tms.
Löydettävä mihin budjettiluokkaan tämä sijoittuu: pihanhoito, virkistystoiminta, toimintaterapia
Kaupunkiviljelijöiden tavoitteet joita toteuttaa?
Yhteisöllisyys
Kaupungit olisi paikkoja jossa ihmiset saa ja uskaltaa tehdä asioita, joista tykkäävät
Luoda ihmisille mahdollisuuksia ottaa kaupunki haltuun ja luoda siihen omistajuuden tunnetta
Mukana luoda sellaista toimintamallia, että on vaihtoehtoisia tapoja olla kaupungissa ja tuottaa ravintoa
Tehdä toimintaa näkyvämmäksi (ja isommaksi)
Tietotaito valtavirtaan
Tunnetasolla vaikuttaa siihen, miltä maailma näyttää ja miten se toimii
Viljely toimii porttina muuhun kestävän elämäntavan leviämiseen
25. Ketä kiinnostaa mikäkin ja missä
roolissa?
Joel: konseptoija+tekijä: Pihaviljelyopas Puukummit Sadonkorjuupyöräily Laaritalkoot eli pihaviljely:
konseptoija
Iris: Laaritalkoot eli pihaviljely: konseptoija+tekijä Muissa: kädet multaan -työvoimaa
Maria: Laaritalkoissa eli pihaviljelyssä yms. : tekijänä keväällä ja kesällä
Pinja: Koulu- & päiväkotikonsepti: koordinoija, suunnittelja + tekijä
Minna: tekijänä viljelyneuvonnassa, oppaassa, konsultoimassa
Reeta: tekijä, koska en ole koskaan rakentanut mitään. Tulevaisuudessa koordinoija?
Petra: voin harkita olevani kaupunkiviljelyn luotsi eli solmu, joka ohjaa ihmisiä niitä
kiinnostavaan toimintaan
Jaska: Pasilan koko hässäkän koordinoinnissa, suunnittelemassa ja tekemässä. Pihaviljelyn
suunnittelu ja Dodon roolin miettiminen siinä, mutta ei koordinointi
Jari: tutustava toimija, internet-teknologia-asioissa komennettava
Outi: Pasilassa suunnittelija ja tekijä, Kaupunkiviljelyn sateenvarjon suunnittelu ja tekijäkin?
HAVAINTO: ihmisillä paljon halua suunnitella ja olla työvoimana, mutta vähän haluja
koordinoida
Miten toimintaa voisi organisoida?
Esim. yleiskoordinointi ja itsenäiset osaprojektit
15 eri projektia, jotka eivät yritä valloittaa maailmaa ensi vuodesta
Yleiskoordinoinnissa keskeistä ohjata ihmisiä ja keskustella hankkeiden kanssa, mihin ne ovat
valmiita suuntaamaan toimintaansa
26. Next steps
1) Organisoitumisen suunnittelusta ja sopimisesta sessio marraskuun puolivälin jälkeen,
Pinja etsii päivän ja kutsuu koolle
2) ”Kaupunkiviljelymessut”, jossa osaprojektit esittäytyvät ja rekrytoivat, tammikuu Joel ja
Petra pitää pyörän pyörimässä eli ajankohta, proggisten ym. ohjeistus, tilan etsiminen
Organisoitumisen suunnittelun pohjaksi luonnostellaan malleja laidasta laitaan.
Otsikot päätettiin nyt, sisältöehdotuksen valmistelee nakitettu
Malleja kaupunkiviljelyn organisoitumiseen -docsiin.
Millainen on kanava tulla kaupunkiviljelyn maailmaan?
1) Business as usual: erillisiä projekteja, joiden päätöksenteosta satunnainen osa tehdään
kuukausittaisissa kaupunkiviljelykokouksissa EI TARVITSE VALMISTELUA
2) Luotsi + keskusteleva foorumi + erilliset projektit, jotka tekevät omat päätöksensä PETRA
3) Kaupalliset projektit, jotka rahoittavat yhdistystoimintaa MINNA
4) Viestinnällinen&vapaaehtoisten solmu + erilliset projektit PINJA
5) Kaupunkiviljely Finland = Dodo+muut järjestöt MARIA
6) Kaupunkiviljelijät ry OUTI
7) Pelkkiä osaprojekteja IRIS
8) Yhden selkeän toiminnan/paikan ympärillä JASKA
28. Avainkumppanit Avaintoiminnot ARVOLUPAUS
Syitä kumppanuuudelle: Mitä maailman ongelmia ratkaisemme?
orptimointi ja talous Mitä avaintoimintoja arvolupauksemme
riskin ja epävarmuuden hallinta edellyttää? Mikä on muutos, jonka haluamme saada
tiettyjen resurssien ja toimintojen saaminen aikaiseksi?
kumppaneilta Millaisia avaintoimintoja
asiakassuhteemme edellyttävät? Mitä asiakaan tarpeita ratkaisemme?
