Puheenvuoroni KD-nuorten Nato-keskustelutilaisuudessa 16.8.2021

1. For Internal Use Only
Alustus tilaisuudessa:
"Suomen haettava Naton
jäsenyyttä – miksi?
16.8.2021
Jan Axberg

2. For Internal Use Only
Sisältö
1. Talvisodan ulkopoliittiset tapahtumat
2. Jatkosodan torjuntataistelu
3. Baltian itsenäistyminen ja liittoutuminen
4. Ongelmat ”EU turvallisuusratkaisuna”-ajattelussa
5. Naton ulkopuolelle jääminen
6. Vähemmän tunnettuja Nato-faktoja
7. Yhteenveto

3. For Internal Use Only
1. Talvisodan ulkopoliittiset tapahtumat
• Ruotsi lupasi ensin Suomelle apua, mutta Ruotsin hallituksen
vaihduttua juuri talvisodan kynnyksellä valtiollinen apu jäi saamatta
• Liittoutuneiden joukkojen läpikulku Suomen avuksi estettiin Ruotsin ja
Norjan toimesta
• USA tulkitsi, että koska talvisodassa ei ollut annettu sodanjulistusta,
eivät Suomi ja Neuvostoliitto olleet sotaa käyviä maita
• Suomi jäi yksin

4. For Internal Use Only
2. Jatkosodan torjuntataistelu
• Suomi liittoutui jatkosodassa Saksan kanssa
• Lapissa oli 200 000 suuruinen joukko saksalaisia vapauttaen Suomen
joukot Kannakselle
• Suomi yhdessä Saksan kanssa kykeni pitämään meriliikenteen ja siten
logistiikan länteen kunnossa
• Saksa toimitti uudenaikaisia panssarintorjunta-aseita ja lento-osasto
Kuhlmey suoritti lyhyen aikaa hyvin merkittävän osan Kannaksen
puolustustaistelun taistelulennoista
• Saksan tuki oli torjuntataistelun onnistumiselle ratkaisevan tärkeää

5. For Internal Use Only
3. Baltian itsenäistyminen ja liittoutuminen
• Baltit liittyivät Natoon heti kun se oli mahdollista
• EU-jäsenyys ei aiheuttanut läheskään yhtä suurta innostusta balttien
parissa
• Baltian maat eivät mahdollisesti olisi tänään itsenäisiä ilman Nato-
jäsenyyttä

6. For Internal Use Only
4. Ongelmat ”EU turvallisuusratkaisuna”-
ajattelussa
• Suomi näkee EU:n itselleen turvallisuuspoliittisena ratkaisuna
• Tämä lukitsee meidät EU-yhteyteen tavalla, joka haittaa taloudellisia
pyrkimyksiämme ja neuvotteluasemaamme
• Kykymme vaatia etujemme mukaista politiikkaa EU-politiikassa on
rajallinen
• Lissabonin sopimuksessa yksikäsitteisesti todetaan, että Nato on sen
jäsenmaiden ensisijainen turvallisuuspoliittinen ydin

7. For Internal Use Only
5. Naton ulkopuolelle jääminen
• Naton vastustajien ajatus on, että mikäli Naton ja Venäjän välille syntyy
konflikti, Suomi pystyisi pysymään sen ulkopuolella
• Samantyyppinen ajattelu oli vallalla 30-luvulla ja historia osoittaa, että
tällainen skenaario ei ole todennäköinen
• Venäjän yleisesikunta STAVKA lukee kaikissa suunnitelmissa Suomen jo
osaksi länttä, yritys pysytellä sotatoimien ulkopuolella ei ole realistinen
operatiivis-strategisista syistä
• Huoltovarmuus: vientimme/tuontimme on 85-90 % riippuvainen
meriyhteydestä länteen ja Natolla olisi merkittävä rooli myös
huoltovarmuutemme turvaamisessa
• Nato-jäsenyys tuo ulkomaisille investoijille investointiturvallisuutta

8. For Internal Use Only
6. Vähemmän tunnettuja Nato-faktoja
• Nato on puolustuspoliittinen, demokraattisten valtioiden
puolustusliitto
• Yleinen asevelvollisuus Suomessa on mahdollista säilyttää
• Asevelvolliset eivät ole automaattisesti Nato-joukkoja,
todennäköisesti valmiusjoukot muodostaisivat Suomen Nato-joukot
• Nato ei voi toimia hyökkäyksellisesti
• Jäsenyyshakemus prosessi (MAP) käynnistyy vain Naton
valtionpäämiesten huippukokouksessa, yksimielisyys vaaditaan.
• Prosessi kestää n. 5 vuotta, jona aikana turvatakuut eivät ole
voimassa. Oikotietä ja ns. pikareittiä ei ole.

9. For Internal Use Only
7. Yhteenveto
• Nato-kumppanuus ei ole turvallisuustae, vrt. Ukraina ja Georgia
• EU:n turvatakuut epävarmoja, vrt Afganistan
• Jäsenyyttä pitää hakea hyvän tai edes kohtuullisen
turvallisuustilanteen vallitessa
• Suomen kannattaa olla aloitteellinen Natoon liittyessään ja hakea
jäsenyyttä joko Ruotsin kanssa tai yksin
• Ruotsin kantojen odottaminen vie aloitteen pois meiltä itseltämme,
se ei ole hyvä asia turvallisuusratkaisuissa
• Venäjän idea on jo Iivana III:n ajoista (1400-l.) laajentuminen. Venäjän
uhka ei ole poistumassa mihinkään.