Annukka Bergin esitys Kokeiluklinikalla 29.11.2016.

1. Kokeiluklinikka –
erityisteemana arviointi
28.11.2016 Annukka Berg, Kokeileva Suomi, VNK

2. I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi2

3. I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi3
Ruohonjuuritasolta
ponnistavat kokeilut
skaalataan rakenteita
muuttaviksi
ratkaisuiksi.
Laajat ja
monimutkaiset
kysymykset pilkotaan
kokeiltaviksi
kokonaisuuksiksi.
Hyvin
kokeiltu
on puoliksi
tehty!
Mitä on kokeilukulttuuri?

4. I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi
”Tapa saada tietoa
toimenpiteiden tai muutosten
hyödyllisyydestä ja vaikutuksista
ennen niiden laajempaa
käyttöönottoa.”
(Design for Government, 2015)
4
Mikä on kokeilu?

5. I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi
• Raja ns. tavallisten T&K-hankkeiden ja
kokeilujen välillä häilyvä
• Kokeilu on…
• Uutta – ja konkreettista
• Tavoitteellista – mutta rajattua
• Tulokset epävarmoja – oppiminen
tavoitteena
5
Kokeilun määritelmä

6. I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi
Tiedon tuotanto
• Toimiiko uusi ratkaisu ja jos
ei, miksi ei?
• Tavoitteena laadukas tieto
• Keinona testi tai tutkimus
Kokeilevasta kehittämisestä on moneksi
Ajattelun ja toiminnan
muuttaminen
• Miten ratkaisu muuttaa
ajattelun ja toiminnan
tapoja?
• Tavoitteena syvällisempi
muutos kokeilun piirissä
• Keinona osallistaminen
Vaikutuksen laajentaminen
• Miten ratkaisua voidaan
levittää?
• Tavoitteena laaja
levinneisyys
• Keinona resurssien (raha,
verkostot, tieto) kerääminen
Rakenteiden muuttaminen
• Miten ratkaisu muuttaa
pysyvämpiä järjestelmiä?
• Tavoitteena olemassa
olevien rakenteiden
(lait, liiketoimintamallit)
korvaaminen
• Keinona haastaminen
(Näkökulmia kokeilurahoitukseen, 2016)

7. I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi
• Kokeileva kehittäminen pyrkii mahdollisimman ripeästi
kosketuksiin aidon toimintaympäristön kanssa
• Oppimisprosessissa on kolme tärkeää vaihetta: 1) kokeilun
ideointi ja hypoteesin määrittely, 2) kokeilu, 3) kokeilun
arviointi ja oppien vieminen eteenpäin.
• Mitä monimuotoisempi ongelma, sitä tärkeämpää on
kokeilla
• Kokeilujen tavoitteissa ja menetelmissä kuitenkin isoja eroja
7
Kokeileva kehittäminen käytännössä
(Soveltaen: Poskela et al., 2015)

8. I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi8
Kokeilujen suunnitelmallisuudessa
on eroja
(Soveltaen:
Nesta, 2015)
Nopeat kokeilut Suunnitelmalliset
kokeilut
Tutkimukselliset
kokeilut
Etsivä, ratkaisun
löytymistä
optimoivat kokeilut.
Yksittäisten kokeilujen
opit todetaan, mutta
jatko suunnitellaan
askel kerrallaan.
Parhaaseen tiedon
laatuun tähtäävät
kokeilut. Tyypillisiä
tapauksissa, joissa esim.
tarpeen osoittaa
luotettavasti, mikä
ratkaisuvaihto toimii
parhaiten.
Tiedonkeruulla
pohjustetut kokeilut.
Tyypillisiä esim.
palvelumuotoilussa tai
tapauksissa, joissa
nopealiikkeisyys vaikeaa
(esim. suurten riskien tai
hallinnollisten haasteiden
takia).

9. I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi
(Ries, 2011)
9
Nopeat kokeilut – Esim. Lean
startup cycle - Pyrkimys kehitettävän
asian mahd. nopeaan ja
konkreettiseen
testaamiseen asiakkaan
kanssa
- Oppien jälkeen kohti uutta
kokeilusykliä -> kehitystyö
etenee sprintteinä
- Sopii nopeaan
toimintaan epävarmassa
maastossa

10. I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi
• Haaste: Tähderuuan jäähdyttäminen ja
myyminen/uudelleenkäyttö kiellettyä
• Jyväskylän palvelutaloissa ja kouluissa hävikkiä 50 000
ateriaa/vuodessa. Tavoitteena hävikin vähentäminen.
• Kokeiltiin tähderuuan myymistä varsinaisen ruokailun
jälkeen osana Jyväskylän resurssiviisaita kokeiluja
(2013)
• Koulussa toimi, palvelutalossa ei: palvelutalossa osa
maksavista asiakkaista siirtyi tähderuokailijoiksi.
• Kokeilukoulu jatkoi käytäntöä
• Useita vastaavia kokeiluja käynnistetty eri puolilla
Suomea
10
Case 1: Ruokahävikki-kokeilu
Kuva: yle.fi

