3. AMK:n toimintakulttuuri
Toimintakulttuurilla tarkoitetaan kollektiivisen
ajattelun ja käytäntöjen kokonaisuutta,
elämäntapaa ja maailman hahmottamisen
tapaa, joka on kullekin yhteisölle tiettynä aikana
ominainen.
Se on dynaaminen, se voi
muuttua ja siihen voidaan
vaikuttaa.
4. Opettajakulttuurin piirteitä (Laurila 2007)
– Konservatismi
– Yhteisen kielen, käsitteiden ja
menettelytapojen puute
– Individualismi
– Eristäytyneisyys, yksin
työskentelemisen kulttuuri,
luokkahuonekeskeisyys
– Kokemuksen kautta pätevöityminen
– Käytännön kokemuksen arvostus
– Teorian ja tieteellisen tiedon vähäinen arvostus
– Syvällisemmän kasvatuksellisen keskustelun puuttuminen
5. Opettajana rooli on muuttunut verkkokoulutuksessa informaation
jakajasta enemmän opiskelijoiden ohjaajaksi ja jopa kanssaoppijaksi.
Roolissa korostuu erityisesti motivointi ja verkottuminen
Rooleja yhdistää ohjaus, joka verkko-opetuksessa on erittäin vaativa
tehtävä.
Keskeiset roolit verkko-opetuksessa ovat (Tella ym. 2001)
5
motivoija
verkottaja ja
verkottuja
organisoija
viestijä ohjaaja
6. Opettajan roolit verkko-ohjauksessa
Organisaattori hallinnoi verkossa toteutuvaa opetus- ja opiskelutapahtumaa.
Hänellä on selkeä kokonaiskäsitys siitä, miten,
missä, milloin ja miksi oppijat toimivat verkossa oppimis-
prosessin aikana edistääkseen oppimistaan.
Pedagogis-
sisällöllisesssä
roolissa
ohjaaja pyrkii johdattamaan oppijat heidän tarvitsemansa tiedon lähteille, oppimaan
yhteisöllisesti sekä suhtautumaan kriittisesti verkkopohjaisen oppimisympäristön
tarjoamaan tietomassaan.
Tietoteknisiin
tehtäviin
liittyvässä
roolissa
ohjaaja hallinnoi tietotekniikkaa ja organisoi tai ohjaa teknisiä tukitoimia sekä huolehtii
tietoturva- ja tekijänoikeusasioista.
Sosiaalis-
viestinnällisessä
roolissa
ohjaaja on yhteyksissä useisiin eri tahoihin ja viestii useilla eri tavoilla.
Myönteisen, kannustavan ja tasa-arvoisen opiskelu- ja työskentelyilmapiirin luominen
sekä oppijoiden motivoiminen ovat hänen tärkeimpiä tehtäviään.
7. Verkko-opettajan rooli ja tehtävät (Maor 2003)
edistä enemmän yhteisölliseen kuin
erilliseen yksilölliseen oppimiseen
edistä reflektiota ja luo reflektiivisiä
harjoituksia
anna mahdollisuuksia
vertaisoppimiseen vuorovaikutuksen
ja neuvottelun avulla
muuta kouluttajan rooli asiantuntijasta
kanssaoppijaksi
edistä opiskelijakeskeistä
lähestymistapaa oppimisessa, jossa
opiskelijat ottavat vastuun sekä
omasta että toisten oppimisesta
Oppijoiden yhteisöä
• edistä ammatillista ja
henkilökohtaista vaihtoa
opiskelijoiden sitoutumisen ja
viihtymisen parantamiseksi
• luo turvallinen ja luotettava
opiskeluympäristö
• edistä ystävällistä opiskelijoiden ja
opiskelijoiden ja kouluttajan välistä
tukea
• vaadi ajallista sitoutumista sekä
opiskelijoilta että kouluttajalta
8. Verkko-opettajan rooli ja tehtävät (Maor 2003)
järjestä hyvin rakennettu ja helposti
navigoitavissa oleva verkkosivusto
anna selvät ohjeet ja kurssin
suoritusvaatimukset osallistujille
luo kriteerit opiskelijoiden arviointiin
turvaa opiskelijoille jatkuva tuki ja
varmista, että ohjausta on saatavilla
tarvittaessa
puutu keskusteluihin, jos dialogi
opiskelijoiden välillä uhkaa sammua tai
ajautuu väärille urille
pyri mukautumaan joustavasti
ennakoimattomiin ongelmiin ja asioihin.
