Energiatehokkuus ja ekologisuus kokonaisvaltaisessa suunnittelussa
•
1 recomendación•414 vistas
FIGBC:n esitys rakennushankkeen pääsuunnittelijan täydennyskoulutuksessa 28.9.2011. TTY.
![Energiatehokkuus ja ekologisuus
kokonaisvaltaisessa suunnittelua
Antti Lippo [FIGBC] Tampere 28.9.2011](https://image.slidesharecdn.com/figbctreanttilippo280911-110929022903-phpapp01/85/Energiatehokkuus-ja-ekologisuus-kokonaisvaltaisessa-suunnittelussa-1-320.jpg)
Recomendados
Recomendados
Más contenido relacionado
Similar a Energiatehokkuus ja ekologisuus kokonaisvaltaisessa suunnittelussa
Similar a Energiatehokkuus ja ekologisuus kokonaisvaltaisessa suunnittelussa (20)
Más de GBC Finland
Más de GBC Finland (20)
Energiatehokkuus ja ekologisuus kokonaisvaltaisessa suunnittelussa
- 1. Energiatehokkuus ja ekologisuus kokonaisvaltaisessa suunnittelua Antti Lippo [FIGBC] Tampere 28.9.2011
- 2. FIGBC -puolueetonta yhteistyötä kansainvälisessä verkostossa • Green Building Council Finland perustettiin 19.4.2010 • Kansalliset Green Building Councilit ovat voittoa tavoittelemattomia yhdistyksiä (n. 80 maassa) • Jäseniksi voivat liittyä ammattimaisesti toimivat • Käyttäjäorganisaatiot • Omistajat ja investoijat • Kunnat, julkishallinto • Infra-ala • Rakennuttajat, suunnittelijat ja rakentajat • Laite-, järjestelmä- ja materiaalitoimittajat • Yhteistoimintajäsenet: järjestöt joilla on yhteinen strateginen tavoite
- 3. FIGBC Tavoitteet • Tuoda kestävän kehityksen näkökulma luonnolliseksi osaksi kaikkea kiinteistö- ja rakentamisalan toimintaa • Toiminta ulottuu koko rakennettuun ympäristöön ja sen elinkaareen
- 4. Energia- ja ilmastopolitiikka, julkinen ohjaus 20-20-20 vuoteen 2020 mennessä -painoa erityisesti metsähake, tuulivoima, lämpöpumput 2050 tavoitteet -80% päästövähennys vuoden 1990 tasosta EPBD Recast Uudet rakennusmääräykset 2012, D3 EU Ecolabel and Green Public Procurement for Buildings EED – Energiatehokkuusdirektiivi esitys ERA17
- 5. EPBD Recast • 2019 alusta kaikki uudet julkiset rakennukset lähes nollaenergiataloja • 2021 alusta kaikki uudisrakennukset lähes nollaenergiataloja • Energiatehokkuus tulee ulottaa myös korjausrakentamiseen (puitedirektiivi: direktiivin 25% sääntö tulkitaan eri tavoin) • Trendi on kohdistaa uudisrakentamisen vaatimukset yhä pienempiin kokonaisuuksiin • Tukitoimia kaikissa maissa ”Paras päästöleikkaus negawatti = käyttämätön watti”
- 6. Lähes nollaenergiarakentamiseen 10 vuodessa D3: kokonaisenergiatarkastelu -oma energiantuotanto lasketaan hyödyksi -energiamuotojen kertoimet -tiukemmat asetukset eristykselle, ilmanvaihdolle ja sisäilmastolle 24.5.201 Jarek Kurnitski 1
- 7. Energiatehokkuuden parantaminen Ilmanvaihto Tavoitteena: 36 % • hallittua korjausrakentamista Yläpohja 6% • sisäilmaston laadun parantaminen – vaikeata ottaa huomioon Ikkunat 15 % kannattavuuslaskelmissa Ulkoseinät 17 % Lämmitys Viemäriin 60 % 22 % Kohdistuu: Sähkönkäyttö 20 % Alapohja Aurinko ja 4 % • ulkoseinät, ikkunat ja vesikatot ihmiset 20 % • asuntojen ilmanvaihtoratkaisut (putkiremonteissa) • yhteistilojen ilmanvaihtoratkaisut • lämmitysjärjestelmät tyypillisesti hyväkuntoisia – yleensä pienempiä korjauksia/säätöjä • lisä- ja täydennysrakentamista
