Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Keski-Suomessa 17.3.2016 Matti Hirvonen / Pyöräilykuntien verkosto

1. Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen
Suomen kunnissa
Matti Hirvonen
toiminnanjohtaja
Pyöräilykuntien verkosto ry
matti.hirvonen@poljin.fi
p. 040 419 4555
• Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Keski-
Suomessa -seminaari 17.3.2016
• Jyväskylä, Rakentajantalo

2. Esityksen sisältö
1. Taustaa kehittämistyölle
2. Pyöräilyn ja kävelyn hyödyistä
3. Esimerkkejä eri kunnista
4. Edistämisohjelman raameja
5. Pyöräilyviikko ja sähköavusteinen pyöräily
6. Pyöräkompassi
7. Johtopäätöksiä
8. Keskustelua

3. • 101 jäsenyhteisöä
– 66 kuntaa (esim. Jyväskylä)
– 35 muuta yhteisöä, kuten yrityksiä, yhdistyksiä,
tutkimuslaitoksia (esim. JYPS)
– Päämääränä pyöräilyn merkittävä lisääminen Suomessa
kestävänä liikennemuotona ja arkiliikuntana, joka tuottaa
hyvinvointia yksilölle, ympäristölle ja yhteiskunnalle.

4. Valtakunnallinen kävelyn ja
pyöräilyn strategia
Strategiassa määritetty tavoite:
Vuonna 2020 kävely-, pyörä- ja
joukkoliikennematkojen yhteinen
kulkutapaosuus nousee 32
prosentista 35-38 prosenttiin ja
henkilöautomatkojen vastaavasti
vähenee.
Tämä merkitsee, että kävely- ja
pyörämatkoja tehdään vuonna
2020 vähintään 20 % enemmän
kuin vertailuvuonna 2005.

5. • Konkretisoi LVM:n laatimaa
strategiaa -> vuonna 2020
20% enemmän kävely- ja
pyöräilymatkoja
• Monen toimijan yhteinen
linjaus
• Valtakunnallinen tahtotila
kuntien ja seutujen oman
työn tueksi – kunnat ja
seudut erilaisia
• Fokus vaikuttavimmissa
toimissa, joilla tehokkaimmin
siirtymää lyhyistä
henkilöautomatkoista
www.liikennevirasto.fi/julkaisut/suunnitelmia

7. Pyöräily ja sen hyödyt kasvussa
274 km/vuosi ja
0,75 km/päivä
1,154 miljardia €/
vuosi
Monen kaupungin tavoitteena lisätä
pyöräilyn määrää entisestään
Pyöräily on kasvussa siellä missä
olosuhteita kehitetään
Pyöräilyn
edistäminen on
investointi, joka
tuottaa voittoa

8. Pyöräily ja sen hyödyt kasvussa
• Suomalainen pyöräilee keskimäärin 274 km/vuosi ja 0,75 km/päivä
• Terveyshyöty yhteiskunnalle 1,154 miljardia euroa / vuosi
• Monen kaupungin tavoitteena lisätä pyöräilyn määrää entisestään
– Rovaniemellä pyöräilyn ja kävelyn hyödyt 17 miljoonaa € / vuosi (kulkutapaosuus
pyöräily 9 %, kävely 18 %)
– Joensuussa 20% lisäys pyöräilyssä tuottaa 3,8 miljoonan € hyödyt / vuosi
• Pyöräily on kasvussa siellä missä olosuhteita kehitetään
– Joensuu, Kokkola, Lappeenranta, Turku, Helsinki, Vantaa, Espoo jne.
– Tampereella pyöräily on kaksinkertaistunut 10 vuodessa
• Pyöräilyn edistäminen on investointi, joka tuottaa voittoa
– Helsingissä 1 euron investointi laadukkaisiin pyöräväyliin (esim. Baana) tuottaa 8
euron hyödyt
– Paras hyötysuhde kaikista liikenneinvestoinneista
• Poliittista tahtoa ja laadukasta ympäristöä tarvitaan lisää
• Pyöräilykuntien verkosto auttaa jäsenkuntiaan tekemään
arkiympäristöstä viihtyisää, turvallista ja omin voimin liikkumiseen
kannustavaa

