Enkenberg, J., Liljeström, A. & Vartiainen, H. (2016). Design-suuntautunut pedagogiikka koulun toimintakulttuurin kehittäjänä. DOP-oppimisprojektien jakaminen. Lappeenranta 13.4 ja 14.4 .2016.
Monialaiset DOP! oppimiskokonaisuudet, uudet oppimisympäristöt ja koulun uusi...
DOP-oppimisprojektien jakaminen
1. Design-suuntautunut pedagogiikka koulun toimintakulttuurin kehittäjänä
4. koulutuspäivä 13.. ja 14.4.2016 LAPPEENRANTA
designed by Freepik
JORMA ENKENBERG, ANU LILJESTRÖM JA HENRIIKKA VARTIAINEN
DOP-oppimisprojektien
jakaminen
2. KURSSIN AIKATAULU KOULUPROJEKTIN ETENEMINEN
1. tapaaminen ti 12.1. tai ke 13.1.
Johdatus DOP-oppimiseen
1. tapaamisen jälkeen
Koulun yhteisen ilmiön valitseminen ja
oppimistehtävän muotoilu yhdessä oppilaiden
kanssa
2. tapaaminen ke 27.1. tai to 28.1.
DOP-oppimisen suunnittelu
2. tapaamisen jälkeen
Oppimisprojektin suunnittelu ja aloitus yhdessä
oppilaiden kanssa
3. tapaaminen ti 16.2. tai ke 17.2.
DOP-oppimisen toteutus
3. tapaamisen jälkeen
Oppimisprojektin toteutus ja dokumentointi
yhdessä oppilaiden kanssa
4. tapaaminen ke 13.4. tai to 14.4.
Valmiiden projektien jakaminen 4. tapaamisessa
3. 4. PÄIVÄN OHJELMA
Klo 8.45 Aamukahvi
Klo 9.15 Koulujen DOP-projektit
Klo 11.10-12.00 Ruokailu
Klo 12.00- n.13.00 Koulujen projektiesittelyt jatkuvat
n. klo 13.00 DOP-oppimisen arviointikeskustelu
Klo 14.00 Päiväkahvi ja kahvin lomassa verkkokyselyyn vastaaminen
Klo 14.40 Keskustelua projekteista
Klo 15.00 Yhteenvetoa: DOP ja opettaminen, oppimisympäristö ja koulun
toimintakulttuuri
10. Missä asioissa olit omasta mielestäsi todella hyvä projektityöskentelyssä?
Kirjoittamisessa 42
Lukemisessa 4
Kuuntelussa 5
Keksimisessä, tutkimisessa, suunnittelussa 10
Tiedon etsinnässä 59
Sosiaalinen taito 11
Videot. Kuvat, elokuvan tekeminen, äänet 10
Verkostoituminen 3
Selittäminen, kertominen 3
Muu taito (teknologinen, käytännön ym) 9
Kaikessa, jossain, hyvin 11
Ei mitään, ei missään 68
Ei tiedä 7
Kun lähetin sähköpostia
suomen luontoliitolle.
Yhteistyössä ja hyväksyin
toisten ideoita.
Työskentelin hyvin ryhmän
kanssa-
OPPILAIDEN ITSEARVIOINTI DOP-PROJEKTISTA 204 vastausta
11. Minkä uuden taidon (taitoja) opit projektin aikana?
Prosessitietoa, -taitoa 11
Sosiaalinen taito (ryhmässä
työskentely, auttamista, yhteistyö ym.)
35
Kirjoittamista 5
Joku taito (videon teko, tekninen taito,
muu)
28
Tieto 15
Tyhjä, ei mitään, kaikkea, epämääräistä 99
Tutkimusvälineiden
tekoa, ohjeiden lukua,
auttamista, työn teko
loppuun asti
Opin miten puusta saa
polttoainetta.
Opin tekemään
Tornadon
OPPILAIDEN ITSEARVIOINTI DOP-PROJEKTISTA 204 vastausta
12. Miten koulun ulkopuoliset henkilöt vaikuttivat projektin onnistumiseen? Kerro
missä asiassa.
OPPILAIDEN ITSEARVIOINTI DOP-PROJEKTISTA 204 vastausta
Hyvin, ne auttoi paljon 14
Perhe 12
Asiantuntija 25
Tyhjä 69
En tiedä,
en osaa sanoa,
ei vaikuttanut 85
Iso veljeni kertoi miten puusta saatiin mäntyöljyä
He kertoivat mistä kannattaa olla kuva
Kertoivat vastauksen
Kysyin isältä tietoa selluloosasta.
X opetti tekemään elokuvaa
Antoivat ideoita niin kirjoitin paperille
Saimme tavaroita kotoa
13. ARVIOINTI PIENRYHMISSÄ
Toteutetaan kahvin yhteydessä koulu- ja luokkaryhmittäin, joissa olette
toteuttaneet projektia.
http://goo.gl/forms/E1hbj6ar3J
DOP! PROJEKTIN
15. • Eksperttiyteen/asiantuntijuuteen sekä eri tiedonalueisiin yhdistyvää tietoa
ilmiöstä/haasteesta/ oppimiskohteesta
• Ilmiötä/haastetta/oppimiskohdetta kuvaavia käsitteitä, tosiasioita ja
proseduureja
• Tehtävien/tutkimusten suorittamiseen sopivia tekniikkoja
• Ongelman ratkaisuprosessia/tehtävän suoritusta ohjaavia ja sitä
sääteleviä toimia
• Tietoa siitä, miten oppia käsitteitä, tosiasioita ja proseduureja
MITÄ OPITAAN?
