Alkoholilain lausuntoyhteenveto
•
0 recomendaciones•776 vistas
Sosiaali- ja terveysministeriö sai alkoholilainsäädännön uudistamista koskevaan arviomuistioon lokakuun alkuun mennessä yhteensä 54 lausuntoa. Lausuntoja pyydettiin viranomaisilta, terveysjärjestöiltä, työmarkkinaosapuolilta ja alkoholielinkeinoja edustavilta tahoilta.Saaduissa lausunnoissa oltiin yksimielisiä siitä, että alkoholista johtuvia haittoja tulisi vähentää. Sen sijaan haittojen vähentämiskeinot jakoivat mielipiteitä. Kaikki ehdotetut keinot saivat kannatusta lähinnä terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen liittyvillä perusteilla, mutta toisaalta kaikkia ehdotuksia myös vastustettiin lähinnä elinkeinopoliittisilla perusteilla. Alkoholiteollisuuden mukaan alkoholihaittoja tulisi vähentää ensisijaisesti valistuksella.Alkoholilain uudistuksen päätavoitteena on vähentää alkoholista johtuvia haittoja. Tarkoituksena on, että haittojen vähentämiselle määriteltäisiin mitattavat ja konkreettiset tavoitteet. Tavoitteena voisi esimerkiksi olla, että ihmisiä kuolisi nykyistä vähemmän alkoholin seurauksena. Alkoholin takia Suomessa kuolee vuosittain noin 4000 ihmistä.http://www.stm.fi/tiedotteet/tiedote/-/view/1866213#fi
Recomendados
Recomendados
Más contenido relacionado
Más de Kännikapinan Päämaja
Más de Kännikapinan Päämaja (20)
Alkoholilain lausuntoyhteenveto
- 1. 24.10.2013 1(13) HTO/ Hn Ismo Tuominen STM075:00/2011 LAUSUNTOYHTEENVETO ARVIOMUISTIO ALKOHOLILAIN UUDISTAMISTARPEISTA Sosiaali- ja terveysministeriön yllä mainitusta luonnoksesta pyydettiin 21.8.2013 päivätyllä lausuntopyynnöllä lausuntoja viimeistään 30.9.2013. Lausunnot saatiin seuraavilta tahoilta: Liikenne- ja viestintäministeriö Maa- ja metsätalousministeriö Oikeusministeriö Opetus- ja kulttuuriministeriö Sisäasiainministeriö Työvoima- ja elinkeinoministeriö Valtiovarainministeriö Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Työterveyslaitos Aluehallintovirastot (6 kpl) Lapsiasiavaltuutettu Evira Kilpailu- ja kuluttajavirasto Viestintävirasto Opetushallitus Poliisihallitus Tietosuojavaltuutetun toimisto Tulli Verohallinto/ Harmaan talouden selvitysyksikkö Alko Oy Kuntaliitto ry Elinkeinoelämän keskusliitto EK Suomen Yrittäjät ry Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry Palvelualojen ammattiliitto PAM ry SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry Ehkäisevän päihdetyön verkosto (sis. Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry) Suomen Vanhempainliitto ry Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry Suomen ASH ry Lastensuojelun Keskusliitto ry Sininauhaliitto ry Naistenkartano ry Raittiuden Ystävät ry Suomen Lääkäriliitto ry Kuluttajaliitto – Konsumentförbundet ry Olutliitto ry Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto ry Suomen Pienpanimoliitto ry Alkoholijuomateollisuusyhdistys ry Suomen Viiniyrittäjät ry Päivittäistavarakauppa ry Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry Suomen Alkoholijuomakauppayhdistys ry Suomen Bensiinikauppiaitten Liitto ry Suomen Lähikauppa Oy Lausunnoissa kannatetaan yleisesti sitä, että alkoholihaittoja tulisi vähentää. Kaikki arviomuistiossa esitetyt keinot saavat kannatusta lähinnä terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen liittyvillä perusteilla ja toisaalta myös vastustusta lähinnä elinkeinopoliittisilla perusteilla. Meritullinkatu 8, Helsinki PL 33, 00023 VALTIONEUVOSTO www.stm.fi Puhelin (09) 16001 Telekopio (09) 160 74126 e-mail: kirjaamo.stm@stm.fi etunimi.sukunimi@stm.fi
