MILTÄ NÄYTTÄÄ DEMOKRATIAN
TULEVAISUUS?
Foresight Friday 9.12.

www.helsinki.fi/yliopisto
Demokratian murtumia: Mitä USA:n
vaalit kertovat meille demokratian
tulevaisuudesta?
Sitra Foresight Friday, Helsinki, 9.12.2016
Tutkimusjohtaja Juhana Aunesluoma
Eurooppa-tutkimuksen verkosto
Helsingin yliopisto
20.12.2016
Network for European Studies / Juhana
Aunesluoma 2

www.helsinki.fi/yliopisto
Mitä vuoden 2016 tapahtumat kertovat
demokratiakehityksestä?
Mitkä ovat toimivan demokratian ehdot ja
edellytykset tämän päivän maailmassa?
Mitä voidaan oppia Yhdysvaltojen
demokratiakehityksestä?
Teemoja
20.12.2016
NES / Juhana Aunesluoma
3

www.helsinki.fi/yliopisto
Hieman alle puolet maailman väestöstä elää demokratioiksi
luokiteltavissa maissa, mutta demokratian laajentuminen on
pysähtynyt 2000-luvulla
Vakiintuneissa demokratioissa demokratian laatu on asetettu
kyseenalaiseksi (esim. keskustelut päätöksenteon
jumiutumisesta tai demokratiavajeesta)
Demokratian vaihtoehdoista käydään aktiivista keskustelua tai
niitä kokeillaan. Muita malleja kehitetään monissa
autoritaarisissa maissa (esim. Kiina) tai nimellisesti
demokraattisissa maissa (Venäjä)
Demokratia puolustuskannalla
20.12.2016
NES / Juhana Aunesluoma
4

20.12.2016 5

www.helsinki.fi/yliopisto
Vetääkö demokratia väliaikaisesti henkeä ja etsii keinoja ja välineitä
sopeutua globaalimuutoksiin (demografia, resurssit,
teknologia)?
Onko kyse tyypillisestä demokratiakehitykseen liittyvästä
kriisivaiheesta ja aaltomaisesta etenemisestä (mm.
demokratian ns. kolme aaltoa), minkä jälkeen kehitys jatkuu
entiseen suuntaan?
Vai onko demokratia filosofisena katsomuksena hyvästä
poliittisesta ja sosiaalisesta järjestyksestä muuttumassa
perusteiltaan tai korvautumassa muilla katsomuksilla?
Onko kyse kausivaihtelusta vai
suuremmasta käänteestä?
20.12.2016 6

www.helsinki.fi/yliopisto
Demokratia on kehittynyt kriiseissä ja kriisien kautta ensimmäisestä
maailmansodasta eteenpäin
Eliitit ovat toistuvasti pelänneet demokratian tuhoutuvan
yhteiskunnallisessa kuohunnassa ja kriiseissä (1918, 1933,
1947, 1962, 1974, 1989, 2008)
Aluksi välinpitämätön suhtautuminen demokratian ongelmiin ja
ylitsevuotava luottamus demokratiakehitykseen
=> mikä korvautuu äärimmäisellä pessimismillä demokratian
mahdollisuuksiin
=> mistä palataan kriisien kautta luottamukseen demokratian
mahdollisuuksiin
David Runciman: ”the
confidence trap” (2013)
20.12.2016 7

www.helsinki.fi/yliopisto
Taipumus lykätä
vaikeiden
ongelmien
ratkaisua, mikä
pahentaa niitä
Ennen pitkää
joudutaan
vakavaan kriisiin,
josta demokratiat
kuitenkin selviävät
toteuttamalla niin
pieniä uudistuksia
kuin mahdollista
Demokratioissa on
voimakas
luottamus
järjestelmän
kriisinsietokykyyn
(resilience)
”Runcimanin kehä”
20.12.2016 8

www.helsinki.fi/yliopisto
1) Hyvät mahdollisuudet osallistua
2) Esitettyjen näkökohtien tasapuolinen huomioiminen
3) Asioiden ymmärtäminen ja läpinäkyvyys
4) Vaikutusmahdollisuudet asialistaan
5) Tasa-arvon toteutuminen
Demokratian ideaali (R. Dahl
1989)
20.12.2016 9

www.helsinki.fi/yliopisto
Perustuslaki ja valtiosääntö
1) Vapaat ja vilpittömät vaalit
2) Ilmaisun vapaus
3) Kansalaisten tasavertaisuus lain edessä
4) Yksilöiden muut perusoikeudet ja vähemmistöjen oikeudet
Instituutiot ja niiden toiminta
1) Kansalaisyhteiskunnan toimintamahdollisuudet ja edustavuus
2) Toimiva hallinto
3) Pääsy julkisuuteen ja julkiseen keskusteluun
4) Pääsy tiedon äärelle ja kansalaisten kyky ymmärtää käsiteltäviä
kysymyksiä
Demokratian ehdot
20.12.2016 10