varmista, että atk-tuki on
valmiina opiskelijoiden ulottuvilla
varmista, että saatavilla on
teknologian käyttöä varten
valmennusta ja
harjoittelumahdollisuuksia
9. Hyvä verkko-opettaja (Kullaslahti 2011)
AMMATTIALASPESIFINEN KOMPETENSSI
Ammatillisuus:
• oman alan hallinta ja innostus omasta aihe-alueesta
• tietämys tarvittavasta osaamisesta sekä tavoitteiden
ja sisällön rajaaminen näihin perustuen
• työskentelyn ja tehtävien liittäminen alan
todellisuuteen
10. Hyvä verkko-opettaja (Kullaslahti 2011)
PEDAGOGINEN KOMPETENSSI
• Pedagogisuus: oppimisen ja opetuksen
peruslähtökohdat, moniottelija
• Oppijalähtöisyys: opiskelijan aktiivisuus ja kohtaaminen
• Organisointikyky: vastuu kokonaisuudesta,
työskentelyn organisointi ja managerointi
• Ohjauksellisuus: sekä yksilön että ryhmän työskentelyn
ohjaus, saatavilla ja läsnä aktivoimassa työskentelyä
11. Hyvä verkko-opettaja (Kullaslahti 2011)
TIETO- JA VIESTINTÄTEKNINEN KOMPETENSSI
Teknisyys:
• tietokoneen peruskäyttö
• vuorovaikutusvälineiden käyttö
• erilaisten mediaelementtien käyttö
• teknisen epävarmuuden sietokyky
• ymmärrys verkkoympäristön toiminnasta
• halu ylläpitää ja kehittää teknisiä taitoja
• näkemystä siitä, mitä ja miten verkossa voi tehdä ja
hyödyntää mahdollisuuksia taitavasti opetuksessaan
12. Hyvä verkko-opettaja (Kullaslahti 2011)
PERSOONALLISET OMINAISUUDET
Persoonallisuus:
• joustavuus ja jämäkkyys
• luotettavuus ja oikeudenmukaisuus
• selkeä, täsmällinen ja monipuolisesti verkon ominaisuuksia
hyödyntävä ilmaisu
• valmis myöntämään virheensä ja korjaamaan tai muuttamaan
asioita
• uskallusta, rohkeutta ja itseluottamusta irrottautua vanhasta,
kohdata kritiikkiä, perustella toimintaansa sekä tarttua
ongelmatilanteisiin
13. Hyvä verkko-opettaja (Kullaslahti 2011)
Verkko-opettajaksi kehittyminen
1. opiskelu, työelämä ja opetuksen aloitus,
2. opettajankoulutus,
3. innostusta verkko-opetuksen alkumetreillä,
4. epävarmuutta ja suunnan hakemista,
5. kehittymistä, luopumista ja uusia tehtäviä,
6. nykyisyyden verkko-opetusarkea sekä
7. monimuotoinen tulevaisuus.
14. Verkko-opettaja motivoijana
• kohdistaa
intensiivisen
huomion
opiskelijaan
• painottaa asioiden tekemistä yhdessä
muiden kanssa
• tarjoaa toimivia ajantasaisia
opiskelumateriaaleja
• kannustaa, ymmärtää ja innostaa jo
opiskeluprosessin aikana eikä vasta
lopussa
• pyytää, vaatii, innostaa ja houkuttelee
osallistumaan verkkokeskusteluun
• ottaa kantaa ja reagoi opiskelijoiden
toimintaan
• osoittaa huomiota ja antaa tilaa myös
henkilökohtaisille ja sosiaalisille asioille
• kannustaa opiskelijoita omalla
esimerkillään toimimaan yhteisesti
muodostetussa opiskeluympäristössä
• rohkaisee, kannustaa, luo yhteishenkeä,
vakiinnuttaa ryhmää sekä nyörittää ja
virittää pienryhmiä
• luo ilmapiiriä olemalla läsnä ja
osallistumalla jatkuvasti
opiskelutapahtumaan
• antaa henkilökohtaista palautetta
• luo opiskelijalle tunteen huomatuksi
tulemisesta
15. Yhteisopettajuus
• on kahden tai useamman opettajan/ammattilaisen yhdessä
toteuttamaa opetusta, jossa osapuolet osallistuvat tasapuolisesti
opetuksen suunnitteluun, toteutukseen, arviointiin,
neuvotteluun ja työnjakoon. (Cook & Friend 1995; Lakkala 2008, 186; Eskelä-
Haapanen 2013, 164.)
