Kepassa 21.4.2016 pidetyn Näin suunnittelet laadukkaan globaalikasvatushankkeen -koulutuksen materiaali. Kouluttajina Anna Ylä-Anttila Eettisen kaupan puolesta ry:stä ja Anni Vihriälä Kepa ry:stä.

1. Näin suunnittelet laadukkaan
globaalikasvatushankkeen
21.4.2016
Anna Ylä-Anttila ja Anni Vihriälä

2. Päivän ohjelma
9.00 Esittäytyminen
9.30 Globaalikasvatuksen trendejä ja oman järjestön rooli
10.30 Eetin hanke keissinä
10.45 Hankkeen muutostarina
11.20 Hankesuunnittelun työkaluja ja hankkeen välitön tavoite
12.00 Lounas
13.00 Hankkeen seuranta ja indikaattorit
13.50 Kohderyhmä ja toiminnot
14.45 Budjetointi
15.00 Rahoitusmahdollisuuksia
15.15 Kysymyksiä, koonti ja palaute

3. Mikä on minulle tärkeää tekemässäni
globaalikasvatustyössä?

4. Globaalikasvatuksen trendejä
Pehmeää vai kriittistä globaalikasvatusta? (”soft vs critical ge”)
Arvot globaalikasvatuksessa (common cause)
Kestävän kehityksen tavoitteiden universaalisuus, ”great transition”
Etelän ääni (”southern voices”)

5. ”Soft vs critical”
● Globaalikasvatukseen liittyvän tutkimuksen myötä esiin on noussut kysymys siitä, onko
globaalikasvatus muutosvoimaista ja haastaako se niitä rakenteita, jotka ylläpitävät
epäoikeudenmukaisuutta, köyhyyttä ja eriarvoisuutta.
● ”critical literacy and independent thinking” - globaalikasvatuksen ydintä
● Tutkimuksen myötä tavoitteeksi määrittynyt:
1) tulla tietoiseksi monimutkaisista prosesseista ja useista näkökulmista, joita globaaleihin
kysymyksiin liittyy
2) tutkia omia käsityksiään ja käsityksiään maailmasta kriittisesti ja sitä, mistä ne ovat
syntyneet
3) kykyä tehdä valistuneita tietoisia valintoja omassa elämässä (laajemminkin kuin pelkkä
kulutus)
4) kykyä luoda suhteita ja ymmärrystä yli etnisten rajojen, neuvottelukyky ja kykyä
ymmärtää moninaisuutta
+ Globaalikasvatus.fi -sivusto, mm. globaalikasvatuksen määritelmä

7. Arvot globaalikasvatuksessa: Common cause
● Common cause -ajattelu on Britanniasta lähtöisin oleva arvoja ja niiden roolia pohtiva tapa
lähestyä erityisesti globaalikasvatusta, viestintää ja kampanjointia.
● Syntynyt ”vastaliikkeenä” nopeiden voittojen kampanjoinnille jne. lue myös Esa Salmisen
blogi: https://www.kepa.fi/blogi/16977
● Teoria perustuu ajatukselle, että meistä kaikista löytyy kaikki arvot tosin toiset vahvempina
toiset heikompina.
● Tarkoituksena miettiä pitkäkestoisesti sitä, mihin arvoihin toiminnallamme vetoamme.
Arvot toimivat kuin lihakset, niitä pitää vahvistaa!
Common cause-sivusto, myös kätevä Handbook: http://valuesandframes.org/downloads/
Wilde Ganzen: Framing my message tool kit http://www.framingmymessage.nl/category/communication-toolkit/

8. Globaalikasvatus jakaa tietoa ja tuottaa tunne-
kokemuksia sekä kannustaa toimintaan!
Enemmän oman elämän vallankumousta,
vähemmän tarinoita toisista ja toiseudesta.

