Tutkimuksia eläkeläisten toimeentulokokemuksista ja taloudellisesta hyvinvoinnista. Tutkijoina Kati Ahonen, Susan Kuivalainen, Jyri Liukko, Satu Nivalainen, Liisa-Maria Palomäki ja Anu Polvinen (toim.)
2. Tarkastelun kohteena eläkeläisten
kokemukset toimeentulosta
• Eläkeläisten toimeentulo on tärkeä aihe.
• Tutkimus tarjoaa monipuolisia uusia havaintoja
eläkeläisten toimeentulosta ja taloudellisesta
hyvinvoinnista.
• Tarkastelussa eläkeläisten toimeentulokokemukset,
aiemmat tutkimukset keskittyneet yleensä tuloihin.
• Tarkastelluista näkökulmista ei ole juurikaan
suomalaista tutkimusta.
219.8.2019ELÄKETURVAKESKUS
3. Tutkimus perustuu syksyllä 2017 kerättyyn
kyselyyn
• Kyselyyn vastasi 2 909, vastausaste 73 %.
• Kyselyaineistoon yhdistetty myös rekisteritietoja.
• Aineisto edustaa kattavasti 55−85-vuotiasta Manner-
Suomessa asuvaa vanhuuseläkettä tai
työkyvyttömyyseläkettä saavaa väestöä.
• Tutkimuksen perusjoukko vastaa noin 80 % eläkeläisistä.
• Aineisto on poikkeuksellisen kattava ja
korkeatasoinen.
319.8.2019ELÄKETURVAKESKUS
6. 619.8.2019ELÄKETURVAKESKUS
Tausta
• Eläkeläisten kokemukset
toimeentulosta vaihtelevat:
heikoin tilanne
työkyvyttömyyseläkkeensaajilla
ja yli 75-vuotiailla.
• Vanhuuseläkettä edeltää usein
työkyvyttömyyseläke tai
työttömyys
Tutkimuskysymykset
• Selvitetään 63−74-vuotiaiden
vanhuuseläkkeellä olevien
kokemuksia taloudellisesta
toimeentulosta eläkkeelle-
siirtymisreitin mukaan
- Mitkä eri tekijät ovat yhteydessä
taloudellisten vaikeuksien
kokemiseen?
- Missä määrin taloudellisten
vaikeuksien kokeminen johtuu
muista tekijöistä kuin eläkereitistä?
7. Lähes puolet on siirtynyt vanhuuseläkkeelle työstä
63–74-vuotiaat vanhuuseläkkeellä olevat
eläkkeellesiirtymisreitin mukaan vuonna 2017
Työstä (ml. osa-aikaeläke) 49 %
Työttömyydestä 28 %
Työkyvyttömyyseläkkeeltä 23 %
719.8.2019ELÄKETURVAKESKUS
8. 7
5
2
17
9
5
34
26
25
0 10 20 30 40 50 60 70
Työkyvyttömyys
eläkkeeltä
Työttömyydestä
Työstä
Kotitalouden tavanomaisten menojen kattamisen vaikeus
63–74-vuotiailla vanhuuseläkkeellä olevilla eläkereitin mukaan, %
Suuria vaikeuksia Vaikeuksia Pieniä vaikeuksia
819.8.2019ELÄKETURVAKESKUS
Työkyvyttömyyseläketaustaisilla eniten menojen
kattamisen vaikeuksia
-
9. 0 10 20 30 40 50
Tk-eläkkeeltä
Työttömyydestä
Työstä
Tk-eläkkeeltä
Työttömyydestä
Työstä
Tk-eläkkeeltä
Työttömyydestä
Työstä
KulkuvälineetTerveydenhoitoAsuminen
Asumiseen, terveydenhoitoon ja kulkuvälineiden käyttöön
liittyvien menojen kattamisen vaikeus 63−74-vuotiailla
vanhuuseläkkeellä olevilla eläkereitin mukaan, %
Suuria
vaikeuksia
Vaikeuksia
Pieniä
vaikeuksia
919.8.2019ELÄKETURVAKESKUS
Työkyvyttömyyseläke-
taustaisilla eniten
vaikeuksia kattaa
välttämättömyysmenoja
10. Yhteenveto
• Työkyvyttömyyseläketaustaisilla enemmän
toimeentulovaikeuksia.
