Hannele Vesterlin, Mikkeli.

1. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma
Hannele Vesterlin
Lapset ja perheet Kaste-hanke Itä-Suomessa/
Etelä-Savon osahanke

2. 




3. 



4. 



5.  Pitää sisällään lapsi – ja nuorisopoliittisen
kehittämissuunnitelman, lastensuojelulain 12§ vaatiman
lastensuojelusuunnitelman sekä lasten, nuorten ja perheiden
hyvinvoinnin politiikkaohjelman hyvinvointisuunnitelman. Laadittu
ohjelma on kytketty talousarviorakenteeseen.
 Sisältää kunnan arvopohjan ja tahtotilan (visio), konkreettiset tavoitteet
ja niitä koskevat linjaukset ja painopisteet sekä kehittämisehdotukset
eri vuosille.
 Varmistaa, että kunnan lasten – ja nuorten hyvinvointiin liittyvä toiminta
on tavoitteellista, suunnitelmallista sekä pitkäjänteistä, ja että se
perustuu yhteistoimintaan ja kumppanuuteen.
 Suunnitelmassa kartoitettiin nykytila ja kirjattiin tulevan kehityksen
ennakointi. Nykytilassa asioita vertaillaan tasolla Pieksämäen
kaupungin/ Etelä-Savon/ koko maan tilanne. Vahvistettiin suunnitelman
strateginen suunta ja keskeiset painopisteet, kehittämisehdotukset ja
konkreettiset toimet sekä sovittiin päätöksentekotapa, toteutus ja
seuranta

6.  Suunnitelman strategiat:
 Päätöksenteko - Koko kaupunki edistää aktiivisesti toiminnoissaan ja
päätöksenteossaan lasten ja nuorten hyvinvointia sekä turvallista
kasvua ja kehitystä.
 Vanhemmuus ja elämänhallinta - Lasta ja nuorta sekä perheitä
tuetaan elämänhallinnassa. Vanhemmat saavat tukea
kasvatustehtävässään.
 Kasvuympäristö - Kaupungin kaikissa toiminnoissa edistetään lasten
ja nuorten tervettä kasvua, kehitystä ja oppimista.
 Palvelujen resurssit ja prosessit - Peruspalveluihin ja
erityispalveluihin varataan riittävät resurssit. Erityispalveluilla tuetaan
peruspalvelujen ennaltaehkäisevää työtä ja hoidetaan vaikeimmat
ongelmat.
 Osallisuus - Lasten ja nuorten luovuutta, osallistumista ja osallisuutta
kannustetaan.
 Yhteistyö - Lasten ja nuorten sekä perheiden kanssa työskentelevien
yhteistyötä tehostetaan palveluiden toimivuuden varmistamiseksi ja
vaikuttavuuden parantamiseksi.

7. 

8.  Lastensuojelulain mukaan hyvinvointisuunnitelma hyväksytään
kunnanvaltuustossa ja tarkistetaan vähintään kerran neljässä
vuodessa ja se on otettava huomioon kuntalain mukaista talousarviota
ja –suunnitelmaa laadittaessa.
 Suunnitelman toteutumista seuraa kunnissa monialainen yhteisryhmä,
jonka tehtävänä on edistää suunnitelman toteuttamista ja yhteistyötä eri
toimialojen ja toimijatahojen sekä kuntalaisten ja asiakkaiden kesken ja
joka raportoi vuosittain kunnanhallitukselle ja tekee tarvittavat
parantamisehdotukset kokoamansa yhteenvetoraportin perusteella.
Ryhmään nimetään edustajat lasten ja nuorten hyvinvointityön eri
toimialoilta ja toimijatahoilta, myös päättäjien edustajia. Ryhmä voi
nimetä tarvittaessa myös pienen ryhmän ns. työrukkaseksi.
 Esimerkiksi Pieksämäellä seurantaryhmä laatii vuosittain raportin
lautakunnille ja kaupunginhallitukselle suunnitelman toteutumisesta.
Työryhmä kokoontuu 4 – 5 kertaa vuodessa arvioimaan suunnitelman
toteutumista ja tekee tarvittavia muutoksia sekä uusia ehdotuksia
tavoitteiden saavuttamiseksi.

9. 






10. 



11. 


