Kuinka paljon on eläkeläisnaisen euro?
•
0 recomendaciones•605 vistas
Kuinka paljon on eläkeläisnaisen euro? - Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995–2013 Eläketurvakeskuksen tutkimusseminaari 4.2.2016 Perustuu maaliskuussa 2016 ilmestyvään tutkimukseen. Juha Rantala (ETK) & Marja Riihelä (VATT)
Recomendados
Recomendados
Más contenido relacionado
La actualidad más candente
La actualidad más candente (20)
Destacado
Destacado (20)
Similar a Kuinka paljon on eläkeläisnaisen euro?
Similar a Kuinka paljon on eläkeläisnaisen euro? (20)
Más de Eläketurvakeskus
Más de Eläketurvakeskus (20)
Kuinka paljon on eläkeläisnaisen euro?
- 1. Kuinka paljon on eläkeläisnaisen euro? - Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995–2013 Eläketurvakeskuksen tutkimusseminaari 4.2.2016 Perustuu maaliskuussa 2016 ilmestyvään tutkimukseen. Juha Rantala (ETK) & Marja Riihelä (VATT) Eläketurvakeskus ja VATT 1
- 2. - Sukupuolten välinen tasa-arvo on arvo - Tasa-arvolaki - Eläkepolitiikan tavoite Tasa-arvolain tavoitteet <-> eläkepolitiikan tavoitteet Miksi eläkeläisnaisten ja miesten toimeentuloa on tutkittava? Eläketurvakeskus ja VATT 2
- 3. Kuitenkin - Noin neljäsosa ihmisten elinajasta on eläkeaikaa. - Naisten elinaika (odote) on miehiä keskimäärin 6 vuotta pitempi - Eläkejärjestelmä on ansiosidonnainen, mutta se myös tasaa tuloeroja. Muut politiikkatoimet - Eläke ei ole ainoa tulonlähde -> Eläkeläisnaisten toimeentulo on keskimäärin miehiä matalampi -> Iäkkäiden naisten köyhyysriski on erityisen korkea Tutkimusta erityisesti eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloeroista ei ole. Eläketurvakeskus ja VATT 3
- 4. - Perinteisiä tulonjakotutkimuksen käytäntöjä ja menetelmiä soveltaen sukupuolinäkökulma esiin. - Huomion kohteena sekä sukupuolten väliset että sisäiset tuloerot. - Sukupuolen lisäksi ikä ja perhekoko ovat keskeisiä. - Aineisto: Tulonjaon palveluaineistot vuosilta 1995-2013. Tutkimusote Eläketurvakeskus ja VATT 4
- 5. Tässä työssä: • Henkilö on eläkeläinen, jos hänen sosioekonomien asemansa on eläkeläinen. -> Eläkkeellä olo henkilön perusteella -> Puolison sosioekonominen asema / tulotaso ei vaikuta Eläkeläinen, eläkettä saava, eläkkeensaaja, eläkeläiskotitalous… Eläketurvakeskus ja VATT 5
- 6. Eläkeläisten tulomittoja A) Eläketurva (”eläkejärjestelmän kautta saatu toimeentulo”) Oma työeläke (ansiosidonnaisen työuran perusteella) + oma kansaneläke & takuueläke (myös vähimmäisturva) = Omaeläke + perhe-eläke (”myös edesmenneen puolison eläke”) = Kokonaiseläke B) Henkilökohtaiset tulot (”kaikki omat tulot”) (vertailu muihin väestöryhmiin mahdollista) Brutto tulot (kokonaiseläke, ansiotulot, pääomatulot …) Nettotulot (bruttotulot – maksetut verot)) C) Ekvivalenttitulo (”perhe mukaan”) Omat nettotulot + muiden perheenjäsenten nettotulot Kulutusyksikköluku (Yksin asuvilla nettotulot sama kuin ekvivalenttitulo) Eläketurvakeskus ja VATT 6
- 7. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentulo keskimäärin eri tulokäsitteillä 2013 0 5000 10000 15000 20000 25000 30000 naiset miehet €/v. Oma työeläke Omaeläke Kokonaiseläke Bruttotulo Nettotulo Ekvivalenttitulo Eläketurvakeskus ja VATT 7
- 8. Eläkeläisnaisten ja -miesten tulosuhde 2013 66 71 80 75 80 91 40 50 60 70 80 90 100 % Eläketurvakeskus ja VATT 8
- 9. Eläkeläisnaisten tulot suhteessa eläkeläismiesten tuloon vuosina 1995-2013, % 40 50 60 70 80 90 100 1995 1998 2001 2004 2007 2010 2013 % Ekvivalenttitulo Nettotulo Bruttotulo Kokonaiseläke Omaeläke Oma työeläke Eläketurvakeskus ja VATT 9
- 10. Vanhuseläkeikäisten (65+ v.) naisten ja -miesten toimeentulo eri tulokäsitteillä vuonna 2013 perhekoon mukaan, euroa vuodessa. 0 5000 10000 15000 20000 25000 30000 €/v. Naiset, 65+ YksinN YhdessäN 0 5000 10000 15000 20000 25000 30000 €/v. Miehet 65+ YksinM YhdessäM Eläketurvakeskus ja VATT 10