16. • Opettaja/asiantuntija suorittaa tehtävän/harjoitteen niin, että oppija voi tehdä
siitä havaintoja ja kysymyksiä (esim. ajattelemalla ääneen)
• Opettaja tekee havaintoja oppimisprosessista ja tukee niihin perustaen oppijan
tehtävän suoritusta
• Opettaja rohkaisee oppijaa ulkoistamaan tietoaan ja ajatteluaan ääneen
ajattelun sekä artefaktien avulla
• Opettaja rohkaisee ja kannustaa oppijaa vertaamaan omaa suoriutumistaan
muiden suoriutumisiin
• Opettaja pyytää oppijaa ideoimaan omia kysymyksiä/ongelmia/haasteita ja
etsimään niihin ratkaisuja
OPETTAMISSTRATEGIOITA
17. • Ennen tutkimuksiin tai ratkaisuyrityksiin ryhtymistä
muodostetaan kysymysten/eri näkökulmien avulla koko kuva
ongelmasta/haasteesta/oppimiskohteesta
• Kysymykset, tehtävät ja harjoitteet vaikeutuvat asteittain
oppimisprosessin edetessä (evoluutionäärinen prosessi)
• Opitun soveltamista edistetään oppiaineiden ja tiedonalueiden
rajoja ylittämällä
OPPIMISPROSESSIN ETENEMINEN
18. • Oppimistoimintaan liittyvät tutkimukset ja kokeilut sijoitetaan
ilmiön/haasteen sen todelliseen sosiaaliseen ja materiaaliseen yhteyteen
• Tutkimuksiin/ongelmaan/haasteeseen liittyviä erilaisia näkökulmia jaetaan
oppimisprosessin aikana
• Oppijat asettavat yhteisiä tavoitteita tehtävän/haasteen ratkaisun
edellyttämien taitojen oppimiseksi
• Oppijat pyrkivät tavoitteisiin yhdessä tapahtuva toiminnan avulla
Edellä sovellettu lähteitä: Collins, A. (2005) Cognitive apprenticeship. Teoksessa Sawyer, R. Keith
(Toim.) The Cambridge Handbook of the Learning Sciencies. New York: Cambridge University Press.
Enkenberg, J. (2001) Instructional design and emerging teaching models in higher education Computers in Human
Behavior 17 (5), 495-506
OPPIMISEN YHTEISÖLLISYYS
30. TOIMINTAA MÄÄRITTÄVÄT
1) AVOIMUUS PAIKALLISILLE SEKÄ
GLOBAALEILLE ILMIÖILLE
Yhteisö on avoin maailman ilmiöille,
keskustelee niistä, pyrkii niiden
ymmärtämiseen sekä etsimään selityksiä ja
ratkaisuja niille.
2) MAAILMAN ILMIÖDEN SYSTEEMINEN
TARKASTELU
Kokonaisuudet sekä osien
keskinäisriippuvuudet toiminnan
lähtökohtana
3) EVOLUTIONÄÄRINEN TULKINTA
KEHITYKSESTÄ
Yhteisö pyrkii jatkuvasti ja asteittain
tapahtuvaan toimintansa kehittämiseen.
4) EKOLOGISUUS
Yhteisön jäsenet luovat, muokkaavat ja
rakentavat yksin ja yhdessä oppimistiloja ja
oppimisympäristöjä vastaamaan oppijoiden
tarpeita sekä mielenkiinnon kohteita.
5) OPPIMISKÄSITYS
Oppiminen (ja kehitys) on seurausta
vuorovaikutuksista fyysisten kohteiden, ihmisten
ja maailman kanssa, kokeiluista sekä kokeilujen
tuottaman palautteen hyödyntämisestä.
6) ITSEORGANISOITUMINEN
Itseorganisoituva oppimisyhteisö muodostuu itse
yhteisöstä sekä sen ympäristöstä. Yhteisö
muuttaa toimintatapaansa tai rakennettaan
sopeutuakseen ympäristönsä vaatimuksiin.
31. TOIMINTAPERIAATTEET
1) UUDEN LUOMINEN SEKÄ HUONOSTI TOIMIVAN
KÄYTÄNTEEN UUDISTAMINEN TAVOITTEENA
Kehittyvässä toiminnassa korostuvat ideointi,
design-ajattelu, toisilta oppiminen sekä opitun
tai rakennetun jakaminen.
2) ITSEJOHTAMINEN
Osallistavassa toiminnassa korostuvat
yhdessä tapahtuva suunnittelu, ideoiden ja
tulkintojen jakaminen sekä kaikkien yhteisön
jäsenten äänen kuunteleminen.
3) PYRKIMYS TOISTENSA YMMÄRTÄMISEEN
Keskinäisen ymmärryksen rakentamisessa
merkitysneuvottelut korostuvat.
4) KOKEILEMINEN JA TUTKIMUS
Toiminnan parantaminen edellyttää
tutkimusten ja kokeilujen tekemistä sekä
niistä saatujen tulosten hyödyntämistä.
5) OMAN TOIMINNAN ARVIOINTI
”Reflection for”, ”reflection in” ja ”
reflection on” (Toiminnan kehittäminen
edellyttää yhteissuunnittelua sekä
suunnitelmien toteutumisen ja tuloksena
olevan kriittistä arviointia.)