Osallistava oppiminen ja opetuksen toimintakulttuuri Veso-päivien luentodiat Iisalmi 24.3.2015 FT Henriikka Vartiainen

1. Design-suuntautunut
PEDAGOGIIKKA
• 21. VUOSISADAN TAIDOT
• OSALLISTAVA OPPIMINEN
• OPPIMISEN LAAJENTUVAT
YMPÄRISTÖT JA YHTEISÖT
• OPETUKSEN TOIMINTA-
KULTTUURIN YHTEISKEHITTELY
!
!
IISALMI
FTHENRIIKKAVARTIAINEN24.3.2015

2. Mitä lastemme ja nuortemme
tulisi OPPIA, tietää ja kyetä
tekemään tÄMÄN AJAN JA
Tulevaisuuden yhteiskunnassa?
KUUMA KYSYMYS

3. 21. VUOSISADAN TAIDOT
AJATTELUTAVAT
‣Luovuus,
krii+nen
aja0elu,
ongelmanratkaisu,
päätöksenteko,
oppiminen
TYÖSKENTELYTAVAT
‣Kommunikoin9
ja
kollaboraa9o
TYÖSKENTELYN VÄLINEET
‣Tieto-­‐
ja
vies9ntätekniikka
‣Informaa9on
lukutaito
ELÄMISEN TAIDOT
‣Kansalaisuus,
elämänura,
henkilökohtainen
ja
sosiaalinen
vastuullisuus
Binkley
ym.,
2011
ATC21S

4. Kansalaisuus
‣Tieto
globaalista
‣Herkkyys
ja
kunnioitus
muita
kul0uureja
kohtaan
‣Osallistuminen
kestävän
kehityksen
edistämiseen
Henkiset ja moraaliset
luonteenpiirteet
‣Rehellisyys
‣Itsesäätely
‣Vastuullisuus
‣Sitkeys
‣Empa9a
‣Itseluo0amus
‣Omasta
hyvinvoinnista
huoleh9minen
‣Työurasuuntauneisuus
‣Elämisen
(arjen)
taidot
Kriittinen ajattelu ja
ongelmanratkaisu
‣Projek9n
suunni0elu
‣Projek9n
toteutus
‣Ongelman
ratkaisu
‣Päätöksenteko
‣Digitaalisten
työvälineiden
hyödyntäminen
Kollaboraatio
‣Toisilta
oppiminen
‣Toisille
jakaminen
‣Toisen
ajatuksen
tai
ehdotuksen
edelleen
kehi0ely
‣Verkostoituminen
‣Myötäeläminen
‣Yhteenkuuluvuuden
tunteminen
Viestintä
‣Suullinen
vies9ntä
‣Kirjallinen
vies9ntä
‣Digitaalisten
työvälineiden
käy0ö
‣Taito
kuunnella
Luovuus ja mielikuvitus
‣Taloudellinen
ja
sosiaalinen
yri0eliäisyys
‣Uusien
ideoiden
tavoi0elu
ja
tuo0aminen
‣Toiminnan
johtaminen
SYVÄLLINEN
OPPIMINEN
(Fullan
&
Langworthy,
2013)

6. http://www.oph.fi/ops2016/tavoitteet

8. ”Koulu joka ei edistä aitoa halua ja tarvetta oppia, ei
pysty tuottamaan oppimista, jota nykyajan ja
tulevaisuuden yhteiskunnassa vaaditaan”
(Sahlberg, 2010)

9. Miten erilaisia koulujen ulkopuolisia
ympäristöjä- ja yhteisöjä, fyysisiä
sekä virtuaalisia, voidaan
hyödyntää formaalissa
kouluoppimisessa nykyistä laajemmin
sekä tavalla, joka tukee tämän
vuosituhannen oppimisen ja
osaamisen edistämisen tavoitteita?
HAASTE

10. OSALLISTAVA
OPPIMINEN
LAAJENTUVAT OPPIMISYMPÄRISTÖT JA - YHTEISÖT

13. To
be
a
competent
participant
involves
the
mastery
of
a
range
of
tools
and
instruments
(Säljö,
2010)

15. Välineiden ja teknologioiden käyttö ei ole pelkästään teknistä
suoriutumista vaan myös laajempi kulttuurinen prosessi, jossa niitä
sovelletaan johonkin toimintakulttuuriin osallistumisessa

17. Kohde
Toimijat
Välineet

18. RAJOJEN YLITTÄMISEEN
erilaisen osaamisen ja asiantuntijuuden
hyödyntämiseksi
Olemassa olevaan kulttuuriin
sosiaalistumisen sijaan nykyaikaa
luonnehtivat nopeasti muuttuva yhteiskunta
ja ennakoimaton tulevaisuus. Sekä
paikalliset että suuret globaalit ongelmat
haastavat jatkuvaan kulttuuristen
käytänteiden uusintamiseen sekä
RAJOJEN YLITTÄMISEEN