• Syy: eri eläkereittien kautta vanhuuseläkkeelle siirtyneet
poikkeavat toisistaan mm. terveyden, sosioekonomisen
aseman ja eläkkeen määrän mukaan.
• Työuran aikaiset elämäntapahtumat ovat merkityksellisiä
myöhemmälle toimeentulolle.
• Terveyden edistäminen ja työssä jatkamisen tukeminen
ovat tärkeitä keinoja vähentää toimeentuloeroja
vanhuuseläkeiässä.
1019.8.2019ELÄKETURVAKESKUS
12. Tausta
• Väestörakenne on eri alueilla
erilainen: maaseudulla väestö on
kaupunkeja iäkkäämpää ja
matalammin koulutettua.
• Alueellisia hyvinvointieroja on
tutkittu jonkin verran. Maaseudulla
on ilmennyt enemmän hyvinvoinnin
puutteita kuin kaupungeissa.
• Aikaisemmissa tutkimuksissa
tarkasteltu koko aikuisväestöä,
eläkeläisten alueellista
toimeentuloa ei ole tutkittu.
• Tavoitteena on selvittää, onko
maaseudulla ja kaupungeissa asuvien
eläkeläisten toimeentulo erilaista.
• Tarkastelukohteena 55–85-vuotiaat
työkyvyttömyys- tai vanhuuseläkeläiset.
• Objektiivisena taloudellisen
toimeentulon mittarina käytetään tuloja.
• Koetun toimeentulon mittareina
käytetään tyytyväisyyttä taloudelliseen
tilanteeseen ja tulojen riittävyyttä
menojen kattamisen näkökulmasta.
1219.8.2019ELÄKETURVAKESKUS
Tutkimuskysymykset
13. Maaseudulla joka viides eläkeläinen
on pienituloinen,
kaupungeissa joka kymmenes
13
19.8.201
9
ELÄKETURVAKESKUS
19
10
29
24
35
34
17
33
0 20 40 60 80 100
Maaseutumainen
Kaupunkimainen
Kotitalouden käytettävissä olevat tulot, €/kk
Pienituloinen (alle 1000€/kk)
1000-1 499
1 500-1 999
2 000-
49
28
51
72
0 20 40 60 80 100
Maaseutumainen
Kaupunkimainen
Eläkkeen rakenne, %
Kansaneläke ja työeläke
Vain työeläke
19.8.2019
Puolet maaseudun eläkeläisistä saa
kansaneläkettä työeläkkeen rinnalla,
kaupunkilaisista joka neljäs
14. Maaseudun alempi tulotaso heijastuu toimeentulo-
kokemuksiin; maaseudulla eläkeläiset kokevat
toimeentulonsa kaupunkeja heikommaksi
1419.8.2019ELÄKETURVAKESKUS
41
35
49
50
10
15
0 20 40 60 80 100
Maaseutumainen
Kaupunkimainen
Tyytyväisyys taloudelliseen tilanteeseen, %
Matala (0-5) Keskimääräinen (6-8) Korkea (9-10)
19.8.2019
Kahdella viidestä
maaseudun eläkeläisestä
tyytyväisyys
taloudelliseen tilanteeseen
on matalaa, kaupungeissa
vain yhdellä kolmesta.
15. Maaseudulla välttämättömyysmenojen (esim. ruoka,
asuminen, lääkkeet) kattaminen on
kaupunkeja vaikeampaa
1519.8.2019ELÄKETURVAKESKUS
39
33
0 10 20 30 40 50
Maaseutumainen
Kaupunkimainen
Välttämättömien menojen jälkeen ei jää rahaa, %
Kahdelle viidestä
maaseudun
eläkeläisestä ei jää
rahaa välttämättömien
menojen jälkeen,
kaupungeissa yhdelle
kolmesta.
16. Erityisesti lääke- ja asumismenojen kattaminen
on maaseudulla kaupunkeja vaikeampaa
1619.8.2019ELÄKETURVAKESKUS
Lääke- ja
asumismenoissa
vaikeuksia joka
kolmannella maaseudun
eläkeläisistä,
kaupungeissa joka
neljännellä.
0 5 10 15 20 25 30 35 40
Maaseutumainen
Kaupunkimainen
Maaseutumainen
Kaupunkimainen
Välttämättömyysmenojen kattamisen vaikeus, %
Erittäin vaikeaa Vaikeaa Hieman vaikeaa
Lääkkeet*Asuminen*
17. Yhteenveto
• Maaseudun eläkeläisillä on selvästi kaupunkilaisia
matalammat tulot ja tämän vuoksi toimeentulo koetaan
kaupunkeja heikommaksi.
