2. SISÄLLYSLUETTELO
1. JOHDANTO
Dia
SUUNNITELMAN TAUSTA, TAVOITE, TYÖRYHMÄ 3
SUUNNITELMAN SISÄLTÖ 8
LASTEN JA NUORTEN PALVELUJA OHJAAVAT
KESKEISET LAIT 10
YHTEYS STRATEGIAAN 11
OSALLISUUS SUUNNITELMATYÖSSÄ 13
3. SUUNNITELMAN TAUSTA
Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman
avulla varmistetaan lasten, nuorten ja
perheiden hyvinvointia edistävän toiminnan
tavoitteellisuus ja pitkäjänteisyys.
Lastensuojelulain tarkoituksena on turvata
lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön,
tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen
sekä erityiseen suojeluun.
Lapsen vanhemmilla ja muilla huoltajilla on ensisijainen vastuu lapsen
hyvinvoinnista. Lasten ja perheiden kanssa toimivien viranomaisten on
tuettava vanhempia ja huoltajia heidän kasvatustehtävässään ja
pyrittävä tarjoamaan perheelle tarpeellista apua riittävän varhain ja
ohjattava lapsi ja perhe tarvittaessa lastensuojelun piiriin.
(Lastensuojelulaki 417/2007)
4. SUUNNITELMAN TAUSTA
l Vuoden 2008 alussa voimaan tulleen lastensuojelulain 12
§:n mukaan kunnan tai useamman kunnan yhdessä on
laadittava lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi ja
lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi kunnan
tai kuntien toimintaa koskeva suunnitelma, joka
hyväksytään kunkin kunnan kunnanvaltuustossa ja
tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa.
Suunnitelma on otettava huomioon kuntalain mukaista
talousarviota ja – suunnitelmaa laatiessa.
5. SUUNNITELMAN TAVOITE
Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman
avulla
ohjataan,
johdetaan ja
kehitetään lasten, nuorten ja perheiden
hyvinvointityötä Kuopiossa
Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma
(lastensuojelulaki 12 §) laaditaan lasten ja
nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi sekä
lastensuojelun järjestämiseksi ja
kehittämiseksi.
Kuopiossa lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa on huomioitu
sähköisen hyvinvointikertomuksen tavoitteet. Hyvinvointikertomus
löytyy: http://www.kuopio.fi/hyvinvointi
6. SUUNNITELMAN TYÖRYHMÄ
l Juha Parkkisenniemi, kasvatusjohtaja
l Aulis Sarnola, sosiaalityön päällikkö
l Henna Lindroos, tiedottaja
l Sari Ihalainen, perusopetuspäällikkö
l Säde Rytkönen,
hyvinvointikoordinaattori
l Miia Uotinen, kasvun ja oppimisen
tuen päällikkö
l Eila Nissinen, varhaiskasvatuksen
erityisopettaja
l Antti Kervinen, lukio-opetuspäällikkö
l Sanna Niinimäki, palveluesimies
l Anja Juutilainen, ts. palveluesimies
Suunnitelman kokoamisessa ovat olleet
mukana kaupungin eri viranhaltijat,
järjestöjen, yhdistysten, oppilaitosten ja
seurakuntien sekä poliisin edustajat.
Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa on työstänyt laaja toimijajoukko. Alla
ydinryhmä joka on koonnut tietoja yhteen:
7. SUUNNITELMAN SISÄLTÖ
Suunnitelman sisältöä ohjaa lastensuojelulaki sekä oppilas- ja
opiskeluhuoltolaki. Sisältö on laaja-alainen ja koskee lapsen ja nuoren
kasvuoloja, niiden epäkohtien ehkäisemistä, vanhemmuuden tukea sekä
lasten ja nuorten palveluja.
Lastensuojelulain 12 §: n mukaisesti suunnitelman sisältää
suunnitelmakaudelta seuraavat tiedot:
1. Lasten ja nuoren kasvuoloista sekä hyvinvoinnin tilasta
2. Lasten ja nuorten hyvinvointia edistävistä sekä ongelmia ehkäisevistä
toimista ja palveluista
3. Lastensuojelun tarpeesta kunnassa
4. Lastensuojeluun varattavista voimavaroista
5. Lastensuojelulain mukaisten tehtävien hoitamiseen
käytettävissä olevasta lastensuojelun palvelujärjestelmästä
6. Yhteistyön järjestämisestä eri viranomaisten sekä lapsille ja
nuorille palveluja tuottavien yhteisöjen ja laitosten välillä sekä
7. Suunnitelman toteuttamisesta ja seurannasta
8. SUUNNITELMAN SISÄLTÖ
Oppilas- ja opiskelijahuoltolain 12 §: n mukaisesti opiskeluhuolto lasten
ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan on kirjattava seuraavat tiedot:
1) opiskeluhuollon tavoitteet ja paikallisen toteuttamistavan keskeiset
periaatteet;
2) arvio opiskeluhuollon kokonaistarpeesta, käytettävissä olevista
opiskeluhuoltopalveluista ja avustajapalveluista sekä tuki- ja
erityisopetuksesta;
3) toimet, joilla vahvistetaan yhteisöllistä opiskeluhuoltoa ja opiskelijoiden
varhaista tukea;
4) tiedot suunnitelman toteuttamisesta, seurannasta sekä opiskeluhuollon
laadunarvioinnista
Näiden lisäksi suunnitelma sisältää lasten ja nuorten
hyvinvointisuunnitelman tavoitteet, mittarit, toimenpiteet
sekä suunnitelman seurannan ja arvioinnin.
