Se ha denunciado esta presentación.
Utilizamos tu perfil de LinkedIn y tus datos de actividad para personalizar los anuncios y mostrarte publicidad más relevante. Puedes cambiar tus preferencias de publicidad en cualquier momento.

Kantaverkko nyt ja tulevaisuudessa, Jussi Jyrinsalo, Fingrid Oyj, Sähköverkko 2015

1.369 visualizaciones

Publicado el

Kantaverkko nyt ja tulevaisuudessa, johtaja Jussi Jyrinsalo Fingrid Oyj, Sähköverkko 2015

Publicado en: Ingeniería
  • Sé el primero en comentar

Kantaverkko nyt ja tulevaisuudessa, Jussi Jyrinsalo, Fingrid Oyj, Sähköverkko 2015

  1. 1. Kantaverkko nyt ja tulevaisuudessa Jussi Jyrinsalo johtaja, Fingrid Oyj
  2. 2. Esityksen sisältö Kantaverkon kehittyminen vuoteen 20252 Rajasiirtoyhteyksien kehittämistarpeet ja vahvistussuunnitelmat3 Siirtoverkkojen kehittyminen Itämeren alueella4 Tulevan talven tehotilanne Suomessa5 Kantaverkon nimeäminen eli sen laajuuden määrittely nykytilanteessa1
  3. 3. Kantaverkon nimeämiskriteeristö 1. Verkon osan käyttötarkoitus: valtakunnan kattava verkko (ml. markkinoiden käytössä olevat ulkomaanyhteydet), jossa siirtyy useamman sähkön tuottajan tai käyttäjän sähköä 4. Valtakunnallinen kattavuus: em. tavalla varmennetun verkon on katettava valtakunta riittävän tasapuolisella tavalla 3. Käyttövarmuus: varmentaa tuotanto- ja kulutuskeskit- tymien välisen sähkönsiirron – mutta paikalliset häiriöt sallitaan, kunhan eivät laajene 5. Yhtenäisyys: kantaverkon tulee olla yhtenäinen kokonaisuus 2. Jännitetaso: vähintään 110 kilovolttia ja lähtökohtaisesti kaikki yli 110 kV verkot elleivät ne ole tuotannon tai kulutuksen liittymisjohtoja 400 kV kantaverkko 220 kV kantaverkko 110 kV kantaverkko tasavirtayhteys FINGRID OYJ:N VOIMANSIIRTOVERKKO
  4. 4. Kantaverkon nimeämisen keskeneräiset tapaukset Miten pitkälle kantaverkon tulisi ulottua Helsingissä? Varmennettuna vai ei? 400 kV johto Ulvila – Meri-Pori: Kantaverkkoa vai jotain muuta? Kymenlaakson säteittäiskäyttöön jääneet 110 kV johdot: Kanta- vai jakeluverkkoa? Porin ja Rauman seutu Kymenlaakso
  5. 5. Kantaverkon kehittämissuunnitelma 2015–2025 Suunnitelmassa esitetään kantaverkon kehittämisprosessi ja investointisuunnitelma Ensi vuosikymmenellä: • lisää siirtokapasiteettia Ruotsiin (pohjoinen/etelä) • lisää siirtokapasiteettia Pohjois- ja Etelä-Suomen välille • 400 kV syöttökaapeli Helsinkiin Meneillään olevat suuret hankkeet • Pohjanmaan siirtoverkon uusiminen • tuulivoiman liittäminen kantaverkkoon • "Rautarouvan" modernisointi
  6. 6. 400 kV verkon kehittyminen 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 Fenno-Skan 2 Forssan varavoimalaitos Yllikkälä - Huutokoski Hyvinkää - Hikiä EstLink 2 Ulvila - Kristinestad Hikiä - Forssa Hirvisuo - Pyhänselkä Lieto - Forssa Hikiä - Orimattila Helsingin seudun verkon kehittäminen Petäjävesi - Pyhänselkä Keminmaa - Pyhänselkä Pohjoinen yhdysjohto Suomi - Ruotsi Ydinvoiman ja tuulivoiman verkkoon liittäminen 2015-2025: 400 kV voimajohtoja noin 1 500 km, 110 kV johtoja noin 1 000 km YVA-menettely / esisuunnittelu Yleissuunnittelu ja luvitus Rakentaminen 400 kV rakenteen kantaverkko 400 kV rakenteilla kantaverkon perusratkaisut Yllikkälä Ulvila Forssa Hirvisuo Lieto Keminmaa Hikiä Pyhänselkä Koria Petäjävesi Kristinestad Tuovila
  7. 7. Aluesuunnitelmat Suomen kantaverkko suunnitellaan alueittain. Aluesuunnitelmissa otetaan huomioon myös 400 kV siirtoverkon ja suurjännitteisten jakeluverkkojen kehittyminen. Kunkin alueen suunnitelma päivitetään muutaman vuoden välein tiiviissä yhteistyössä alueen asiakkaiden kanssa. 1. Lappi 2. Meri-Lappi 3. Oulun seutu 4. Kainuu 5. Pohjanmaa 6. Keski-Suomi 7. Savo-Karjala 8. Porin ja Rauman seutu 9. Häme 10. Kaakkois-Suomi 11. Varsinais-Suomi 12. Uusimaa 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 12. 11. 10.