- 2. 2(13) 1. Alkoholiolojen nykytila Arviomuistiossa on kuvattu alkoholilainsäädännön ja alkoholiolojen nykytilaa sekä alkoholilain perusrakennetta. Lausunnoissa ei kiistetä sosiaali- ja terveysministeriön valmistelussa käyttämää tietopohjaa. Elinkeinoelämän näkökulmasta huomautetaan yleisesti, että lainsäädännön vaikutuksia on arvioitu tässä vaiheessa yksipuolisesti terveyden kannalta. Panimoliitto vaatii lisäämään alkoholipoliittisten keinojen vaikuttavuustutkimusta, sillä muistiossa käytetyt tiedot ovat lähinnä historiaa luotsaavia. Valvira katsoo, että sosiaaliset haitat ovat jääneet vähemmälle huomiolle kuin terveyshaitat. Elinkeinoelämän taholta kritisoidaan eniten alkoholin matkustajatuonnin arvioita, joiden nähdään olevan alimitoitettuja. PAM arvioi, että todellisuudessa matkustajatuontimäärät ovat 2−3-kertaiset verrattuna esitettyihin lukuihin. Alkoholilain uudistamista pidetään tarpeellisena myös perustuslain lakiteknisten vaatimusten ja ajan kulumisen vuoksi. Toisaalta nykyinen alkoholilain perusrakenne hyväksytään edelleen: Alkoholijuomien vähittäismyyntimonopoliin, muun alkoholielinkeinon luvanvaraisuuteen ja nykyiseen viranomaisvalvonnan organisaatioon ei esitetä muutoksia. Ainoat muutosesitykset Alkon monopolijärjestelmän rakenteeseen koskevat 5,5–7 % oluiden myynnin vapauttamista, tilaliköörien myyntioikeuksia valmistajille (Suomen Viiniyrittäjät) ja tukkukauppojen yritysmyynnin vapauttamista (PTY Horeca). Alkoholijuomateollisuusyhdistys vaatii, että luvanvaraista vähittäismyyntiä koskeva vaatimus 2,8−4,7 %:n alkoholijuoman valmistamisesta ”käymisteitse” poistetaan ja huomauttaa, että nykyinen rajanveto syrjii unionioikeuden vastaisesti alkoholia sisältäviä tislattuja juomia. 2. Alkoholilain kokonaisuudistuksen keskeiset tavoitteet Arviomuistiossa on esitetty, että lainvalmistelulle tulisi asettaa nykyistä konkreettisemmat ja mitattavat kansanterveyttä koskevat tavoitteet.
- 3. 3(13) Useissa lausunnoissa huomautetaan, että varsinaisen lain tavoitesäännöksen tulisi olla eri asia ja mahdollisimman selkeä. Viranomaiset ja järjestösektori kannattavat laajasti uudistukselle konkreettisempia ja mitattavia tavoitteita. Lisäehdotukset koskevat erityisesti lasten hyvinvointia koskevia tavoitteita ja mittareita (Lapsiasiavaltuutettu, Ehkäisevän päihdetyön verkosto). Lausunnoissa viitataan myös hallituksen rakennepoliittiseen ohjelmaan, jossa alkoholihaittojen vähentäminen on osa työurien ja työkyvyn lisäämistä. Mannerheimin Lastensuojeluliitto korostaa, että laissa tulee ottaa paremmin huomioon ”passiivisen juomisen” näkökulma eli alkoholihaitat kaikille alkoholinkäyttäjien läheisille ja yhteiskunnalle. Esimerkiksi STTK vertaa uudistettavan lainsäädännön mahdollisuuksia tupakkalain saavutuksiin. Toisaalta MaRa kiinnittää huomiota kansalaisten asenteiden ja yleisen ilmapiirin muutokseen: Alkoholipolitiikalla on vaikea saavuttaa tuloksia, jos ”alkoholin nauttiminen missä tahansa, miten tahansa ja milloin tahansa on perusoikeus, jota ei saa rajoittaa.” Alkoholin saatavuutta pidettiin sekä valvontaviranomaisten että terveysjärjestöjen lausunnoissa jo riittävänä eli sitä ei ainakaan tulisi lisätä entisestään. Elinkeinotoimijat eivät varsinaisesti vastusta alkoholijuomien saatavuuden rajoittamista yleisellä tasolla, mutta