Democracy Index 2012 (The Economist Intelligence Unit)
20.12.2016 11
Sijoitus Valtio Yhteensä Vaalit ja
vaihtoehtojen
runsaus
Hallinnon
toiminta
Poliittinen
osallistuminen
Kansalaisoikeudet
1. Norja 9.93 10.00 9.64 10.00 10.00
2. Ruotsi 9.73 9.58 9.64 9.44 10.00
3. Islanti 9.65 10.00 9.64 8.89 9.71
5. Uusi Seelanti 9.26 10.00 9.29 8.89 10.00
7. Sveitsi 9.09 9.58 9.29 7.78 9.41
9. Suomi 9.06 10.00 9.64 7.22 9.71
14. Saksa 8.34 9.58 8.21 6.67 9.12
16. Iso-Britannia 8.21 9.58 7.50 6.11 9.12
18. Uruguay 8.17 10.00 8.93 4.44 10.00
20. Etelä-Korea 8.13 9.17 8.21 7.22 8.53
21. Yhdysvallat 8.11 9.17 7.50 7.22 8.53
34. Viro 7.61 9.58 7.14 5.00 8.82
49. Unkari 6.96 9.17 6.07 4.44 8.24
72. Namibia 6.24 5.67 5.00 6.67 8.24

www.helsinki.fi/yliopisto
Finland & USA 2006-2015
20.12.2016Osasto / Henkilön nimi / Esityksen nimi 12
Democracy Index - Economist Intelligence Unit 2006-2015 *Key: Deterioration - Red; Improvement - Green
Country and categories 2006 2008 2010 2011 2012 2013 2014 2015
Finland
Rank 6 6 7 9 9 9 8 8
Overall score 9.25 9.25 9.19 9.06 9.06 9.03 9.03 9.03
I Electoral process and 10.00 10.00 10.00 10.00 10.00 10.00 10.00 10.00
II Functioning of Government 10.00 10.00 9.64 9.64 9.64 8.93 8.93 8.93
III Political participation 7.78 7.78 7.22 7.22 7.22 7.78 7.78 7.78
IV Political culture 8.75 8.75 9.38 8.75 8.75 8.75 8.75 8.75
V Civil liberties 9.71 9.71 9.71 9.71 9.71 9.71 9.71 9.71
United States of America
Rank 17 18 17 19 21 19 19 20
Overall score 8.22 8.22 8.18 8.11 8.11 8.11 8.11 8.05
I Electoral process and 8.75 8.75 9.17 9.17 9.17 9.17 9.17 9.17
II Functioning of Government 7.86 7.86 7.86 7.50 7.50 7.50 7.50 7.50
III Political participation 7.22 7.22 7.22 7.22 7.22 7.22 7.22 7.22
IV Political culture 8.75 8.75 8.13 8.13 8.13 8.13 8.13 8.13
V Civil liberties 8.53 8.53 8.53 8.53 8.53 8.53 8.53 8.24

The Economist: ”What’s gone wrong with democracy” (1 March
2014)
20.12.2016 13

www.helsinki.fi/yliopisto
1) ”Age of anxiety”: suurten ihmisjoukkojen henkilökohtaisesti ja
yhteiskunnan tasolla kokema epävarmuus ja pelot. Riskien
kokeminen uhkina.
2) Eliittien tuntema yhteyden menetys laajempaan yleisöön ja
keskinäisen luottamuksen heikentyminen.
3) Poliittisen polarisaation kärjistyminen. Elämänpiirien
voimakas eriytyminen.
4) Viestintäteknologian mahdollistama populismi ja perinteisen
median ohittaminen.
5) Pääpuolueiden ideologinen ”napaisuuden” vaihdos
Vuoden 2016 tapahtumat
USA:ssa
20.12.2016Osasto / Henkilön nimi / Esityksen nimi 14