- 8. Johtopäätökset 2010-luvun suuret muutokset: • 2012 kokonaisenergiatarkastelu energiamuotojen kertoimilla nostaa rakennusten energiankäytön suunnittelun uudelle laadulliselle tasolle • energiatodistuksen uusimistyö • korjausrakentamisen määräysten kehittäminen • rakennusten energiatehokkuusdirektiivi antaa suuntaviivat 2021 asti: – kokonaisenergiatarkastelu toimiva pohja kaikille tuleville muutoksille – menetelmää ei tarvitse enää muuttaa – lähes nollaenergiarakentaminen tarkoittaa vaatimustason kiristämistä useammassa portaassa • Korjausrakentaminen ratkaise rakennuskannan energiankulutuksen kehityssuunnan • Asuinrakennusten peruskorjauksissa lähtökohtaisesti lämmitysenergian kulutus pitäisi puolittaa sähkönkulutuksen pysyessä ennallaan
- 10. EU Ecolabel and Green Public Procurement for Buildings • Tarkoituksena on antaa mahdollisuus edelläkävijäyrityksille osoittaa tuotteensa (tässä tapauksessa tuote on koko rakennus) paremmuudesta. • Sekä pakollisia toimenpiteitä (mm. ylläpitosuunnitelma, huoltokirja, käyttäjäopas) että lisäksi lista erilaisia toimenpiteitä, joista osa pitää toteuttaa tietty määrä saadakseen käyttöönsä Ecolabel merkin. • Kaikki materiaalit tulee listata, jotta uudelleenkäyttäminen ja kierrättäminen olisi helpompaa. Rajoituksia myös materiaalien alkuperästä. • Rakennuksen kokonaislämmitysenergiantarve saa olla enintään 30 kWh/m2 ja vähintään 50% kaikesta käytetystä energiasta tulee olla uusiutuvaa. • Pakollisia kriteerejä liittyen esimerkiksi sisäilman laatuun, valaistukseen, päivänvalon määrään, ja sisustusmateriaaleihin. • Ecolabel on vapaaehtoinen työkalu, mutta se on kuitenkin linkitetty ”Green Public Procurement” kriteereihin, ja näin ollen julkisten hankintojen osalta on mahdollista, että se tulee jatkossa pakolliseksi. • Kyseisestä toimistojen kriteereistä on olemassa versiot sekä uudis- että korjausrakentamiselle. • Osa listalla nyt olevista asioista ovat ainakin osittain suomalaiseen rakentamiskäytäntöön ja ilmastoon huonosti soveltuvia. (VALMIS 2012?)
- 11. EED – uusi energiatehokkuus- direktiiviesitys • Annettu 22.6.2011 http://ec.europa.eu/energy/efficiency/eed/eed_en.htm • Velvoittaa julkisen sektorin edelläkävijäksi – korjausvelvoite 3 % julkisen sektorin rakennuskannasta vuosittain, täyttämään korjausrakentamisen energiatehokkuuden minimivaatimukset (Suomessa vasta valmisteilla) • Määräys tulisi voimaan 1.1.2014 ja tarkoittaisi julkisten rakennusten peruskorjaamisen noin kaksinkertaistamista nykyisestä • Energian myyjät ja jakelijat velvoitetaan säästämään asiakkaidensa energiaa 1,5% vuosittain, mutta tämä voidaan saavuttaa muillakin keinoilla, esim. esimerkiksi Suomessa käytetyt energiansäästösopimukset • Kaikkiin rakennuksiin vaaditaan myös loppuasiakkaiden energiamittareita, mikä Suomessa ei vielä ole toteutunut lämmön mittauksen osalta • Kaavoitukseen määräyksiin vaaditaan, että kaikki yli 20 MW lämpövoimalaitokset tulee sijoittaa niin, että yhteistuotantolämpö voitaisiin käyttää rakennusten lämmitykseen • Julkisiin hankintoihin energiatehokkuuden vaatimuksia, osa jo voimassakin
- 12. KIINTEISTÖJEN KÄYTTÖ JA OMISTUS 1. Alueille ja rakennuksille ympäristöluokitukset 2. Kannustimet energiatehokkuuteen 3. Kiinteistöalalle päästökauppajärjestelmä 4. Energiaviisautta edistävien palveluiden ja toimintamallien lanseeraaminen 5. Käyttö- ja kiinteistöpalvelut ajan tasalle