9. Pyöräilyn lisäämisen hyötyjä
Lähde: Pyöräilyn hyödyt ja kustannukset Helsingissä,
Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto 2013
Kuvat: Jyväskylän Pyöräilyseura JYPS ry

10. Pyöräilyn lisäämisen taloudelliset vaikutusketjut
Lähde: Bikenomics-hanke, Navico Oy 2016

11. HEAT-menetelmä ja -työkalut
HEAT (Health Economic Assessment Tool)
• WHO:n kehittämä menetelmä kävelyn ja
pyöräilyn terveysvaikutusten taloudelliseen
arviointiin, julkaistu 2011
• Suomenkielinen menetelmän kuvaus ja
käyttäjänoppaan päivitetty versio (2014)
http://www.suomimies.fi/filebank/1771-
Heat_kayttajan_opas_2014_paivitys.pdf
• Englanninkielisen oppaan käännös
• Suosituksia Suomessa tehtävien
laskelmien lähtöarvoiksi
• Esimerkkilaskelmia
Pyöräilylle ja kävelylle omat työkalut:
• Pyöräily - HEAT for cycling
• Kävely - HEAT for walking
http://www.heatwalkingcycling.org/

12. HEAT-laskelmat
Tehtyjä HEAT-laskelmia Suomessa:
• Koko Suomi: Valtakunnallinen kävelyn ja pyöräilyn strategia
• Helsinki
• Espoo
• Kokkola
• Tampere
• Joensuu
• Porvoo
• Utajärvi
• Vantaa
• Helsingin kaupungin työmatkapyöräily
• Hyvinkää
• Ylöjärvi
• Rovaniemi
• Jyväskylä
• Rauma
Laskelman voi tehdä,
kun suorite on tiedossa ja
väestömäärä on tarpeeksi suuri.

13. Koko Suomen pyöräilyn hyödyt
Valtakunnallinen kävelyn ja pyöräilyn
strategia ja toimenpidesuunnitelma 2020
NYKYISILLÄ MÄÄRILLÄ:
Pyöräily
• Keskimääräinen pyöräily 274 km/vuosi ja 0,75 km/päivä (lähde HLT 2011)
• Keskimääräinen vuosihyöty 1 ,154 miljardia €
Kävely
• Keskimääräinen kävely 1,07 km/päivä (lähde HLT 2011)
• Keskimääräinen vuosihyöty 3, 711 miljardia €
TAVOITE: Kävely- ja pyörämatkoja tehdään vuonna 2020 vähintään 20 prosenttia enemmän kuin vertailuvuonna 2005.
Pyöräily
• Lisäämisen keskimääräinen vuosihyöty 119 miljoonaa €
Kävely
• Lisäämisen keskimääräinen vuosihyöty 371 miljoonaa €
Lähde: Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutusten taloudellinen arviointi – menetelmät ja käyttäjän opas. KKI, Liikennevirasto, Pyöräilykuntien verkosto

14. Vantaan HEAT-laskelma 2014

16. Lähde: Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutusten taloudellinen arviointi Joensuussa 2013
Joensuun HEAT