lausunnoista välittyy joko yleinen huoli elinkeinon toimintamahdollisuuksista – erityisesti matkustajatuonnin vaikutusten alla – tai selkeä vaatimus kilpailupolitiikan ja elinkeinonäkemysten ensisijaisuudesta. Vaikka rajoituksia ei varsinaisesti vastustettaisi, niiden tehokkuuteen ei uskota. EK pitää tärkeänä, että uudistusta valmistelemaan asetettaisiin laajapohjainen työryhmä, jossa olisivat edustettuina alkoholielinkeinojen ja valvontaviranomaisten lisäksi ainakin oikeusministeriö ja työvoima- ja elinkeinoministeriö. Oikeusministeriön ja Olutliiton mukaan julkinen valta voisi lähestyä alkoholinkäyttöä myös positiivisesti ja edistää erilaisilla toimillaan hyväksyttävää alkoholinkäyttöä. Olutliitto asettaa kyseenalaiseksi koko alkoholipolitiikan perusteet: Valmistelu osoittaa vanhakantaista
- 4. 4(13) näkemystä. Kokonaiskulutuksen, haittojen ja alkoholikuolleisuuden mittaaminen vie keskustelua harhaan ihmisten todellisista ongelmista, jotka johtavat alkoholiongelmiin. 3. Alkoholilain kokonaisuudistuksen tavoitteiden keskeiset toteuttamiskeinot - Yleinen hyvinvointi- ja terveyspolitiikka Arviomuistiossa korostetaan yleisen hyvinvointi- ja terveyspolitiikan olevan avainasemassa myös alkoholihaittojen vähentämisessä. Työterveyslaitos ja työelämän järjestöt korostavat työelämän omien toimien ja varhaisen puuttumisen merkitystä. Esimerkiksi kouluissa vanhempien kanssa tehtävää yhteistyötä kannattavat Opetushallitus ja Suomen Vanhempainliitto. Lapsiasiavaltuutettu ja lastensuojelujärjestöt korostavat voimakkaasti tarvetta suojella lasten oikeuksia myös vanhempien alkoholinkäyttötilanteiden ja hoidon yhteydessä. Erityisesti elinkeinoelämän piirissä kaivataan kaikkien tahojen yhteistyöllä tehtävää valistusta ja asennekasvatusta ja laajemmin myös kulttuurista muutosta. Valistusta ja asennekasvatusta tarjotaan alkoholin hintaa ja saatavuutta sääntelevän politiikan vaihtoehdoksi. Panimoliitto korostaa myös suurkuluttajiin kohdennettavien toimivien päihdepalveluiden tarvetta. Lastensuojelun keskusliitto huomauttaa, että alkoholipoliittiselle keskustelulle on tyypillistä, että siinä toistuvat samat (usein virheelliset) argumentit ja virheelliset uskomukset vuodesta toiseen. Lainvalmisteluun tulisi tämänkin vuoksi yhdistää huolella valmisteltua tiedottamista, jolla muutosten tarpeellisuus perusteltaisiin. - Alkoholin hinnan nostaminen alkoholiverotuksella (VM) Arviomuistiossa esitetään alkoholiverotuksen nostamista säännöllisin väliajoin, matkustajatuonnin seurantaa sekä ilmoitusvelvollisuuden säätämistä matkustajatuonnin valvontaan. Valtiovarainministeriö toteaa, että alkoholiveron tapauskohtaisesti, matkustajatuontia hillitseviä toimia ilmoitusvelvollisuutta ole tarpeen ottaa käyttöön. korotuksia tarkastellaan on jo päätetty eikä
- 5. 5(13) Alkoholiverotuksen käytön osalta lausunnot jakautuvat muutoin selvästi kahteen leiriin. Verotuksen aktiivista käyttöä kannattavat erityisesti terveysjärjestöt ja sitä vastustavat elinkeinojärjestöt. Matkustajatuonnin kehitys herättää laajaa huolta viranomaisten ja elinkeinon keskuudessa. Alkoholiverotuksen nähdään tuhoavan myös matkustajatuonnin välityksellä kotimaisten alkoholielinkeinojen toimintaedellytyksiä. Tulli toteaa, että muuhun kuin omaan käyttöön päätyy matkustajatuonnista tällä hetkellä arviolta 20–25 %. Ilmoitusvelvollisuuden säätäminen ja muut matkustajatuontia rajoittavat toimet (esim. laittoman