- 13. Kiinteistöjen / alueiden ympäristöluokitusjärjestelmät • Kestävän kehityksen periaatteilla suunniteltu ja toteutettu tai ylläpidetty kiinteistö (tai alue) voidaan luokitella sen ympäristötehokkuuden ja sisäympäristön laatutason mukaan • Täyttää kestävyyteen liittyvät vähimmäisvaatimukset koko elinkaaren aikana. • Hanke pisteytetään tiettyjen kriteerien mukaisesti ja sille annetaan arvosana, joka kuvaa sen ympäristöominaisuuksien laatua. • Luokituksen ja tarvittavat laskelmat tekee järjestelmän ylläpitäjän akreditoima ammattilainen (AP = Accredited Professional), joka on saanut koulutuksen järjestelmän käyttöön • Luokitus perustuu joko laskennallisiin (uusi kohde) tai todellisiin (olemassaoleva kohde) suoritustasoihin
- 16. LEED (US) BREEAM (UK) • LEED: Leadership in Energy and Environmental Design (USGBC, US) – Sertifioituna n. 8.500 rakennusta ympäri maailmaa ja rekisteröity n. 25.000 kohdetta , rekisteröityjä ammattilaisia on yhteensä 155.000 – Suomessa 12 sertifioitua ja 27 rekisteröityä projektia sekä 40 LEED rekisteröityä ammattilaista – Sertifikaatit myöntää aina USGBC – Tasot: Certified, Silver, Gold tai Platinum. • BREEAM: Building Research Establishment’s Environmental Assessment Method (BRE, UK) – >200.000 luokiteltua rakennusta, järjestelmään on rekisteröity n. 1.000.000 kohdetta – Luokitusjärjestelmä joka on mahdollista kansallistaa (mm. Ruotsi, Norja, Hollanti) – Suomessa 14 BREEAM Assessor:ia (yhteensä 1360), muutama kohde työn alla – Sertifikaatit haetaan tällä hetkellä Iso-Britanniasta – Tasot: Past, Good, Excellent, Outstanding
- 18. LEED New Construction Kategorioiden sisällöistä ja tavoitteista kasvillisuuden ja biodiversitee=n tukeminen ja suojelu | pesintäalueet | eroosion ehkäiseminen | SIJANTI käyDömullan kerääminen | sadevesien ohjaus| saasteet ja myrkylliset aineet ilmaan JA KESTÄVÄ luonnollisen kasvillisuuden käyDö ja avoimet vyöhykkeet | etäisyys lähipalveluihin | kevyt & MAANKÄYTTÖ julkinen liikenne | pyörävarastot | suihkut| brownfield | varjoisat paikat VEDENKÄYTÖN Vähentää veden käyDöä kiinteistön sisä-‐ ja ulkopuolella 20 prosenJa TEHOKKUS sadevedenkeruu | hanojen virtausnopeudet | innova=ivinen jätevesiteknologia 12-‐48% vähemmän energian käyDöä ja CO2-‐päästöjä vs. vastaava rakennus | laiDeiden säädöt ja ENERGIA toimintojen verifioin= | kohteessa tuotetun uusiutuvan energian osuus | 35% vihreää sähköä | valaistus ja päivänvalon hyödyntäminen rakennuksen osien uusiokäyDö | rakennusjäte | eri jäteas=at | kierrätetyt huonekalut ja muu MATERIAALIT JA irtaimisto | uusiutuvien materiaalien käyDö (kasvuaika <10v.) | paikalliset materiaalit | KIERRÄTYS ser=fioitu puu | vähäpäästöiset materiaalit käyDäjäystävälliset =lat | ei epäpuhtauksia | tupakoin=paikat | tuloilman laadun tarkkailu SISÄILMAN (pienhiukkaset) | laatu rakentamisvaiheessa & muuDoa odotellessa | vähäpäästöiset maalit ja LAATU päällysteet | valaistus ja terminen mukavuus Logot SKANSKA INNOVAATIOT kehiDää uusia ratkaisuja ympäristötehokkaassa rakentamisessa SUUNNITTELUSSA
- 19. Hyvän luokitustyökalun ominaisuuksia § Ohjaa suunniDelua ja auDaa johtamisessa – ei ole pelkästään arvioin=työkalu § KaDaa laajas= rakentamisen eri ympäristönäkökulmat § HelppokäyDöinen ja läpinäkyvä kaikille toimijoille § Kansainvälinen, joDa globaalit toimijat voivat paremmin verrata rakennusprojektejaan § TäyDää koko alan todelliset tarpeet (käyDäjät, urakoitsijat, kehiDäjät, sijoiDajat) § Sopii paikallisiin olosuhteisiin (säädökset, ilmasto, toimitusketju) Kaisa Kekki, SKANSKA
