2. KASVUYRITYKSET LUOVAT
UUDET TYÖPAIKAT
• Vuosina 2 0 0 6 –2 0 0 9 luoduista 1 1 0 .0 0 0 uudesta
työpaikasta yli 5 0 .0 0 0 oli kasvuyr itysten luomia
(TEM 2 0 1 1 ).
• Yhdysvalloissa työpaikkojen nettolisäys tapahtuu
kokonaisuudessaan alle viisi vuotta vanhoissa
yr ityksissä (ACA).
5. MIKSI ALKUVAIHEEN
KASVUYRITYKSIIN EI SIJOITETA?
• Korkea riski ja kova työ
– Yli puolet sijoituksista epäonnistuu.
– Ainoastaan yksi kymmenestä sijoituksesta antaa merkittävän
tuoton.
– Sijoituksen keski-ikä yli yhdeksän vuotta.
• Muista sijoitusvaihtoehdoista ”tehty” lainsäädännöllisin
toimenpitein houkuttelevampia
• Suomessa ei ole toimivaa jälkimarkkinaa irtaantumiselle.
6. KASVUYRITYSTEN
VEROKANNUSTIMIEN EDUT (1/2)
1. Kohdistuu alkuvaiheen yrityksiin joilla haaste selvitä
ilman ulkoista pääomaa.
2. Inspiroi uusia alkuvaiheen riskisijoituksia ja lisää
sijoitettavan pääoman määrää.
3. Kansainväliset kokemukset
Veromalli Britanniassa kasvatti tehtyjä alkuvaiheen
sijoituksia 52% - 87% (EIS raportti)
4. Houkuttelee sijoituksia vähemmän työllistävistä
sijoitusluokista
7. KASVUYRITYSTEN
VEROKANNUSTIMIEN EDUT (2/2)
5. Vähentää painetta julkiselle yritystuelle.
6. Luo uusia markkinaehtoisia työpaikkoja
7. Yksityishenkilöt käyttävät pääomatuloistaan
yksityisten yritysten osakepääomaksi vain n. 2% pa.
Pääomatuloja yksityishenkilöille 9300 M€ , joista
alkavien yritysten pääomaan 252M€.
8. Signaalivaikute – Suomi ei kannusta riskinottoon.
9. VEROMALLIEHDOTUS
Suomalainen yksityishenkilö voisi vähentää kasvuyritykseen
tekemänsä sijoituksen määrästä 50 % sijoitusvuoden
verotettavasta pääomatulosta.
– Kasvuyrityskannustin on veronsaajalle hyvin edullinen tapa kannustaa
sijoittamaan omaa pääomaa yritystoimintaan. Laskelman mukaan kustannus
on arviolta 3,5% sijoitetusta pääomasta tai noin miljoona euroa vuodessa.
– Veroprosentti ei mallissa muutu, mutta malli kohdentaa pääomia tehokkaasti
kohti kasvuhakuisia kohteita.
– Mallin tuloksia on helppo seurata.
– Mallin kustannukset on selkeästi laskettavissa ja ennakoitavissa eikä mallin
käyttöönottoon tarvita uusia järjestelmiä tai laskentaa.
– Kasvuyritykset luovat suurimman osan uusista työpaikoista.
– Mallin mukaan uutta rahoitusta tulisi tarjolle 66 yritykselle, jotka heti
sijoitusvuonna palkkaisivat yhteensä 330 työntekijää. Kymmenen vuoden
sijoituskauden lopussa yrityksissä olisi yli 1100 työpaikkaa.
10. KASVUKANNUSTIMEN KOKONAIS-
KUSTANNUS ILMAN VÄLILLISIÄ HYÖTYJÄ
• Vuonna 2011 Suomessa perustettiin 12 706 ei-julkista osakeyhtiötä. Näihin yhtiöihin sijoitettiin
yhteensä 251 368 746,88 euroa osakepääomaksi. Keskimääräinen osakepääoma osakeyhtiöillä
oli noin 19 700 euroa / yritys. Lisäksi ei-julkisien osakeyhtiöiden osakepääomia korotettiin vuoden
aikana noin 84 miljoonalla eurolla (Kaupparekisteri 2012).
• Alle kymmenesosa sijoituksista kohdistuu kasvuyrityssijoituksiin eli noin 20 miljoonaa euroa
vuodessa (Aspera 2009)
• Mikäli rahoituksen keskikoko kasvuyrityksille olisi 300 000 euroa, jakautuisi 20 miljoonan rahoitus
noin 66 yritykselle.
• Valtion suorien verotulojen muutos on riippuvainen sijoitusten toteutuvasta tuotosta.
Vuosituottojen 7%-25% välillä valtion suorat verotulot muuttuvat -3 000 000 ja + 1 000 000 euron
välillä.
• Jos kaikki noin kaksisataa kansainvälistä kasvuyritystä rahoitettaisiin (60 me /v) vuosittain
kokonaan yksityisin varoin yksityishenkilöiden pääomatulon verokertymän nykyjakauma muuttuisi
välillä -10 me ja +4 me.
• Vuoden 2010 yksityishenkilöiden pääomatulot Suomessa olivat 9 300 miljoonaa euroa. Koko
Tekesin pk-rahoitusosuus oli vain 1,3 prosenttia tästä.