Vaasan kesäyliopiston Hyppää junaan 2012 -koulutuksessa 23.5.2012 pidetty esitys.

2. Puhetaito:
 10^7 bittiä
Kirjoitustaito:
 10^11 bittiä
 Kaupunkikulttuurit
Kirjapainotaito:
 10^17 bittiä
 Renessanssi
 Teollinen yhteiskunta
Tieto- ja viestintätekniikka:
 10^25 bittiä
 Verkostoyhteiskunta
Donald Robertson: New Renaissance

3. Ihmisen aivot ovat kuitenkin
edelleen puhumaan oppimisen
tasolla
Gutenberg Encyclopedia

4. Uusi sosiaalinen pääoma
Medialuku- ja -kirjoitustaito sosiaalisessa mediassa
Jyrki J.J. Kasvi

5. Päivän hashtag: #hyppääjunaan

6. Internetin tasoja
CC 2.0 Generic Attribution Robert Scolbe
 1980-luku: Internet on tietokoneiden verkko
Tim Berners-Leen WWW-palvelin.
 Teknisesti edelleen oikea määritelmä
 TCP/IP-protokollaa käyttävien tietokoneiden verkko
 1990-luku: Internet on tiedon verkko
 WWW = URL-osoite & HTTP-protokolla & HTML-kieli
 2000-luku: Internet on ihmisten verkko
 Sosiaalinen media
 Verkostoituminen ja jakaminen
 2010-luku: Internet on esineiden verkko
 Ubiikkiyhteiskunta
 Ipv6, rfid

7. Kulttuurin murros
• Yhteiskunnan digikuilu muuttuu aktiivisuuskuiluksi
• Aktiivisille ihmisille mahdollisuuksia olla
entistä aktiivisempia yhteiskunnan jäseniä
• Passiivisille ihmisille mahdollisuus olla entistä
passiivisempia
• Digitaalista kulttuuria ei huomata
• Kokonainen sukupolvi ehti Habboon ja IRC Galleriaan ennen kuin sosiaaliseen
mediaan havahduttiin
• Yli 100.000 suomalaista pelasi nettipokeria ulkomailla ennen kuin siihen
havahduttiin
• Mikä murros tällä hetkellä on huomaamatta käynnissä?
• Teknologinen imperatiivi
• Kaikkien on osattava ja voitava käyttää tieto- ja viestintäteknologiaa kyetäkseen
toimimaan yhteiskunnassa!
• Sähköisten palveluiden on oltava esteettömiä ja saavutettavia
1.6.2012 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 7

8. Kysymys
 Keskustelkaa vieressä istuvien kanssa, mikä digitaalisen kulttuurin
murros tällä hetkellä on käynnissä?
1.6.2012 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 8

9. Median murros
 Internet on jo syrjäyttänyt TV:n
 Suomalaiset viettävät jo yhtä paljon aikaa netissä kuin
television ääressä
 Kuluttajien hallitsema ipTV vs. perinteinen broadcast-tv
 Lukulaitteet syrjäyttävät lehdet ja kirjat
 Tanskalaisista enää kolmannes lukee lehtensä paperilta
 Lehdet ja kirjat siirtymässä musiikin perässä nettiin
 Pelit ovat jo 10 v. olleet taloudellisesti ja ajan-käytöltä suurempi
kulttuuriala kuin elokuvat
 Suomen peliala tarvitsee 600 uutta työntekijää / vuosi
 Postin jakelu harvenee ja loppuu
 Sanomalehdet ja paperilaskut katoavat
 Kaupalliset mediat eivät välttämättä kaikki selviä

10. Avoin sosiaalinen amatöörimedia
 Netin sisällöstä valtaosa käyttäjien itse
ilmaiseksi tuottamaa
 Blogilistalla lähes 40.000 suomalaista blogia
 Kuka tahansa voi harjoittaa joukkoviestintää!
 OhmyNews, Korea: ”Every citizen is a reporter”
 Vapaaehtoinen yksityisyydestä luopuminen
 Tarvittava teknologia on ollut olemassa jo vuosien ajan
 Teknisen murroksen asemesta sosiaalinen murros
 Sosiaalisen median journalistiset pelisäännöt
 Lähdesuoja ja -kritiikki, toimittajan vastuu, sananvapauden rajoitukset
 Tuloksena demokraattinen, jopa anarkistinen mediakultuuri
 Kuka kantaa vastuut sisällön oikeellisuudesta, tietoturvasta tai yksityisyyden
suojasta?