  8. 8. Main transmission direction and net energy flow (TWh/a) Area prices (€/MWh): < 20 20-25 25-30 30-35 35-40 40-45 45-50 > 50 Congestion in transmission lines (% of hours) 2011 2014 2015* (*until 9.10.) Note! Sweden split into 4 bidding zones in November 2011 SYS 47,1 € SYS 29,6 € SYS* 20,5 €22% 50% 11 3 3* 22 % 2 3 * 24 48% 9% 50% 13% Lisääntyneet pullonkaulat ja kasvaneet hintaerot
  9. 9. Siirtoverkkojen kehittyminen Itämeren alueella Vuoden 2014 suunnitelman hanke-ehdotukset 2015 uudet hanke-ehdotuksetLisäksi listalla: • Keminmaa – Pyhänselkä (2024) • viides P1-johto (2023) Suomesta: • kolmas vaihtosähköyhteys Ruotsiin (2025) • Fenno-Skan 1 uusinta (~2030) Lähde: ENTSO-E Tavoitekapasiteetit 2030 • Suomi-Ruotsi 3 000 – 5 000 MW (nyt 2 300/2 700) • Suomi-Viro 1 000 – 3 000 MW (nyt 1 000)
  10. 10. Hankkeiden tarkempi suunnittelu Vision 2 Constrained Progress Vision 1 Slowest Progress Vision 4 European Green Revolution Vision 3 National Green Transition Top-downscenarios Bottom-upscenarios AlooseEuropeanframework AstrongEuropeanframework Delay of Energy roadmap 2050 On track for Energy roadmap 2050 Hankkeiden kannattavuuden arvioimiseksi valmisteltu viisi visiota: • 2020–tilanne • neljä eri visiota vuodelle 2030 Pohjoismaat kokonaisuudessaan ylijäämäinen Suomi on kaikissa visioissa joko alijäämäinen tai tasapainossa Ruotsin yhteyksien vahvistamista selvitetään myös Svenska Kraftnätin kanssa omana selvityksenään Lähde: ENTSO-E
  11. 11. Vielä pidempää visiointia: Electricity Highways 2050 → esim. taajuuden hallintaa mietittävä jo siirtoyhteyksiä suunniteltaessa • sisäisten yhteyksien tarve • tehonsäätö ja reservit • pyörivien koneiden määrä Entä, jos Pohjoismaista ulos suuntautuvia siirtoyhteyksiä onkin viisinkertainen määrä nykyiseen verrattuna? 2 scenarios 3 scenarios 4 scenarios 5 scenarios [min – max] GW Lähde: ENTSO-E
  12. 12. Talven 2015-2016 tehotase Suomessa – alustava arvio Kylmä talvipäivä kerran kymmenessä vuodessa Suomi Tuotantokyky (sisältää tehoreservin) 11 600 MW Kulutus 15 000 MW Netto -3 400 MW 1 200 1000 1 500 1 400
  13. 13. Tehotaseessa tapahtuneet muutokset Huippukulutuksen (15 000 MW, kylmä talvi) ei ole arvioitu muuttuneen Sähkönsiirtoyhteyksien kapasiteeteissa ei ole tapahtunut muutoksia • Fenno-Skan 1 siirtokapasiteetti on rajoitettu pysyvästi 400 MW:in kaapelin ikääntymisestä johtuvan vikaantumisriskin hallitsemiseksi (vastaava tilapäinen rajoitus edellistalvena) • sähkötehon saatavuuden naapurimaista arvioidaan olevan hyvä Edellistalvelle 2014 - 2015 Fingridin arvio käytettävissä olevasta voimalaitoskapasiteetista oli 12 500 MW, nyt arviona 11 600 MW • ero johtuu pääosin hiililauhdelaitosten (yht. 475 MW) ja öljylauhdelaitosten (yht. 365 MW) sulkemisesta • vuoden aikana uutta tuulivoimaa kytketään verkkoon noin 500 MW, tuulivoiman käytettävyydeksi arvioidaan 6 % nimelliskapasiteetista
  14. 14. Suomi on vahvasti riippuvainen sähkön tuonnista Suomi on vahvasti riippuvainen sähkön tuonnista ennen OL3:n valmistumista – todennäköisyys sähkön käytön rajoittamiselle kasvaa Sähkötehon hetkellisestä riittämättömyydestä johtuva tehovaje eli tehopula on hallittavissa oleva tilanne, johon on varauduttu • Fingrid on varautunut tehopulatilanteisiin yhdessä jakeluverkonhaltijoiden kanssa • tehopula ei johda suurhäiriöön tai ns. black out –tilanteeseen
  15. 15. Välittää. Varmasti.

×