- 20. LEED New construction & major refurbishment Water 10 % of total points • Water Use Reduction, prerequisite – Employ strategies that in aggregate use 20% less water than the water use baseline calculated for the building (not including irrigation). • Water Efficient Landscaping, 2…4 points – Reduce potable water consumption for irrigation by 50% from a calculated midsummer baseline case. – OR treat 50% of wastewater on-site to tertiary standards. Treated water must be infiltrated or used on-site. • Innovative Wastewater Technologies, 2 points – Reduce potable water use for building sewage conveyance by 50% through the use of water-conserving fixtures (e.g., water closets, urinals) or nonpotable water (e.g., captured rainwater, recycled graywater, on-site or municipally treated wastewater). • Water Use Reduction, 2…4 points – Employ strategies that in aggregate use less water than the water use baseline calculated for the building (not including irrigation). The minimum water savings percentage for each point threshold is as follows: 30% 2 points, 35% 3 points, 40% 4 points
- 21. BREEAM Europe 2009 Water 6% of total points • Water Consumption, max 3 credits (min 2 credits in outstanding) – To minimise the consumption of potable water in sanitary applications by encouraging the use of low water use fittings. • 1 credit where consumption is 4.5 - 5.5m3 per person per year, 2 credits 1.5 - 4.4 m3 per person per year, 3 credits <1.5 m3 per person per year • Water Meter, 1 credit (min 1 credit in outstanding) – To ensure water consumption can be monitored and managed and therefore encourage reductions in water consumption. • Major Leak Detection, 1 credit – To reduce the impact of major water leaks that may otherwise go undetected. • Sanitary Supply Shut Off, 1 credit – To reduce the risk of minor leaks in toilet facilities. • Water recycling, 1 credit • Irrigation Systems, 1 credit – To reduce the consumption of potable water for ornamental planting and landscape irrigation. • Sustainable on-site water treatment, 2 credits – To encourage the treatment and re-use of waste water on-site to reduce the need for environmentally damaging centralised water treatment systems and enable the recycling of water and nutrients in a shorter time and distance.
- 22. Promise: Hanke Vesi 3 % kokonaispisteistä • Vesikalusteet – Vesikalusteissa on käytetty vähäkulutuksellisia vesikalusteita (Hanat, suihkut, WC-istuimet, pisuaarit) • Hanat, joiden veden virtaama voidaan rajoittaa neljään litraan minuutissa. Vastaanottotilaisuudessa tulee olla esillä säätöpöytäkirja. • Pienikulutukselliset suihkusiivilät • WC-istuimet, jotka toimivat 4 litran tai alle kertahuuhtelulla tai niiden huuhtelumäärän voi valita isoksi/pieneksi huuhteluksi. • Toimisto- ja kaupparakennuksissa yleisötilojen hanojen sekä saniteettikalusteiden varustamista esimerkiksi liiketunnistimilla • Vedenkulutuksen seuranta – Merkittävimmät kuluttajat (keittiö, kahvila, sauna tms.) on varustettu omilla mittareillaan. – Rakennuksen kokonaisvedenkulutusta voidaan seurataan reaaliaikaisella mittauksella. – Asunnoissa vedenkulutuksen seurannaksi lasketaan myös pelkkä kylmän käyttöveden mittaus (lämpimän veden kierron ongelmien välttämiseksi), mikäli kylmän veden kulutuksiin perustuen laskutetaan myös käyttöveden lämmityksen energiankulutus. • Sadeveden ja harmaan veden käyttö – Kohteessa on toteutettu tai asennettu riittävät varaukset (kaksivesijärjestelmä, säiliövaraukset) sade- tai harmaaveden käyttöön. – Sadevesien keräys on voitu toteuttaa esimerkiksi kaivokeräyksellä piha- alueiden kasteluun tms.
