Maailma muuttui, muuttuiko työeläkealan suunta? Mikko Kautto, toimitusjohtaja Työeläkepäivä 17.11.2020 Työeläkepäivä on vuosittainen tapahtuma työeläkealan ja sosiaalivakuuttamisen asiantuntijoille. Eläketurvakeskus järjestää Työeläkepäivän.

1. Maailma muuttui,
muuttuiko työeläkealan
suunta?
Mikko Kautto, toimitusjohtaja
Työeläkepäivä 17.11.2020

2. Työeläkealan suunta
ja muutoshaasteen
luonne

3. |
Työeläkealan suunta ja päämäärä on ihmisten
työeläketurvasta huolehtiminen
• Työeläkejärjestelmän ja työeläkealan päätehtävä on sosiaalivakuutus,
kohtuullisen toimeentulon turvaaminen eläkeaikana.
• Päätuotteemme on kuukausittain luotettavasti maksettava työeläke, jonka
avulla voi hallita itsenäisesti omaa elämäänsä.
– työikäiselle vakuutusturvan olemassaolo on tärkeä hyvinvoinnin lähde
– eläkkeensaajalle turva näkyy kuukausittaisena rahasuorituksena
• Työeläke ei ole sosiaaliavustus vaan itse työllä ja maksuilla ansaittu oikeus,
työeläkejärjestelmä hoitaa elinkaarella tapahtuvaa tulojen jakamista.
• Työeläke antaa suojaa sekä markkina- että valtioriippuvuutta vastaan.
• Päätehtävä on hoidettava huolellisesti joka kuukausi ja ihmisten on voitava
luottaa työeläkealan toimintaan. 17.11.2020Mikko Kautto | Eläketurvakeskus | 3

4. |
”Luotan suomalaiseen eläkejärjestelmään”
väitteen kanssa ”täysin samaa mieltä” ja ”jokseenkin samaa mieltä”
vastanneiden osuudet (%)
59 60
67
74
0
10
20
30
40
50
60
70
80
2017 2018 2019 2020
%
Lähde: Eläkebarometrit 2017-2020. 17.11.2020Mikko Kautto | Eläketurvakeskus | 4

5. |
Turvan tärkeys on korostunut muutoksissa
• Kansalaisten luottamus eläketurvaan on hyvällä tasolla, ja jopa vahvistunut.
• Eläkelaitosten vakuutustoiminta ja työeläkkeiden maksaminen ovat korona-
aikanakin hoituneet.
• Eläkkeelle siirtyminen ja eläkemeno ovat kehittyneet ennustetulla tavalla.
Eläkkeelle siirtymisikä on jatkanut nousuaan. Ikääntyneiden työllisyys on
parantunut. Ehkä 2017 uudistuskin on lisännyt luottamusta.
• Turvan luotettavuus ihmisille tärkeä, eläkeläisten kulutus kansantaloudelle
merkittävä.
• Työeläkealan suuntaa ei tarvitse muuttaa.
17.11.2020Mikko Kautto | Eläketurvakeskus | 5

6. |
Osa maailman muutoksista haastaa
työeläkejärjestelmää
• Vuoden 2017 työeläkeuudistuksen jälkeen pitkän aikavälin
rahoitusnäkymät ovat muuttuneet haasteellisemmiksi
– Syntyvyyden lasku 2010 jälkeen ei ole ollut normaalia satunnaisvaihtelua
– Nollakorkoympäristö ei ole ollut ohimenevä ilmiö
• Koronan vuosi 2020 heikentänyt perustaa, jolla haasteet kohdataan
– Korona on heikentänyt taloutta ja työllisyyttä sekä edelleen palkkasummaa
– Työeläkejärjestelmä joustanut ja antanut sopeutumisaikaa (maksun
lykkäämisen mahdollisuus, TyEL-työnantajamaksun alennus)
– Osakemarkkinat vaihdelleet voimakkaasti
17.11.2020Mikko Kautto | Eläketurvakeskus | 6

7. |
Maailman muutoksilla on työeläkejärjestelmälle
myös välillisiä seurauksia
• Matala syntyvyys vaikuttaa myös valtion ja kuntien rahoitukseen.
• Koronakriisissä valtion tulopohja heikentynyt, tukia myönnetty enemmän.
• Suomen valtio on ottanut ennätysmäisen paljon uutta velkaa.
• Työeläkeala ei toimi umpiossa: julkisen talouden kohentamistarpeesta ja
työllisyystoimista voi seurata muutospaineita myös työeläkejärjestelmälle.
• Julkisen talouden velkaantuminen ja taloudellisen liikkumatilan ahtaus
puhuttaa, mistä voi seurata kriittisiä katseita myös työeläkejärjestelmän
suuntaan.
17.11.2020Mikko Kautto | Eläketurvakeskus | 7

8. Lehtileikkeitä
commons.wikimedia.org
HS 30.10.2020
EVA Raportti 30.10.2020

9. |
Työeläkejärjestelmässä on toteutettu
uudistuksia
• Vuoden 2009 yhteisymmärrys: työeläkeuudistuksen tehtävä nostaa
keskimääräistä eläkkeelle siirtymisikää kolmella vuodella vuoden
2008 tasosta vuoteen 2025 mennessä.
• Hallituksen rakennepoliittinen ohjelma 2013: työeläkeuudistuksen
on pienennettävä julkisen talouden kestävyysvajetta neljänneksellä.
• Hallituksen rakennepoliittinen ohjelma 2013: Hallituksen päätöksin
pidennetään työuria alusta ja keskeltä puolella vuodella ja
pienennetään kestävyysvajetta mm. sote-uudistuksella.
17.11.2020Mikko Kautto | Eläketurvakeskus | 9