www.helsinki.fi/yliopisto
1) ”Post-ideological triangle”: Siirtyminen
”kolmipuoluejärjestelmään” (Dem, GOP, Trump), jonka sisällä
vaihtelevia ad hoc -koalitioita
2) ”The Republican Moment”: Konservatiivisen
lainsäädäntöagendan vauhdittuminen
3) ”Washington Supergridlock”: Nykyisen Washingtonin
päätöksenteon takalukon kärjistyminen entisestään
4) ”The Decline and Fall of American Democracy”: presidentti-
instituution muuttuminen autoritaarisen hallintotavan ja
teknokraattisen transaktionalismin keskukseksi
Tulevaisuuden vaihtoehtoja
20.12.2016Osasto / Henkilön nimi / Esityksen nimi 15

www.helsinki.fi/yliopisto
1) Yhdysvaltojen poliittisen järjestelmän toiminta rakentuu jatkuvuudelle ja
toisiaan tasapainottaville valtioelimille. Donald Trumpin kyky toimia
muutosvoimana on vielä näkemättä.
2) Yhdysvaltojen poliittisen kentän polarisaatio on vahvistunut. Trump
sekoittaa kuitenkin ideologisia jakolinjoja. Jatkossa nähdään onko
polarisaatiossa kyllästymispiste jo saavutettu.
3) Mittakaavan merkitys: maailman menestyksekkäimmät demokratiat ovat
yleensä pieniä valtioita. Vahvimmat muutos- ja uudistusprosessit ovat
kuitenkin suurissa toimijoissa (Intia, USA, Latin. Amerikka)
4) Ylitulkintojen vaara. Tosiasialliset siirtymät äänestyskäyttäytymisessä
olivat suhteellisen pieniä. Vähäinen osallistuminen uhkaa silti edelleen
järjestelmän hyväksyttävyyttä.
5) Kriisit ja äkilliset tapahtumat eivät välttämättä uhkaa demokratiaa. Ne
voivat olla demokratian uudistumisen ja kehityksen välttämätön ehto.
Kriisien vakavuutta ei kuitenkaan voi tietää etukäteen.
USA:n vaalivuoden opetuksia
20.12.2016 16

www.helsinki.fi/yliopisto
Kiitos
20.12.2016 17

Teknologinen murros ja julkinen
keskustelu
Foresight Friday
Hannu-Pekka Ikäheimo 9.12.2016

• Elämmekö totuuden jälkeistä aikaa? Väitteitä puolesta ja
vastaan
• Kommunikaatioympäristön teknologinen murros ja sen
vaikutukset julkisuun keskusteluun
• Uudet uhkakuvat: valeuutiset, somekuplat, kaikukammiot,
trollit ja botit
• Mahdollisia askelia kohti reilumpaa verkkoa
19Sitra • Etunimi Sukunimi • 0.0.2016 •
Esityksen sisältö

Näin filosofi Georg Henrik von Wright
ennakoi teknosysteemin* leviämisen
vaikutuksia vuonna 1996:
”Uskon, että vanhojen kansallisvaltioiden
rapautuminen jatkuu. Ne menettävät yhä
enemmän aikaisemmasta suvereenisuudestaan,
hajoavat ehkä alueiksi, ”provinsialisoituvat”. Niiden
keskinäinen kilpailu ei ilmene – kuten vanhassa
Euroopassa – taisteluna ylivallasta tai
kilpajuoksuna siirtomaihin maapallon kaukaisissa
kolkissa. Sitä vastoin niissä rehottaa paikallinen,
populistinen pikemminkin kuin patrioottinen
nationalismi, joka ravitsee epäluuloisuutta ja vihaa
muukalaisia kohtaan.”
*Teknosysteemi= taloudelliset, teolliset ja teknologiset voimat
(intressit), jotka johtavat maailman kehitystä. Poliittisen
järjestelmän vastakohta.
Lähde: ”Viimeisestä ajoista – Ajatusleikki”
20Sitra • Etunimi Sukunimi • 0.0.2015 •
Ennakoinnista puheen ollen…

21Sitra • Etunimi Sukunimi • 0.0.2016 •
Totuudenjälkeinen, post truth, vuoden 2016 sana