19. YHTENÄ KESKEISEN MUUTOKSEN
AJURINA ON OLLUT NOPEASTI
KEHITTYNYT TEKNOLOGIA, JOKA ON
MAHDOLLISTANUT UUDENLAISTEN
YHTEISÖJEN JA YHTEENKERTYMIEN
SYNTYMISEN SEKÄ KEHITTYMISEN
FORMAALIN KOULUTUKSEN
ULKOPUOLELLA
(Thomas
&
Brown,
2011;
Jenkins
ym.,
2008)

20. ” THE RISE OF PARTICIPATORY CULTURE”

21. OSALLISTAVA KULTTUURI
MATALA KYNNYS, KUKA TAHANSA VOI OSALLISTUA
TAITEELLISEEN ILMAISUUN, ONGELMAN RATKAISUUN JNE.
!
ITSEORGANISOITUVAT OPPIMISYMPÄRISTÖT- JA YHTEISÖT
OSALLISTAA LAAJOIHIN VERKOISTOIHIN, JOISSA LUODAAN JA
RAKENNETAAN YHDESSÄ TUHANSIA ERILAISIA DIGITAALISIA
RESURSSEJA
OHJAA SEKÄ VALMENTAA UUDEN LUONTIIN JA SEN TULOKSENA
OLEVAN JAKAMISEEN TOISILLE
SE MITÄ KOKENEIMMAT TIETÄVÄT JA OSAAVAT SIIRRETÄÄN
YHTEISÖLLISEN TOIMINNAN VÄLITTÄMÄNÄ ALOITTELEVIEN JA
VASTA MUKAAN TULLEIDEN OMAKSI
HETEROGEENISEN YHTEISÖN JÄSENET USKOVAT, ETTÄ
OSALLISTUMISELLA JA OMALLA KONTRIBUUTIOLLA ON
MERKITYSTÄ SEKÄ ITSELLE ETTÄ YHTEISÖLLE
OSALLISTUJAT JATKUVASTI ARVIOIVAT ITSE OMAA
SUORITUSTAAN SITÄ KEHITTÄÄKSEEN
(esim.
Jenkins
ym.,
2008
;
Thomas
ja
Brown,
2011;
NETP,
2010;
Enkenberg,
2014;
Bereiter
&
Scardamalia,
2003;
Scardamalia
ym.,2011;
Hakkarainen
ym.,
2013;
Eckert
ym.,
1997;
Wells,
2008;
Lemke,
2002;
Roth
ja
Lee,
2006
ym.)

22. OSALLISTAVA KULTTUURI
MATALA KYNNYS, KUKA TAHANSA VOI OSALLISTUA
TAITEELLISEEN ILMAISUUN, ONGELMAN RATKAISUUN JNE.
OPPILAAN IKÄÄN SIDOTTU PROSESSI, JOKA EDELLYTTÄÄ
OPPILAAN KOKOAIKAISTA LÄSNÄOLOA
!
ITSEORGANISOITUVAT OPPIMISYMPÄRISTÖT- JA YHTEISÖT
OPETUSTA TOTEUTETAAN PAKOLLISEN OPETUSSUUNNITELMAN
VIITOITTAMANA
OSALLISTAA LAAJOIHIN VERKOISTOIHIN, JOISSA LUODAAN JA
RAKENNETAAN YHDESSÄ TUHANSIA ERILAISIA DIGITAALISIA
RESURSSEJA
OPPIMINEN ANKKUROIDAAN LUOKKAHUONEESEEN JA
OPPIKIRJOIHIN
OHJAA SEKÄ VALMENTAA UUDEN LUONTIIN JA SEN TULOKSENA
OLEVAN JAKAMISEEN TOISILLE
OPETETAAN SITÄ MINKÄ JOKU TOINEN ON RAKENTANUT TAI
JULKI TUONUT
SE MITÄ KOKENEIMMAT TIETÄVÄT JA OSAAVAT SIIRRETÄÄN
YHTEISÖLLISEN TOIMINNAN VÄLITTÄMÄNÄ ALOITTELEVIEN JA
VASTA MUKAAN TULLEIDEN OMAKSI
OPETTAJAN PUHEEN KUUNTELU JA MONISTEIDEN TÄYTTÄMINEN
HETEROGEENISEN YHTEISÖN JÄSENET USKOVAT, ETTÄ
OSALLISTUMISELLA JA OMALLA KONTRIBUUTIOLLA ON
MERKITYSTÄ SEKÄ ITSELLE ETTÄ YHTEISÖLLE
EDETÄÄN YKSIN TEHDEN JA SAMASSA TAHDISSA, JOLLOIN
ERILAISUUS ON UHKA
OSALLISTUJAT JATKUVASTI ARVIOIVAT ITSE OMAA
SUORITUSTAAN SITÄ KEHITTÄÄKSEEN
OPETTAJAN SUORITTAMA ARVIOINTI
(esim.
Jenkins
ym.,
2008
;
Thomas
ja
Brown,
2011;
NETP,
2010;
Enkenberg,
2014;
Bereiter
&
Scardamalia,
2003;
Scardamalia
ym.,2011;
Hakkarainen
ym.,
2013;
Eckert
ym.,
1997;
Wells,
2008;
Lemke,
2002;
Roth
ja
Lee,
2006
ym.)
KOULUKULTTUURI