• Alueelliset erot koetussa toimeentulossa ovat kuitenkin
selvästi pienempiä kuin tuloerot.
• Käytännössä maaseudulla siis tullaan kaupunkeja
paremmin toimeen pienillä tuloilla.
• Toimeentulomahdollisuuksien tasaamiseksi olisi tärkeää
pyrkiä kaventamaan alueellisia tuloeroja. Tästä
näkökulmasta kansaneläkkeen tason turvaaminen on
tärkeää.
1719.8.2019ELÄKETURVAKESKUS
18. Oma koti kullan kallis
Omistusasumisen, asumismenojen
ja asumistyytyväisyyden yhteys eläkeläisten
elämäntyytyväisyyteen
Kati Ahonen
19. Tausta
• Omistusasuminen on yleistä:
55–85-vuotiaista 77 % asuu
omistamassaan asunnossa,
14 % vuokralla.
• Omistusasujat ovat vuokralla asuvia
paremmin toimeentulevia,
varallisuus on keskittynyt Suomessa
pitkälti asuntovarallisuuteen.
• Aikaisempi tutkimus antaa viitteitä,
että omistusasujat olisivat
tyytyväisempiä elämäänsä kuin
vuokralla asuvat.
Tutkimuskysymykset
• Ovatko omistusasujat tyytyväisempiä
elämäänsä kuin vuokralla asuvat?
• Miten asumistyytyväisyys ja
asumismenot heijastuvat
elämäntyytyväisyyteen? Liittyykö
omistusasumisen mahdollinen yhteys
elämäntyytyväisyyteen lähinnä näihin
tekijöihin?
1919.8.2019ELÄKETURVAKESKUS
21. Kokee vaikeuksia
asumismenoissa:
omistusasujat 22 %
vuokralla asuvat 56 %.
Asumistyytyväisyyden
erot melko pieniä
omistusasujien ja
vuokralla asuvien välillä.
Vaikeudet asumismenoissa ja tyytymättömyys
asumiseen heikentävät elämäntyytyväisyyttä
Elämäntyytyväisyyden
keskiarvo
(asteikko 0–10)
On vaikeuksia kattaa asumismenoja 5,6
Ei ole vaikeuksia kattaa asumismenoja 7,6
On tyytymätön asuntoonsa
(asunnon toimivuus, kunto tai sijainti) 6,2
Ei ole tyytymätön asuntoonsa 7,3
2119.8.2019ELÄKETURVAKESKUS
22. Yhteenveto
• Omistusasujien vuokralla asuvia korkeampi
elämäntyytyväisyys selittyy osin omistusasujien
vähäisemmillä vaikeuksilla asumismenojen
kattamisessa. Tämä ei kuitenkaan selitä kokonaan
elämäntyytyväisyyden eroja.
• Asuminen, erityisesti omistusasuminen, on tärkeä osa
eläkeläisten toimeentuloa ja kokonaishyvinvointia.
Omistusasunto lisää taloudellista turvaa ja elämän
ennakoitavuutta.
2219.8.2019ELÄKETURVAKESKUS
24. Tausta
• Koetun hyvinvoinnin
suhteellisuus tunnettu ilmiö,
erityisesti taloustieteellistä
tutkimusta 2000-luvulla.
• Tulosten perusteella voidaan
syventää ymmärrystä
kokemusten muodostumisesta
ja keskustelua eläkkeiden
riittävyydestä.
Tutkimuskysymykset
1. Millaisia toimeentulovertailuja
eläkeläiset itse kertovat
tekevänsä?
2. Mitkä ovat keskeisimpien
toimeentulovertailujen
taustatekijät?
3. Millä tavalla vertailut ovat
yhteydessä taloudelliseen
tyytyväisyyteen?