11. Jokainen voi olla massamedia
 ”In the Internet no-one knows you are a dog.”
 Digitaalinen identiteetti
 Demokratia = sananvapaus & yksityisyyden suoja
 Oikeus hankkia tietoa vapaasti ilman pelkoa
 Oikeus ilmaista itseään vapaasti ilman pelkoa
 Anonymiteetin eli demokratian hinta voi olla korkea
 Suomen perustuslakiin 100 vuotta sitten vahva sananvapaus, koska nimenomaan
sensuuri oli johtanut poliittisiin levottumuuksiin
 Lainsäädäntö periytyy yksisuuntaisen, hierarkkisen median maailmasta
 Nyt kuka tahansa voi olla massamedia jopa nimimerkillä
 Yhdessä tuotetut sisällöt (esim. wikipedia)
 Sosiaalinen media demokratisoi viestinnän
 Joku on aina paikalla kännykkäkamera mukanaan.
 Kansalais- ja amatöörijournalismin pelisäännöt haussa
 Sosiaalisen median sosiaalinen pääoma vasta kehittymässä

12. Kysymys
 Kättä nostaen: Oletko netissä omalla nimelläsi?
 Aina – on voitava olla omalla nimellä sanojensa takana
 Sekä että
 En koskaan – suojelen identiteettiäni ja yksityisyyttäni
 Kättä nostaen: Pitäisikö lasten olla netissä omalla nimellään?
 Aina
 Sekä että
 Ei koskaan
1.6.2012 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 12

13. CC 2.0 Share alike Attribution Deryck Hodge
Tietoyhteiskunnan kansalaistaitoja
 Tietotekniikan peruskäyttötaidot
 Osaamisvaje kaikissä(!) ikäluokissa
 Medialuku- ja kirjoitustaidot
 Mediakritiikki pirstoutuvassa mediakentässä
 Tietoyhteiskunnassa kaikki ovat joukkoviestimiä
 Tietoturvataidot
 Koska sähköisten palveluiden tietoturvaan ei voi luottaa
 Digitaalinen sosiaalinen pääoma
 Sosiaalinen pääoma pudonnut somen kehityksen tahdista
 Asymmetrinen kasvoton kommunikointi on haastavaa
 Missä ja miten nämä opitaan?
 Eri kohderyhmille tarvitaan erilaisia ratkaisuja
 Suomi ainoita maita Euroopassa, jossa ICT ei ole kouluissa pakollinen oppiaine
1.6.2012 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 13

14. Amatöörimedian pelisäännöt
 Sosiaalinen media on joukkotiedotusväline vapauksineen ja
vastuineen…
 …ilman tiedotusopin koulutusta ja kokemusta, vastuuta kantavaa päätoimittajaa ja
mediatalon juristia
 Journalistin ohjeet äidinkielen opetusohjelmaan!
 Lähdekritiikki, riippumattomuus ja tietojen varmistaminen
– Korjausvelvollisuus, vastinemahdollisuus
 Lähdesuoja
 Yksityiselämän suoja
 Tekijänoikeuksien kunnioittaminen
 Sananvapauden rajoitukset
– Kunnian loukkaaminen, kansanryhmää vastaan kiihottaminen, lapsiporno, kopiosuojausteknologia,
uskonrauha
 Mainonnan etiikka
– Muotiblogien pitäjiä on jo lahjottu

15. Luku- ja kirjoitustaito
 Medialukutaito
 Tietosisällön totuudenmukaisuuden ja riippumattomuuden arviointi
 Median vaikutuskeinojen ymmärtäminen
 Mainonnan ja markkinoinnin kriittinen arviointi
 Oman objektiivisen todellisuuskäsityksen muodostaminen
 Mediakirjoitustaito
 Digitaaliset käytöstavat
 Journalistin ohjeet
 Mediaa säätelevä lainsäädäntö ja julkaisijan vastuut
 Julkaisulisenssit ja tekijänoikeudet
 Verkkokielen erityispiirteet
 Kuvan, äänen ja tekstin tuottaminen ja yhdistäminen
 Keskustelua: Mitä muita valmiuksia tarvitaan?
1.6.2012 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 15