23. ”The unequal access to the
opportunities, experiences, skills,
and knowledge that will prepare
youth for full participation in the
world of tomorrow”
THE PARTICIPATION GAP
Jenkins ym., 2008

24. ”meidän tulisi kyetä jatkuvasti
uudistamaan toimintakulttuuriamme
organisoivia käytänteitä ja
kasvattamaan lapsissamme taitoja,
jotka tämän mahdollistavat”
prof. emeritus Jorma Enkenberg

25. vaateita koulun toimintakulttuurin
muutoksesta on esitetty monestakin
suunnasta, mutta erilaisia
oppimisympäristöjä, -yhteisöjä ja
-välineitä yhdistävälle oppimiselle on
tarjolla hyvin vähän
OPPIMISTUTKIMUKSEEN
OPETUSMALLEJA
PERUSTUVIA

26. DOP!DESIGN-SUUNTAUTUNUT PEDAGOGIIKKA 2.1
JORMA ENKENBERG, ANU LILJESTRÖM, SINIKKA PÖLLÄNEN, PETTERI VANNINEN & HENRIIKKA VARTIAINEN

27. OSALLISTAVA OPPIMINEN 2.1
!
• Oppimistoiminnan lähtökohdat: oppilaiden kiinnostus sekä identiteetti
• Korostus tiedolla leikkimisessä ja työskentelyssä sekä yhteiskehittelyssä
• Tavoitteena harjoitella uutta luovaa, innovatiivista toimintaa yhdessä tapahtuvan toiminnan
muodossa tutkimalla ilmiöitä ja etsimällä ratkaisuja ongelmiin
• Oppimistoiminnan mahdollistajat: uudet mediat, teknologiset (henkilökohtaiset sekä yhteisölliset)
työvälineet sekä kehittyvät kulttuuriset käytänteet
• Oppimisen konteksti: koulun, kodin ja niiden ulkopuolisen maailman tarjoamien resurssien
muodostama ekosysteemi
• Ajattelu:
prof. emeritus Jorma Enkenberg
”thinking in redesigning”

28. DESIGNuudistamallaMERKITSEE OSALLISTUMISTA KULTTUURISIIN KÄYTÄNTEISIIN NIITÄ

29. OSALLISTAVA OPPIMINEN
(KÄSITYS ELINVOIMAISESTA OPPIMISESTA)
Itseoppiminen Osallistuminen yhteisön toimintaan
YHTEISKEHITTELYVÄLINEET
(OPETUSMALLI)(OPPIMISTA MEDIOIVAT TEKNOLOGIAT)
Omat välineet
Sosiaalinen media
Oppijat tutkijoina
Oppijat suunnittelijoina
OPPIMISEN VIITEKEHYS
DOP

30. Albert Einstein
GENIUS
”Everybody is a
FISH
But if you judge a
by its ability to climb a tree, it
will live out its whole life
believing it is stupid.”

31. Design-suuntautunut
pedagogiikka (DOP) pyrkii
edistämään oppijoissa niitä
osaamisia, jotka tämän
mahdollistavat rakentavat
tulevaisuuden yhteiskunnassa
kansalaiselta ja työntekijältä
vaadittavia taitoja
TAVOITE

32. KOULUYHTEISÖ
(oppijat,
opePajat,
muu
henkilökunta)
YHTEISKEHITTELY
ASIANTUNTIJOIDEN KANSSA
(esim.
tutkijat,
museo-­‐oppaat)
YHTEISÖÖN LIITTYMINEN
(esim.
Openmetsä)
AVOIMET HAASTEET SEKÄ SITÄ
TARKENTAVAT TUTKIMUSKYSYMYKSET
(oppijoiden
oman
mielenkiinnon
suunnassa)
TODELLISEN MAAILMAN
KOHTEIDEN TUTKIMINEN
(esim.
ilmiötä
väliPävä
museoartefakX,
luontokohde)
JAETUT OPPIMISEN RESURSSIT
(esim.
ilmiöön
tai
sitä
edustavaan
kohteeseen
liiPyvä
tutkimusdata,
oppijoiden
tuoPamat
digitarinat)
VÄLINEET IDEOIDEN, KIINNOSTUKSEN
SEKÄ OSAAMISEN VÄLITTÄMISEEN JA
TOIMINNAN SUUNNITTELUUN
(esim.
tutkimussuunnitelmat,
luonnokset
jne.)
AINEISTON KERUUN, ORGANISOINNIN JA
TYÖSTÄMISEN VÄLINEET
(esim.
asiantunXjan
toimintaa
väliPävät
miPavälineet,
oppijoiden
omat
älypuhelimet)
VUOROVAIKUTUKSEN
VÄLINEET
(esim.
kommunikoinXin,
julkaisemiseen,
jakamiseen)
TOIMIJATKOHTEETVÄLINEET
PÄIVÄKOTI/KOULU/
YLIOPISTO
LUONTO-JA
KULTTUURIYMPÄRISTÖ
TEKNOLOGIA-
YMPÄRISTÖ
DOPOPPIMISEN KONTEKSTI