• Samanaikais- ja yhteisopettajuus ovat usein käytetty
synonyymeinä, kun puhutaan opettajien yhteistoiminnasta, jossa
kaksi tai useampi opettaja opettaa samoja opiskelijoita.
• yhteisopetustermi osoittaa, että ajan lisäksi
opetukseen sisältyvät elementit kuten
suunnittelu, toteutus ja arviointi ovat jaettuja
opettajien kesken.
16. Yhteisopettajuus
• Opettajilta toimiva yhteisopettajuus vaatii
hyviä yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja, halua
toimia, jakaa omaa osaamistaan ja
kokemuksiaan työparille ja
opettaa yhdessä.
• edistää työssäjaksamista
sekä ammatillista
kehittymistä
17. Sovittavat asiat
1. Yhteissuunnittelusta ja kunkin opettajan
roolista opetustilanteessa
2. Yhdessä pohtia käsityksiään ja uskomuksia
oppimisesta, tiedosta ja opiskelijoiden
erilaisista tavoista oppia
3. Keskinäisen luottamuksen rakentaminen ja
keinoista sopiminen, millä käsitellään
yhteistyössä mahdollisesti syntyvät
konfliktilanteet
18. Sovittavat asiat
4. Yhteisistä luokkatilakäytänteistä sopiminen,
erityisesti mitä odotetaan opiskelijoilta
5. Yhteisistä pelisäännöistä sopiminen eli
millainen toiminta on kulloinkin sallittavan
rajoissa
19. Yhteisopettajuuden suunnittelu
• Opettajien osaaminen - tikkataulu
• Mitä on yhteisopettajuus? Tavoitteet,
suunnittelu ja työprosessit
• Yhteistyön pelisäännöt
• Opettajien erilaisuus – sosiaalinen viestintätyyli
• Opiskelijapalaute
• Toiminnan jatkuva arviointi
• Toiminnan säännöllinen kehittäminen – PDCA
21. Yhteistyön pelisäännöt
Pyramidiharjoituksen käyttäminen, esim. opettajien välisten
pelisääntöjen rakentamisessa
1) Jokainen miettii itsekseen ja kirjaa ylös kuusi asiaa, mitä itse
haluaisi yhteisopettajuuden pelisääntöihin kirjattavan. Periaatteet
(käytännöt, toiminnat) kirjataan tärkeysjärjestyksessä siten, että
tärkein periaate on pyramidissa ylimpänä.
2) Pareittain (ei tutut keskenään) neuvotellaan perustellen luoduista
12:sta periaatteesta yhteiset kuusi tärkeysjärjestyksessä.
3) Seuraavaksi parit muodostavat neljän hengen ryhmät, jotka
neuvottelevat jälleen yhteiset kuusi periaatetta fläpille
yhteisopettajuuden pelisäännöiksi kuvaavaksi pyramidiksi.
22. Yhteistyön pelisäännöt
4) Kaikki fläpit kiinnitetään seinälle. Jokainen saa viisi
henkilökohtaista ääntä, jotka antaa tukkimiehen kirjanpidolla
niille periaatteille, mitä pitää tärkeimpinä.
• Voidaan sopia, että saa antaa esim. korkeintaan kaksi ääntä
oman pyramidin periaatteelle.
5) Katsotaan tulokset ja tarvittaessa neuvotellaan, mitkä
yhdistetään, koska usein sama periaate löytyy useammaltakin
fläpiltä. Lopputuloksena saadaan aikaan ryhmän yhteiset
pelisäännöt. Lopuksi on tärkeää keskustella siitä, mitä
periaatteet käytännössä tarkoittavat, jotta niistä vallitsee
yhteisymmärrys.
23. Ratkaisuvaihtoehtojen etsiminen
Ongelmien selkiyttäminen ja uudelleen
määritteleminen
KONFLIKTI
Mistä on kyse?
Miten tärkeä se on?
Toimintamalleista sopiminen ja muutosten
seuranta
Luottamuksen kasvu
Dialoginen keskustelukulttuurin
lisääntyminen
Konfliktinratkaisutaitojen kehittäminen
Jo
O
OSALLISET
Keitä konflikti
koskee?