2419.8.2019ELÄKETURVAKESKUS
25. Useimmat eläkeläiset kokevat toimeentulonsa pysyneen
samanlaisena tai heikentyneen eläkkeellä
44 41 8 7
0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %
Kokemus toimeentulon muutoksesta
verrattuna 5 v sitten, %
Matalampi Samanlainen Korkeampi EOS/ Puuttuva
2519.8.2019ELÄKETURVAKESKUS
27. Pienemmät tulot ja huono terveys heijastuvat
myös toimeentulovertailuihin
• Eläkkeellä heikentynyt toimeentulo:
– Pienempituloisilla
– Huonoksi terveytensä kokevilla
– Nuorimmilla, hiljattain vanhuuseläkkeelle siirtyneillä
• Muita eläkeläisiä matalampi toimeentulo:
– Pienempituloisilla
– Huonoksi terveytensä kokevilla
– Vuokralla asuvilla
– Useamman hengen kotitalouksissa asuvilla
2719.8.2019ELÄKETURVAKESKUS
28. Muita huonommaksi toimeentulonsa kokevat ovat taloudellisesti
tyytymättömämpiä (ja päinvastoin) kaikilla tulotasoilla
0 10 20 30 40 50 60
Matalampi vs. muut eläkeläiset
Samanlainen vs. muut eläkeläiset
Korkeampi vs. muut eläkeläiset
Vertailut eläkeläisiin ja matala (0–5) taloudellinen tyytyväisyys, %
2819.8.2019ELÄKETURVAKESKUS
29. Yhteenveto
1. Eläkeläiset vertailevat toimeentuloansa
useimmiten omaan aikaisempaan tilanteeseensa
tai toisiin eläkeläisiin.
2. Kokemukset eläkeläisten välisistä tuloeroista
voivat vaikuttaa ihmisten eläkeasenteisiin.
3. Kokemukset ostovoiman heikentymisestä
(esim. eläkkeiden ja menojen kehitys) voivat
lisätä kriittisyyttä eläkkeiden riittävyyttä kohtaan.
2919.8.2019ELÄKETURVAKESKUS
31. 3119.8.2019ELÄKETURVAKESKUS
Tausta
• Vanhuuseläkkeen ohella työskentely
on yleistynyt useissa maissa, myös
Suomessa.
• Nostaa esiin keskeisen kysymyksen:
miksi vanhuuseläkkeellä
työskennellään?
• Tutkimustieto on edelleen vähäistä.
• Yhteiskuntapolitiikan kannalta on
tärkeää ymmärtää tekijöitä
eläkkeellä työskentelylle.
Tutkimuskysymykset
• Artikkelissa tutkitaan vanhuuseläkkeellä
työskentelevien työssäkäynnin yleisyyttä,
työssäkäynnin motiiveja sekä ansiotyön
merkitystä toimeentulolle.
32. Joka seitsemäs (14 %)
63–74-vuotiaista
vanhuuseläkkeellä
olevista työskentelee
eläkkeen ohella.
Työssäkäynti on yleisempää
• miehillä
• korkeasti koulutetuilla
• terveytensä hyväksi kokevilla
• työstä vanhuuseläkkeelle
siirtyneillä ja
• yrittäjätaustaisilla
3219.8.2019ELÄKETURVAKESKUS
33. Työnteon motiivit 63–74-vuotiailla vanhuuseläkkeellä työskentelevillä, %
33
18
10
23
41
13
30
12
38
36
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90
Toimiminen yrittäjänä
Haluaa lisäansioita
Taloudellinen pakko
Sosiaaliset suhteet
Työn mielenkiintoisuus
%
Pitää täysin paikkansa Pitää jokseenkin paikkansa
3319.8.2019ELÄKETURVAKESKUS
Työn mielenkiintoisuus ja sosiaaliset suhteet yleisimmät
syyt työnteolle vanhuuseläkkeellä
34. Ansiotyön merkitys toimeentulossa
• 60 % vanhuuseläkkeellä työskentelevistä koki, että
ansiotyöllä on melko pieni tai hyvin pieni merkitys heidän
toimeentulolleen.
• Työssäkäyvät vanhuuseläkeläiset kokivat muita
harvemmin vaikeuksia tavanomaisten menojen
kattamisessa 28 % vs. 43 %.
• Työssäkäyvien vanhuuseläkeläisten muita vähäisemmät
toimeentulovaikeudet selittyvät ryhmän
valikoituneisuudella:
– korkeampi varallisuus (omistusasuminen ja omaisuustulot) ja
– parempi terveys.
3419.8.2019ELÄKETURVAKESKUS
35. Yhteenveto
• Työssäkäyvät vanhuuseläkeläiset suhteellisen valikoitunut
joukko. Enemmistö työskentelee työn mielenkiintoisuuden ja
työhön liittyvien sosiaalisten suhteiden vuoksi.