33. Ilmiö kontekstissaan
Yhteisölliset resurssit
Työvälineresurssit
Informaatioresurssit
Oppimistehtävä
Kouluyhteisö
Perheet
Asiantuntijat
Harrastajat
Ajattelun
välineet
Tekemisen
välineet
Vuorovaikutuksen
välineet
Digitaalinen
media
Painettu media
Todelliset kohteet
DOP pyrkii sijoittamaan
oppimisen laajentuvaan ja
muuntuvaan oppimissysteemiin,
joka kannustaa kannustaa
oppilaita, opettajia ja
asiantuntijoita uutta luovaan
toimintaan.
DOP-OPPIMIS(EN EKO)SYSTEEMI

34. DOP 1. ORIENTATION
ACTIVITIES
!!
3. INQUIRY
2. INQUIRY PLAN4. GENERALIZATION
• Discussion about things that
interest in a forest
• Discussion about research
perspectives
• Studying the research narratives
and story analysis
• Selection and anchoring of
open challenge
• Research perspective
• Forming ideas and selection of
research theme
• Forming ideas and selection of
inquiry object
• Selection of inquiry tools
• Agreement on forms of work
• Arrival at Punkaharju
• Gathering of inquiry tools
• Carrying out the inquiry
• Discussion about inquiry
• Departure from Punkaharju
• Processing of data and
interpreting of findings
• Reporting on the learning
project
• Evaluation of meaning of
project
PUNKAHARJU
1. ILMIÖN/HAASTEEN
ARTIKULOINTI
!!!
3. AINEISTON KERUU
4. RATKAISUN
RAKENTAMINEN JA
JAKAMINEN
• Keskustelu haasteesta tai ilmiöstä
• Oppimista ohjaavan tehtävän
artikulointi ja kiinnittäminen
• Ekosysteemien jakaminen
• Työskentelysääntöjen laatiminen
• Oppimiskohteiden valinta
• Resurssien kartoittaminen
(informaatioresurssit, työvälineet,
yhteisölliset resurssit)
• Tutkimus-/toimintasuunnitelman
laatiminen
• Työskentely laajennetussa
oppijayhteisössä
• Tutkimusten suorittaminen
• Aineiston keruu (esim. video,
audio, kuvat, havainnoinnit,
haastattelut jne.)
• Kootun aineiston järjestäminen,
yhdistäminen ja analysointi
• Digitaalisen artefaktin
tuottaminen ja julkaiseminen
KOULU
LAAJENNETTU
OPPIMISYHTEISÖ-
JA YMPÄRISTÖ
!
2. KONTEKSTIN
SUUNNITTELU
!
OPETUSMALLI
http://www.openmetsa.fi/dopvideo

35. Liljeström,
A.,
Enkenberg,
J.,
&
Pöllänen,
S.
(2013).
The
case
of
design-­‐oriented
pedagogy:
What
students’
digital
video
stories
say
about
emerging
learning
ecosystems.
EducaXon
and
InformaXon
Technologies.
!
Liljeström,
A.,
Enkenberg,
J.
&
Pöllänen,
S.
(2013).
Making
learning
whole:
an
instrucXonal
approach
for
mediaXng
the
pracXces
of
authenXc
science
inquiries.
Cultural
Studies
of
Science
EducaXon.
8
(1),
51-­‐86.
DOI:
10.1007/
s11422-­‐012-­‐9416-­‐0

38. OPETUKSEN
TOIMINTAKULTTUURIN
YHTEISKEHITTELY

39. ”Osallistavan toimintakulttuurin
kehittyminen tarvitsee tuekseen uudenlaisen
ekosysteemin”
prof. emeritus Jorma Enkenberg

40. Yhteiskehittelyn
TAVOITTEET
• Tavoitteena edistää 21. vuosisadan taitoja yhteiskehittämällä uutta opetuksen toimintakulttuuria
!
• Selvittää miten DOP-pedagogiikka voi tukea tavoitteiden saavuttamista, uusien innovaatioiden
kehittämistä sekä uuden OPSin toteutumista
!
• Osallistaa kaikki oppilaat aktiivisesti mukaan luokkahuoneen ulkopuolelle laajenevaan
yhteiskehittelyyn, jossa lähestytään globaaleja haasteita paikallisten kysymysten sekä kohteiden
välittäminä
!
• Hyödyntää teknogiaa yhteiskehittelyn tukemiseen, jakamiseen, toteuttamiseen, dokumentointiin ja
reflektointiin
!
• Luoda uudenlaisia oppimisverkostoja, joissa luokkahuoneen ulkopuoliset asiantuntijat ovat
kiinteässä vuorovaikutuksessa opetuksen toteuttajien kanssa
!

