KEV Tulevaisuuskuvilla esitellään Kansallisessa ennakointiverkostossa nousseita keskeisiä ennakointinäkemyksiä vuoden 2015 eduskuntavaalien alla. Kuvat maalaavat tulevaisuutta vuoteen 2025 neljän tarinan kautta. Lue lisää Tulevaisuuskuvista ja KEV:n toiminnasta www.foresight.fi <http: /> -sivustolta.
2. MITKÄ TULEVAISUUSKUVAT?
• KEV Tulevaisuuskuvilla esitellään Kansallisessa
ennakointiverkostossa nousseita keskeisiä
ennakointinäkemyksiä vuoden 2015 eduskuntavaalien
alla (12/2014-3/2015).
• Kuvat syntyivät kolmesta työpajasta, avoimesta online-
kommentointikierroksesta sekä graafisesta
suunnittelusta.
• Kuvat maalaavat tulevaisuutta vuoteen 2025 neljän
tarinan kautta.
3. TULEVAISUUSKUVIEN KÄYTTÖ
• Tulevaisuuskuvat ovat vapaasti käytettävissä
tulevaisuustyöskentelyn ja strategiaprosessien tukena.
• Tulevaisuuskuvat ja taustatarinat löytyvät Kansallisen
ennakointiverkoston verkkosivuilta: www.foresight.fi
• Keskustelua kuvista voi myös käydä KEV:n Yammerissa:
www.yammer.com/ennakointi
4. ENNAKOINTIKYSYMYKSIÄ
Tulevaisuuskuvat on tarkoitettu etenkin keskustelun
herättäjäksi. Voit käyttää tulevaisuuskuville valmiiksi
luotuja tarinoita tai voit luoda omat tarinasi.
• Mikä kuvissa on kriittistä, mikä toissijaista?
• Mitä pitää tehdä, jotta kuvissa esitetyt tulevaisuudet
toteutuvat/vältetään?
• Kuka vastaa haluttuun tulevaisuuteen johtavista
päätöksistä?
Tarinat löytyvät tulevaisuuskuvien kommenttikentästä!
Z-SUKUPOLVEN DIGINATIIVI - ”SOFIA”
Ikä: 25v
Ammatti: start-up yrittäjä
Koulutus: tietotekniikan kandidaatti ja filosofian maisteri
Vapaa-aika: ”holo-Skypetys”, yhteisöllinen kaupunkiviljely
Asuminen ja liikkuminen: kimppakämppä kaupungissa, jaetut liikennevälineet
Vuonna 2025 elävä Z-sukupolven diginatiivi, Sofia, suoritti lukion jälkeen kandidaatin tutkintonsa tietotekniikasta, minkä jälkeen hän meni pariksi vuodeksi töihin jännittävään uuteen peliyhtiöön. Peliyhtiön toiminta kuitenkin lakkautettiin lopulta kannattamattomana.
Toisin kuin yksi kollegansa, Sofia ei halunnut masentua tilanteesta. Pohdiskeltuaan kiinnostuksiaan intohimo eliölajeihin sekä lukio-opit ympäristöhaasteista ja kiertotaloudesta ajoivat Sofian opiskelemaan mikrobiologiaa. Monipuolisuuden vuoksi hän on ottanut kursseja huippuyliopistoista ympäri maailmaa uusia etäopiskelumahdollisuuksia hyödyntäen. Hän kävi myös suorittamassa vaihto-opiskelun Piilaaksossa. Sofia valmistui viime vuonna filosofian maisteriksi.
Erilaisia taitoja Sofia on kehittänyt aktiivisesta vapaa-ajan toiminnallaan (koodaamisesta, kaupunkiaktiivisuus, virtuaalikahvit kansainvälisten ystäviensä kanssa). Suomi on nykyään niin globaali. Sofia osallistuu aktiivisesti taloyhtiön katolla ja yhteistiloissa kasvatetun ruoan tuotantoon. Sofia päätti hyödyntää laajoja verkostojaan ja lähteä yrittäjäpartneriksi uuteen biotalouteen tarjoavaan palvelualan start-up yritykseen.
Sofia hyödyntää kaupungin uusia jaettuja liikennepalvelupaketteja. Erityisesti itseohjaavat taksit ovat Sofiasta jännittäviä. Sofiaa ihmetyttää miksi kukaan haluaisi itse ajaa liikennevälinettä.