välittämisen valvonta) saavat laajaa tukea. Työvoima- ja elinkeinoministeriö suhtautuu alkoholiveron korotuksiin epäillen ja huomauttaa, että niillä ei ole ollut suurta kulutusta vähentävää vaikutusta. - Alkoholijuomien nauttimisen rajoittaminen julkisilla paikoilla (SM) Arviomuistiossa esitetään alkoholijuomien nauttimisen rajoittamista määrittelemällä nykyistä tarkemmin nauttimiskieltoalueet ja valtuuttamalla kunnat päättämään puistoissa tapahtuvan nauttimisen rajoituksista. Esimerkiksi sisäasiainministeriö, Poliisihallitus, Kuntaliitto, Ehkäisevän päihdetyön verkosto sekä useat elinkeinojärjestöt kannattavat kieltoalueiden täsmentämistä ja kunnallisen päätösvallan lisäämistä. MaRa vaatii, että alkoholijuomien nauttiminen on kiellettävä edelleen myös ”julkisissa tilaisuuksissa” ja huomauttaa, että anniskelupaikkojen pikkutarkat säännöt ja niiden ulkopuolella tapahtuva runsas ja rajoittamaton julkijuopottelu eivät ”kuulu samaan maailmaan”. Oikeusministeriö huomauttaa, että lakia alemmanasteisten oikeussääntöjen antamista tulee arvioida perustuslain kannalta. Joka tapauksessa oikeusministeriö ei pidä nykyisen järjestyslain muuttamista tarkoituksenmukaisena, sillä muistionkin mukaan ongelmat liittyvät valvontaan, johon ehdotuksella ei vaikutettaisi. Sisäasiainministeriö esittää, että sen hallinnonalalle kuuluva esitys järjestyslain muuttamiseksi voitaisiin valmistella alkoholilain valmistelun yhteydessä liitelakina.
- 6. 6(13) - Rattijuopumuksen promillerajojen alentaminen (OM) Arviomuistiossa esitetään rattijuopumuksen promillerajan laskemista 0,2 promilleen. Oikeusministeriö toteaa, että valtioneuvoston tieliikenteen parantamisesta 5.12.2012 antaman periaatepäätöksen mukaan nykyinen promilleraja on edelleen perusteltu liikenneonnettomuusriskin perusteella arvioituna. Oikeusministeriö katsoo, että rattijuopumukset ovat jo vähentyneet eikä tutkimustieto tue näkemystä, että pienet promillemäärät liikenteessä olisivat siinä määrin vaaraksi, että promillerajaa tulisi laskea. Rattijuopumuksen rangaistavuuden todellinen tarkoitus on parantaa vain liikenneturvallisuutta eikä ole hyväksyttävää käyttää sitä muihin tarkoituksiin. Liikenne- ja viestintäministeriö pitää tärkeänä alentaa tieliikenteessä rattijuopumuksen promilleraja 0,2 promilleen ja vesiliikennejuopumuksen raja 1,0 promillesta alaspäin. Samoin sisäasiainministeriö suhtautuu alentamiseen myönteisesti. Liikenne- ja viestintäministeriö viittaa kuitenkin siihen, että tässä vaiheessa promillerajaa ei siis muuteta, muuteta, vaan valvontaviranomaisten mahdollisuutta puuttua päihtyneiden kuljettajien toimintaan parannetaan tieliikennelain kokonaisuudistuksen yhteydessä. Promillerajan alentaminen saa laajaa kannatusta erityisesti järjestösektorilta. Esimerkiksi Lastensuojelun Keskusliitto korostaa, että promillerajan laskeminen vaikuttaisi kansalaisten juomatapoihin ja käyttäytymiseen siten, että vaikutukset näkyisivät väestötasolla jopa kokonaiskulutuksen laskuna. Lausunnoissa viitataan myös alkolukkojen käytön lisäämiseen ja rattijuopumukseen syyllistyneiden päihdetilanteen kartoittamiseen. 4. Ehdotukset alkoholilainsäädännön päälinjauksiksi Alkoholin saatavuuden yleinen rajoittaminen Arviomuistiossa esitetään alkoholin saatavuuden yleistä rajoittamista esimerkiksi vähittäismyynnin myyntiaikoja ja tarvittaessa vähittäismyynnissä olevien alkoholijuomien alkoholipitoisuutta vähentämällä.