- 23. Kansainväliset työkalut… …sisältävät painotuksia jotka eivät välttämättä paranna suomalaisen rakennetun ympäristön vihreyttä samassa suhteessa kuin jollakin toisella ilmastoalueella – Painovoimainen ilmanvaihto – Valkeat / vihreät katot www.treehugger.com – Sadeveden keruualtaat – Vesikalusteiden määräyksiä pienemmät vesivirtaamat … mutta ovat hyödyllisiä silloin, kun liiketoiminnassa on kosketuksia kansainvälisiin yhteyksiin – Kansainväliset investorit potentiaalisina sijoittajina / www. rainwaterservices.com ostajina – Yritys toimii monessa eri maassa ja haluaa yhteisen työkalun ympäristöjohtamiseen – Kansainvälinen yritys vuokralaisena – Sektorilla (esim. kauppakeskukset, hotellit) halutaan vertailla kiinteistöja maarajojen yli www.treehugger.com
- 24. Kansainväliset työkalut… …sisältävät painotuksia jotka eivät välttämättä paranna suomalaisen rakennetun ympäristön vihreyttä samassa suhteessa kuin jollakin toisella ilmastoalueella € € – Painovoimainen ilmanvaihto – – – Valkeat / vihreät katot Sadeveden keruualtaat Vesikalusteiden määräyksiä pienemmät € www.treehugger.com vesivirtaamat … mutta ovat hyödyllisiä silloin, kun liiketoiminnassa on kosketuksia kansainvälisiin yhteyksiin – Kansainväliset investorit potentiaalisina sijoittajina / www. rainwaterservices.com ostajina – Yritys toimii monessa eri maassa ja haluaa yhteisen työkalun ympäristöjohtamiseen – Kansainvälinen yritys vuokralaisena – Sektorilla (esim. kauppakeskukset, hotellit) halutaan vertailla kiinteistöja maarajojen yli www.treehugger.com
- 26. Promise • Kotimainen, n. 10 vuotta sitten kehitetty työkalu rakennusten ympäristöluokitteluun. • Promise perustuu puhtaasti kansallisiin keskilukuihin, mikä rajoittaa sen käyttöä ja hyödyntämistä kansainvälisesti. • Hanke Promise uudisrakennuksiin ja laajoihin peruskorjauksiin (pisteytykset: toimisto, kauppakeskus ja asuinrakennus) • Kiinteistö Promise olemassa olevien rakennusten ja ylläpidon ohjaukseen (pisteytykset toimisto, kauppakeskus ja asuinrakennus)
- 27. Ympäristöluokiteltuja kiinteistöjä Suomessa yli 1500 • Promise – viimeisen 10 vuoden aikana yli 1500 kohdetta mm. Senaatti, SOK, Tapiola, Kesko, VVO, ATT • LEED – 12 LEED-sertifioitua kohdetta: KOy Lintulahdenvuori (Platinum), Nordea 6 taloa ja 1 huoneisto, Kauppakeskukset Sello, Trio ja Skanssi, sekä Moveres Sello kauppakeskus Business Garden – Lisäksi järjestelmään on rekisteröity 14 muuta kohdetta (marraskuu 2010) • BREEAM – 4 kohdetta: KOy Vantaan Honkatalot, Spondan Unionin ja Fabianinkadun kiinteistön kunnostus, Business Park Polaris (Castor), ja Lahden Duo 2 (API) Moveres Business Garden
- 28. Tarja Häkkinen, toim.: Kestävän rakentamisen prosessit (2011)
- 30. Sustainable Building Alliance 9/28/11 30 www.sballiance.org
- 31. 9/28/11 31 Overlap of requirements between common and tool metrics 30% Overlap National SBA 100% Assessment Common Overlap Scheme Metrics National SBA Common Metrics Assessment
- 32. Vähähiilisen kiinteistö- ja rakennusalan ydinindikaattorit Värkki Vähähiilisen kiinteistö- ja rakennusalan ydinindikaattorit - Värkki