TYÖPERÄINEN MAAHANMUUTTAJA – ”LIN”
Ikä: 30v
Ammatti: Cleantech-alan asiantuntija
Koulutus: BBA (Hons.), eMBA
Vapaa-aika: suomenkielen opiskelu, urheilu, meditointi
Asuminen ja liikkuminen: vuokra-asunto kaupungissa, jaetut liikennevälineet
Tarinan ytimessä on korkeasti koulutettu kiinalaisamerikkalainen naispuolinen työperäinen maahanmuuttaja Lin. Hän tulee Suomeen innostuneena, koska hän on kuullut Suomen hyvästä maineesta innovatiivisena, rohkeana ja kokeilevana maana. Houkuttimena tulolle on myös Suomen turvallisuus, puhdas ympäristö ja korkean teknologian työpaikat.
Suomen maahanmuuttoon liittyvä byrokratia on kevyttä, joustavaa ja mahdollistavaa. Asiat sujuvat jouhevasti sähköisesti yhdestä palvelupisteestä tai nettiosoitteesta. Työlupa heltiää, jos on paras hakija. Yrittäjät otetaan avosylin vastaan ja kriteerit lainansaannille sama kuin kantasuomalaisillakin. Myös arkea helpottavat asiat kuten pankkisopimukset on helppo tehdä ja englanninkielellä pärjää hyvin tai voi käyttää kääntäjäkuulokkeita.
Suomalainen yhteiskunta on avoin ja suvaitsevainen, maahanmuuttaja kotoutuu nopeasti ja tulee oppineeksi suomeakin kun hänet otetaan niin avosylin vastaan. Korkeasti koulutettu maahanmuuttaja houkuttelee pian suhteillaan osaavia kavereitaan Suomeen, järjestää suhteidensa kautta bisneksiä ulkomaille ja suomalaisia vaihtoon ulkomaille. Monikulttuurisuus ja -arvoisuus toimivat syötteenä innovaatioille lisäten edelleen Suomen kansainvälistä vetovoimaa. Kaupunkiseudut kasvavat maahanmuuton myötä ja monikulttuurisuus näkyy sielläkin. Valtioiden merkitys vähenee sikäli, että henkilö voi identifioitua heimoon tai jopa kansainväliseen isoon yritykseen.
Ruusuisen näkymän kääntöpuolessa työperäisen maahanmuuttajan työllistymisen kompastuu byrokratiaan, jossa palvelut ovat eri luukuilla ja yhteistä kieltä ei löydy. Lin ei löydä töitä eikä hän verkostoidu kantasuomalaisten kanssa, muita työperäisiä maahanmuuttajiakaan ei näy. Kaiken lisäksi ulkoiset tekijät kuten ilmastonmuutos saattaa nopeastikin muuttaa ympäristön tilaa ja kansainvälinen turvallisuustilanne lähialueilla voi tehdä Suomesta vähemmän houkuttelevan kohdemaan. Myös maahanmuuttovastaisuus ajaa työperäiset maahanmuuttajat pois.
UUSIUTUVA AMMATTILAINEN – ”ANTTI”
Ikä: 42v
Ammatti: hoiva-alan freelancer
Koulutus: sähköasentaja (LVI) ja lähihoitaja
Vapaa-aika: luonnossa liikkuminen, ajanvietto lasten kanssa
Asuminen ja liikkuminen: rivitalo maalaiskaupungissa, sähköauto
Uusiutuva ammattilainen on vuonna 1983 syntynyt lineaarisessa uraputkessa elänyt mies, joka on alun perin kouluttautunut sähköasentajaksi ammattikoulussa, mutta työuran ensimmäiset vuodet hän työskenteli paikallisessa tehtaassa. Tehtaalla tuotantolinjojen automatisoinnin vuoksi hänen työtehtävät katosivat. Antti ei ollut työuransa aikana valmistautunut äkilliseen muutokseen. Hän oli kuullut uudistuksista, jotka olisivat mahdollistaneet kouluttautumisen ja sivutyöt oman työn ohella, mutta hän oli nähnyt tarpeelliseksi keskittyä päätyöhönsä tehtaalla.
Irtisanomisen aiheuttama elämäntilanteen muutos aiheutti paljon muutospaineita hänen sosiaalisen elämän, identiteetin ja perheen osalta. Antilla heräsi vahva halu kouluttautua uudelle alalle. Muiden työttömien yhteisö ja TE-toimisto toimi tukena uuden alan löytämisessä. Uuden tutkinnon hankkimisen lisäksi hänelle esiteltiin muita joustavia tapoja päästä takaisin työelämään ja tarjottiin uusia rahoitusmahdollisuuksia yrityksen perustamiseen.