9. Kestävän kehityksen tavoitteet: universaalisuus,
paradigman muutos
● Uudet YK:n asettamat tavoitteet vuosituhattavoitteiden umpeuduttua: Agenda2030/
kestävän kehityksen tavoitteet, tavoite 4.7: By 2030, ensure that all learners acquire the knowledge
and skills needed to promote sustainable development, including, among others, through education for
sustainable development and sustainable lifestyles, human rights, gender equality, promotion of a culture of
peace and non-violence, global citizenship and appreciation of cultural diversity and of culture’s contribution
to sustainable development → global citizenship käsitteenä
Kepan koulutus 31.5.: Agenda2030 luovasti käyttöön
Katso esim. Massive Open Online Course (MOOC) on the 2030 Agenda and its related Sustainable
Development Goals: “Introduction to the 2030 Agenda: A New Agenda for a Sustainable World”:
http://www.unitar.org/introduction-2030-agenda-new-agenda-sustainable-world
● Paradigman muutos, the great transition, katso esimerkiksi Smart CSOs:
Civil Society in Tansition Report - our broken stories - seeds of new stories - a new activism? (February 2014)

10. Etelän ääni
● ”Southern Voices” eli Etelän ääni puhuttaa Euroopassa. Globaalikasvatuksen
eurosentrisyys koetaan edelleen ongelmallisena.
● Keskeinen kysymys on, kuka puhuu ja kuka edustaa ja ketä?
● Tunnustaako globaalikasvatus kehitysmaiden ihmisten moninaiset äänet. Ihmiset, jotka
ovat samaa mieltä kanssamme ja haluavat edistää kehitystä samoin kuin me? Koulutetut
maailmankansalaisilla, alkuperäiskansojen edustajilla ja diasporan jäsenillä voi kaikilla olla
hyvin erilaisia näkemyksiä kehityksen suunnasta.
● Esimerkiksi Taksvärkki ry:n Fotonovela -menetelmä
+ Järjestöjen ja Kepan yhdessä tekemä opas:
Enhancing Southern Voices in Global Education

11. Uudet opetussuunnitelmat
● Peruskoulun ja lukion OPS:t uudistuneet, otetaan käyttöön syksyllä 2016
● Globaalikasvatuksen sisällöt vahvemmin esillä
● Globaalikasvatus mainittu myös koulujen perustehtäväksi
● Kouluyhteistyön suunnittelussa kannattaa lukea OPS:n alussa olevat yleisosiot ja
miettiä valmiiksi jo sopiva kurssi
Jesse Pasanen/ Kepa

12. Ajankohtaisuus
● Mitkä yhteiskunnalliset aiheet ovat
pinnalla nyt?
Veikko Somerpuro/ Kepa

13. Lisäluettavaa
Reimagining activism: http://valuesandframes.org/downloads/ (2015)
DEEEP: http://deeep.org/research/publications/
Centre for Global Education
·Stephen McCloskey:
Thinkpiece Are we changing the World? Reflections on Development Education, Activism and Social Change
The Rules
·"A Global network of activists pushing the global narrative in a new direction" https://therules.org/
UNESCO: Global Citizenship Education http://en.unesco.org/gced
Blogi: Vähemmän tarinoita toiseudesta, enemmän vallankumousta
http://www.globaalikasvatus.fi/blogi/2014-06-10_vahemman-tarinoita-toiseudesta-enemman-vallankumousta
Blogi: Kriittinen pedagogiikka ja jälkikolonialistinen lähestymistapa - Maan ystävien globaalikasvatuksen aineksia
http://maanystavat-blogi.blogspot.fi/2014/06/kriittinen-pedagogiikka-ja.html

15. Yksilötehtävä/ oman järjestön rooli ja tehtävät
● Mieti oman järjestösi visiota, ydintehtävää, vahvuuksia
ja roolia (globaalikasvatuskentällä)
● Mikä on teidän tehtävänne tässä maailmassa ja
toimintaympäristössä? Mitä te osaatte?

16. KEHITYSMAAT MAINOSTEN TAKANA
Eettisen kaupan puolesta ry:n vgk-hanke 2013–2014
● Ongelma 1: Nuorten tulisi kuluttaa eettisemmin
● Ongelma 2: Kuluttamisesta saarnaaminen on usein negatiivista – miten vaikuttaa?
● Ongelma 3: Puhutaan vain kuluttamisesta, vaikka haluttaisiin puhua kansalaisuudesta
● Ongelma 4: Toistammeko itseämme? Kouluvierailuja on tehty ennenkin!
Järjestetään vastamainoskilpailu!