- 33. Värkki-projekti Edistää eko- ja energiatehokkuutta kuvaavien mittarien ja tunnuslukujen (ydinindikaattorien) kansallista harmonisointityötä. • Luodaan indikaattoreille suomalaiseen ilmastoon ja lainsäädäntöön mukautetut tavoitearvot (määräystaso, hyvä, haastava). Parantaa rakennus- ja kiinteistöalan valmiuksia tehdä oikeita päätöksiä rakennetun ympäristön hiilijalanjäljen pienentämiseksi. • Osoitetaan asioita, joita tulisi huomioida johtamisprosessien eri vaiheissa. Edistää energiaviisautta ja kestävää kehitystä ohjaavien työkalujen käyttöönottoa KIRA-alan ympäristöjohtamisprosesseihin. Yhteistyökumppaneina mm. Sitra, Rakli, Metropolia, KTI… yhdessä FIGBC:n jäsenten kanssa. Vähähiilisen kiinteistö- ja rakennusalan ydinindikaattorit - Värkki
- 34. Kohderyhmät (omistajasegmentit) 1. Ammattimainen kiinteistöliiketoiminta • Käyttäjäorganisaatiot • Omistajat • Ylläpito, palveluntarjoajat 2. Asunto-osakeyhtiöt ja vuokratalot • Isännöinti • Asunto-osakeyhtiöiden hallitukset • Vuokra-asuntotarjoajat • Asukkaat 3. Alue- ja yhdyskuntasuunnittelu • Infrastruktuuri • Viranomaiset, päätöksenteko, luottamushenkilöt 4. Pientalorakentajat ja –omistajat • Pilottirakentajat • Omakotiliitto
- 35. Johtamisprosessien kuvauksesta indikaattorien määrittämiseen TUTKIMUS miDaa ja arvioi millä on merkitystä kestävälle rakennetulle ympäristölle PROSESSIKUVAUKSET Määritellään järkevimmät toimintatavat YDININDIKAATTORIT Ekologinen Sosiaalinen Taloudellinen Työkaluja prosessinohjaamiseen ja ydinindikaaDorien hallintaan LAINSÄÄDÄNTÖ ohjaa toimintaa ja päätöksentekoa, varmistetaan minimitaso
- 36. YMPÄRISTÖMITTARIT JA VERTAILUTASOT Mahdolliset ydinindikaattorit ja mitattavat ominaisuudet: ENERGIAN-‐ SIJAINTI / VESI + KESTÄVÄ SISÄILMASTO/ RAKENNUS JÄTTEET KÄYTTÄJÄ-‐ KULUTUS MAANKÄYTTÖ JOHTAMINEN TYYTYVÄISYYS kWh/m2 Liikenne kgCO2/m3 kg/€/hlö Ekotehokkaiden S1-‐S3 € Lähipalvelut lajit sopim. määrä% Energian laatu kierrätys% Tilatehokkuus ja lähde m3/hlö/a Koulutus Hulevedet SuunniDelu-‐ SidoDu Yleinen Infra Jätevedet prosessi Elinympäristön rakennusten ekotehokkuus Maansiirto laatu Asukasdemokra=a E-‐luokkaan CO2ekv/asukas/a Täydennysrak. UusiokäyDö Ekosysteemi-‐ Rakennetun maan Tiheys vaikutukset arvo E-‐luokka kg As Oy:n strategia Asukaskyselyt Asumisen energia Hiilijalanjälki kWh/m2 Seuranta ja + työ-‐ ja vapaa-‐ kgCO2/ asukas litraa etäluenta ajan liikkuminen kgCO2/asukas Ylläpidon ser=fikaa=t ET-‐luku Hiilijalanjälki Omavalvonta-‐ kgCO2/ asukas suunnitelma
- 37. Ympäristömittarit ja vertailutasot RAKENNUS SIJAINTI / MAANKÄYTTÖ kgCO2 1. Haastava 80 kWh/m2 ENERGIAN- KULUTUS RAKENNUS kWh/m2 kgCO2 E-luokka kgCO2 YDININDIKAATTORIT 2. Hyvä 120 kWh/m2 Ekologinen Sosiaalinen Taloudellinen SISÄILMASTO/ VESI + JÄTTEET KÄYTTÄJÄ- 3. Lakisääteinen TYYTYVÄISYYS 170 kWh/m2 m3 / kg S1/S2/S3 % KESTÄVÄ JOHTAMINEN TAVOITETASO KÄYTTÄJÄ Kpl / % / € ASIANTUNTIJA V E R K O S T O (n. 100 organisatiota) ENERGIA MAANKÄYTTÖ RAKENTA-‐ VESI + JOHTAMINEN SISÄILMASTO MINEN JÄTTEET
- 38. KONSEPTOINTI JA TULOSTEN VIESTINTÄ Loppuraportti 12/2012 § Ydinindikaattorit ja tavoitetasot § Eko- ja energiatehokkaan ympäristöjohtamisen olemassa olevat työkalut § Eri omistajasegmenttien prosessimallit § Luokitusjärjestelmä suosituksia Kannustinjärjestelmän rakentaminen § Palkitsemisjärjestelmä, jolla voidaan antaa tunnustusta kaikille niille, jotka ovat systemaattisesti aloittaneet ympäristötehokkuuden seuraamisen ja toisaalta palkita ne, jotka ovat saavuttaneet parhaat tulokset. esim. III-taso: MITTAAMINEN JA SEURANTA II-taso: KOLMANNEN OSAPUOLEN AUDITOINTI I-taso: KANSALLISESTI MERKITTÄVÄ KOHDE / LAATUPALKINTO Sidosryhmät, media Tuottaa tietoa ja materiaalia viestintää ja koulutusta varten.