24. Puutarhakatu, Tampere
Kuva: Kalle Vaismaa

31. Kuvat: Markku Lahtinen

32. Baana, Helsinki. Kuva: Esa Rantakangas

33. Baana, Helsinki. Kuva: Esa Rantakangas

34. Baana, Helsinki. Kuva: Esa Rantakangas

35. Baana, Helsinki. Kuva: Esa Rantakangas

36. Kokkolan pyöräilykaupunkiohjelma

37. Kokkolan ohjelman sisältöä.
Kuva: Matti Hirvonen

38. Lähde: Virpi Ansio, Sito Oy ja Joensuun kaupunki 2014

39. Lähde: Jarmo Tihmala, Joensuun kaupunki 2014

40. Lähde: Jarmo Tihmala, Joensuun kaupunki 2014

41. Lähde: Virpi Ansio, Sito Oy ja Joensuun kaupunki 2014

44. Baana, Helsinki. Kuva: Esa Rantakangas

45. Baana, Helsinki. Kuva: Esa Rantakangas

46. Baana, Helsinki. Kuva: Esa Rantakangas

47. Baana, Helsinki. Kuva: Esa Rantakangas

48. Helsingin pyöräilyn edistämisohjelma

50. Kokeilun lähtökohdat – miksi nyt?
• Helsingin kaupungin tavoitteena lisätä
ympärivuotista pyöräilyä
• Palautteiden perusteella nykyinen talvihoidon taso
ei edistäisi talvipyöräilyä
• Haluttiin selvittää millainen on pyöräilyä edistävä
laadukas talvihoitomenetelmä ja laatuvaatimukset
• Haluttiin selvittää laadukkaamman talvihoidon
kustannukset
Pyöräteiden talvihoidon kokeilu
Helsingissä 2015-2016
Lähde, Aiju Heinonen, Helsingin
Rakennusvirasto

51. Uudet reittikohtaiset talvihoitomenetelmät
•Baana – Helsinginkatu (3,1 km)
–Harjaus
–Uusi liukkaudentorjuntaliuos
Granlux
–Kaliumformiaatti-neste Eco-Melter
–Suola
•Helsinginkatu – Oulunkylä (5,6
km)
–Harjaus ja suolaus
Talvipyöräilypilotin alustavia tuloksia
4.3.2016
Kuva: Reetta Keisanen / KSV
Lähde, Aiju Heinonen, Helsingin
Rakennusvirasto

52. Uudet talvihoitokoneet
Kuva: Tapio Keihänen
Kuva: Pertti Grönlund / Stara
• Radan varressa kokeillaan mm. Ruotsissa ja
Hollannissa käytössä olevaa vedettävää
harjakonetta.
• Keskustan osuudella käytetään Staran Wille-
konetta, jossa on harja edessä ja nestesäiliö
takana.
Talvipyöräilypilotin alustavia tuloksia 4.3.2016
Lähde, Aiju Heinonen, Helsingin Rakennusvirasto

53. Yhteistyössä pyöräilijöiden kanssa
• Menetelmien ja koko pilotin kehittäminen yhdessä Helsingin
polkupyöräilijöiden kanssa.
• Ei erillistä valvontaa tai laatuvaatimuksia
• Noin 70 pyöräilijää valvoo laatua erillisen palautejärjestelmän
kautta.
Talvipyöräilypilotin alustavia tuloksia
4.3.2016

55. Baanaverkko kasvaa
Lähde, Reetta Keisanen, Helsingin kaupunki 2016

57. Suunnitteluohjeet uudistuvat

58. Pyöräilyn ja kävelyn edistämisprosessi
Aloite / päätös
edistämisohjelman
laatimisesta
(työohjelma)
Vuorovaikutteinen
suunnittelu
(viranhaltijat,
luottamushenkilöt,
asukkaat, pyöräily-
yhdistykset,
muut sidosryhmät)
Edistämisohjelman
poliittinen
hyväksyminen ja
sitouttaminen
kunnan toimintaan.
Liikenne
kaavoitus
maankäyttö
Asukkaat,
pyöräilijät
Aktiiviset
yhdistykset ja muut
sidosryhmät
Rakentaminen ja
ympäristö
Liikunta ja
matkailu
Viestintä ja vuorovaikutus tärkeässä osassa koko prosessin ajan
Sosiaali- j a
terveys

59. Kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelman
osatekijöitä
• Paikalliset linjaukset pyöräilyn ja jalankulun asemasta
• Nykyisten liikenneratkaisujen parantaminen
• Puuttuvien linkkien rakentaminen
• Autoliikenteen rauhoittaminen (enintään 30 km/h taajamissa ja
asuinalueilla)
• Pyöräilyyn aktivointi – viestintä, kampanjat ja markkinointi
• Pyöräilykasvatus – koulut ja päiväkodit
• Pyöräpysäköintinormien asettaminen
• Keskustan ja palvelujen asiakaspysäköinti
• Pyöräilykaupungin suunnittelu ja rakentaminen
• Jalankulkuympäristön houkuttelevuuden parantaminen
• Kävelykeskustojen perustaminen ja laajentaminen
• Pyöräilyväylien laadukas kesä- ja talvihoito
• Pyöräilyn ja kävelyn aktiivinen seuranta
• Resurssien lisääminen tai uudelleen kohdentaminen