41. Ongelma/kehittämishaaste, joka koskettaa enempää kuin yhtä ihmistä
Toiminnan kohteena koulun toimintakulttuurin
kehittäminen (yhteiskehittelyn kohde)
Koko koulun yhteinen yhteinen projekti
(yhteinen oppimis/kehittämistehtävä, vrt.
monialaiset kokonaisuudet)
Tuotetaan erilaisia ratkaisuehdotuksia
oppilasprojekteissa (erilaiset tutkimus/kehittämis
näkökulmat, tavat , ratkaisuehdotukset jne.)
Sosiaalinen yhteisö eli vertaisverkko, joka konstruoi ja dokumentoi ongelman/haasteen
Toimintakulttuurin kehittymistä tukeva
pedagoginen yhteistyö
(henkilökunta, kollegat)
Yhteisen oppimistehtävän neuvottelu,
kiinnittäminen, toteutus ja jakaminen
(kouluyhteisö)
Pienryhmät, joissa erilaiset tutkimus/kehittämis-
näkökulmat, tavat, ratkaisuehdotukset jne.
(luokkayhteisö)
Laajennettu vertaisverkko, joka on avoin kaikille ja jossa voi olla kutsuttuja henkilöitä
Toimintakulttuurin kehittymistä tukeva
laajennettu pedagoginen yhteistyö
(esim. oppimistutkijat, asiantuntijat, kasvattajat)
Tehtäväkohtaisesti mukaan liittyvät henkilöt
(esim. harrastusyhteisöt, tiedonala-asiantuntijat)
Projektikohtaisesti mukaan liittyvät henkilöt
(esim. vanhemmat, harrastusyhteisöt,
tiedonala-asiantuntijat)
Teknologiaympäristö, jossa prosessia voi jakaa ja seurata
Pedagogiset foorumit ja tapaamiset, joissa voidaan
luottamuksellisesti jakaa ajatuksia, kysyä neuvoa,
ideoida yhdessä jne.
Koulun sisäistä ja sen ulkopuolelle laajennetun
yhteisön työskentelyä tukeva (verkko)foorumi
Projektikohtaiset teknologiat ja välineet
Yhteisön valtuuttamat, erikseen nimettyt henkilöt, jotka vastaavat prosessin etenemisestä
esim. rehtori
esim. opettajatiimit esim. oppilastiimit
Toiminnan dokumentointi ja jatkuva reflektointi
Toimintakulttuurin ekosysteemin
dokumentointi ja reflektointi
Pedagogisen toiminnan
dokumentointi ja reflektointi
Oman projektin ja oppimisen
dokumentointi sekä reflektointi
INSTITUTIONAALINEN TASO KOULUTASO LUOKKATASO
Teoreettinen mallintaminen Pedagoginen mallintaminen Projektin mallintaminen

42. • Processing of data and
interpreting of findings
• Reporting on the learning
project
• Evaluation of meaning of
project
1. KEHITTÄMISHAAS-
TEEN ARTIKULOINTI
!!!
3. DOP-PROJEKTIN
TOTEUTUS
4. DOP-PROJEKTIN
JAKAMINEN
• DOP ja OPS keskustelut
• Verkoston muodostaminen
• Ekosysteemien jakaminen
• Työskentelysääntöjen laatiminen
• Yhteisen oppimistehtävän valinta
• Resurssien kartoittaminen
(informaatioresurssit, työvälineet,
yhteisölliset resurssit)
• Tutkimus-/toimintasuunnitelman
laatiminen
• Oppijoiden projektit
• Aineiston keruu ja toiminnan
dokumentointi
!
• Digitaalisen artefaktin
tuottaminen ja julkaiseminen
• Projektien esittely
seminaarissa
!
KOULU
LAAJENNETTU
OPPIMISYHTEISÖ-
JA YMPÄRISTÖ
!
2. DOP-PROJEKTIN
SUUNNITTELU
1. Verkostotapaaminen
2. Verkostotapaaminen
3. Verkostotapaaminen4. Verkostotapaaminen
5. Verkostotapaaminen
Yhteiskehittelyn
TOIMINTAMALLI toiminnan suunnittelu, jakaminen, reflektointi
toiminnan suunnittelu, jakaminen, reflektointitoiminnan suunnittelu, jakaminen, reflektointi
toiminnan suunnittelu, jakaminen, reflektointi toiminnan suunnittelu, jakaminen, reflektointi