Tutkintoa tai työkokemusta vastaavaa työtä ei ollut saatavilla Antin kotikunnassa, joten työttömyysaikana hän kouluttautui uudelleen ja muutti lähemmäksi maakuntakeskusta.
Antti kouluttautui lähihoitajaksi ja meni töihin hoiva-alan yritykseen.
Antin työyhteisöön kuuluu useita yli 70-vuotiaita, joiden tehtäviä on muokattu heidän kokemuksen ja fyysisen jaksamisen mukaan. Yritys hyödyntää etäteknologiaa hoitotyössä ja kotihoidon vanhukset ovat myös yhteydessä toisiinsa. Asiakkaille järjestetään mm. kollektiivista toimintaa etäyhteydellä.
Työskentelyn lisäksi Antti jatkaa kouluttautumista hoiva-alan moniosaajaksi. Uutta tekniikkaa tulee jatkuvasti, jolloin työn ja osaamisen muodot ovat myös jatkuvan muutoksen kohteena. Antti huomaa, että hänen erityisosaamiselleen on tarvetta uusien teknologisten laitteiden ja sovellusten käyttämisessä. Hän perustaa oman toiminimen ja nykyään hän työskentelee maakunnan alueella olevien hoitokotien ja kotihoidon palvelussa oman yrityksensä kautta.
AKTIIVINEN SENIORI – ”JUHANI”
Ikä: 78v
Ammatti: eläkkeellä
Koulutus: ekonomi
Vapaa-aika: lukeminen, kuntoilu, yritysmentorointi
Asuminen ja liikkuminen: kerrostaloasunto ”seniorikylässä”, auto
Juhani on vuonna 1947 syntynyt sodanjälkeisten suurten ikäluokkien edustaja, joka ehti aikoinaan saada hyvän koulutuksen ja työpaikan, inflaatio söi lainat ja eläkkeelle on jäänyt vähän omaisuutta sukanvarteen. Hän seisoo ikäpyramidilla, jonka kestävyys alkaa heiketä.
Ikärakenteen vinouma on johtanut kestävyysvajeeseen, jota yritetään tukea mm. työllisyysastetta nostamalla, työperäistä maahanmuuttoa lisäämällä ja tehokkaalla ennaltaehkäisevällä terveydenhuollolla.
Kuvan yläreunassa Juhani voi kuitenkin hyvin. Hän on hoksannut myydä ajoissa hankalan ja työlään omakotitalonsa ja elelee nyt mukavasti ikääntyvien tarpeita varten suunnitellussa kerrostalossa lähellä hyviä palveluita. Korkeasta iästä huolimatta Juhani on varsin terve koska hän on kantanut pro-aktiivisesti vastuuta hyvinvoinnistaan, minkä hän mieltää laajasti mielen, sielun ja kehon kokonaisvaltaisena yhteispelinä. Ei ihme että terveydenhuollosta on tullut Suomen uusi vientituote kun uusia tuotteita ja palveluita on voitu testata näin isolla testiryhmällä!
Hyvinvointipalveluista on myös syntynyt uudenlainen yhteistyömalli julkisen ja yksityisen sektorin välillä, lisäksi kolmas sektori on aktiivisesti mukana. Hyvinvointia edistää myös läheisten ja "kollegojen" hakeutuminen lähekkäin sekä teknologian mahdollisuudet lyhentää etäisyyksiä.
Juhani asuu yksin, mutta ehkäisee yksinäisyyttä kerhojen ja aktiviteettien avulla. Näiden ohella vireä eläkeläinen myös mentoroi nuorempiaan, onhan hänellä takana pitkä ura suuren suomalaisen yrityksen controllerina ja hän sparrailee mielellään työelämän alkutaipaleella olevia nuoria. Juhani kuuluu eläkkeelle jääneiden talousammattilaisten mentor-pankkiin. Kaikki tämä saa Juhanin tuntemaan itsensä edelleen tarpeelliseksi ja hän kokee elämänsä hyvin merkitykselliseksi.
Vaikka Juhanin asiat ovat hyvin, monien asiat saattavat olla huonommalla tolalla. Vaikka teknologia on yksi ihmisten yksinäisyyttä vähentävä tekijä, voi se myös toimia eristäjänä. Monet ikääntyneet kärsivät vakavista sairauksista, jotka uuvuttavat ja tulevat kalliiksi. Yksinäisyys, köyhyys, päihdeongelmat ja turvattomuus varjostavat monen turvaverkon ulkopuolelle tippuneen elämää.