11. I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi11
Suuunnitelmalliset kokeilut – Esim.
Double Diamond
- Tapa käyttää
muotoiluosaamista ja
tutkimusta kehittämistyön
tukena: esim.
palvelumuotoilu
- Perusteellinen ja
asiakaslähtöinen ote
- Sopii vähemmän
nopeatempoiseen
kehittämiseen
epävarmassa maastossa

12. I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi
• Näkökulmia kokeilurahoitukseen -
raportti (Annala et al. 2016)
• Työpajoja Kokeilukummien kanssa,
kirjallisuuskatsaus &
edelläkävijäesimerkit
• Yhteiskehittämisprosessin jatko
• Suunnittelukilpailu ja hackathon:
Toimittajan ja konseptin valinta
• MVP: beta Q4/2016, julki Q1/2017
12
Case 2: ”Kokeilun paikan” kehittäminen

13. I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi13
(Design for Government, 2015)
Tutkimukselliset kokeilut – Esim.
satunnaistetut vertailukokeet (RCT)
- Pyrkimys saada
mahdollisimman
luotettavaa tietoa jonkin
asian vaikutuksista
- Tieteellinen ote
- Sopii tilanteisiin, joissa
toimintavaihtoehdot ovat
melko selvät
- Vaatii perusteellisempaa
taustatyötä

14. I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi
• Kokeilun avulla pyritään mm. selvittämään, miten
sosiaaliturvaa voitaisiin muuttaa työhön
kannustavaksi.
• Byrokratian vähentäminen ja etuusjärjestelmän
yksinkertaistaminen
• Lakiehdotus:
• Satunnaisotannalla 2 000 Kelan
työttömyysturvaetuuksien saajaa. Osallistuminen
pakollista. Potentiaalinen taloudellinen etu. Perustulo
560 e/kk.
• Kokeiluaika v. 2017 - 2018
14
Case 3: Perustulokokeilu

15. I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi
• Kokeilun tarkoitus: Näkemys kokeilun ytimessä
olevasta oppimisagendasta, jota päivitetään
tarvittaessa;
• Toimijoiden osallistaminen
• Avoimet ja heterogeeniset verkostot
• Muutoskoalitiot, jotka vievät viestiä
• Tarvittavien panosten selvittäminen
• Jaettu visio, sitoutuminen, koordinaatio
• ”Turvallisten tilojen” luominen
15
Kokeilujen johtaminen:
oppimisen maksimointi
(Bos et al. 2015)

16. Kokeilujen tekijän ja tukijan
muistilistat
- Huomioitavaa arvioinnissa

17. I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi
• Onko kyseessä aito kokeilu (konkreettisuus, tavoitteellisuus,
epäonnistumisen mahdollisuus)?
• Onko kokeilulle selvä tarve/kysyntä? Onko kokeilulla omistaja,
jonka toimintaan kokeilu kytkeytyy, ja joka on valmis myös
laittamaan peliin omaa resurssia?
• Osallistetaanko prosessiin riittävästi keskeisiä toimijoita (päättäjät,
tekijät, asiakkaat/kansalaiset)?
• Miten systemaattinen ja suunnitelmallinen prosessi valitaan?
• Mistä tiedetään, onko kokeiltava asia toiminut? Arvioinnin
periaatteet?
17
Muistilista: kokeilun muotoilu

18. I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi
• Onko kokeilussa oppiva, notkea toimintatapa?
• Onko prosessissa paikkoja epäonnistumisille, oppien
yhteenvedolle ja suunnanmuutoksille?
• Miten verkostoitumisesta, vertaisoppimisesta ja
tietojen vaihdosta huolehditaan?
• Onko prosessissa mahdollista luoda verkostoja ja
ratkaisukeskeisiä keskittymiä?
18
Muistilista: kokeilun toteutus

19. I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi
Muistilista: kokeilun tukeminen
• Onko kokeiluilla riittävä turvallinen tila toteutukselle? Miten hallitaan
riskejä?
• Onko kokeilijoille asiantuntijatukea, mikäli kokeilevan kehittämisen
menetelmät ovat vieraita? Miten uudistetaan kumppanuuksia? Miten
tuetaan viestinnässä?
• Onko tarvetta portaistaa tuki (lisärahoitusta saa, kun on tuottanut
tulosta)? Ovatko tarkastuspisteiden tavoitteet ja mittarit selkeät?
Muuttuuko kokeilun vaatiman tuen muoto kokeilun/ kokeilujen edetessä?
• Miten maksimoidaan parhaat ratkaisut ja minimoidaan turha työ
esim. hakemisessa ja raportoinnissa? Miten lisätä – ei latistaa –
innostusta?
1.12.2016Työ- ja elinkeinoministeriö • www.tem.fi19

20. Kokeilujen arvioinnista

21. I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi
• Arviointi hankkeissa/kokeiluissa
voidaan tehdä
• etukäteen (ex-ante-arviointi)
• jälkikäteen (ex-post-arviointi) tai
• hankkeen aikana (kehittävä arviointi)
21
Arvioinnin ajoituksesta