60. Pyöräilyviikko 7.-15.5.2016
• Mainio tapa edistää pyöräilyä ja sen näkyvyyttä
– http://www.poljin.fi/fi/toimintaa/pyorailyviikko
– http://www.pyorailyviikko.fi/
– https://www.facebook.com/WeCycleFinland/
• ”Ilo irti työmatkasta” vuonna 2015
• Sähköavusteinen pyöräily pääteemana vuonna 2016
– ”Aina myötätuulessa – pyöräliikenne sähköistyy!”
– ”Ole rohkeasti MAMIS!”
• Kuntien kannalta:
– Nykyisten tapahtumien ja toimien hyödyntäminen/vahvistaminen
– Jotakin uutta vuodelle 2016
– Kytkeminen osaksi pyöräilyn edistämisen kokonaisuutta

67. Mediaosumia 2015
Pyöräilyviikko 2015
• Ilo irti työmatkasta!
Kaleva 16.5.
Oulun pyörätieverkoston isä Mauri Myllylä valittiin vuoden pyöräilijäksi
http://www.kaleva.fi/uutiset/oulu/oulun-pyoratieverkoston-isa-mauri-myllyla-valittiin-vuoden-pyorailijaksi/697235/
Helsingin Sanomat, Veloelo-blogi 16.5.
Tämä mies teki Oulusta Suomen parhaan pyöräilykaupungin – ja valittiin nyt Vuoden pyöräilijäksi
http://www.hs.fi/blogi/veloelo/a1431662102687?jako=1ca412388fcc55bfb443bbe29eea3ef7
YLE Kotimaa 15.5.
Pohjoisen pyöräilykaupungin kehittäjästä Vuoden pyöräilijäksi
http://yle.fi/uutiset/pohjoisen_pyorailykaupungin_kehittajasta_vuoden_pyorailijaksi/7996707
Metro-lehti 16.5.
Vantaan kaupunki 16.5.
Sari Busi on Vuoden vantaalainen pyöräilijä 2015
http://www.vantaa.fi/ajankohtaista-arkisto/vantaa_fi/101/0/sari_busi_on_vuoden_vantaalainen_pyorailija_2015?language=fi
http://www.metro.fi/uutiset/a1387811530209
Uusi Suomi 16.5.
Helsingin ensimmäinen pyöräilykatsaus on ilmestynyt
http://www.uusisuomi.fi/autot/81812-helsingin-ensimmainen-pyorailykatsaus-ilmestynyt
http://www.hel.fi/www/uutiset/fi/kaupunkisuunnitteluvirasto/pyorailykatsaus-2015

68. Mediaosumia 2015
Helsingin Sanomat, Veloelo-blogi 13.5.
Tutkimus: Pyöräily tulee kuusi kertaa autoilua halvemmaksi – myös yhteiskunnalle
http://www.hs.fi/blogi/veloelo/a1431488345097?jako=c8e6c5e66ddbf3fc8140130c79c5c735
YLE Liikenne 13.5.
Katettuja telineitä ja pyörille pyhitettyjä parkkiruutuja – Kokkolassa halutaan parempia palveluita pyöräilijöille
http://yle.fi/uutiset/katettuja_telineita_ja_pyorille_pyhitettyja_parkkiruutuja__kokkolassa_halutaan_parempia_palveluita_pyo
railijoille/7988653
Tampereen kaupunki 12.5.
Tampereen pyöräilykatsaus kertoo pyöräilyn ajankohtaisista asioista
http://www.tampere.fi/tampereinfo/ajankohtaista/eocVX4WoW.html
YLE Liikenne 12.5.
Jyväskylä haluaa pyöräilykaupungiksi – tavoitteena miljoonien arvoiset terveyshyödyt
http://yle.fi/uutiset/jyvaskyla_haluaa_pyorailykaupungiksi__tavoitteena_miljoonien_arvoiset_terveyshyodyt/7987923
Keskisuomalainen 12.5.
Jyväskylä teki uuden asukkaansa onnelliseksi – hikoilua joka aamu
http://www.ksml.fi/uutiset/kotimaa/jyvaskyla-teki-uuden-asukkaansa-onnelliseksi-hikoilua-joka-
aamu/2044185?pwbi=2dad74c4284a690281b01d49558f3efa