JOHTAJA
Kuka kantaa vastuu
ongelman
ratkaisusta?
HISTORIA
Miten tähän on
tultu?
TUNTEET
Tunteiden
huomioiminen
ja käsittely
YKSILÖLLISET TEKIJÄT
Yksilölliset luonteenpiirteet, motivaatio,
arvot, tarpeet, psykologiset mekanismit ja
työn ulkopuoliset ongelmat
ORGANISATORISET TEKIJÄT
Arvot, päätöksenteko, johtaminen, töiden
organisointi, tehtävät ja vastuualueet,
pelisäännöt ja yhteistyö
25. KOKEMUKSELLINEN OPPIMINEN VERKOSSA
(Chydenius-instituutti)
1. Lähtökohtana on valmius kehittää verkko-
opetusta elämykselliseksi ja kyky tuntea
aikuisopiskelijoiden tarpeet, vahvuudet ja
persoonallisuuden ominaisuudet.
2. Yhteiselle oppimisprosessille luodaan
verkko-oppimisympäristö, jossa on
tarkoituksenmukaisia virikkeitä
seikkailuvietin herättämiseksi.
3. Oppimisprosessi alkaa aikuisopiskelijasta,
joka toimii vuorovaikutuksessa opettajan ja
muiden opiskelijoiden kanssa.
4. Verkko-oppimisympäristössä
aikuisopiskelija toimii aktiivisesti pään,
sydämen ja käden välityksellä eli hyvin
kokonaisvaltaisesti. Tarkoitus ei ole
omaksua valmiita tietopaketteja.
5. Opiskelijoiden tavoitteena on ratkaista
yhteinen, merkityksellinen ongelma.
Ongelmanratkaisutilanne riippuu verkko-
opetuksen tavoitteista ja sisällöstä sekä
opiskelijoiden tarpeista.
6. Opiskelijaryhmä toimii yhdessä miettien,
analysoiden, suunnitellen, toimien,
hyväksyen toinen toisensa, kuunnellen toisia,
työskennellen yhdessä yhteisen päämäärän
eteen – mutta ennen kaikkea kiinnostuen ja
aktivoituen itse tiedon ja ymmärryksen
hankintaan. Opettaja puolestaan huolehtii
tarpeellisten tuki- ja ohjauspalveluiden
tarjoamisesta.
7. Yhteisen oppimisprosessin tarkastelun ja
arvioinnin myötä verkko-opetuksen aikana
koetut elämykset nivoutuvat yhteen
muodostaen merkityksellisten
oppimiskokemusten vyyhdin.
28.3.2017 25
26. Millainen on
hyvä verkko-
opiskelija?
(Löfström ym. 2006; Mannisenmäki & Manninen 2004; Nevgi & Tirri 2003)
Ottaa vastuuta omasta
oppimisesta, asettaa omia
oppimistavoitteita.
Työskentelee
itseohjautuvasti ja
itsenäisesti.
Osallistuu aktiivisesti
ja sitoutuu ryhmän
työskentelyyn.
Suunnittelee omaa
ajankäyttöään.
Uskaltaa kysyä ja
kommentoida.
Osaa antaa ja
ottaa vastaan
palautetta.
27. Ratkaisujen ja tuotosten pitkäjänteinen yhdessä
kehittäminen – pääpaino tiedonrakentamisen
käytännöissä
Esim. työskentelyssä yhdistyvät syvällinen tutustuminen
monialaisiin tietosisältöihin, viestintä- ja kommunikaatiotaidot,
uuden tiedon tuottamisen taidot sekä kyky paneutua
pitkäjänteiseen työhön.
Keskustelu ja vuorovaikutus opiskelijoiden kesken – pääpaino
kommunikaatiotaidoissa
Esim. opiskelijoiden väliset verkkokeskustelut, joissa osallistujat vaihtavat ajatuksia
ja ideoita jostakin sovitusta teemasta.
Ideoiden ja tuotosten jakaminen ja kommunikointi – pääpaino oppisisällöissä ja
tiedon esittämistaidoissa
Esim. opiskelijat käyttävät keskinäiseen työskentelyyn yhteisöllisiä työskentelytiloja, joissa he ensin
valmistelevat jostakin määritellystä asiasta materiaalia ja tuotoksia, joita he sitten jakavat muille ja
joista he saavat muilta kommentteja.
