Enkenberg, J., Liljeström, A. & Vartiainen, H. (2016). Design-suuntautunut pedagogiikka koulun toimintakulttuurin kehittäjänä. DOP-oppimisen toteutus. Lappeenranta 16.2.ja 17.2.2016.

1. 1
Design-suuntautunut pedagogiikka koulun toimintakulttuurin kehittäjänä
3. koulutuspäivä 16.. ja 17.2.2016 LAPPEENRANTA
designed by Freepik
JORMA ENKENBERG, ANU LILJESTRÖM JA HENRIIKKA VARTIAINEN
DOP-oppimisen
toteutus

2. TVT OPETUKSESSA
30 VUOTTA
SITTEN
http://areena.yle.fi/1-3273943

3. KURSSIN AIKATAULU KOULUPROJEKTIN
ETENEMINEN
1. tapaaminen ti 12.1. tai ke 13.1.
Johdatus DOP-oppimiseen
1. tapaamisen jälkeen
Koulun yhteisen ilmiön valitseminen ja
oppimistehtävän muotoilu yhdessä
oppilaiden kanssa
2. tapaaminen ke 27.1. tai to 28.1.
DOP-oppimisen suunnittelu
2. tapaamisen jälkeen
Oppimisprojektin suunnittelu ja aloitus
yhdessä oppilaiden kanssa
3. tapaaminen ti 16.2. tai ke 17.2.
DOP-oppimisen toteutus
3. tapaamisen jälkeen
Oppimisprojektin toteutus ja
dokumentointi yhdessä oppilaiden kanssa
4. tapaaminen ke 13.4. tai to 14.4.
Valmiiden projektien jakaminen 4. tapaamisessa
3

4. 3. PÄIVÄN OHJELMA
9.00 - 9.15 Aamukahvi
9.15-9.30 TVT opetuksessa 30 vuotta sitten
Päivän ohjelma, DOP-polun seuraavat vaiheet
9.30-9.45 DOP-projektin toteutus, Asiantuntijayhteistyö: Case -museo
9.45-11.30 Oppimisen mahdollistavat teknologiat
Pienryhmätyöskentely ja yhteinen koonti
11.30-12.00 DOP-projektien loppuarviointi
12.00 - 12.45 Lounas
12.45 - 14.00 Kouluprojektien pikaraportointi
Kyselytunti projekteista
14.00 - 14.15 Päiväkahvi
14.15 - 16.00 Omien DOP-projektien suunnittelu ja dokumentointi
4

5. 5
KOULUPROJEKTIN
JATKAMINEN
● Tutkimusaineiston
kokoaminen
● Aineiston
järjestäminen ja
käsittely
● Ratkaisun
rakentaminen ja
arviointi
● Ratkaisun
jakaminen

6. TUTKIMUSAINEISTON KOKOAMINEN
MONIMEDIAISTA PROJEKTIAINEISTOA VOIDAAN KERÄTÄ ESIM.
● MUSEO JA LUONTOKOHTEITA TUTKIMALLA (esim. valokuvat, videot, haastattelut, oman
toiminnan dokumentointi ja reflektointi, apuna kohteen tutkimista tukevat sovellukset esim.
paikkatieto)
● ASIANTUNTIJOIDEN KANSSA (esim. laboratoriossa) ja heidän tutkimusvälineillä (esim.
kasvukaira, hypsometri, kaikuluotain)
● ASIANTUNTIJOIDEN TUOTTAMAN TUTKIMUSDATAN JA INFORMAATIORESUSSIEN
TUELLA (esim.. Kantapuu, Kansalliskirjaston digitoidut aineistot, SA-kuva-arkisto jne.)
● MALLIEN, PROTOTYYPPIEN JA SIMULAATIOIDEN AVULLA SEKÄ NIITÄ ITSE TEKEMÄLLÄ
(esim. Pume , Laukansaaren torppa, Nasa , Biodigital human, erilaiset “How to do it- videot” jne.)
Tutkimuksen edetessä oppijoille voi nousta uusia kysymyksiä, joiden myötä toimintaa ja
aineiston koontia voidaan tarkentaa sekä suunnata uusiin kohteisiin ja

7. AINEISTON JÄRJESTÄMINEN JA KÄSITTELY
Aineistonkeruun jälkeen oppijat ryhtyvät tallentamaan,
järjestämään ja luokittelemaan kerättyä aineistoa. Apuna esim.
● Pilvipalvelut (tallentaminen)
● Avainsanat (Tags, sisällön luokitteluun)
● Paikkatieto (paikka ja aika, usein automaattisesti)
● Kategorisointi yläluokkiin ja alaluokkiin (esim. haastatteluaineistolle)
● Editointi (esim. video)
● Taulukointi
● Graafiset esitykset (esim. Google forms)
● Tilastollinen käsittely (frekvenssit, moodi, mediaani, keskiarvo jne.)
● jne.