69. Mediaosumia 2015
Karjalainen 14.5.
Joensuu ottaa käyttöön virkafillarit
http://www.karjalainen.fi/uutiset/uutis-alueet/kotimaa/item/75142-joensuu-ottaa-kayttoon-virkafillarit
Tekniikka&Talous 13.5.
Tällaiset kustannukset pyöräilijät aiheuttavat yhteiskunnalle - Vertaapa autoilijoihin
http://www.tekniikkatalous.fi/Liikenne/tallaiset+kustannukset+pyorailijat+aiheuttavat+yhteiskunnalle++vertaapa+autoilijoihin/a1062876
Hämeenlinnan kaupunki 8.5.2015
Vaikuta kaupungin pyöräilyoloihin
http://www.hameenlinna.fi/Kaupunki-info/Viestinta/Tiedotteet/Vaikuta-kaupungin-pyorailyoloihin/
Etelä-Saimaa 8.5.2015
Lappeenrannan seudulla voi polkea yhtä Suomen kauneinta pyöräreittiä
http://www.esaimaa.fi/Online/2015/05/08/Lappeenrannan%20seudulla%20voi%20polkea%20yht%C3%A4%20Suomen%20kauneinta%20py
%C3%B6r%C3%A4reitti%C3%A4/2015119009690/4
YLE Lahti 6.5.2015
Lisää pyöräparkkeja ja tilaa kävelijöille – Lahden keskustan liikenne lähivuosina uusiksi?
http://yle.fi/uutiset/lisaa_pyoraparkkeja_ja_tilaa_kavelijoille__lahden_keskustan_liikenne_lahivuosina_uusiksi/7972044

70. Esteet mataliksi sähköavusteisilla
• Sähköavusteisilla voidaan ylittää monia pyörän käytölle
perinteisesti koettuja esteitä
– Huono kunto / liikunnan vähäisyys
– Liian pitkät matkat
– Mäet, korkeuserot, vastatuuli, väsymys
– Hikisenä töihin saapuminen jne.
• Turvallisuuden tunne sekaliikenteessä parempi
– Lisävoimaa käytössä
• Siirtymä ensisijaisesti autoilusta
– Ei pyöräilystä, kävelystä tai joukkoliikenteestä
• Silta motorisoidusta liikenteestä kohti aktiivista
liikkumista
• Terveysvaikutukset yhtä hyvät kuin tavallisessa
pyöräillyssä

71. Sähköpyörien jakauma Belgiassa
«Tavallinen» pyörä
76,2%
Maastopyörä
1,6%
Taittopyörä
1,9%
Speed pedelec
13%
Tavarapyörä
0,5%
«Laatikkopyörä»
3,3%
Lähde: Sarah Martens, Velo-city -esitys 4.6.2015.

72. Onko sähköpyöräily vaarallisempaa (Itävalta)?
• Vuonna 2002 myytiin 2000 kpl, vuonna 2012 myytiin 45 000 kpl
• Keskinopeuserot pieniä tavallisen ja sähköavusteisen välillä
– Esim. 17,5 km/h -> 18,8 km/h. Maantiepyörä 23,9 km/h.
• Ilman toimenpiteitä voi lisätä hieman onnettomuuksien määrää
– Ei kuitenkaan esim. kolarointeja auton kanssa
• Toimenpidesuositukset
– Hyvä ohjeistus esim. ostettaessa/koeajettaessa
– Tuetaan pyöräilykurssien järjestämistä varsinkin ikäihmisille
– Laadukas infrastruktuuri ja ylläpito
– Liikennesääntöjen ja lainsäädännön päivitystä
– Parempi tiedonkeruu, tilastoidaan sähköavusteisten onnettomuudet erikseen
• Turvallisuuteen vaikuttavat hyvin pitkälle samat keinot kuin pyöräilyn
turvallisuuteen yleensäkin!
Lähde: How does E-mobility influence road safety? Bernd Hildebrandt, Austrian Road Safety Board