43. TI 25.8.2015 klo 14-16
OPETUSMALLIIN JA OPPIMISYMPÄ-
RISTÖÖN TUTUSTUMINEN
KE 9.9.2015 klo 14-16
YHTEISEN OPPIMISTEHTÄVÄN
IDEOINTI JA KIINNITTÄMINEN
TO 24.9.2015 klo 14-16
OPPIMISPROJEKTIN SUUNNITTELU
TO 6.10.2015 klo 14-16
OPPIMISPROJEKTIN TOTEUTUS
KE 4.11.2015 klo 14-16
OPPIMISPROJEKTIN JAKAMINEN
Uusi perusopetuksen opetussuunnitelma korostaa
oppijoiden mahdollisuutta osallistua tietoa luovaan,
yhteisölliseen oppimiseen monipuolisissa oppimis-
ympäristöissä. Lähtökohtana on tulevaisuudessa
tarvittava sivistys ja laaja-alainen osaaminen, jota
toteutetaan oppiaineiden välistä yhteistyötä
vahvistaen.
!
Kutsumme kaikkia kiinnostuneita
liittymään mukaan yhteiskehittely-
verkostoon, jossa kiinnostuksen
kohteena on opetuksen
kehittäminen ja uuden OPSin
toteuttaminen osallistavissa
oppimisympäristöissä!
!Tavoitteena on rakentaa uudenlaista tutkimukseen
perustuvaa opetuksen kehittämisen kulttuuria,
jossa luokkahuoneen ulkopuoliset ympäristöt ja
asiantuntijat ovat kiinteässä vuorovaikutuksessa
oppimisen tutkijoiden ja opetuksen toteuttajien
kanssa. Opettajia, kasvattajia, tutkijoita ja
asiantuntijoita yhdistävä verkosto järjestää syksyllä
2015 kaikille avoimen yhteiskehittelyn, jossa
jaetaan opettajille ja kasvattajille tutkimus-
perustainen opetusmalli sekä käytännön välineitä
osallistavan oppisen suunnitteluun ja toteutukseen.
!
Toisiaan täydentävissä tapaamisissa:
!• esitellään erilaisia oppimisympäristöja ja
-yhteisöjä yhdistävää Design-suuntautunutta
pedagogiikkaa (DOP) ja sen mahdollisuuksia
uuden opetussuunnitelman toteuttamisessa
!• jaetaan ajatuksia, kokemuksia ja välineitä
siihen, miten pedagogiikkaa voidaan
käytännössä toteuttaa omassa opetustyössä
!• työstämme yhdessä DOP-opetusmallin avulla
projektiaihioita, joita voi halutessaan tuetusti
kokeilla, soveltaa ja toteuttaa omissa
kouluissa/päiväkodeissa/yhteisöissä syksyn
2015 aikana
!Yhteiskehittelyyn voi osallistua tulemalla paikan
päälle Itä-Suomen yliopiston Savonlinnan
kampukselle (Kuninkaankartanonkatu 5-7,
Savonlinna) tai liittymällä mukaan verkon kautta
(skype). Yhteiskehittelyverkosto tiedottaa syksyn
toiminnasta sekä kokoaa sen aikana tuotetut
koulutus- ja muut materiaalit Openmetsään:
!
www.openmetsa.fi/DOPS
!!Lisätietoa ja tapaamisiin ilmoittautumiset
15.8.2015 mennessä: henriikka.vartiainen@uef.fi
!!Yhteiskehittelytapaamiset ovat osa Savonlinnan kampuksella toimivan
DOP-tutkimusryhmän tutkimus- ja kehitystoimintaa. Yhteiskehittelyn
aikana tehdään DOP-pedagogiikan tutkimusta, jossa tavoitteena on
DOP-opetusmallin – ja Openmetsä-oppimisympäristön kehittäminen.
Tapaamiset ovat kaikille avoimia ja maksuttomia! Tervetuloa!
OPEN POLKUJA UUTEEN OPSIIN