22. I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi
• Hyvä arvioida hankkeen/kokeilun
• Prosessia
• Tavoitteiden saavuttamista
• Arvioinnissa pyritään usein
hahmottelemaan hankkeen/kokeilun
muutosteoria/hypoteesi ja
vertaamaan sitä
tavoitteisiin/tapahtuneeseen
22
Arvioinnin sisällöistä

23. I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi
• Arviointi voi olla laadullista tai määrällistä.
• Aineistoa voidaan kerätä monin tavoin,
esim:
• Laajoilla kyselyillä, henk.koht. haastatteluin,
työpajojen/ryhmähaastattelujen avulla,
havainnoimalla
• Keräämällä tietoja kokeilun/hankkeen
vaikutuksista esim. tiettyihin taloudellisen
menestyksen, ympäristön, terveyden ja/tai
hyvinvoinnin mittareihin
23
Arvioinnin aineistoista

24. I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi24
Minkälainen kokeileminen ja
arviointi maksimoi oppimisen ja
ruokkii jatkokehitystä?

25. I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi
• Onko kokeilun metodiikka tehokas ja mielekäs suhteessa
• Tavoitteenasetteluun? (Pieni vs. suuri muutos)
• Kentän tuntemukseen? (Etsivät vs. tarkkarajaiset asetelmat)
• Mikäli tavoitellaan laajempaa muutosta, onko kokeilussa riittävästi
laajemman käyttöönoton mahdollisuuksia?
• Ovatko voimavarat suhteessa tavoitteeseen (esim. toteuttajien
määrä, kohderyhmän laajuus, osaaminen, viestintä) ?
• Mikäli kenttää ei tunneta hyvin, onko prosessissa paikkoja
nopealle oppimiselle ja suunnan korjaamiselle?
25
Muistilista: kokeilun arvionti

26. Lopuksi: Mitä Kokeileva
Suomi tarjoaa?

27. I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi
”Kokeilun paikka”
• Digitaalinen alusta, jonne voi
syöttää haasteita, ideoita,
kokeiluja ja ratkaisuja
• Näitä sisältöjä voidaan
kehittää, tukea ja rahoittaa
yhdessä
• Alusta auttaa myös tiedon
levittämisessä ja
kartuttamisessa
27

28. I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi28

29. I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi
• Tutkimuksellisten kokeilujen eettiset
pelisäännöt julkaistiin juuri
• "Yhteiskunnalliset kokeilut Suomessa -
Tutkimuksen, etiikan ja juridiikan
näkökulmasta”
• Taustalla tietoperustainen politiikanteko,
erityisesti RCT-näkökulma
• Selvityksessä tutkijat ehdottavat
puitelakia sekä omaa
asiantuntijaryhmää kokeiluetiikan tueksi
29
Kokeilujen eettiset pelisäännöt

30. I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi30
Kokeilukulttuuri mahdollisuus palata
kehittämisen perusasioihin,
innostukseen ja epäonnistumisen
pelkoon.
Kuva: Anna Moilanen

31. I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi31
#Herozerohero
#Epäonnistumisenpäivä
Kuva: Linda
Saukko-Rauta

32. I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi
• Kokeiluaamukahvit, Valtimo, Kirkkokatu 14, Hki
• 15.12. klo 8.30-10 Challenget ja hackathonit ratkaisujen
tuottamisen välineinä
• Kokeileva Suomi -kiertue 19 paikkakunnalla ympäri
Suomea yhdessä AMK-verkoston kanssa 2016-2017
32
Tulevia tapahtumia

33. I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi
"Most every innovation—disruptive
or not—begins life as a small-scale
experiment“
- Professor Clayton Christensen,
Harvard Business School
33
Kokeilut kehittämisen ytimessä

34. I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi
• Toimivia konsepteja. Zappos kokeili
minimaalisin investoinnein, haluavatko
ihmiset ostaa kenkiä verkosta.
• Vastauksia kiperiin haasteisiin.
Kuusamossa luotiin 114 uutta
työpaikkaa avoimille markkinoille
asiakkaita kuuntelemalla ja toimintatapoja
joustavoittamalla
• Säästöjä. Hämeenkyrössä saavutettiin 5
milj. e säästöt henkilöstölähtöisellä
kokeilevalla kehittämisellä
34
Kokeileva kehittäminen toimii

35. I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi
Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus
1.12.2016
KESTÄVÄN KEHITYKSEN
YHTEISKUNTASITOUMUS
35
Yhdenvertaiset
mahdollisuudet hyvinvointiin
Vaikuttavien ihmisten
yhteiskunta
Työtä kestävästi
Kestävät yhdyskunnat ja
paikallisyhteisöt
Hiilineutraali yhteiskunta
Resurssiviisas talous
Luonnon kantokykyä
kunnioittavat elämäntavat
Luontoa kunnioittava
päätöksenteko
Yhteiskuntasitoumus – kohti kestävää Suomea:
Sitoumuksen kahdeksan tavoitetta www.sitoumus2050.fi

36. Kiitos! Kysymyksiä?
Kommentteja?
kokeilevasuomi.fi
@Kokeilevasuomi
#kokeilut #kokeilevasuomi
kokeilut@vnk.fi