- 7. 7(13) Alkoholilain valvontaviranomaiset sekä terveys- ja lastensuojelujärjestöt katsovat poikkeuksetta, että alkoholijuomien saatavuutta ei tulisi enää lisätä. Sekä myynnissä olevien alkoholijuomien alkoholipitoisuuden että viikonlopun myyntiaikojen rajoitusta kannatettiin tässä joukossa yleisesti. Alko katsoi, että alkoholijuomien vähittäismyynti voisi kaikissa myyntipisteissä alkaa vasta kello kymmenen. Elinkeinoelämää lähellä olevat kilpailu- ja kuluttajavirasto) ja rajoituksia vedoten kilpailu-, elinkeinoministeriö huomauttaa, viranomaistoimijat (työvoima- ja elinkeinoministeriö, elinkeinoelämän järjestöt kritisoivat alkoholin myynnin talous- ja työllisyysvaikutuksiin. Työvoima- ja että rajoituksia tulisi kohdistaa Alkon myyntiin eikä vähittäiskauppaan. Panimoliitto, Pienpanimoliitto, Päivittäistavarakauppa, työvoima- ja elinkeinoministeriö ja Olutliitto katsovat, että yleisten rajoitusten sijasta tulisikin siirtää kulutusta miedompiin alkoholijuomiin. Toisaalta esimerkiksi Valvira, THL ja Alkoholijuomateollisuusyhdistys katsovat, että rajoitukset tulisi kohdistaa vähittäiskauppaan eli siihen jakelukanavaan, jonka myynti on kasvanut eniten. Suomen Alkoholijuomakauppayhdistys täsmentää tätä vaatimusta toteamalla, että mietojen alkoholijuomien kulutusta saatavuuden ja hinnan keinoin suosinut alkoholipolitiikka on uudistettava. Päivittäistavarakauppa huomauttaa, että myyntiaikojen rajoittaminen voisi supistaa kaupan aukioloaikoja, johtaa jopa 3000 henkilötyövuoden vähennyksiin ja kauppakuolemiin ilman, että toimenpide tuoreen selvityksen mukaan edes vaikuttaisi mainittavasti kulutukseen. Suomen Bensiinikauppiaitten ja Liikennepalvelualojen Liitto huomauttaa samoin, että huoltoasemien osuus kulutuksesta on vähäinen tuotteiden hinnoittelunkin vuoksi ja rajoituksilla uhattaisiin jälleen pieniä asiakkaita monin tavoin palvelevia liikepaikkoja. Suomen Lähikauppa vastustaa myös rajoituksia ja huomauttaa, että ne johtaisivat kaupan keskittymiseen ja kertaostosten kasvamiseen. PAM kannattaa juhlapäiviä koskevia vähittäismyyntirajoituksia ja on valmis selvittämään sunnuntaimyynnin rajoitusten vaikutuksia, mutta vastustaa päivittäisen myyntiajan kiristyksiä. Se huomauttaa, että huoltoasemien myyntikielto ja rajoitukset ovat nykyisin vaikeita toteuttaa. Vähittäismyynnissä myytävien alkoholijuomien alkoholipitoisuuden alentaminen saa periaatteellista kannatusta Valviralta, THL:lta, SAK:lta, terveysjärjestöiltä ja
- 8. 8(13) Alkoholijuomateollisuusyhdistykseltä ja vastustusta erityisesti Päivittäistavarakaupalta ja muilta kaupan toimijoilta. Päivittäistavarakauppa muistuttaa PTT:n selvityksestä, jonka mukaan toimenpide vähentäisi verotuloja ja työllisyyttä, lisäisi matkustajatuontia ja vaarantaisi vajaan 1000 pienen kaupan ja kioskin olemassaolon. Lisäksi kuluttajien palvelut, alueellinen tasa-arvo ja terve kilpailu vaarantuisivat. Esimerkiksi THL, useat AVIt ja SAK muistuttavat, että vähittäismyyntiaikojen rajoittaminen ja julkijuomisen vähentäminen voisi lisätä ravintolapalvelujen kysyntää ja siirtää juomista kontrolloituihin ympäristöihin. Toisaalta SAK huomauttaa, että rajoituksiin liittyy herkästi työturvallisuusnäkökohtia. Aluehallintovirasto ehdottaa, että vähittäismyynnin rajoitukset voitaisiin toteuttaa esimerkiksi kieltämällä myynti kioskeissa ja huoltamoilla siten, että vähittäismyyntilupa myönnettäisiin vain yli 200 m²:n myymälöille. Toisaalta esimerkiksi