22. Image credit: Sidney Harris
Muutosteoria

23. Puuttuvien kohtien täyttämistä
● Usein ongelmakohtana aukko toimintojen ja tavoitteen välillä →
tehdään paljon, mutta miksi (in order to...)?
● Määritellään pitkän aikavälin tavoitellut vaikutukset ja mennään
siitä alaspäin
● Mitkä välittömät tulostavoitteet ja olosuhteet pitää toteutua, jotta
pitkän aikavälin vaikutuksia voidaan edesauttaa omalla
hankkeella?
● Mitkä toiminnot ja niistä syntyvät tuotokset johtavat välittömien
tulostavoitteiden toteutumiseen?
→ muutospolku

24. Muistettava
● Selitä auki muutosteoriasi logiikka, olettamukset sen
taustalla → ymmärtääkö koko porukka samoin?
● Mieti miten toimintaasi voidaan mitata, mitkä ovat
varhaisia merkkejä siitä, että olette menossa oikeaan
suuntaan
● Toimintaympäristön analyysi, mitä ja keitä täytyy
huomioida?
● Muutosteoria ei ikinä ole ”valmis”, toteutuksessa
sisäänkirjattuna reflektiopisteet
● Lopuksi tarkenna muutosteoria aikataulutuksella jne.
http://www.theoryofchange.org/

25. Yksilötehtävä
● Piirrä oman hankkeesi muutostarina
(jos sinulla ei ole hanketta suunnitteilla, piirrä
järjestösi yleinen muutostarina)

26. Hankesykli
RAHOITUSPÄÄTÖS
→hankesuunnitelman ja budjetin päivitys
IDEAN
TUNNISTAMINEN
YHTEISTYÖN KÄYNNISTÄMINEN
HANKKEEN SUUNNITTELUHANKKEEN SUUNNITTELUHANKKEEN SUUNNITTELUHANKKEEN SUUNNITTELU
TOTEUTUS ja
SEURANTA
ARVIOINTI

27. Loogisen viitekehyksen matriisi
”Log Frame”
Tavoitteet/
tarina
Indikaattorit Tiedonlähteet Oletukset/
riskit
PITKÄN
AIKAVÄLIN
VAIKUTUKSET
VÄLITÖN
TULOS-
TAVOITE
TUOTOKSET
TOIMINNOT
(inhimilliset resurssit
ja materiaalit)
(taloudelliset
resurssit)

28. Välitön tulostavoite
Muutos, johon pyritään, ja jonka odotetaan toteutuvan hankkeen
lopputuloksena
Konkreettisempi kuin pitkän aikavälin tavoitellut vaikutukset
Selkeä ja realistinen

29. Esimerkkejä aikaisemmilta vuosilta
→ Mitä ajatuksia nämä esimerkit herättävät? Mitä ja miten ne kertovat muutoksesta?
”Hankkeen tarkoituksena on lisätä koululaisten ja
muiden museokävijöiden tietämystä
pakolaisuuden taustoista, globaalista
muuttoliikkeestä, kehitysmaiden arjesta ja
ihmisoikeuksista, erityisesti oikeudesta omaan
kieleen ja kulttuuriin. Samalla vahvistetaan
monikulttuurisen yhteiskunnan rakenteita ja
annetaan museovieraille eväitä kohdata eri
taustoista tulevia henkilöitä niin kouluissa,
työpaikoilla kuin harrastustenkin parissa.”
”Hankkeen tavoite on tuottaa tietoa
ilmastonmuutoksen, kehityksen ja
siirtolaisuuden välisestä vuorovaikutuksesta
sekä tukea kehitysaiheista vaikuttamistyötä
ja kehitysyhteistyötä tekevien tahojen ja
järjestöjen osaamista audiovisuaalisten
menetelmien osalta.”
”Hanke lisää suomalaisten koululaisten
ja opettajien ymmärrystä
pakolaisuuteen johtavista kysymyksistä
sekä antaa heille tietoa ongelmien
ratkaisuista osana globaaleja kehitys- ja
rauhantavoitteita. Hankkeen tavoitteena
on antaa opettajille uusia työkaluja
kehityskasvatukseen ja rohkaista
opettajia keskustelemaan
pakolaisuuteen ja maahanmuuttoon
liittyvistä asioista ja ongelmista
oppilaidensa kanssa.”
”Hankkeella halutaan lisätä
mielenterveyden painoarvoa
globaaleista kehityskysymyksistä
käytävässä keskustelussa.
Tarkoituksena on tarjota
suomalaisille mielenterveystyön
ammattilaisille tietoa
mielenterveysongelmien
taustatekijöistä ja seurauksista
kehitysmaissa.”