Mitä avainresursseja saamme Millaisia avaintoimintoja tulovirtamme Mitä asiakkaan ongelmia ratkaisemme?
kumppaneilta?
edellyttävät?
Millaista arvoa tuotamme asiakkaalle?
Mitä avaintoimintoja kumppanit tekevät?
Mitä tapahtuisi, jos emme suorittaisi
Minkä tyyppisiä kumppaneita meillä on Mitä tuotteita ja palveluita tarjoamme
(toimittajat, toteutuskumppanit, tiettyä toimintoa?
kullekin asiakasryhmällemme?
mahdollistajakumppanit jne.)?
Keitä (nimeltä) ovat avainkumppanimme
ryhmittäin?
29. Asiakassuhteet Asiakkaat
Tyyppejä:
henkilökohtainen palvelu Keille tuotamme arvoa?
omistautunut henkilökohtainen palvelu
Itsepalvelu Millaisia ryhmiä nämä muodostavat?
automatisoidut palvelut
yhteisöt Keille palvelumme ja tuotteemme luovat
yhteistuotanto suoraan arvoa?
riskin ja epävarmuuden hallinta
Keille aikaansaamamme muutos luo
arvoa?
Millaisen suhteen kukin Ketkä ovat tärkeimmät asiakkaamme?
asiakasryhmämme odottaa meidän
luovan ja ylläpitävän kansssaan? Ketkä asiakkaista ovat valmiita
Miten kalliita ne ovat (rahassa ja ajassa)? maksamaan luomastamme arvosta
meille?
Millaisia suhteita meillä jo on?
Miten ne liittyvät tähän
”liiketoiminta”malliimme?
30. Kanavat
Kanavien vaiheet:
1.Tietoisuus
Miten luomme tietoisuutta palveluista ja
tuotteistamme?
2. Arviointi
Miten autamme asiakkaita arvioimaan
arvolupaustamme?
3. Ostaminen
Miten annamme asikkaiden ostaa tuotteita
ja palveluitamme?
4.Toimitus
Miten toimitamme arvolupauksen
asikkaalle?
5. Myynnin jälkeen
Mitä tukea tarjoamme myynnin jälkeen?
Esim. suorat: myyntihenkilöstö, nettimyynti
epäsuorat: kumppanit, blogi, tapahtumat
Minkä kanavien kautta asiakkaamme
haluavat, että tavoittelemme heitä?
Minkä kanavien kautta he haluavat
tavoittaa meidät?
Minkä kanavien kautta me haluaisimme
olla tavoiteltavissa? Onko tässä ristiriitaa?
Mitä kanavia olemme käyttäneet?
Miten kanavat on integroitu?
Mitkä toimivat parhaiten?
Mitkä ovat kustannustehokkaimpia?
31. Avainresurssit
Resurssityyppejä:
fyysiset, materiaaliset
immateriaalisetresurssit (brändi, patentit,
tekijänoikeudet, data)
ihmisresurssit (ihmisiä tiettyine taitoineen ja
asenteineen, voit hyödyntää myös viime
kerran rooleja tämän avaamisessa)
taloudelliset resurssit
Mitä avainresursseja arvolupauksemme
edellyttää?
Millaisia avainresursseja
asiakassuhteemme edellyttävät?
Millaisia avainresursseja tulovirtamme
edellyttävät?
Miten hankimme/pidämme resurssit?
Mitä ne kustantavat?
32. Kulurakenne
Kulutyyppejä:
Kiinteät kulut (palkat, vuokrat, tarvikkeet)
Muuttuvat kulut
Mitkä ovat tärkeimmät kulut, jotka ”liiketoiminta”malliin liittyvät?
Mitkä avainresurssit ovat kalleimpia a) rahassa b) ajassa?
Mitkä avaintoiminnot ovat kalleimpia a) rahassa b) ajassa?
Onko toimintamme kuluorientoitunutta (kilpailukykyinen kulurakenne, halpuuden arvolupaus,
maksimaalinen automatisointi, paljon ulkoistettua) vai arvo-orientoitunutta (keskittynyt arvon luomiseen,
premium arvolupaus)?
33. Tulovirrat
Tulotyyppejä:
Tuotteiden myyminen, käyttömaksut, tilausmaksut, liisaus, vuokraus, lainaus, lisensointi, välityspalkkio, mainostulot
Hinnoittelu:
Kiinteä: listahinnat, tuotteen ominaisuuksien mukainen, asiakasryhmän mukainen, volyymin mukainen
Dynaaminen: neuvoteltava, tuoton mukainen
Mistä tuottamastamme arvosta asiakkaat ovat valmiita maksamaan? Millaisista asioista he tällä hetkellä
maksavat? Miten he tykkäisivät maksaa? Mitä eri tulovirtoja meillä on? Miten paljon eri tulovirrat
kontribuoivat kokonaistuloon?