• Pieni osa eläkeläisestä työskentelee kuitenkin taloudellisen
pakon vuoksi.
• Havaintojen pieni määrä asetti rajoituksia analyyseille.
Monta jatkotutkimuksen aihetta nousi esiin esim. yrittäjänä
työskentely.
• Kyse on yleistyneestä ilmiöstä ja koskee jo joka seitsemättä
63–74-vuotiasta vanhuuseläkeläistä, ja siksi siitä tulisi olla
mahdollisimman hyvä kuva ja ymmärrys.
3519.8.2019ELÄKETURVAKESKUS
36. Kotitalouksien välinen apu osana
eläkeläisten toimeentuloa
Liisa-Maria Palomäki & Susan Kuivalainen & Jyri Liukko
37. Tausta
• Toimeentulo koostuu monesta eri
palasta, muilta saatu ja muille
annettu apu voidaan nähdä osana
kokonaisuutta.
Tutkimuskysymykset
• Millaista ja kuinka yleistä avun
antaminen ja saaminen on
a) eläkeläisten ja heidän lastensa ja
lastenlastensa välillä?
b) eläkeläisten ja heidän muun
lähipiirinsä (sukulaiset, ystävät,
naapurit) välillä?
• Onko kotitalouksien välinen apu
vastavuoroista ja millaisiin
taustatekijöihin vastavuoroisuus liittyy?
• Onko kotitalouksien välinen apu
yhteydessä toimeentulokokemuksiin?
3719.8.2019ELÄKETURVAKESKUS
38. Eläkeläiset antavat yleisimmin taloudellista
ja käytännön apua lapsilleen
– lapsilta saadaan käytännön apua
40
4
35
20
3
2
28
13
-50 -40 -30 -20 -10 0 10 20 30 40
Lapset ja lastenlapset
Lähipiiri
Lapset ja lastenlapset
Lähipiiri
TaloudellinenapuKäytännönapu
Taloudellisen ja käytännön avun antamisen ja saamisen yleisyys
viimeisen 12 kuukauden aikana, %
Antaa apua Saa apua
3819.8.2019ELÄKETURVAKESKUS
Taloudellinen apu
Käytännön apu
39. Yleisimmin eläkeläiset vain antavat apua
Antaa
Saa
Ei Kyllä
Ei 26 % 36 %
Kyllä 11 % 27 %
3919.8.2019ELÄKETURVAKESKUS
40. Taloudellista apua saaneet kokevat useammin toimeentulovaikeuksia
13
49
13
15
30
36
28
34
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90
Ei saa taloudellista apua
Saa taloudellista apua
Ei saa käytännön apua
Saa käytännön apua
TaloudellinenapuKäytännönapu
Tavanomaisten menojen kattamisen vaikeus avun saamisen mukaan, %
Vaikeuksia/ suuria vaikeuksia Pieniä vaikeuksia
4019.8.2019ELÄKETURVAKESKUS
Taloudellinen apu
Käytännön apu
41. Yhteenveto
• 55–85-vuotiailla eläkeläisillä kotitalouksien välinen apu
kuuluu useimpien eläkeläisten (75 %) elämään.
• Yleisintä on taloudellisen avun antaminen lapsille.
• Taloudellisen avun saaminen on harvinaista.
• Käytännön apua sekä annetaan että saadaan.
• Väestö ikääntyy, epävirallisen ja virallisen avun roolit
muuttuvat? tarvitaan laajempi kuva epävirallisen
avun kokonaisuudesta ja sen merkityksestä
toimeentulolle.
4119.8.2019ELÄKETURVAKESKUS
42. ”Aina kun poistut kotoa se maksaa!”
Eläkeläisten koettua toimeentuloa vaikeuttavat ja helpottavat
tekijät avovastausten perusteella
Jyri Liukko & Carita Mustonen
43. Avovastausaineisto
• Avovastauksia 637 henkilöltä
(22 % kyselyyn vastanneista)
• Avokysymykseen vastanneissa
painottuivat naiset, terveytensä
huonoksi kokevat ja
osatyökyvyttömyyseläkeläiset
4319.8.2019ELÄKETURVAKESKUS
Tutkimuskysymykset
• Mitkä tekijät vaikeuttavat ja
mitkä helpottavat eläkeläisten
koettua toimeentuloa
avovastausten perusteella?