Suomen Lähikauppa vaatii, että mitään rajoituksia ei ainakaan saisi toteuttaa pienille myymälöille. Ehkäisevän päihdetyön verkosto esittää uusina mahdollisuuksina alkoholijuomien sijoittelua kaupoissa koskevia säännöksiä, joilla määriteltäisiin erilliset myyntialueet ja kiellettäisiin alkoholijuomien houkutteleva sijoittelu. Alkoholin saatavuuden rajoitusten valmisteluun nostettiin voimakkaasti esiin arvioita uudistuksen taloudellisista vaikutuksista. Esimerkiksi työvoima- ja elinkeinoministeriö, Kilpailu- ja kuluttajavirasto, Päivittäistavarakauppa ja MaRa katsovat, että elinkeino- ja kilpailupolitiikan näkökulmasta vähittäismyyntiin ja anniskeluun liittyvillä pienilläkin rajoituksilla on ensinnä suuria vaikutuksia jopa koko elinkeinoalan toiminta- ja työllistämisedellytyksiin ja toiseksi rajoitukset voivat kohdistua pahimmalla tavalla erityisesti pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, jotka palvelevat monin tavoin asiakkaita. Panimoliitto korostaa kotimaisen oluen merkittäviä maatalous-, työllisyys- ja finanssivaikutuksia. Erilaisia erityisnäkökulmia, jotka tulisi ottaa huomioon, esitettiin seuraavasti: - Liikenne- ja viestintäministeriö: Merenkulun sekä lento- ja rautatieliikenteen toimintaedellytykset - Maa- ja metsätalousministeriö: Tilaviiniyritysten toimintaedellytykset sunnuntaimyynnissä - MTK: Alkutuotannon toimintaedellytykset sekä maaseutumatkailu - Kuntaliitto: Paikallinen elinkeinopolitiikka ja paikallisen elinvoiman tukeminen
- 9. 9(13) Alkoholijuomien nauttimistilanteiden rajoittaminen Arviomuistiossa esitetään, että yleisen saatavuuden rajoittamisen lisäksi tulisi akuutteja alkoholihaittoja vähentää erityisin keinoin. Sisäasiainministeriö kannattaa ravintoloiden aukioloaikojen lyhentämistä, ravintolan oman järjestyksenpidon seurantaa ja lähiympäristön melu- ja muiden haittojen ehkäisyä. Aluehallintovirastot kannattavat ravintoloiden myyntiaikojen selkeämpiä ja tiukempia rajoituksia. Selkeimpänä mallina pidetään esimerkiksi anniskelun jatkoajoista luopumista, mutta lupajärjestelmä voitaisiin rakentaa myös ravintolan toiminta-ajatuksen perusteella, jolloin vain yöravintolat voisivat jatkaa anniskelua kello kolmeen. Mara ja PAM vastustavat anniskelun rajoituksia. MaRa korostaa, että kahden tunnin lyhennys anniskeluaikaan veisi tuhansia työpaikkoja ja siirtäisi vain nauttimista valvonnan ulkopuolelle. Sekä Mara että PAM katsovat, että jatkoaikalupajärjestelmä tulisi selkeyttää ja luvan myöntämisen edellytyksenä arvioitaisiin järjestyksenpito- ja lähiympäristön haittanäkökulmat. MaRa ei vaatisi ravintolan tyhjentämistä anniskeluajan päätyttyä määrätyssä ajassa, mutta PAM ei hyväksy tuntia pidempää tyhjennysaikaa. Tyhjentämisaika on nykyisin puoli tuntia. 5. Hallinnon ja kansalaisyhteiskunnan vuorovaikutuksen lisääminen Arviomuistiossa esitetään, että vaikutusmahdollisuuksia eri keinoin. alkoholihallinnossa lisättäisiin paikallisia Kuntaliitto ja terveysjärjestöt kannattavat kuntien vaikutusmahdollisuuksien lisäämistä sekä julkijuopottelun ehkäisemisessä että anniskelu- ja jatkoaikalupien myöntämisessä. THL:n Paikallisen alkoholipolitiikan hanketta pidettiin erityisen hyvänä esimerkkinä paikallisesta toiminnasta. Paikallisten lupalausuntojen merkitystä on halua lisätä myös lupahallinnossa, mutta sitovia lausunnoista ei haluta. MaRa kannattaa paikallista yhteistyötä, mutta ei kannata uutta lakiin kirjattua menettelyä asiasta.