16. Uusi paradigma: Olet sitä mitä jaat
 Tieto on samanlaista kuin raha, se
tuottaa uutta tietoa ja hyödyttää
yhteiskuntaa vain kun sitä käytetään ja
investoidaan.
 Rahasäiliöön säilötyllä rahalla ei ole arvoa …
eikä suljettuun tietokantaan säilötyllä tiedolla.
 Tietoturva ei saa olla tiedon ”rahasäiliö”
 ”Tieto ei ole enää valtaa, tiedon jakaminen on.”
– Teemu Arina
 “The best way to get value from data is to give it away”
– Neelie Kroes, Vice-President of the European Commission and Commissioner of the Digital Agenda

17. Sosiaalisen median voimaa:
1. Google 16. Tublr (blogipalvelu)
2. Facebook (sosiaalinen media) 17. PayPal
3. YouTube (videojakopalvelu) 18. Pinterest (sosiaalinen kuvapalvelu)
4. Yahoo! 19. Apple inc.
5. Wikipedia (sosiaalinen tietokirja) 20. Blogger (blogipalvelu)
6. Windows Live 21. Babylon
7. Twitter (mikroblogi) 22. Craiglist (mainosyhteisö)
8. Amazon 23. The Internet Movie Database
9. Blogspot (blogipalvelu) 24. Flick (sosiaalinen kuvapalvelu)
10. LinkedIn (sosiaalinen media) 25. BBC Online
11. MSN 26. Xvideo (sosiaalinen pornopalvelu)
12. WordPress (blogipalvelu) 27. go.com
13. eBay 28. xhamster (sosiaalinen pornopalvelu)
14. Bing 29. Ask
15. Microsoft Corporation 30. Livejasmin
Alexa top-30 (English)

18. Kysymys
 Kättä nostaen: Kuinka montaa sosiaalisen median palvelua käytät
säännöllisesti?
 0
 1
 2
 3
 4
 useampia
1.6.2012 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 18

19. Kysymys:
 Kuinka moni twiittaa tms. täältä?
1.6.2012 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 19

20. Mooses vuoren luo
 Kannattaa mennä ihmisten luo
 … eikä rakentaa omia erillisiä ”virallisia”
keskustelufoorumeita
 Ihmiset ovat valmiiksi sosiaalisessa mediassa
 Sosiaalinen media antaa välitöntä tietoa
 Suora palautekanava
 Paljon erilaisia seurantatyökaluja, joilla arvioida viestinnän onnistumista
 Somea louhimalla voi ennakoida ilmiöiden kehittymistä
 Et voi määrätä mistä ihmiset keskustelevat
 Voit silti informoida ja ohjata keskustelua
 Osallistu itse keskusteluun
 Ihmsiet haluavat somessa suoran, perinteistä epämuodollisemman yhteyden

21. Sisäistä ja ulkoista sosiaalista mediaa
Avoin sosiaalinen media
Sisäinen sosiaalinen media
Sisäinen Ulkoinen Asiakkaat
viestintä viestintä

22. Epäsosiaalinen media
 Sosiaalinen media tuo joissain
henkilöissä esiin heidän pimeimmän
puolensa
 Usenetin flame-sodat 1980-luvulla
 Monet julkisuuden henkilöt ovat joutuneet rajoittamaan tai estämään
kommentoinnin sosiaalisessa mediassa
 Sosiaalinen pääoma ei ole kehittynyt sosiaalisen median tahdissa
 Asymmetrinen kasvoton kommunikointi on psykologisesti haastavaa
 Nuoret ovat jo oppineet digitaalisia käytöstapoja mutta myös tapoja käyttää
sosiaalista mediaa väärin
 Anonymiteetti on välttämätöntä demokratialle
 Samat lait pätevät kuitenkin verkossa kuin IRL, kunnianloukkaus on
kunnianloukkaus myös verkossa (ja siitä jää todisteet)

23. Uusi sosiaalinen pääoma
 (Digitaalinen) sosiaalinen pääoma
 Sosiaaliset taidot, valmiudet ja verkostot (netissä)
 Persoonallisuuden ja sosiaalisuuden menestystekijät vaihtuvat
 Verkkoviestintä vaatii ja kehittää erilaisia sosiaalisia valmiuksia ja
verkostoja kuin perinteinen vuorovaikutus
 Uusia haasteita, mahdollisuuksia ja riskejä kuten ylisosiaalisuus ja infoähky
 Lasten digitaalinen sosiaalinen pääoma muotoutuu itsenäisesti
 Digitaalinen kulttuuri keskeinen osa sukupolvi-identiteettiä
 Koulujen it-varustus ei voi pysyä lasten omien laitteiden ja toimintatapojan tasalla
 Vanhemmista ja opettajista ei juuri ole tukea eikä apua
 Netissä kohdatuista vakavistakaan ongelmista ei kerrota vanhemmille
 Uutta sosiaalista pääomaa tarvitaan työelämässä yhä enemmän
 Myös työyhteisöt virtualisoituvat ja siirtyvät verkkoihin
 ”Kokemus WoW-klaanin johtamisesta katsotaan eduksi”
1.6.2012 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 23