8. RATKAISUN RAKENTAMINEN JA ARVIOINTI
Kohde Muoto Toimijat
Oppimisen kokeminen
(sitoutuminen)
Yksittäinen
oppilas
Itsearviointi Oppilas
Oppimisprosessi Pienryhmä Havainnointi
Itsearviointi
Opettaja/
opettajien ryhmä
Oppilaiden
pienryhmä
Tiedollinen ja taidollinen
oppiminen
Digitarina
Valkoinen
paperi
(pre/post)
Vertaisarviointi
Dokumentti-
analyysi
Opettaja/
opettajien ryhmä
Oppilasryhmä

9. RATKAISUN JAKAMINEN
AVOIMUUS
● avoin (esim. lehdistö, sosiaalinen media)
● rajoitettu tietylle yhteisöille (esim. kotijoukot, asiantuntijat)
● vain koulun sisällä
MUODOT
● esitys (esim. näytelmä, .ppt)
● digitaalinen tarina
● verkkodokumentti
● lasten konferenssi (esim. posterinäyttely, webinar)
● artefakti (esim. näyttely)
● jne.

10. TUTKIMUSAINEISTON KOKOAMINEN
MUSEO
esimerkkinä

11. PIENRYHMÄTYÖSKENTELY
TEKNOLOGIAT
Oppimista mahdollistavat
Keskiviikon ryhmä:
Informaatioresurssit: http://bot.fi/1c0i
Yhteisölliset resurssit: http://bot.fi/1c0k
Työvälineresurssit: http://bot.fi/1c0l
Tiistain ryhmä:
Informaatioresurssit: http://bot.fi/1c0j
Yhteisölliset resurssit: http://bot.fi/1c0m
Työvälineresurssit: http://bot.fi/1c0n

12. DOP-PROJEKTIN
LOPPUARVIOINTI

13. Oppimiseen
sitoutuminen
ja siihen
yhteydessä
olevia asioita

14. A. Haastaa ja generoi syvällistä ajattelua
B. On yhteydessä koulun ulkopuoliseen maailmaan
C. Edellyttää oppijalta huolellisuutta ajattelussa
sekä toiminnassa
D. Synnyttää oppijoissa asiaan liittyvää keskustelua
E. Sitouttaa oppijan kurinalaiseen ja sinnikkyyttä
osoittavaan tutkimiseen
HYVÄ OPPIMISTEHTÄVÄ

15. Sosiaalinen/
toiminnallinen
EmotionaalinenKognitiivinen
SITOUTUMINEN
SITOUTUMISEN ULOTTUVUUDET
vrt. Fredericks, J. A., Blumenfeld, P. C. and Paris, A. H. (2004) 'School Engagement: Potential
of the Concept, State of the Evidence', Review of Educational Research, 74(1), p 59-109

16. Kognitiivinen sitoutuminen Miten usein olet tehnyt seuravaa?
Tehnyt kysymyksiä luokassa
Osallistunut keskusteluun luokassa
Laatinut esityksen
Luonnostellut ratkaisua tai tekstiä ennen sen
luovuttamista
Saanut palautetta opettajalta tai luokkatovereiltasi
suoriutumisestasi tehtävästä
Sosiaalinen/toiminnallinen
sitoutuminen
Ajattele koko kouluvuotta. Kuinka usein olet tehnyt
seuraavaa?
Ratkonut yhdessä toisen oppilaan kanssa tehtävää
Osallistunut muiden oppilaiden kanssa
projektityöskentelyyn
Tönäissyt tai kiusannut toista oppilasta
Emotionaalinen
sitoutuminen
Miten ajattelet seuraavista väitteistä?
Kaiken kaikkiaan
Tunnen oloni hyväksi koulussani
Tykkään käydä koulua tässä koulussa
Koen oloni turvalliseksi tässä koulussa
Minua kuunnellaan ja ajatuksistani ollaan
kiinnostuneita luokassani/koulussani

18. Autenttinen
sitoutuminen
Annettuun tehtävään, toimintaan tai työhön
kiinnittymistä. Oppija kokee tuloksen
merkityksellisenä ja arvokkaana itselleen.
Rituaalinen
sitoutuminen
Annetulla tehtävällä/työllä on vain vähän koettua
merkitystä tai välitöntä arvoa oppijalle. Tehtävän
suorituksella tai työn tuloksilla on kuitenkin ulkoista
arvoa ja merkitystä.
Passiivinen
tehtävän
loppuunsaattaminen
/työn tekeminen
Oppija on halukas kohdistamaan ponnistelujaan
tehtävän suorittamiseksi, välttääkseen suorittamatta
jättämisen kielteiset seuraamukset. Oppija erottaa
tehtävässä merkityksiä sekä arvon.
Vetäytyminen
tehtävän
suorittamisesta/työ
n tekemisestä
Oppija ei ole sitoutunut tehtävän suorittamiseen eikä
ponnistele tai käytä energiaansa yrittäessään täyttää
opettajan/tehtävän vaatimuksia. Ei kuitenkaan
häiritse toiminnallaan muita tai tee muuta tehtävän
suorituksen sijaan.
Kapinointi Oppija kieltäytyy tehtävän suorittamisesta/työn
tekemisestä, häiritsee muita ja/tai yrittää tehdä
jotain avian muuta.
Lähde: Schlechty, P. (2000) Shaking up the schoolhouse. How to support and sustain
educational innovation
SITOUTUMISEN TASOJA