10. |
Onko eläketurva syönyt tilan muulta sosiaaliturvalta?
0
10000
20000
30000
40000
50000
60000
70000
80000
1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018 2020
Sosaaliturvamenot
Muu toimeentuloturva
Palvelut
Eläkkeet
Eurot v. 2018 tasossaMilj. €
Lähde: THL, sosiaalimenotilasto. 17.11.2020Mikko Kautto | Eläketurvakeskus | 10

11. |
Eläkemenojen osuus sosiaaliturvan menoista vakaa
0
5
10
15
20
25
30
35
40
45
50
1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018 2020
% sosiaaliturvamenosta
Palvelut %
Eläkkeet %
Muu toimeentuloturva, %
Lähde: THL, sosiaalimenotilasto.
17.11.2020Mikko Kautto | Eläketurvakeskus | 11

12. |
Työeläkemeno/työeläkkeensaaja* vuosina 1998–2019
0
2,500
5,000
7,500
10,000
12,500
15,000
17,500
20,000
1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018
€/v vuoden 2019
tasossa
* Työeläkemeno = vuoden aikana maksetut eläkkeet. Työeläkkeensaajat = eläkkeensaajat 31.12.
Lähde: Eläketurvakeskus. 17.11.2020Mikko Kautto | Eläketurvakeskus | 12

13. |
Eläkejärjestelmä ei ole hyvinvointivaltion
käenpoika
• Työeläkeuudistus täyttänyt sille asetetun tavoitteen työurien pidentämisestä ja
julkisen talouden kohentamisesta, muut uudistukset yhä tulollaan.
• Eläkejärjestelmän menot ovat kasvaneet samaa tahtia kuin sosiaali- ja
terveyspalveluiden menot. Eläkkeiden osuus sosiaalimenoista ei ole juuri
muuttunut. Eläkkeensaajaa kohti laskettuna eläkemenot ovat kasvaneet hitaammin
kuin palvelumenot.
• Syy Suomen hyvinvointivaltion haasteisiin ei ole eläkejärjestelmä vaan väestön
ikääntyminen. Matala syntyvyys on ennen kaikkea rahoituspohjan haaste.
• Tähän muutoshaasteeseen vastaamiseen työeläkejärjestelmässäkin tulee etsiä
ratkaisuja.
17.11.2020Mikko Kautto | Eläketurvakeskus | 13

14. Mitä työeläkejärjestelmässä
voitaisiin tehdä
muutoshaasteisiin
vastaamiseksi?
Gettyimages

15. |
Työeläkejärjestelmässäkin mietittävä
työllisyyttä
• Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen ehkäiseminen
• Työeläkekuntoutuksen toimivuus ja vaikuttavuus
• Työeläkejärjestelmän kannusteet työssä jatkamiselle
• Hallituksen työllisyystoimien tuki
17.11.2020Mikko Kautto | Eläketurvakeskus | 15

16. |
Nollakorkoympäristöön syytä sopeutua
Valtion 10 vuoden lainojen korko ja inflaatio Suomessa
ja Saksassa sekä TEL/TyEL-rahastokorko
Lähde: OECD (2020)
• Esiselvitysmies Jukka Rantalan
raportti 2020: ”Nollakorkonäkymä
aiheuttaa sen, että
työeläkelaitosten sijoituksilta
vaadittavien/toivottujen tuottojen
ja säännösten mahdollistaman
sijoitusten riskitason välillä on
merkittävä ristiriita.”
• Työeläkkeiden rahoitusselvitys
(Risku ym. 2020): ”Vastuuvelan
tuottovaateen määräytymistä
muuttamalla voidaan vähentää
vakavaraisuusongelmia ja alentaa
keskimääräistä maksua.”
17.11.2020Mikko Kautto | Eläketurvakeskus | 16
Suomi korko
Suomi inf.
Saksa inf.
Saksa korko
Rahastokorko

17. |
Pitkän aikavälin näkymiin mietittävä keinoja
• Voiko väestökehitys kääntyä?
• Suomessa hyviä kokemuksia automaattisista vakauttajista; elinaikakerroin
ja etukäteisarviot vanhuuseläkkeen ikärajojen muuttumisesta.
• Suomen vakauttajat huomioivat kuolevuuden muutokset, mutta ne eivät
vastaa rahoituspohjaan kohdistuviin riskeihin.
• ETK selvittänyt muiden maiden vakauttajia, jotka vastaavat sekä
demografisiin että talouden kehitystä koskeviin riskeihin (Vidlund ym.
2020).
• Automatiikkaan liittyy tärkeitä kysymyksiä, joita on hyvä arvioida; mm.
riskien kohdentuminen, mekaniikan laukaisevat tekijät, toteutuneen ja/vai
ennustetun kehityksen huomioiminen ja politiikan rooli.
17.11.2020Mikko Kautto | Eläketurvakeskus | 17