73. Lähde: Sarah Martens, Velo-city -esitys 4.6.2015.
“Mikä seuraavista kuvaa
sinua parhaiten?”
Top 10/51
%
1 Nautiskelija 53,9
2 Käytännöllinen 50,1
3 Ympäristötietoinen 45,8
4 Avarakatseinen 44,7
5 Riippumaton 43,9
6 Sosiaalinen 43,4
7 Humoristinen 42,8
8 Hauska 42,3
9 Aktiivinen 42,0
10 Perhekeskeinen 41,2
Kuka ajaa sähköpyörällä
(Belgiassa)?

74. Kulkutapamuutos (Belgia)
Lähde: Sarah Martens, Velo-city -esitys 4.6.2015.
“Suosituin kulkutapa ennen sähköpyöräilyä”
46% siirtyi autoilusta
25% siirtyi tavallisesta pyöräilystä
I did not make this trip before
Regular bike
Car
Train
Bus or tram
Combination

75. Vaihtoehdot sähköavusteiselle (Belgia)
Lähde: Sarah Martens, Velo-city -esitys 4.6.2015.
“Miten kuljet töihin päivinä, jolloin et käytä
sähköavusteista?”
N/A, I always take the
pedelec
Regular bike
Car
Train
Bus/Tram
Combination

76. Sähköpyöräilyn tilanne Hollannissa
UUSIA MAHDOLLISUUKSIA
• Sähköpyörien käyttö kasvaa nopeasti
– 2014: 10% kaikista polkupyöristä on sähköpyöriä
– 2013: 20% myydyistä pyöristä on sähköpyöriä
– Ei pelkästään työmatkaajat, myös koululaiset ja
opiskelijat
– Uudet pikapyörätiet: nopeaa ja miellyttävää
• Maaseudulla: julkisten ja sähköavusteisten yhdistelmä
• Kaupungeissa: pikapyörätietä tulee koko ajan lisää
– Vahva yhteys: pikapyörätiet ja sähköavusteiset
– Terveellistä, turvallista, tehokasta
• Julkinen liikenne muutoksessa
– Vähemmän rahoitusta (valtiolta)
– Vähemmän käyttäjiä verkon ulkoreunoilla
– Poliittinen paine: keskustelu kustannustehokkuudesta
• Sähköpyöräilyn suhde joukkoliikenteeseen
– Vaihtoehto koko matkalle A:sta B:hen
– Osana matkaketjua: ensimmäiset ja viimeiset kilometrit
Kuvat: Jörg Thiemann-Linden,
Velo-city esitys 4.6.2015

77. • Yksittäisiä hyviä kampanjoita ja kokeiluja
• Sähköavusteisen pyöräilyn tiekartta
• Medianäkyvyyttä
• Kokeilupyörä, http://kokeilupyora.fi/
Mitä on jo tehty Suomessa?
Kuva: KKI-ohjelma / Studio Valoisa Nauris

78. Johtajan sähköpyöräilyelämykset
Ilkka Rahkonen kokeili kuukauden verran
sähköpyöräilyä. Pyöräily toi kiireiseen
arkeen lisää liikuntaa ja elämyksiä. Ilkan työ
vie häntä Kangasalta vuoroin Helsingin
Arabiaan ja Mediapolikseen Tampereelle.
Sähköpyörä kulki kokeilujakson aikana
junalla Helsinkiin, aamukahville torille ja
Eppu Normaalin keikalle.
Sähköpyörä näyttää sopivan Aitomediassa
uusliiketoimintojen johtajana toimivan
Ilkka Rahkosen arkeen hyvin.
”Sähköpyörällä voi polkea pikkutakki päällä
eikä tarvitse liittyä MAMIL (middle aged
man in lycra) –ilmiöön. Sähköpyörä
kymmenkertaisti pyöräilyn,”
hymyilee Rahkonen.
Teksti: Mari Päätalo, Valpastin Oy
http://kokeilupyora.fi/
Kuva: KKI-ohjelma / Studio Valoisa Nauris