24. Kaikkialla kaikkien kanssa kaiken aikaa
 Ubiikki tieto- ja viestintäteknologia on aina läsnä
 Koulut digitaalisia arestilaitoksia, jossa ihmiset irrotetaan verkostoistaan
 Miten kouluun saa hätätilanteessa yhteyden?
 Ubiikkia mobiilia oppimista Etelä-Afrikan malliin myös Suomeen?
 Aina tavoitettavissa
 Lankapuhelimen sosiaalinen malli eli pitkään myös mobiilimaailmassa
– Yhteyden ottamisen uudet sosiaaliset normit ja käytännöt vasta muotoutumassa
 Kokouksista on tullut sähköpostinhoitotilaisuuksia
 Yhä useampi kontrolloi tavoitettavuuttaan
– Puhelimeen ei vastata kuin pari tuntia päivässä
– Sähköpostit käydään läpi kerran päivässä
– mutta facebookia ja twitteriä voidaan päivittää koko ajan
 Käytännössä tavoitettavuus on alkanut viestitulvassa heiketä
1.6.2012 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 24

25. Keskustelua
 Keskustelkaa vieruskaverien kanssa: Koska ja miten olette
tavoitettavissa ja koska ette?
1.6.2012 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 25

26. CC 3.0 David Shankbone
Uudet yhteisöt ja yhteisöllisyys
 Henkilökohtaiset verkostot tiivistyvät
 Mobiiliheimot ovat jatkuvasti online-
yhteydessä keskenään
 Virtuaaliyhteisöt heikentävät ajan ja paikan merkitystä (facebook, LinkedIn, IRC
Galleria)
 Yksityisyyden käsite muuttuu kun tietoa jaetaan omalle verkostolle (jaiku, twitter,
flicker, …)
 Globaalit yhteisöt levittäytyvät ja syvenevät
 Samoin ajattelevien, samat arvot jakavien globaaleja verkostokulttuureita
 Identiteettiä ei enää määrittele syntymäpaikan maantieteellinen sattuma vaan
yhteiset arvot, kiinnostuksen kohteet, toimintatavat ja eetos
 Mitä tehdä, kun verkostojen arvot törmäävät?
 Globaalit peliverkostot (Habbo, WoW)
 Itseohjautuvat spontaanit kansanliikkeet syntyvät päivissä
 Tuoteboikotit, arabikevät, occypy-liike, flashmobit, …

27. Vallankumous 160 merkillä
 Spontaanit itseohjautuvat kansanliikkeet syntyvät päivissä
 Viraaliviestintää: Tekstiviesti ”Go 2 EDSA. Wear Blck” vaikutti Estradan eroon v. 2001
 Punaiset paidat Myanmarin munkkien tukena
 Suomen tekijänoikeuslakimielenosoitukset
 Viranomaiset eivät osaa käsitellä johtajattomia itseohjautuvia
joukkioita
 ”Kuka h*** tätä masinoi?”
 Monet hallitukset pelkäävät sos. mediaa
 Keskeinen merkitys ns. arabikeväälle
1.6.2012 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 27

28. Ei johtajia, jotka pidättää:
www.tieke.fi

29. Haktivismi
 Digitaaliset vigilantit tarttuneet CC 2.0 Generic Vincent Diamante
nettiyhteisöjä turhauttaviin ongelmiin
 Kun on opittu kaiken tapahtuvan heti ja asiakaslähtöisesti, perinteiset vaikuttamisen
tavat koetaan hitaiksi ja yhdessä päätetyt ratkaisut vesitetyiksi kompromisseiksi
 Kohteina suuryrityksiä, viranomaisia, poliitikkoja ja rikollisjärjestöjä
 Ei oikeusturvaa eikä valitusoikeutta
 Pikemminkin samat arvot, toimintatavat, eetoksen ja identiteetin jakava yhteisö tai
kulttuuri kuin perinteinen organisaatio
 Kuka tahansa voi ottaa Guy Favkes –naamarin kasvoilleen – teot ratkaisevat
 Luokattoman heikko tietoturva helpottanut iskuja
 Moni haktivistien isku paljastuu vasta julkaisusta
 Ihmisten luottamus tietoturvaan romahtanut
 Hyvä läksy nettipalveluiden ylläpitäjille ja käyttäjille