- 10. 10(13) 6. Yritystoiminnan hallinnollisen taakan vähentäminen Arviomuistiossa esitetään, että luvanhaltijoiden hallinnollista taakkaa vähennettäisiin. omavalvontaa vahvistettaisiin ja Omavalvonnan korostaminen ja hallinnollisen taakan vähentäminen saa periaatteellista kannatusta erityisesti Valvirasta, aluehallintovirastoista ja MaRasta. MaRa pitää seuraamusmaksua yhtenä käyttökelpoisena valvonnan keinona. Oikeusministeriö huomauttaa, että hallinnollista seuraamusmaksua ja rangaistusta ei nykyään saa määrätä samasta teosta. MaRa muistuttaa samalla, että anniskelulupahakemukseen liitetään nykyisin noin 20 liitettä, joiden tiedot viranomaiset voisivat selvittää suureksi osaksi itsekin. MaRa kannattaa anniskelupaikan vastaavan hoitajan järjestelmän keventämistä. Toisaalta keventämistä vastustetaan tai siihen suhtaudutaan epäillen monessa aluehallintovirastossa. Vastaavan hoitajan läsnäolovaatimus tulisi useiden AVIen, SAK:n, PAM:n mielestä säilyttää. Kovin tiukoista koulutuksen määritelmistä voitaisiin tosin luopua tai työkokemuksen pituudesta joustaa, sillä vanhojen todistusten selvittäminen nähtiin taakkana ja työvoimapula helpottuisi. Hyväksytty pätevyys voitaisiin merkitä ennakolta rekisteriin. Ehkäisevän päihdetyön verkoston mukaan vastaavan hoitajan läsnäolovaatimuksen poistamista voidaan harkita, jos anniskeluhenkilökunnan vaatimuksena olisi hygieniapassia vastaavan anniskelupassin suorittaminen. Myös vähittäismyyntipaikkoihin kiristämistä. esitetään ammatillisen koulutuksen vaatimusten Kevennetyissä lupamenettelyissä esimerkiksi suljetuille seurueille tarjoilussa nähdään sekä riskejä eli alkoholin saatavuuden lisäämistä, keinottelua ja järjestelmän sekavuutta, että mahdollisuuksia. Alkoholiannosten määrää ja kokoa ei haluta vapauttaa kokonaan, mutta joustavampaa anniskelua kannatetaan valvovissa AVeissa ja MaRan ehdotuksessa täydennettynä esimerkiksi ohjeannoksin. Toisaalta SAK esittää selvitettäväksi asiakkaille mahdollisuutta tuoda ravintolaan mukanaan mietoja alkoholijuomia,
- 11. 11(13) MaRa kannattaa ravintoloiden yhteisten anniskelualueiden hyväksymistä esimerkiksi kauppakeskuksissa, mutta yhteiset anniskelualueet nähtiin monessa AVissa valvonnan riskeinä. Työvoima- ja elinkeinoministeriö nostaa uudistuksessa tarkasteltaviksi myös alkoholilain 21 - 21 d §:n säännökset. 7. Toimivan kilpailun lisääminen Työvoima- ja elinkeinoministeriön näkemyksen mukaan kaupan keskittymisen pysäyttäminen ja vähentäminen on yksi tärkeimpiä kilpailupolitiikan tavoitteita. Tässä suhteessa se katsoo, että keskioluen laimentamista pahempi vaihtoehto olisi pienten kaupan yksiköiden toimintaedellytysten heikentäminen myyntiaikojen rajoituksilla. Alkon tulisi lisäksi nykyistä selvemmin ja systemaattisemmin irtautua nykyistä kaupan rakennetta ylläpitävästä myymäläpolitiikastaan. Lounais-Suomen aluehallintovirasto katsoo samoin, että Alkon myymälöiden sijoittuminen liiketaloudellisin perustein vahvistaa kahden suurimman kaupparyhmän asemaa. Kilpailu- ja kuluttajavirasto katsoo, että - toisin kuin arviomuistiossa kuvataan vähittäismyynnissä myytävien alkoholijuomien alkoholipitoisuuden alentaminen johtaisi kaupan keskittymiseen. Suomen lähikauppa kritisoi muistiota samasta virheellisestä päätelmästä. Alko esittää arvionaan, että tällainen päätös voisi eräin oletuksin johtaa 50 100 uuden Alkon avaamiseen. MaRa vaatii, että anniskelun selvemmällä määritelmällä tulisi saattaa valvomatonta toimintaa valvonnan piiriin. Valvonta kohdistuu nyt anniskeluravintoloihin, vaikka ”tilausravintoloissa” toimitaan yleisesti ja sosiaalisen median kautta järjestettävissä yleisötilaisuuksissa suurisuuntaisesti asiakkaiden omilla juomilla ilman valvontaa. MTK toivoo kaikille maaseudun matkailuyrityksille selviä ja reiluja pelisääntöjä.
