Eläketurvakeskuksessa tehdään runsaasti laskelmia ja ennusteita eläkejärjestelmän tulevaisuudesta. Pitkän aikavälin laskelmat ulottuvat 60–70 vuoden päähän ja ne on julkaistu raporteissa 2-3 vuoden välein.
Tuorein raportti ”Lakisääteiset eläkkeet -pitkän aikavälin laskelmat 2013” julkaistiin 3.10.2013.
Laskelmissa tarkastellaan lakisääteisiä eläkkeitä eli työ-, kansan- ja takuueläkettä sekä sotilasvamma-, sotilastapaturma-, liikennevakuutus- ja tapaturmavakuutuslain perusteella maksettavia eläkkeitä (ns. SOLITA-eläkkeet). Vapaaehtoiset eläkejärjestelyt eivät sisälly laskelmiin.
Laskelmat kertovat miten eläkemenojen, etuuksien taso ja rahoitus kehittyvät, jos väestöä ja taloutta koskevat oletukset toteutuvat ja lainsäädäntö pysyy muuttumattomana.
Laskelmien avulla arvioidaan myös eläkejärjestelmän muutosten vaikutuksia. Tuoreimmat esimerkit tällaisista arviosta sisältyvät työurien pidentämistä selvittäneen työryhmän raporttiin ”Työurat pidemmiksi -työeläkejärjestelmän kehittämisvaihtoehtojen tarkastelua” Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 4/2011.
7. Eläketurvakeskus 7
Eläkkeellesiirtymisiän odote
Vuoden 2013
laskelma
Vuoden 2011
laskelma
2012 2025 2050 2080 2025 2050 2080
25-vuotiaan
odote, vuotta 60,9 61,5 62,2 62,4 61,2 61,8 62,1
Eläkkeellesiirtymisiän odote kuvaa eläkkeellesiirtymisiän ajankohtaa vastaavalla
tavalla kuin eliniän odote kuvaa elinikää.
Vuoden 2013 laskelmassa eläkealkavuuksien lähtötaso vuodelta 2012, vuoden
2011 laskelmassa lähtötaso vuodelta 2010.
Ero lähtötasossa pääasiallinen syy uuden laskelman aiempaa korkeampaan
odotteeseen.
8. Eläketurvakeskus 8
0
2
4
6
8
10
12
14
16
PROSENTTIA
2000 2010 2020 2030 2040 2050 2060 2070 2080
Lakisääteiset eläkemenot
Prosenttia BKT:sta
Yht. Työeläke Kansan- ja takuuel. SOLITA
BKT:n supistuminen selittää menosuhteen nopean kasvun vuoden 2008 jälkeen.
Laskelmassa Kelan eläkkeitä korotetaan vuodesta 2018 ”puoliväli-indeksin” mukaisesti.
9. Eläketurvakeskus 9
Eläkkeiden suhteellista tasoa alentavat: elinaikakerroin, julkisen sektorin etuuksien
alentaminen, työntekijän eläkemaksun nousu ja Kelan eläkkeiden hidas kasvu.
Vakaa menotaso ja vanheneva väestö johtavat alenevaan korvaustasoon, jos työurat
eivät pitene merkittävästi.
0
5
10
15
20
25
30
35
40
45
50
55
60
Suhteessakeskiansioon(%)
2010 2020 2030 2040 2050 2060 2070 2080
Keskimääräinen eläke
Suomessa asuva omaa eläkettä saava henkilö
0
500
1000
1500
2000
2500
3000
3500
Euroa/kk
Keskimääräinen eläke
Suomessa asuva omaa eläkettä saava henkilö
Suhteessa keskiansioon Euroa/kk
17. Eläketurvakeskus 17
10
10.5
11
11.5
12
12.5
13
13.5
14
14.5
15
15.5
16
PROSENTTIA
2000 2010 2020 2030 2040 2050 2060 2070 2080
Lakisääteiset eläkemenot
Prosenttia BKT:sta
Toteutunut Raportti 2011 Raportti 2013
Korkeampi menosuhde lähitulevaisuudessa: heikot suhdannenäkymät.
Matalampi menosuhde pidemmällä aikavälillä: parempi työllisyys ja
matalammat Kelan eläkkeet. (Vuoden 2011 raportissa Kelan eläkkeet
seuraavat ansiotasoa pitkällä aikavälillä.)