47. Liljeström,
A.,
Enkenberg,
J.
&
Pöllänen,
S.
(2013).
Making
learning
whole:
an
instruc3onal
approach
for
media3ng
the
prac3ces
of
authen3c
science
inquiries.
Cultural
Studies
of
Science
Educa3on.
8
(1),
51-­‐86.
DOI:
10.1007/s11422-­‐012-­‐9416-­‐0
Liljeström,
A.,
Enkenberg,
J.,
&
Pöllänen,
S.
(2013).
The
case
of
design-­‐oriented
pedagogy:
What
students’
digital
video
stories
say
about
emerging
learning
ecosystems.
Educa3on
and
Informa3on
Technologies.
DOI:10.1007/s10639-­‐013
9284-­‐6
Liljeström,
A.,
VarAainen,
H.,
Vanninen,
P.,
Enkenberg,
J.,
&
Pöllänen,
S.
(2013).
First-­‐year
teacher
educa3on
students
reflec3ons
and
interpreta3ons
about
sustainable
development
and
enhancing
learning
prac3ces:
Teoksessa
T.
Issa,
N.
M.
Sharef,
T.
Issa
&
P.
Isaías
(toim.)
Proceedings
of
the
Interna3onal
Conference
on
Sustainability,
Technology
and
Educa3on
(STE2013).
IADIS
Press.
53-­‐63.
Vanninen,
P.,
Liljeström,
A.,
VarAainen,
H,.
Enkenberg,
J.,
Pellikka,
I.
&
Pöllänen,
S.
(2013).
Forest
in
teacher
educa3on:
The
Open
Forest
portal
as
a
novel
resource
for
learning:
Teoksessa
T.
Issa,
N.
M.
Sharef,
T.
Issa
&
P.
Isaías
(toim.).
Sustainability,
Technology
and
Educa3on.
Proceedings
of
Interna3onal
Conference
on
Sustainability,
Technology
and
Educa3on
(STE2013).
IADIS
Press.
111-­‐114.
VarAainen,
H
&
Enkenberg,
J.
(2013).
Learning
from
and
with
museum
objects:
design
perspec3ves,
environment,
and
emerging
learning
systems.
Educa3onal
Technology
Research
&
Development,
61(5),
841-­‐862.
VarAainen,
H.
&
Enkenberg,
J.
(2014).
Par3cipant-­‐led
photography
as
a
media3ng
tool
in
object-­‐oriented
learning
in
museum.
Visitor
Studies,
17(1),
66-­‐88.
VarAainen,
H.
&
Enkenberg,
J.
(2013).
Reflec3ons
of
design-­‐oriented
pedagogy
for
sustainable
learning:
An
interna3onal
perspec3ve.
Journal
of
Teacher
Educa3on
for
Sustainability,
15
(1),
43-­‐53.
VarAainen,
H.,
Liljeström,
A.,
&
Enkenberg,
J.
(2012).
Design-­‐oriented
pedagogy
for
technology-­‐enhanced
learning
to
cross
over
the
borders
between
formal
and
informal
environments.
Journal
of
Universal
Computer
Science,
18(15),
2097–2119.
VarAainen,
H.
(2014).Principles
for
Design-­‐Oriented
Pedagogy
for
Learning
from
and
with
Museum
Objects.
Publica3ons
of
the
University
of
Eastern
Finland.
Disserta3ons
in
Educa3on,
Humani3es,
and
Theology.,
no
60.
University
of
Eastern
Finland,
2014.
DOPOPPIMISTUTKIMUS