- 12. 12(13) 8. Harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuminen Verohallinnon harmaan talouden selvitysyksikkö esittää lausunnossaan laajan taustakatsauksen harmaan talouden ilmiöihin erityisesti majoitus- ja ravitsemisalalla. Yksikkö kannattaa lupaviranomaisten valvontaedellytysten säilyttämistä ja parantamista useilla ehdotuksilla. Alkoholijuomien hankkimista ravintolalle vain lupanumerolla kannattavat erikseen myös MaRa, Päivittäistavarakauppa (Horeca) ja PAM. Toisaalta reaaliaikainen varastokirjanpito ei saa kannatusta. Alkoholitarkastajien nykyistä laajempia tarkastus- ja valvontaoikeuksia ehdottavat MaRa ja PAM. 9. Muita näkökohtia Evira, samoin kuin maa- ja metsätalousministeriö, kiinnittää huomiota alkoholijuomien määritelmiin ja niiden yhteensopivuuteen EU-lainsäädännön kanssa. EU:n elintarvike- ja valmisteverolainsäädännössä alkoholijuomia ovat jo 1,2 tilavuusprosenttia alkoholia sisältävät juomat. Säännökset suojatuista maantieteellisistä merkinnöistä voidaan maaja metsätalousministeriön mukaan siirtää sille tai ne voidaan vaihtoehtoisesti kumota, sillä EUlainsäädäntö ei edellytä kansallisia määritelmiä. Sen sijaan hedelmäviinin ja siiderin määritelmät, joista ei ole EU-säännöksiä, tulisi säilyttää alkoholilainsäädännössä. Tietosuojavaltuutetun toimisto vaatimuksista lainvalmistelussa. muistuttaa henkilötietojen käsittelyä koskevista Toisen henkilöllisyystodistuksen käytön kriminalisointia kannattavat valvontaviranomaiset ja elinkeinon edustajat. Oikeusministeriö viittaa aiempien esitysten valmisteluun, jossa ei rikosoikeuden periaatteiden kannalta suljeta pois kriminalisoinnin mahdollisuutta, vaikka asia vaatii vielä selvityksiä. Erityisen tarpeellista on tosin arvioida kriminalisointia, joka koskisi nimenomaan alaikäisiä.
- 13. 13(13) Alko katsoo, että nykyinen alkoholijuomien tilaamista ulkomailta koskeva käytäntö tulisi kirjata lakiin ja nykyinen verottomien tavaroiden myyntiä esimerkiksi lentoasemilla koskeva viittaus tulisi kirjoittaa lakiin auki. Alko katsoo myös, että sen hallintoa ja tehtäviä koskevat nykyiset asetustasoiset säännökset voidaan siirtää lain tasolle. Alkoholijuomateollisuusyhdistys ja Suomen Alkoholijuomakauppayhdistys vaativat Alkon toiminnan avoimuuden lisäämistä esimerkiksi oman maahantuonnin, myyntitietojen julkisuuden ja katekertoimen laskennassa. Varoitusmerkinnät saavat laajaa tukea sekä valvontaviranomaisilta että terveysjärjestöiltä. Esimerkiksi Suomen ASH ry huomauttaa, että etanoli ja alkoholijuomista saatu asetaldehydi on luokiteltu ykkösluokkaan syöpää aiheuttavina aineina ja tämän tulisi heijastua suomalaiseen alkoholipolitiikkaan. Sisäasiainministeriö katsoo, että päihtyneiden säilöönoton vastuuta tulisi siirtää poliisilta enemmän sosiaali- ja terveysviranomaisten vastuulle. Elinkeinotoimijat kritisoivat alkoholijuomien hinnoittelua ja tarjoushintojen ilmoittamista koskevia säännöksiä. MaRa korostaa, että ns. happy hour- mainonnalla, jos se taas sallittaisiin, pyrittäisiin siirtämään kulutusta takaisin valvottuun ympäristöön. Panimoliitto huomauttaa, että hallitus on itse lisännyt hintakilpailua nykyisillä tarjoushinnoittelua koskevilla säännöksillä. Myös yhdessä aluehallintovirastossa pidetään tarjoushinnoittelua koskevien rajoitusten poistamista harkinnanarvoisena.