18. Eläketurvakeskus 18
30
35
40
45
50
55
60
PROSENTTIA
2000 2010 2020 2030 2040 2050 2060 2070 2080
Keskieläke suhteessa keskiansioon
Toteutunut Raportti 2011 Raportti 2013
Lähivuosina suhteellinen etuustaso nousee uudessa laskelmassa,
koska keskiansioiden kasvu hidasta. Pidemmällä aikavälillä uudessa
laskelmassa hieman korkeammat työeläkkeet (työllisyys, elinaikakerroin),
mutta matalammat kansaneläkkeet.
19. Eläketurvakeskus 19Eläketurvakeskus 19
Korkeampi menosuhde lähitulevaisuudessa: heikot suhdannenäkymät.
Matalampi menosuhde pidemmällä aikavälillä: parempi työllisyys
Lähes sama menosuhde lopussa: työeläke kasvaa työstä
14
16
18
20
22
24
26
28
30
PROSENTTIA
2000 2010 2020 2030 2040 2050 2060 2070 2080
TyEL-meno suhteessa palkkasummaan
Toteutunut Raportti 2011 Raportti 2013
20. Eläketurvakeskus 20
Menojen alentumisen seurauksena myös maksutaso alentunut
14
16
18
20
22
24
26
28
30
PROSENTTIA
2000 2010 2020 2030 2040 2050 2060 2070 2080
TyEL-maksu, prosenttia palkkasummasta
Toteutunut Raportti 2011 Raportti 2013
21. Yhteenveto
Eläkemaksut
• TyEL-maksussa on vielä nousupainetta. Korotustarve jo sovitun
lisäksi (24,4 % vuonna 2016) runsas prosenttiyksikkö.
• Koko työeläkejärjestelmän tasolla maksujen korotustarve
vähäisempi
Etuustaso
• Työeläkkeitä on sopeutettu väestön ikääntymiseen. Kelan eläkkeet
jäävät jälkeen ansiotasosta, ilman säännöllisiä tasokorotuksia. =>
• Eläkkeiden reaaliarvo kasvaa, mutta alenee suhteessa ansiotasoon
Riskit ja mahdollisuudet
• Jos talouskasvu ja sijoitustuotot heikkoja, kustannustaso voi
muodostua korkeaksi
• Sinänsä toivottava kehitys (nopea ansiotason kasvu ja pitkä
elinaika) voi johtaa mataliin korvausasteisiin
• Pitkät työurat lääke etuus- ja kustannustasoon
Eläketurvakeskus 21
22. Eläketurvakeskus 22
Skenaariot
Optimistisessa väestö- ja talousskenaariossa:
1) Matala kuolevuus
2) Matala eläkealkavuus s.e. ESI-odote 62,4 vuotta 2025
3) Nopea ansiotason kasvu (reaalikasvu 2,1 % vs. 1,6 % perus)
4) Korkea sijoitusten tuotto (4,5 % vs. 3,5 % perus)
Pessimistisessä väestö- ja talousskenaariossa
1) Korkea kuolevuus
2) Vuoden 2012 tasoinen eläkealkavuus koko laskentajaksolla
3) Hidas ansiotason kasvu (reaalikasvu 1,1 %)
4) Matala sijoitusten tuotto (2,5 %)
Korkea ja matala kuolevuus valittu s.e. vastaa karkeasti Alhon ja Spencerin
(2005) mukaan 50 % luottamusväliä kuolevuuskehitykselle 50 vuoden
aikahorisontilla
23. Eläketurvakeskus 23
Kokonaiseläkemeno prosenttia BKT:sta
12
12.5
13
13.5
14
14.5
15
15.5
16
16.5
17PROSENTTIA
2010 2020 2030 2040 2050 2060 2070 2080
Opt. väestö ja talous Perus Pes. väestö ja talous
12
12.5
13
13.5
14
14.5
15
15.5
16
PROSENTTIA
2010 2020 2030 2040 2050 2060 2070 2080
Optimistinen Perus Pessimistinen
24. Eläketurvakeskus 24
Keskieläke suhteessa keskiansioon
36
38
40
42
44
46
48
50
52
54
56
PROSENTTIA
2010 2020 2030 2040 2050 2060 2070 2080
Opt. väestö ja talous Perus Pes. väestö ja talous
Optimistisessa väestö ja talousskenaariossa suhteellinen etuustaso jää
matalaksi nopean ansiotason kasvun ja elinaikakertoimen vuoksi.
30
32
34
36
38
40
42
44
46
48
50
52
54
56
PROSENTTIA
2010 2020 2030 2040 2050 2060 2070 2080
Optimistinen Perus Pessimistinen