44. Keskeiset teemat
• Yleisimmät laajat teemat:
Terveys ja terveyspalvelut: yli 200 vastauksessa
Asuminen: yli 100 vastauksessa
Sosiaaliset suhteet (perhesuhteet, avun
antaminen ja saaminen): yli 100 vastauksessa
• Suurin osa avovastauksista käsitteli nykyisiä
toimeentulovaikeuksia tai huolia tulevaisuudesta
4419.8.2019ELÄKETURVAKESKUS
45. Menoista karsiminen: terveyskulut korostuivat
• Terveyskulut ja terveysongelmat
korostuivat
• Lääkekulut
”Lääkärissäkäynnit ja
lääkkeitten käyttöä on ollut
pakko supistaa.”
(Mies, 62,
työkyvyttömyyseläke)
4519.8.2019ELÄKETURVAKESKUS
46. Kokemus kulujen noususta ja huoli ostovoiman
heikentymisestä
”Jäädessäni eläkkeelle 7 v
sitten, eläke tuntui
riittävältä. Eläke ei ole
sittemmin juurikaan
noussut, mutta
yhtiövastike ym. maksut
ovat. Pelkään, että jos elän
vielä kauan, saattaa tulla
aika tiukkaa.”
(Nainen, 71,
vanhuuseläke)
4619.8.2019ELÄKETURVAKESKUS
47. Asumisen kalleus
• Kommentteja sekä vuokra- että
omistusasumisesta
• Omistusasumisessa erityisesti
kunnossapitokulut koettiin
korkeina
• Asumiskustannusten koettiin
nousseen eläkettä nopeammin
”Olemme miettineet
useasti vuokralle
menemistä. Ei rahat
yksinkertaisesti riitä
talossa tehtäviin
remontteihin.”
(Nainen, 62,
työkyvyttömyyseläke)
4719.8.2019ELÄKETURVAKESKUS
48. Puolison taloudellinen tuki helpottaa toimeentuloa,
mutta…
• Huoli tulevasta: ”Jos toinen
meistä sairastuu vakavasti,
tilanne muuttuu oleellisesti”
• Riippuvuus puolison tuloista
korostui osin kielteisenä
”Tuntui ihan siltä, kun tätä
täytin, että tuloihin
verrattuna meidän
taloudessa pitäisi mennä
hyvin, mutta kun on
liitossa paljon ristiriitoja ja
riitaa rahasta ja kaikesta
niin elämä on välillä todella
vaikeaa. (…)”
(Nainen, 63,
vanhuuseläke)
4819.8.2019ELÄKETURVAKESKUS
49. Käytännön avun saaminen läheisiltä voi helpottaa
toimeentuloa
• Saattaa helpottaa toimeentuloa
vähentämällä tarvetta ostaa
palveluja
”Me pärjäämme kahdestaan hyvin.
Lapset auttaa tarvittaessa ja minä
lapsia siinä missä voin. Huomisesta
emme tiedä, eikä meillä ole hätää.
Emme tarvitse työvaatteita,
syömme vähän, emmekä
muutenkaan paljon kuluta.
Molemmat olemme sairaita, mutta
me emme valita. Yksin emme ehkä
pärjäisi. Minä olen miehelle kädet.
Mies minulle silmät. Ei vanha paljoa
tarvii.”
(Nainen, 62,
työkyvyttömyyseläke)
4919.8.2019ELÄKETURVAKESKUS
50. Muut toimeentuloa helpottavat tekijät
• Hyvä terveys
• Säästeliäs elämäntapa
• Velattomuus
• Työssäkäynti
”Kun on oppinut
elämään pienten tulojen
kanssa, niin pärjää
melko hyvin sillä rahalla
mikä on käytettävissä.
Terveys on ollut hyvä,
joten sekin helpottaa
elämistä.”
(Nainen, 80,
vanhuuseläke)
5019.8.2019ELÄKETURVAKESKUS
51. Yhteenveto: täydennystä määrällisiin tuloksiin
• Puolison taloudellinen merkitys
• Puolisoiden väliset suhteet: kotitalouden tulot eivät
välttämättä kerro henkilökohtaisesta toimeentulosta
• Huoli tulevaisuudesta: esim. kulujen nousu,
sairastuminen, puolison sairastuminen tai kuolema
5119.8.2019ELÄKETURVAKESKUS