31. Muutoskartoitus (Outcome Mapping)
Alkuperäislähde: http://www.outcomemapping.ca/
Resurssit, toiminnot,
tuotokset
Tulokset:
muutokset
toiminnassa
(välittömät
tulostavoitteet)
Vaikutus: muutos
asiaintilassa
(pitkän aikavälin
tavoitellut
vaikutukset)
Kontrollin rajat
(Sphere of
control)
Vaikutuspiiri
(Sphere of influence)
Kiinnostuksen kohde
(Sphere of interest)

32. Ryhmätehtävä
Käykää ryhmässä läpi edellä kirjaamanne
muutostarinat. Valitkaa niistä yksi, jonka
hanketta haluatte jatkotyöstää.
Muodostakaa hankkeelle välittömiä tavoitteita.
Voitte muodostaa useita erilaisia. Pitäkää
kuitenkin mielessä realismi, järjestön resurssit,
rooli ja identiteetti.

33. Seuranta – mitä?
Seuranta on jatkuvaa ja systemaattista hankkeen ja sen toimintaympäristön
arviointia. Hankkeen edistymistä verrataan suunnitelmiin ja kysytään onko
hanke menossa oikeaan suuntaan, ollaanko hankkeessa saavuttamassa niitä
tavoitteita jotka sille on asetettu? Myös toimintaympäristö voi aiheuttaa
muutoksia hankkeessa. Seurannan tuloksena tehdään tarvittavat korjausliikkeet
hankkeen välittömiin tulostavoitteisiin pääsemiseksi.
Seurannan työkaluja ovat indikaattorit eli seurantamittarit.

34. Seuranta – miksi?
Tilivelvollisuus, oppiminen, tulosten saavuttaminen,
tiedottaminen
”mittaamisen” vaikeus → realismi siinä, mistä voidaan sanoa
jotain, sopivan tason hakeminen ja kontribuutio-ajattelu (esim.
Outcome Mapping)
Millainen seuranta tukee järjestön työtä, sopivat työkalut
Työkaluja tärkeämpää kuitenkin asenne ja oppivan
organisaation ajatus/ kehittävä työote, seuranta osana arkea,
uteliaisuus
Seuranta motivaation lähteenä, tieto siitä, että mennään oikeaan
suuntaan, mitkä voivat olla varhaisia merkkejä siitä?
Seuranta (monitorointi) vs. arviointi (evaluointi)

35. Indikaattorit – mitä?
Indikaattori on jonkin asian muutosta kuvaava
mittari. Indikaattoreiden käyttö edellyttää
tiedon lähtötilanteesta, jotta muutos voidaan
mitata.
Indikaattori mittaa hankkeen edistymistä
toteutuksen aikana sekä hankkeelle asetettujen
tavoitteiden (tulosten) saavuttamisen tasoa hankkeen
päätyttyä.

36. Hyvä indikaattori on SMART

37. Ryhmätehtävä
Tarkastelkaa ryhmässä aiemmin asettamianne
hankkeen välittömiä tulostavoitteita ja miettikää,
miten niitä voisi seurata.
Keksikää niille erilaisia indikaattoreita ja
indikaattoreille tietolähteitä.
Pohtikaa sitten, ovatko keksimänne indikaattorit
SMARTTEJA.