- 11. Eläkeläisnaisten ja -miesten tulosuhteet perhekoon mukaan vuonna 2013, 65 vuotta täyttäneet. Eläketurvakeskus ja VATT 11 75 60 77 67 95 69 84 72 84 101 0 20 40 60 80 100 120 Yksin Yhdessä Yksin Yhdessä Yksin Yhdessä Yksin Yhdessä Yksin Yhdessä Oma työeläke Oma eläke Kokonaiseläke Nettotulot Ekvivalenttitulot % Tulosuhde naiset/miehet, %
- 12. Tarkastelussa koko tulojakauma euroa Ekvivalenttitulojen tiheysfunktio eläkeläisille ja koko väestölle 2013 Eläketurvakeskus ja VATT 12 0 .00002.00004.00006.00008 0 20000 40000 60000 ktulasum Eläkeläismiehet Eläkeläisnaiset Koko väestö Pystyviiva: mediaanitulo 23600 euroa
- 13. Keskimääräiset henkilökohtaiset nettotulot ja ekvivalenttitulot 1995-2013, euroa, 2013 hinnoin Eläketurvakeskus ja VATT 13 10000 15000 20000 25000 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013 Euroa Henkilökohtaiset nettotulot Eläkeläismiehet Eläkeläisnaiset 10000 15000 20000 25000 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013 Euroa Ekvivalenttitulot
- 14. Eläketurvakeskus ja VATT 14 Eläkeläisnaisten ja -miesten sisäiset tuloerot - Gini-kertoimet ekvivalentti- ja henkilökohtaisilla nettotuloilla 10 15 20 25 30 35 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 Gini-kerroin,% Ekvivalenttitulo 10 15 20 25 30 35 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 Gini-kerroin,% Henkilökohtainen tulo Eläkeläismiehet Eläkeläisnaiset
- 15. Eläkeläisten henkilökohtaisten tulojen koostumus eri tulotasoilla - vuonna 2013, osuus ja euroa 15 -40 -20 0 20 40 60 80 100 Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet 1 3 5 Osuus, % Maksetut välittömät verot Pääomatulot Ansiotulot Muut tulonsiirrot Perhe-eläke Kansaneläke Työeläke -20000 0 20000 40000 60000 Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet 1 3 5 Euroa Maksetut välittömät verot Pääomatulot Ansiotulot Muut tulonsiirrot Perhe-eläke Kansaneläke Työeläke
- 16. Eläkeläisten ekvivalenttitulojen koostumus - osuus vuonna 2013 Eläketurvakeskus ja VATT 16 -40 -20 0 20 40 60 80 100 Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet 1 3 5 Osuus, % Tuloviidennes Maksetut verot Saadut tulonsiirrot Muiden työ- ja pääomatulo Muiden eläkkeet Oma työ- ja pääomatulo Oma perhe-eläke Oma kansaneläke Oma työeläke
- 17. Pienituloisuusrajan valinta vaikuttaa erityisesti eläkeläisnaisiin Koko väestön ja eläkeläisten pienituloisuusasteet sukupuolen mukaan vuosina 1995–2013. 17 0 5 10 15 20 25 30 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013 % Köyhyysraja 60 % mediaanista Koko väestö Eläkeläismiehet Eläkeläisnaiset 0 5 10 15 20 25 30 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013 % Köyhyysraja 50 % mediaanista Eläketurvakeskus ja VATT
- 18. 18 Pienituloisuusasteet iän ja perherakenteen mukaan - köyhyysraja 60 % mediaanista Naiset Miehet 1995 2004 2013 1995 2004 2013 Eläkeläiset 13 21 19 6 11 12 Perherakenne Yksi 22 37 35 16 27 32 Vähintään kaksi 4 7 5 2 6 4 Ikä 18 - 54 -vuotiaat 6 17 17 8 16 28 55 - 64 -vuotiaat 8 11 18 6 12 13 65- 74 -vuotiaat 11 16 12 6 9 7 Yli 74-vuotiaat 20 31 28 4 13 15 Koko väestö 8 13 13 7 11 12 Eläketurvakeskus ja VATT
- 19. Yhteenveto • Eläkeläisnaisten tulotaso on matalampi kuin miesten. • Tuloeron suuruus riippuu tulomitasta, mutta myös iästä ja perhekoosta. • Määrittelystä riippuen tulosuhde 55-100 prosentin välissä. • Naisten työeläke pienempi kuin miesten, mutta ero kaventunut. • Kansaneläke ja leskeneläke tasaavat tuloeroja miesten ja naisten välillä. • Tuloeroja on myös sukupuolten sisällä. Miehillä enemmän kuin naisilla. • Iäkkäiden naisten köyhyysriski on korkeampi kuin miesten. • Miesten köyhyysriski noussut naisia nopeammin. • Kokonaisuutena eläkeläisnaisten asema suhteessa eläkeläismiehiin on parantunut vuosien 1995-2013 aikana. Eläketurvakeskus ja VATT 19