19. Fiksoitunut asennoituminen (Fixed
mkindset) tukeutuu olettamukseen, jonka
mukaan luonteemme, älykkyytemme sekä
luovuutemme ovat perittyjä ja muuttumattomia.
Menestys opinnoissa vielä vahvistaa tätä
tulkintaa. Ko. asennoitumisemme ajaa
menestymään. Siitä seuraa, että vältämme
kaikin keinoin virheiden tekemistä ja näin
ylläpidämme käsitystämme älykkyydestämme
sekä taidokkuudestamme.
Kehittyvä asennoituminen (Growth
mindset) oppimiseen hyötyy haasteesta ja pitää
tehtyä virhettä ponnahduslautana ja
mahdollisuutena kasvuun ja kehitykseen sekä
olemassaolevien kykyjen edelleen venyttämiseen
- sen sijaan, että se olisi todiste älyllisen
toimintamme vajavaisuudesta.
Kaksi asennoitumista/ ajattelutapaa (mindsets)
oppimiseen ja kehitykseen

20. Kyvykkyyden korostaminen palautteessa tukee fiksoitunutta
asennoitumista. Jos ao. asennoitumisen omaavalla oppijalla on
mahdollisuus valita haastavan ja helpohkon tehtävän välillä, hän
valitsee jälkimmäisen. Hän ei halua tehdä mitään sellaista, joka
voisi johtaa virheelliseen ratkaisuun ja asettaa kyseenalaiseksi
oppijan kyvykkyyden.
Sen sijaan ponnistelun korostaminen palautteessa johtaa
siihen, että 9 oppijaa 10:stä valitsee jatkossa haastavan tehtävän,
josta he myös kokevat voivansa oppivansa. (vrt. http://nymag.
com/news/features/27840/ )
Edellä kuvatut asennoitumiset tulevat lapsissa jo varhain esille,
vaikuttavat käyttäytymiseen oppimistilanteissa sekä
suhteeseemme menestykseen ja epäonnistumiseen -
onnellisuuden tunteen kokemiseen.
Johtopäätös: kyvykkyyden sijaan ponnistelun korostaminen
palautteessa edistää sitoutumista oppimiseen sekä oppimistaitojen
kehittymistä.

21. Hallinto/johtaminen tukee opettajien oppimista ja kehittymistä. Se
ottaa huomioon opettajilta saamansa palautteen. Se pyrkii myös
kehittämään omaa osaamistaan ja oppimaan opettajilta.
Opettajat tekevät yhteistyötä muiden opettajien sekä opetustoimen
johtajien kanssa. He pyrkivät kehittämään käytänteitään sen sijaan että
syyttäisivät ongelmista muita. He uskovat, että kaikki oppilaat voivat
oppia ja menestyä sekä osoittaa osaamistaan.
Vanhemmat tukevat lastensa oppimista sekä koulussa että sen
ulkopuolella. He tekevät yhteistyötä opettajien kanssa.He eivät ole
kiinnostuneita siitä, että heidän lapsensa saavat korkeita arvosanoja
vaan kiinnittävät huomiota siihen, että lapset ottavat vastaan eten
tulevat haasteet ja ponnistelevat päästäkseen tavoitteisiinsa.
Oppilaat ovat innostuneita, työtä tekeviä ja sitkeitä toimissaan. He
ottavat vastuuta omasta menestymisestään.
vrt. https://www.mindsetworks.com/webnav/whatismindset.aspx
Minkälainen on “Growth mindset” - koulu?

22. Oppimisen kokemisen,
oppimisprosessin sekä
tietojen ja taitojen
DOP:ssa

24. http://goo.gl/forms/8lCEUxpQ2F Yhteinen lomake
Lomake, jonka voi kopioida omaan käyttöön (kopioi ja nimeä uudelleen)

27. DOP-PROJEKTIEN
PIKARAPORTOINTI

28. DOP-PROJEKTIEN
KYSELYTUNTI
http://bot.fi/1bzx

29. 29
KOULUPROJEKTIN
JATKAMINEN
&
ESITTELYYN
VALMISTAUTUMINEN
1. Kouluprojektin loppuun
saattaminen
2. Sitoutumiskyselyyn vastaaminen
(oppilaskohtaisesti, 8.4. mennessä)
3. Projektin esittelyyn
valmistautuminen
a. Julkisen abstraktin tekeminen ja
jakaminen spostilla (8.4.
mennessä)
b. Projektikuvauksen tekeminen
Docsiin
4. Projektin esittely (15 min/ryhmä)

30. DOP-PROJEKTIEN
SUUNNITTELU