9. KOHDERYHMÄ
l Kohderyhmänä ovat lapset ja nuoret
ja heidän perheensä.
l Lainsäädännössä ja erilaisissa
tilastoissa nuoruuden ikämääritykset
ovat erilaisia. Nuorisolain
määritelmän mukaan nuorilla
tarkoitetaan kaikkia alle 29-vuotiaita.
Työttömyystilastoissa nuoriksi luetaan
alle 25-vuotiaat, nuorisotakuun
yhteydessä koulutustakuu koskee alle
30-vuotiaita. Lastensuojelulain
toimenpiteet koskevat alle 18-
vuotiaita, lastensuojelun jälkihuolto
päättyy 21-vuotta täyttäessä.
10. LASTEN JA NUORTEN PALVELUJA
OHJAAVAT KESKEISET LAIT OHJAAVAT
LAIT, ARVOT JA STRATEGIAT
Lait edellyttävät monialaista yhteistyötä sekä lasten
ja nuorten hyvinvoinnin seuraamista ja edistämistä.
Alla muutamia keskeisiä lakeja:
Kuntalaki
Lastensuojelulaki
Nuorisolaki
Terveydenhuoltolaki
Sosiaalihuoltolaki
Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta,
koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten
ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki
Varhaiskasvatuslaki
Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä
Lapsen oikeuksien julistus
Laki maahanmuuttajien kotouttamisesta ja
turvapaikanhakijoiden vastaanotosta
Perusopetuslaki
11. YHTEYS STRATEGIAAN
Kuopion kaupungin strategiassa vuoteen 2030 visiona
on hyvän elämän pääkaupunki. Terveyttä, elinvoimaa
ja arjen rikkautta. Visiota täydentää päämäärät, joissa
näkyy vahvasti lapset. Yksi näistä päämääristä on
”Ympäristöltään ainutlaatuinen ja innostava. Paras
paikka lapsille”.
Toiminta-ajatuksena on, että ”Kuopio kumppaneineen
mahdollistaa kestävän kasvun ja hyvän elämän”. Myös
lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen on ennen
kaikkea yhdessä tekemistä eri verkostoissa
kumppaneiden kanssa.
Strategian yhtenä päätavoitteena on lisätä kuntalaisten
hyvinvointia, niin myös lasten ja nuorten aktiivisuuteen
innostavaa arkea, varhaista tukea, turvallista ja
viihtyisää elinympäristöä sekä kuntalaisten
työllistymistä ja toimeentuloa.
14. OSALLISUUS SUUNNITELMATYÖSSÄ
l Perheiden, lasten ja nuorten näkökulmia
lapsiperhepalveluista saatiin mm. opinnäytetöiden,
perheraadin ja lasten ideointipäivästä:
Hukkanen, M. & Pursiainen, H.
2015:
lapsiperheet ovat tyytyväisiä
tarjottavien palveluiden
monipuolisuuteen. Neuvola on
tärkeä tiedon välittäjä
palveluiden kokoaminen
palvelukarttaan koetaan
tarpeellisena
perheet toivoivat erityisesti kotiin
vietävää tukea, apua
lastenhoitoon sekä
kerhopaikkojen ja ilmaisten
harrastusmahdollisuuksien
lisäämistä. Lisäksi koettiin tarvetta
erilaisille lapsiperheille
suunnatulle tapahtumille.
Heimonen, S. & Pitkänen, E. 2016:
Perheiden arjen hyvinvointia tukee
ammatillisesti ohjattu toiminta ja
vertaistuki.
Perheentalon fyysisen esteettömyyden
edellytykset ovat esteettömät ja
lapsiperheiden käyttöön soveltuvat tilat
sekä saavutettavuus, keskeinen ja
hyvien kulkuyhteyksien varrella oleva
sijainti ja laajat aukioloajat.
Sosiaalisen esteettömyyden
edellytyksinä ovat maksuttomuus,
avoin ilmapiiri, osallistumisen
kynnyksettömyys ja aito kohtaaminen.
Asukastuvilla ja kirjastoautoissa voisi
järjestää lapsiperheille suunnattuja
tapahtumia ja tiedottaa lapsiperheiden
palveluista.
15. OSALLISUUS SUUNNITELMATYÖSSÄ
Perheentalo, Alakoululaisten ideointipäivä 2017:
Mitä toivoisit järjestettävän: rentoutusta ja
hiustenlaittoa, disco, lautapelejä, tv:n katsomista
ja leikkejä.
Leppikangas, H. & Nurmela M. 2017:
Vammaisten ja erityistä tukea tarvitsevien
toiveita Perheentalon toimintaan olivat mm.
vertaistuki arjen voimavarana, esim.
keskusteluryhmiä lasten vanhemmille,
isovanhemmille, lapsille, nuorille ja
tukihenkilöille sekä avustajille. Esteettömyyden
osalta toivottiin aukioloaikojen laajentamista,
aistiyliherkkyyden huomioimista sekä fyysisten
tilojen kehittämistä. Osallisuuden edistämiseksi
toivottiin tiedottamisen kehittämistä ja
markkinointia Perheentalon toiminnasta sekä
huomioimalla asiakkaiden erityisen tuen tarve.
Lisäksi toivottiin teemapäiviä,
asiantuntijaluentoja, kommunikoinnin tukikeinoja
ja erityisryhmille suunnattua toimintaa.
Perheentalon Perheraati 2017,
minkälaista toimintaa toivoisit:
Ihmisiä, jotka juttelevat
yksinäistenkin kanssa
Välittömämpään ilmapiiriin
kannustamista
Säännöllisiä ohjattuja tuokioita
Lauantai aukioloaikoja ja
toimintaa
Yhteistä tekemistä ja lisäkäsiä
lasten kanssa
Riittävästi ohjaajia
kohtaamaan perheitä
Informaatiota
lapsiperheasioista