79. Tallimatkoille mopon korvikkeeksi
Vilja Turkka ajoi sähköpyörällä paljon
tallimatkoja. ”Tavallisella pyörällä
polkeminen tallilta kotiin on raskasta, kun
on hoitanut hevosia yömyöhään.
Sähköpyörä korvaa oikeastaan mopon ja se
on paljon edullisempi, eikä siihen ei tarvitse
korttiakaan”, kertoo Turkka.
Kokeilujaksoon oli tyytyväinen myös 15-
vuotiaan Viljan äiti, koska häneltä säästyi
monta edestakaista automatkaa tallilta
hakemiseen. Pyörä oli herättänyt ihailua
myös kaveripiirissä.
Teksti: Mari Päätalo, Valpastin Oy
http://kokeilupyora.fi/
Kuva: KKI-ohjelma / Studio Valoisa Nauris

80. Pyöräkompassi
− tiedä mihin kuntasi polkee!
Pyöräilyn edistämistyökalu ja auditointimenetelmä kunnille

81. 0
0.1
0.2
0.3
0.4
0.5
0.6
0.7
0.8
0.9
1
Pyöräilymäärät (kesä- ja
talvipyöräily erikseen)
Pyöräilyn kilpailukyky
Seuranta
Pyöräpysäköinti
Viestintä, markkinointi, kampanjat,
tapahtumat
Turvallisuus
Pyöräverkon laatu, kunnossapito
Pyöräilypolitiikka
Mukavuus (käyttäjätyytyväisyys,
mäkisyys)
Pyöräkompassi
Indeksi
Perustaso
Kaupunki

82. 17.3.2016
Kompassilla mitataan
–Kuinka suosittua pyöräily on
–Pyörämäärien kehitystä (vertailukelpoiset laskennat)
–Kuinka pyöräily-ystävällinen infrastruktuuri on
–Pyöräilyn kilpailukyky autoiluun verrattuna
–Poliittinen tahtotila pyöräilyn edistämiseksi
–Kuinka turvallista pyöräily on
–Kuinka pyöräilijät huomioidaan
–Standardoidut lähtötiedot pyöräilyn kehittämisohjelmalle
Tuloksena:
a) Tieto sekä kunnalle että valtiolle, miten sen kannattaa edistää pyöräilyä: kipupisteet ja
vahvuudet
b) Vertailukelpoista kansallista tietoa eri kuntien pyöräiltävyydestä, pyöräily-
ystävällisyydestä sekä valtakunnallisen strategian toteutumisesta kunnissa
Pyöräkompassi tukemaan ja
ohjaamaan toimintaa

83. 17.3.2016
• Helsinki
• Vantaa
• Kokkola
• Turku
• Jyväskylä
• Lahti
• Joensuu
• Lappeenranta
• Oulu
• Pori
• Rauma
• Hämeenlinna
• Pirkkala
• Tampere
• Kangasala
• Hyvinkää
• Sipoo
Alustavat yhteistyökunnat

84. Lähde, PYKÄLÄ-hanke 2009-2012, Liikenteen tutkimuskeskus Verne

86. Johtopäätöksiä
• Taloushyötyjen osoittaminen tärkeää
– Poliittinen hyväksyntä ja sitoutuminen
• Edistämisohjelmat vauhdittavat merkittävästi
– Toimenpiteitä ja resursseja
– Määrätietoisuutta ja kunnianhimoa
– Hyväksyminen valtuustossa ja kytkentä strategiaan
• Pyöräilyn edistäminen on investointi, joka tuottaa voittoa
– Helsingissä 1 euro laatuväyliin tuottaa 8 euron hyödyt
• Laskenta ja seuranta on välttämätöntä
– Muuten kehitystyö on mahdotonta
• Keinovalikoimaa ja työkaluja on
– Jalankulku- ja pyöräväylien suunnitteluohje 2014 käyttöön
– Kuntien omat ohjelmat ja ohjeet
– Hyviä esimerkkejä löytyy myös Suomesta
• Rohkeasti uusiin avauksiin ja yhteistyöhön!
– esim. Pyöräilykuntien verkoston ja JYPS:n kanssa

87. Kiitos!
Ja Kulkulaarista loput!
www.kulkulaari.fi
www.poljin.fi