30. Julkinen ja yksityinen henkilö
 Virallinen sosiaalinen media on
tasapainoilua
 Yksityiselämä – pohdintoja arkisista asioista
 Julkinen elämä – virallisia kantoja ja pohdintoja
 Kansalaiset paremmin informoituja kuin koskaan
 Esimiehet eivät voi arvioida jokaista tweettiä
 Julkisuuden henkilöiden elämää seurataan 24/7
– Yllätys, kun paljastuvat ihmisiksi
 Raja on vedettävä johonkin
 ”Till Lindeman räjäyttää Hartwall Areenan #Rammstein”
 ”Tukkaa särkee, jätän aamupalaverin väliin”
 Kannattaa harkita kahta sosiaalista minää
 Toinen läheisille ja toinen yleisölle ja medialle

31. Pelisääntöjä
 Organisaation asioiden käsittely yksityishenkilönä
 Omien mielipiteiden ja organisaation virallisten kantojen suhde sosiaalisessa
mediassa
 Anonyymi kommentointi nimimerkin suojissa
 Missä menee eri kurinpitotoimenpiteiden rajat?
 Mistä organisaation asioista voi ja pitää kertoa ”viran puolesta”
 Missä tyylilajissa voi keskustella organisaation nimissä
 Mistä asioista tarvitaan esimiehen tai viestinnän hyväksyntä
 Viestinnän vastuutus ja osaaminen
 Sosiaalinen media kriisiviestintäsuunnitelmissa
 Usein ainoa, joka on toiminut ja tavoittanut kansalaiset kriisitilanteissa

32. Vaatimuksia molempiin suuntiin
 Johto
 Saatavilla ja vuorovaikutuksessa jatkuvasti
 Sosiaalista mediaa ei kannata yrittää mikromanageroida
 Totuttua rennompi tyylilaji ei tarkoita vastuun katoamista
 Seurattava organisaatiosta somessa käytävää keskustelua
 Annettava itselle ja henkilöstölle aikaa olla sosiaalisessa mediassa
 Henkilöstö
 Verkostoidu aktiivisesti työyhteisösi ja yhteistyökumppaneidesi kanssa
 Tiedosta vastuusi työnantajan julkisuuskuvalle
 Älä paljasta luottamuksellista tai salaista tietoa
 Ole ihmisiksi 
 Yhdessä
 Soviteltava pelisäännöt yhdessä etukäteen
 Ratkottava ristiriidat ja konfliktit yhteistyössä
1.6.2012 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 32

33. Käytöstapoja
 Älä kirjoita mitään mitä et sanoisi päin kasvoja
 Yritä aina sanoa myös jotain positiivista
 Älä julkaise mitään mitä et haluaisi äitisi näkevän
 Tai mihin et halua törmätä 20 vuoden kuluttua (Wayback machine)
 Arkaluontoiset yksityisasiat kannattaa käsitellä anonyymisti
 Tunnusta ja pyydä anteeksi tekemäsi virheet
 Jokainen tekee virheitä … tai ei tee yhtään mitään
 Viestien poistamisesta tai muokkaamisesta tulee kertoa
 Kuvakaappaukset ovat joka tapauksessa jo tallessa
 Profiilin haltijana olet vastuussa myös kommenttien
asiallisuudesta ja laillisuudesta
 Keskustelua on seurattava ja moderoitava

34. Sosiaalisen identiteetin suoja
 Toisen nimissä on helppo esiintyä
 Toisen nimissä luodut blogit, facebook- ja twitter-profiilit mustamaalaamisen ja
kiusaamisen välineinä
 Oma sosiaalinen minä kannattaa suojata
 ”Kuka nyt minun sivuilleni viitsisi murtautua.”
 Herjaaminen nauttii monessa maassa sananvapauden suojaa
 Palvelimen tai palveluyhtiön kotimaa ratkaisee
 Virka-avun saaminen ulkomailta kunnianloukkaustutkinnassa vaikeaa
 Kannattaa jatkuvasti seurata oman nimensä käyttöä sosiaalisessa
mediassa
 ”Eihän meillä täällä Suomessa…”