- 39. Rakennetun ympäristön ympäristöjohtamisen tarve 1.400.000 Rakennettua kiinteistöä Vaikuttavuus / 320.000 Yritystä kehittäminen 300+ Kuntaa ja valtionhallinto Kansainvälinen 0,1…1 % 300…3000 1.400…14.000 99…99,9 % 319.700 1.150.000 50.000 199.000 300+ Kansallinen Käyttäjät Rakennukset Yhdyskunta Omakoti- Kerros- Palvelu / Palvelu / ja rivitalo talo julkinen yksityinen
- 41. Kestävän rakennetun ympäristön konteksti ja holistinen suunnittelukulttuuri RAKENNUKSEN ARKKITEHTUURISTA ONGELMAN ARKKITEHTUURIIN • Yksityiskohdista laajempaan kestävään kokonaisuuteen • Ymmärretään eri osien yhteisvaikutus • Tarkastellaan kohdetta osana ympäristöä USEIDEN KESTÄVIEN RATKAISUJEN KAUTTA KOHTI NOLLATASOA • Low2No-filosofia • Elinympäristön muiden toimintojen ymmärtäminen osana suunnittelua • Rakennetun ympäristön asettamat ehdot joita ei voi kytkeä ON/OFF SOSIAALINEN NÄKÖKULMA • Vähähiilistä elämäntapaa tukevat toiminnot ja palvelut • Rakennettu ympäristö + kuluttaminen • Ihminen mukana muutoksessa aktiivisena osallistujana • Keskustelu ja ymmärrys
- 42. Kestävän rakentamisen valintakohdat 1/2 Alueen ja vision kehiOämisstrategia • Kestävän rakentamisen tavoiDeet soviteDuna alueen strategiaan Alueen eko-‐ ja energiatehokkuuden potenTaalit ja arviot (esim. uusiutuva energia) • Tunnistetaan poten=aaliset vaihtoehdot ja mahdollisuudet • Yhteisratkaisumenetelmät (esim. ruokakaupan lämpö – asuintalo) • Tehdään arvioita ja laskelmia eri vaihtoehtojen energia-‐, KHK-‐ ja kustannusvaikutuksista. Palvelutarjonnan suunniOelu ja kehityskumppaneiden valinta • Kestävän rakentamisen indikaaDorit palvelutarjonnan suunniDelussa • Palvelujen muutostarve ja kehiDyminen • Kestävän rakentamisen osaaminen ja tavoiDeellisuus mukana kehityskumppaneilla (oman toiminnan ser=fikaa=t, ekotehokkaat sopimiskäytännöt) Jätehuollon ja kierrätyksen mahdollisuudet • Arviot jätemäärien kehityksestä ja eri vaihtoehdoista keräykseen ja kierrätykseen • Eri keräysjärjestelmät; imukeräyksen mahdollisuus, jakeiden paikallinen käsiDely Tarja Häkkinen (2011)
- 43. Kestävän rakentamisen valintakohdat 2/2 Kevyen ja julkisen liikenteen reiTt ja järjestelmät • Tarpeet ja vaihtoehtoiset ratkaisut • Kytketään yhteen koko alueen palvelutarjonnan suunniDeluun • Tietoliikenteen poten=aali liikennetarpeen vähentämiseksi • Tarkistetaan vastaavuus strategisiin tavoiDeisiin (alueen vision ja kehiDämistrategian kestävän kehityksen tavoiDeet) Kaupunkikuvan suunniOelu ja talosuunniOelu • Asetetaan osa-‐alueille, korDeleille ja kiinteistöille alueen tavoiDeisiin sopivat toimivuustavoiDeet ja ympäristövaikutusten tavoiDeet • Sosiaali-‐psykologiset näkökulmat: prosenJtaide, virikkeellisyys, neljän sekunnin kaupunki=la Yhteistyö alueen yritysten ja organisaaToiden kanssa • Toimintojen ja työpaikkojen monimuotoisuus • Yhteis=lat, korDelihuone, työpaikkahotellit • Kestävä rakentaminen esille eri toimijoiden omassa markkinoinnissa Kuuleminen ja esiOely • Tarjotaan riiDäväs= =etoa suunnitelmista, tavoiDeista ja hyödyistä asukkaille • Avoimet ovet Tarja Häkkinen (2011)