Kommunikaatio opettajan ja opiskelijoiden välillä – pääpaino oppisisällöissä
Esim. opiskelijat palauttavat tehtävät verkon kautta, joita opettaja kommentoi henkilökohtaisen palautteen avulla.
Tavoitteena on yksilöllinen oppiminen ja tiettyjen oppisisältöjen omaksuminen.
Ei yhteisöllisyyttä, verkkoympäristö toimii materiaalin välityskanavana – pääpaino oppisisällöissä
Esim. opettajan laatimat oppimateriaalit, joita opiskelijat käyttävät samojen asioiden opiskeluun omaan tahtiinsa.
Yhteisöllisyyden kehitysportaat verkko-oppimisympäristössä (Lakkala 2008)
28. Opiskelijan osaamistavoitteet
(Aalto-yliopisto)
Oman asiantuntijuuden ylläpitäminen ja kehittäminen
• asennoituu positiivisesti tieto- ja viestintätekniikan välineisiin ja sovelluksiin ja
ottaa selvää, kuinka niitä hyödynnetään tarpeen tullen
• hyödyntää tehokkaasti ohjelmistoja ajan ja tehtävien hallintaan, myös mobiilisti
• seuraa aktiivisesti omaan asiantuntijuuteen liittyvää uutta tutkimustietoa ja
ilmiöitä kansallisesti ja kansainvälisesti
• etsii tietoa verkosta ja tietokannoista tehokkaasti
• hallinnoi viitteitä ja lähteitä sopivalla ohjelmistolla (esim. Refworks) ja
tarvittaessa jakaa ne asiantuntijatiimin kesken
• ylläpitää omaa portfoliota tai vastaavaa tietovarantoa aktiivisesti ja valitsee
näytteitä julkiseen portfolioon
• etsii apua julkaistuista ohjeista ja tarvittaessa ottaa yhteyttä tukipalveluihin
29. Opiskelijan osaamistavoitteet
(Aalto-yliopisto)
Tiedon tuottaminen ja dokumentointi sekä tekijänoikeudet verkossa
• valitsee käyttötarkoitukseen sopivan sovelluksen, tuottaa ja hallinnoi sen
avulla dokumentteja
• dokumentoi prosessimaisesti (luonnoksesta valmiiseen) hyödyntäen
digitaalisten välineiden ominaisuuksia ja käyttäen monipuolista ilmaisua
(kuvia, tekstiä, videota)
• uskaltaa ja osaa julkaista omaa dokumentaatiota käyttötarkoitukseen
sopivassa ympäristössä, esim. kurssin oppimisympäristössä tai sosiaalisen
median välineissä
• huomioi eri verkkoympäristöjen julkisuusasteen
• toimii tietoturvapolitiikan mukaisesti
• noudattaa verkkojulkaisemisessa tekijänoikeuksia kunnioittavia käytäntöjä,
mm. toisten tekemien aineistojen hyödyntämisessä
• julkaisee Creative Commons -lisenssiä hyödyntäen
30. Opiskelijan osaamistavoitteet
(Aalto-yliopisto)
Verkkovälitteinen tiedonrakentelu yhteistyössä
muiden kanssa
• ideoi, neuvottelee ja tuottaa dokumentteja
yhteistyössä ryhmän kanssa asyknronisesti tai
synkronisesti sovitun aikataulun puitteissa
• osaa hakea ja tarvittaessa muokata oman
asiantuntija-alan erityisiä tietovarantoja
31. Opiskelijan osaamistavoitteet
(Aalto-yliopisto)
Kommunikointi ja verkostoituminen verkkovälitteisesti asiantuntijayhteisössä
• valitsee tilanteeseen ja verkkoympäristöön sopivan ilmaisutavan
verkkoviestinnässä
• yhdistää lähi- ja verkkotyöskentelyä tarkoituksenmukaisella tavalla, esimerkiksi
yhteistä verkkodokumenttia työstetään kasvokkaisissa tilanteissa
• osallistuu online-kokouksiin ja johtaa niitä
• luo ja ylläpitää asiantuntijaverkostoja
• työskentelee hajautetun asiantuntijuuden verkostossa; ottaa vastuun omasta
roolistaan verkostossa
• tuo vastuullisesti esille asiantuntemustaan monialaisessa yhteistyössä,
tarvittaessa oman alansa ainoana edustajana
• käyttää sosiaalista mediaa ideoiden ja osaamisen jakamiseen