38. Esimerkkejä indikaattoreista
Määrällisiä: aineistojen levikki, tapahtumien osallistujamäärät
(esim. sukupuolen ja ikäjakauman mukaan), nettisivujen
kävijämäärä, mediaosumien lukumäärä, vihreiden/punaisten
korttien määrä seminaarin loppupalautteena, kumppaneiksi
saatujen tahojen/yritysten määrä…
Laadullisia: yleisöpalautteen positiivinen sisältö, osallistujien
tyytyväisyys, vapaaehtoisten sitoutuminen, eri tahojen
osallistumisaktiivisuus hankkeen valmisteluun ja toteutukseen...

39. Ryhmätehtävä
Tarkastelkaa ryhmässä aiemmin asettamianne
hankkeen välittömiä tulostavoitteita ja miettikää,
miten niitä voisi seurata.
Keksikää niille erilaisia indikaattoreita ja
indikaattoreille tietolähteitä.
Pohtikaa sitten, ovatko keksimänne indikaattorit
SMARTTEJA.

40. Kohderyhmät
●
Hankkeessa on tärkeä miettiä, keitä pitää
tavoittaa, jotta hankkeen tavoitteet voidaan
saavuttaa
●
Ketkä hankkeella voidaan tavoittaa suoraan ja
ketkä epäsuorasti? Esimerkiksi kouluvierailuilla oppilaat
ja opettajat = suoraan, oppilaiden vanhemmat = epäsuoraan
●
Voidaanko kohderyhmiä osallistaa hankkeen
suunnitteluun ja seurantaan?

41. Vaikutusmahdollisuutemme on rajallinen
Hanke tai
ohjelma
(project)
Muutoksen
tekijät
(boundary
partners)
Kontrollin rajat
(Sphere of
control)
Vaikutuspiiri
(Sphere of influence)
Kiinnostuksen kohde
(Sphere of interest )

42. Ryhmätehtävä
●
Miettikää kohderyhmät (ketkä tavoitetaan
suoraan ja ketkä epäsuoraan) valitulle
hankkeelle ja muutama esimerkki toiminnoista/
keinoista, joilla parhaiten kohderyhmät
saavutetaan

43. Budjetointi
●
Budjetti = hankesuunnitelma euroina
●
Muista huomioida budjetoidessa kaikki mahdolliset kulut,
tarkista, että kaikki toiminnot on budjetoitu ja että kaikki
kulut löytyvät toiminnoista
●
Muista perustella palkat ja muut kustannukset
●
Budjetoi riittävän ylätasolla, mutta perustellusti →
helpottaa myös omaa työtä paljon
●
Arvioi hankkeen kustannustehokkuutta: ovatko
kustannukset järkeviä suhteessa hankkeen tuloksiin ja
tavoitteeseen?

44. Rahoitustahoja/ varainhankinta
●
Tärkeä osa järjestöjen toimintaa. ”Vapaampaa” rahaa kuin vaikkapa hankerahoitus.
●
Elintärkeää omarahoitusosuuksia ajatellen!
●
Jäsenmaksut – keräämisen tehostaminen ensimmäinen tapa saada lisää tuottoja
●
Lahjoitukset – kertalahjoitukset tai säännölliset lahjoitukset (kummilahjoittajat,
kuukausilahjoittajat jne)
●
Myyntitulot – tavaroita tai palveluita
●
Vuokratulot
●
Kummitoiminta
●
Arpajaiset – muista huomioida arpajaislaki!
●
Tuotemyynti – haasteena keksiä kiinnostava ja tarpeellinen tuote
●
Ravintolapäivä, Siivouspäivä, kirpputorit ja muut valmiit tapahtumat
●
Muista myös joukkorahoitus
●
Linkkejä eri rahoitustahoihin: http://kepa.fi/toiminta/hankeneuvonta/rahoitustahot

45. Kepan tulevat tilaisuudet
●
Miten lähestyä tuloksellisuutta viestintä- ja globaalikasvatushankkeissa
tiistaina 3.5. klo 13-16.
●
VGK-neuvonnat: 16.5.-3.6. Ilmoittautuminen alkaa 2.5.
Kysyttävää, kommentteja: vgkneuvonta@kepa.fi
Kepan koulutuskalenteri: http://www.kepa.fi/tapahtumakalenteri/kepan-koulutus