48. kirjallisuutta
Balsamo,A. (2010). Design. International Journal of Learning and Media, 1(4), 1–10.
Binkley, M., Erstad, O., Herman, J., Raizen, S., Ripley, M., & Rumble, M. (2011). Defining 21st century skills. In P. Griffin, B. McGaw, & E. Care (Eds.),Assessment and teaching of 21st century
skills (pp. 17–66). NewYork: Springer.
Dillon, P., & Howe,T. (2003). Design as narrative: objects, stories and negotiated meaning. International Journal of Art and Design Education, 22(3), 291-298.
Cole, M., & Engeström, Y. (1993). A cultural-historical approach to distributed cognition. In G. Salomon (Ed.) Distributed cognitions: Psychological and educational considerations (pp. 1-46).
Cambridge: Cambridge University Press.
Enkenberg, J. (2014).Aika muuttaa nykyinen toimintakulttuuri. Saatavilla: http://www.tiedeseura.es/2014/01/aika-muuttaa-nykyinen-toimintakulttuuri.html
Enkenberg, J. (2014). Oppimisen tulevaisuus. Saatavilla: http://design-oriented.blogspot.fi/2014/01/oppimisen-tulevaisuus.html
Enkenberg, J. (2012). Design-suuntautunut pedagogiikka - mistä se nousee ja mitä se on? Saatavilla: http://design-oriented.blogspot.fi/2012_06_01_archive.html
Fischer, G. (2013). Learning, social creativity, and cultures of participation. In A. Sannino, &V. Ellis (Eds.), Learning and collective creativity:Activity-theoretical and sociocultural studies (pp. in press).
NewYork:Taylor & Francis/Routledge.
Fullan, M.& Langwothy, M. (2013) Towards a New End: New Pedagogies for Deep Learning. Saatavilla (online): http://www.newpedagogies.info/
Hakkarainen, K., Lonka, K. & Lipponen, L. 2004.Tutkiva oppiminen. Järki, tunteet ja kulttuuri oppimisen sytyttäjinä. Helsinki,WSOY.
Hakkarainen, K., Paavola, S., Kangas, K., & Seitamaa-Hakkarainen, P. (2013). Socio-cultural perspectives on collaborative learning:Towards collaborative knowledge creation. In C. Hmelo-
Silver, C. Chinn, C. Chan & A. O'Donnell (Eds.), International handbook of collaborative learning (pp. 57-73). NewYork: Routledge.
Jenkins, H., Clinton, C., Purushotma, R., Robison,A. J., & Weigel, M. (2008). Confronting the challenges of participatory culture: Media education for the 21st century. Chicago, IL: John D. and
Catherine T. MacArthur Foundation. Retrieved Jan 28, 2014, from http://www.nwp.org/cs/public/print/resource/2713
Kumpulainen, K., & Lipponen, L. (2012). Crossing boundaries: Harnessing funds of knowledge in dialogic inquiry across formal and informal learning environments. In P. Jarvis, & M.Watts
(Eds.),The Routledge International Handbook of Learning (pp. 112-125). London : Routledge.
Liljeström,A., Enkenberg, J., & Pöllänen, S. (2013). Making learning whole:An instructional approach for mediating the practices of authentic science inquiries. Cultural Studies of Science
Education, 8(1), 51–86.
Liljeström, A., Enkenberg, J., & Pöllänen, S. (2014). The case of design-oriented pedagogy: What students’ digital video stories say about emerging learning ecosystems. Education and
Information Technologies, 9(3), 583–601.
Oivallus loppuraportti (2011). Saatavilla: http://ek.multiedition.fi/oivallus/fi/liitetiedostot/Oivallus_loppuraportti_web.pdf
Paavola, S., Engeström, R. & Hakkarainen, K. (2012).Trialogical approach as a new form of mediation. In A. Morsh,A. Moen, & S. Paavola (Eds.) Collaborative knowledge creation: Practices,
tools, and concepts (pp. 1-14).Rotterdam: Sense Publishers.
Pöllänen, S., & Vartiainen, L. (2013). Forest-themed learning games as a context for learning via collaborative designing of crafts. Techne Series: Research in Sloyd Education and Craft
Science, 20(3), 33-49.
Sahlberg, P. (2010). Rethinking accountability for a knowledge society. Journal of Educational Change, 11(1), 45-61.
Sawyer, K. (2000). Improvisation and the Creative Process: Dewey, Collingwood, and the Aesthetics of Spontaneity.The Journal of Aesthetics and Art Criticism, 58 (2), 149-161
Scardamalia, M., & Bereiter, C. (2006). Knowledge building:Theory, pedagogy, and technology.Teoksessa K. Sawyer (Toim.), Cambridge handbook of the learning sciences (s. 97–118). New
York: Cambridge University Press.
Scardamalia, M., Bransford, J., Kozma, R., & Quellmalz, E. (2011). New assessments and environments for knowledge building. In P. Griffin, B. McGaw, & E. Care (Eds.), Assessment and
teaching of 21st century skills (pp. 231–300). NewYork, NY: Springer.
Seitamaa-Hakkarainen, P.,Viilo, M., & Hakkarainen, K. (2010). Learning by collaborative design: Technology-enhanced knowledge practices. International Journal of Technology and Design
Education, 20(2), 109–136.
Säljö, R. (2010). Digital tools and challenges to institutional traditions of learning:Technologies, social memory and the performative nature of learning. Journal of Computer Assisted Learning,
26(1), 53–64.
Thomas, D., & Brown, J. (2011).A new culture of learning: Cultivating the imagination for a world of constant change. Lexington, KY: CreateSpace.
Vygotsky, L. S. (1978). Thought and language. Cambridge, MA: MIT Press.
Wells, G., & Claxton, G. (2002). Introduction: Sociocultural perspectives on the future of education. In G.Wells & G. Claxton (Eds.), Learning for Life in the 21st Century (pp. 1-17). Oxford:
Blackwell Publishing.

49. Kutsumme kaikkia
tutkimuksesta ja
opetuksen
kehittämisestä
kiinnostuneita
kasvattajia
liittymään
mukaan DOP-
oppimisen
laajenevaan
verkostoon!
!
!
!
!
OPENMETSÄ
‣Osallistu
metsäoppimisen
resurssin
tuoeamiseen
TWITTER
‣Viserrä
meille
twieeriin
@HenriikkaV
ja
jaa
DOP-­‐kokemuksia,
‣
kysymyksiä
ja
projekteja
hastagilla
#dopnet
@ EMAIL
‣Kirjoita
meille:
henriikka.var3ainen@uef.fi
INSTAGRAM
‣Ja
kuvia
hastagilla
#dopnet