- 44. Elinkaaren vaatimusluokat ja suunnittelutekijät EKOLOGINEN SOSIAALINEN TALOUDELLINEN KESTÄVYYS
- 45. RAKENNUSPROJEKTIN TRIMMAUS • Kestävän kehityksen mukaisten tavoiOeiden sisäistäminen ja projekTryhmän sitouOaminen. • Ymmärrys siitä, miksi jokin tavoite aseteOu ja miksi jotain jäteOy pois • Kestävän rakentamisen check-‐list: -‐ohjaa rakentamista kestävän rakentamisen aseOamien vaaTmusten mukaiseksi hankkeen alkuvaiheista saakka. -‐kaOaa eri osapuolten tekemien valintojen ja päätösten ajoituksen -‐eri osapuolien vastuut ja tehtävät rakennushankkeen eri vaiheissa -‐alihankkijoiden oman toiminnan serTfikaaTt, ekotehokkaat sopimuskäytännöt, aseteOavat kriteerit toimijoille ja hankintaan, uloOuu ylläpitöön asT • RakennusjäOeen seuranta ja käsiOely • LopputuoOeen esiOely • Huolto-‐ ja käyOöohjeen laaTminen
- 46. Case: Toimitila Ympäristövaikutuksiin eniten vaikuttavat tekijät ja niiden johtaminen TILANKÄYTÖN m2/hlö RAKENNUKSEN kWh/m2 TEHOKKUS €/hlö ENERGIANKULUTUS SÄHKÖN TYÖMATKAT TUOTANTOTAPA SANEERAUSTEN €€€ YLLÄPIDÖN AJOITUS kWh, kgCO2 PALVELUT uusi käyDäjä, muut toimenpiteet olosuhteet, työvoiman saatavuus Ympäristövaikutukset: Journal of Industrial Ecology, Junnila S./2006
- 47. Institutionaalisten vuokra- asuntoyhtiöiden ongelmia: • Korjaustarve ja –velka • Alhainen peruskorjausikä • Taloudelliset reunaehdot • Asukkaiden vaatimustason kasvu • Lisääntyvä päiväkäyttö • Avuttomuus, osaamattomuus • Monikulttuurisuuden huomioiminen • Väestön ikääntyminen • Peruskorjauksen aikaiset ongelmat • Asuntojen tekniikka vaatii opettelua Kuva: An Sunell
- 48. Asuinkerrostalojen kehittäminen • Yleisluonteisten markkinakatsausten sijaan asukkaat mukaan suunnitteluprosessiin Ymmärretään miten asutaan ja eletään • Pilottikohteiden ja kokeilujen merkitys • Kestävät ratkaisut esille • Kulutusviestintä • Niukkojen neliöiden vastapainoksi yhteistiloja • Asumista tukevat palvelut • Heterogeeninen asukaskanta • Asukasdemokratia • Vanhojen tilojen uusiokäyttö
- 49. Vihreistä katoista lisää tilaa?
- 50. On myös muita hyviä esimerkkejä kestävän ja viisaan asumisen tukemisesta esim. HOAS-laboratorio
- 51. Energiatehokkuus ja ekologisuus läpi elinkaaren integroitu elinkaarisuunniDelu: rakennusten ja rakenteiden koko elinkaaren vaiheet suunniOelu -‐ valmistus -‐ käyOö kunnossapito -‐ korjaukset purku -‐ uusiokäyOö -‐ jätehuolto TavoiDeiden asetanta, sisäistäminen ja mo=voin=. seuranta, valvonta, viesTntä käyDöikä, takaisinmaksuaika, kustannustehokkuus, op=moin= + innovaTiviset muutokset ihmisten arvoihin ja tapaan, jolla he elävät KESTÄVÄN KEHITYKSEN STRATEGIA
- 54. Jokaisen kansakunnan tulee palata omassa historiassa taaksepäin… … kestävät ratkaisut riippuvat ilmasto- ja kulttuurivyöhykkeestä Karan Grover, arkkiteh=, In=a
- 55. KIITOS. Antti Lippo Maija Virta projektipäällikkö toimitusjohtaja antti.lippo@figbc.fi maija.virta@figbc.fi p. 046 810 4034 p. 040 1344 822 www.figbc.fi www.vihrearakentaminen.fi www.facebook.com/figbc