• Humpuukia…
 faktat ja totuus ovat aina olleet politiikassa tulkinnanvaraisia määreitä
 kultaista totuuden aikakautta ei ole koskaan ollutkaan
 ei ole olemassa pitkän aikavälin dataa, jolla voitaisiin arvioida eri aikakausia
totuudellisuuden valossa
 oman totuutensa on ennenkin voinut valikoida seuraamalla vain omia ajatusmaailmoja
tukevia julkaisuja (Somen aikakausi ei juuri eroa esim. puoluelehtien kultakaudesta)
• Pohtimisen arvoinen asia…
 Internetin ja sosiaalinen median nousun myötä tietojenvaihto- ja
kommunikaatioympäristö totaalisesti muuttunut
 Perinteisen median rooli tiedon portinvartija on muuttunut
 Uudet kommunikaatioympäristöt ovat ennen näkemättömän laajoja ja globaaleja.
Niissä leviävän informaation vaikutukset eivät myöskään pysähdy valtion rajoille.
22Sitra • Etunimi Sukunimi • 0.0.2016 •
Väite totuuden jälkeisestä ajasta on

• Facebookilla ja Youtubella on yli miljardi käyttäjää, Twitterillä yli 300 miljoonaa
• Niillä on ennen näkemätön valta vaikuttaa algoritmeillaan ihmisten
todellisuuskäsityksien muotoutumiseen
23Sitra • Etunimi Sukunimi • 0.0.2016 •
Teknologinen murros: Sosiaalisesta mediasta on
kasvanut aikamme valtamedia

24Sitra • Etunimi Sukunimi • 0.0.2016 •
Sosiaalisesta mediasta on tulossa aikamme valtamedia
myös uutistenjakelukanavana

25Sitra • Etunimi Sukunimi • 0.0.2016 •
Perinteinen media on putoamassa puusta
• Levikit laskevat
• Kulutus eriytyy
• Luottamus laskee
 Kenellä on intressi pitää huolta sisältöjen
paikkansa pitävyydestä?

26Sitra • Etunimi Sukunimi • 0.0.2016 •
Valeuutiset: Mikä on Facebookin vastuu uudenlaisena
mediayhtiönä?

Kyseenalaisissa kenttäkokeissa on havaittu, että Facebook
sisältöjä manipuloimalla voidaan vaikuttaa mm.
• Äänestämiseen
• Tunnetiloihin
27Sitra • Etunimi Sukunimi • 0.0.2016 •
Tutkimukset vahvistavat sosiaalisen median vaikutuksen

28Sitra • Etunimi Sukunimi • 0.0.2016 •
Vahvistavatko algoritmit keskustelujen eriytymistä?

29Sitra • Etunimi Sukunimi • 0.0.2016 •
Trollit ja botit hämmentävät keskusteluja Atlantin
molemmin puolin

• Digital wildfires in a hyperconnected world – World
Economic Forum
30Sitra • Etunimi Sukunimi • 0.0.2016 •
WEF jo vuonna 2013: Disinformaation leviäminen yksi
suurimmista globaaleista uhkista

31Sitra • Etunimi Sukunimi • 0.0.2016 •
Avoimuus ja itsesääntely ensimmäiset askeleet kohti
reilumpaa verkkoa?

• Yhteiskuntien muuttuminen
kompleksisemmaksi tekniikan
kehityksen myötä on ennenkin
vaatinut valvonnan tehostamista.
• Viktor Mayer-Schönberger ja Kenneth
Cukierin esittävät, että algoritmien
valvontaan luotaisiin kokonaan uusi
ammattikunta, algoritmikot.
• Sosiaalisen median osalta
algoritmikkojen päätehtävänä olisi
suojella julkisen edun toteutumista.
• Oikeusasiamiesten tavoin ne voisivat
myös käsitellä kuluttajilta tulleita
valituksia.
32Sitra • Etunimi Sukunimi • 0.0.2016 •
Algoritmikot valvomaan sosiaalisen median ylilyöntejä?

33Sitra • Etunimi Sukunimi • 0.0.2016 •
Oppivatko ihmiset ajan myötä vastuullisemmiksi
sosiaalisen median käyttäjiksi vai vaaditaanko myös
järeämpiä toimia?

• sitra.fi
• Facebook.com/SitraFund
• @SitraFund
Rakennamme huomisen menestyvää Suomea

(T)VIITTAA,
JOS HALUAT KYSYÄ JOTAIN!
#FsightFriday #ennakointi