35. Kysymys
 Kättä nostaen: Oletko koskaan googlannut oman nimesi?
 Löytyikö yllätyksiä?
1.6.2012 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 35

36. 1.6.2012 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 36

37. Sosiaaliset tiedot suojassa
 Palveluun syötetyt tiedot tallentuvat palvelua ylläpitävän
ulkomaisen yrityksen palvelimille
 Tiedoista voi tulla myös palveluyrityksen omaisuutta
 ”Ilmainen” palvelu rahoitetaan jalostamalla käyttäjien tietoja myytäväksi
 Kansainvälisten suuryritysten painostamiseen tarvitaan EU-tason
vääntöä
 Yhdysvallat asetti Facebookin 20 vuoden tarkkailuun käyttäjien yksityisyyden
loukkaamisen vuoksi
 Tärkeintä silti huolehtia omasta salasanasta
 Helpompi murtaa kuin palveluntarjoajan suojaus
 Onko sähköpostisi turvasana turvallinen?

38. Verkkoelämää
 Sosiaalinen media on halpaa mutta työlästä
 Nettikeskustelun seuraaminen ja osallistuminen vie erittäin paljon (työ)aikaa ja voi
kehittyä lähes addiktioksi
– Työaikaa on varattava sosiaalisen median hoitoon
 Kirjoittamista tärkempää somessa on lukeminen
 Vaatii sosiaalista pääomaa ja kulttuuriosaamista
 Netillä on oma kulttuurinsa ja norminsa
– Aktiivisin yleisö on kriittistä ja kyynistä
 Kirjoitustyyli ja käytännöt ovat erilaisia kuin paperilla
– Liian puleerattu mainostoimistotyyli ei ole uskottava
– Huumoria ja itseironiaa arvostetaan
 Nettiviestintä on vuorovaikutteista ja jatkuvaa
 Keskusteluun on osallistuttava monta kertaa päivässä!
 Jokainen kommentti, jopa solvaus on suora yhteys asiakkaaseen
1.6.2012 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 38

39. Teknologian murros jatkuu...
Tänä ja ensi vuonna:
 ICT siirtyy pilveen ja muuntuu
on-demand palveluksi
 Rauta, infra, sovellukset, sisällöt, TV, …,
 Kuluttajansuoja, tietosuoja, oikeusturva, kansainväliset sopimukset
 Täydennetty todellisuus arkipäiväistyy
 Mobiililaitteet ensimmäisinä, missä viipyvät autojen tuulilasit?
Tällä vuosikymmenellä:
 IC-teknologia kehittyy ja halpenee edelleen
 3D-tulostus, nfc & rfid, sensorit ja anturit, …
 Laajakaistayhteydet nopeutuvat
 NettiTV korvaa tv-kanavat
 Kuvan, äänen ja tekstin lisäksi siirtyy mm. Liikettä, kosketusta, lämpöä
 Teknologiset läpimurrot muilla aloilla
 Kognitiotiede, biotiede, geenitiede, nanotekniikka,…

40. Google
Teknologian murros jatkuu...
Tänä ja ensi vuonna:
 ICT siirtyy pilveen ja muuntuu
on-demand palveluksi
 Rauta, infra, sovellukset, sisällöt, TV, …,
 Kuluttajansuoja, tietosuoja, oikeusturva, kansainväliset sopimukset
 Täydennetty todellisuus arkipäiväistyy
 Mobiililaitteet ensimmäisinä, missä viipyvät autojen tuulilasit?
Tällä vuosikymmenellä:
 IC-teknologia kehittyy ja halpenee edelleen
 3D-tulostus, nfc & rfid, sensorit ja anturit, …
 Laajakaistayhteydet nopeutuvat
 NettiTV korvaa tv-kanavat
 Kuvan, äänen ja tekstin lisäksi siirtyy mm. Liikettä, kosketusta, lämpöä
 Teknologiset läpimurrot muilla aloilla
 Kognitiotiede, biotiede, geenitiede, nanotekniikka,…

41. … tulevaisuus on jo täällä
UC Berkeley

42. U.S. Army Photo
Sukupuolten välinen digikuilu?
Keskustelua
30.9.2010 www.kasvi.org 42